Lue keskustelun säännöt.
Mua on alkanut vituttaa ihmisten älypuhelimen räpläys niin paljon että
06.07.2016 |
itse en räplää puhelinta enää muiden nähden kuin vain jos on oikeasti pakko. En selaa av:tä muualla kuin kotona tai tauolla töissä.
Bussissa ja metrossa istuessa katson maisemia. En helvetti halua olla samanlainen zombi kuin nämä jotka ei osaa enää tehdä mitään muuta kuin tuijottaa taikakiveensä.
Nyt loppui taikakiveen tuijottaminen.
Toivoisin että muutkin tajuaisivat herätä todellisuuteen.
Onko ihannemaailmassamme kaikilla älypuhelin kärsän edessä?
Minun ihannemaailmassani ei.
Kommentit (177)
Täällä nyt vedellään esiin kaikenmaailman työjuttuja ja karttasovelluksia, jotka on ihan täyttä mariginaalia. Yli 90% kännykka naamaan liimattuna kuitenkin tekee sillä kalikalla ihan kaikkea muuta, eli lähinnä pyörii somessa.
Minua ei ärsytä ihmisten somettelu bussissa, tai kahvilassa istuessaan, mutta ärsyttää ja huolestuttaa kyllä se, että kävellessä pyöräillessä, lastenvaunuja työnnellessä ja jopa autoa ajaessa on naama kiinni kapulassa. Ei ole yks eikä kaks kertaa, kun olen joutunut väistämään naama kalikassa kulkijaa.
Lisäksi myös surettaa tuo nuorten toiminta, kun kaikki kommunikaatio tapahtuu älypuhelimen kautta. Käyn usein huoltiksella joka on paikallisten mopoikäisten nuorten kokoontumispaikka. Istuvat aina samaisessa ikkunapöydässä, 4-6 nuorta keskimäärin kerralla . Kertaakaan en ole kuullut yhdenkään vaihtavan sanaakaan keskenään ja aina on jokaikisellä luuri naaman edessä.
Itse muistan hyvin omat teiniaikani, jolloin kokoonnuimme usein kirjastossa kun ei nuorisolle siihen aikaan muuta paikkaa ollut. Keskustelu oli todella vilkasta, jopa niin vilkasta, että lensimme usein kirjastosta ulos, kun puheensorina ylitti sallitun volyymin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Bussissa ja autossa (kyydissä tietenkin) minä kyllä räplään puhelinta SEKÄ katselen maisemia. Useimmiten laitan vain musat soimaan bussissa ja katselen ulos, välillä vaihdan biisiä ja saatan joutua räpläämään hetken, kunnes löydän hyvää musaa kaiken paskan keskeltä.
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ole kännykässä Facebookia tai muita somesovelluksia, mutta käytän älypuhelinta usein bussissa kun täytyy kytätä kartalta koska jään pois! Samoin geokätköilen, eli kävellessänikin tiiraan luurilta järkevintä reittiä lähimmälle purkille. Kaikki ei kuulkaa aina ole sitä miltä näyttävät :)
Lisäksi työmatkoilla saatan lukea sähkökirjaa tai miettiä pinterestistä reseptiä päivälliskokkailuun tai vastaavaa.
Onko tämä tosiaan näin tuomittavaa?!
Ei tietenkään ole tuomittavaa, mutta eikö vielä hauskempaa ole jutella toisten ihmisten kanssa, heittää läppää ja nauraa yhdessä? Esim. amerikkalaisilta tämä luonnistuu helposti myös vieraiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Itsekin kuukausi sitten tajusin kuinka koukussa olen älypuhelimeen. Mulla ei oo ollu muita sosiaalisia medioita kuin wa, mutta netin keskusteluja luin. Sitten tuli se kauhea päivä kun rakas luurini hajosi. No, sitten täytyi kaivaa kaapin takimmaisesta nurkasta vanha nokialainen käyttöön jolla ei voinut tehä muuta kuin soittaa ja lähettää tekstareita. Oli kyllä aivan hirveetä parit eka päivää kun töistä lähtiessä joudun odottamaan bussia 2 tuntia. Yleensä käyn kaupassa ja siihen menee max 20min sitten menen kahvioon istumaan (ja puhelin kourassa). Ja kun kahvia oon juonu tarpeeksi menen bussiaseman penkille (ja puhelin kourassa). Ilman luuria ei aika meinannu kulua millään. Sitten muistin että täällähän on kiva puisto jossa liikkuu ihmisiä. Nykyään menen puistoon istumaan ja katselemaan ihmisiä. Olen tutustunut muutamaan mukavaan vanhukseen joiden kanssa juttelen ja aika kuluu kuin siivillä.
Netin keskustelut juuri on sosiaalista mediaa.
Vierailija kirjoitti:
Eniten on alkanut ärsyttää ihmiset jotka kävellessäänkin tuijottavat puhelintaan. Eilen tajusin kuinka helvetin typerää ja typerän näköistä se on, kun näin miehen taluttamassa kahta koiraansa ja nenä kiinni taikakivessä.
Olen tehnyt samaa itsekin mutta nyt loppui sekin. Nykyihmiset ovat vastenmielisiä typeryksiä. Minä en halua olla. Haluatko sinä?
Ap
Ahhahhahhah! Minä olen löytänyt älypuhelimen ilon koirankusetuksessa. Tiedät kun yksin käyttää koiraa ulkona joka päivä, vuodesta toiseen, 3-4 kertaa päivässä, niin sitä tarvii yhdistää asioita. Tuntuu, etten muuta ehdi kuin koiraa hoitaa ja ulkoiluttaa.
Eli aamuisin kun käytän koiran, niin luen kännykästä uutiset samalla. Jos mulla ei ole kahvimukia mukana. Samoin kun koiralla on ripuli, ja saat seisoskella tuolla ulkona ihan jeesuksen kauan, niin on kiva lukea kaikkea uutisista sähköpostiin. Kotona voi sitten vaikka siivota yms. tehdä kaikenlaista, kun olet jo somettanut valmiiksi. Aivan huippua siis, että netti kulkee mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pahintahan tässä on, että nykyään monet palveluntarjoajat, kaupat, viranomaiset jne. olettavat, että kaikilla on älypuhelin. Sitten tuleekin tenkkapoo, kun asiakkaalla ei sellaista ole. Minusta se on väärin.
Aamulehdessäkin taannoin esiteltiin vähävaraisille sopivia ilmaisia aktiviteetteja kesäksi. Yksi näistä oli geokätköily. En tiedä, onnistuuko minun Nokia 3310:llani tuo geokätköily...Eli ei se mitään ilmaista puuhaa ollutkaan, kun ensin pitäisi hankkia tietynlainen puhelin.
Se sokeus ja näköalattomuus tässä kehityksessä haittaa. Ja juuri tuo, että nettisivutkin on nykyään ihan kamalan näköisiä. Vain siksi, että niitä olisi helpompi käyttää kännykällä!
Toisaalta pitkät bussimatkat tuntuvat mukavilta, kun ei tarvitse kuunnella kenenkään kovaäänistä kailotusta jos/kun matkustajat pelkästään selaavat kännyköitään. Mikään ei lyö vertaansa sille, kun joku mamma jaanaa puhelimessa loputonta ja tyhjänpäiväistä tarinaansa. Ja tietää, että bussimatkaa on jäljellä vielä pari tuntia....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä se sua kutittaa kuka mitäkin räplää kunhan ei julkisesti alapäätään kaivele. Älä ole kateellinen osta sinäkin oma.
Vierailija kirjoitti:
Pahintahan tässä on, että nykyään monet palveluntarjoajat, kaupat, viranomaiset jne. olettavat, että kaikilla on älypuhelin. Sitten tuleekin tenkkapoo, kun asiakkaalla ei sellaista ole. Minusta se on väärin.
Aamulehdessäkin taannoin esiteltiin vähävaraisille sopivia ilmaisia aktiviteetteja kesäksi. Yksi näistä oli geokätköily. En tiedä, onnistuuko minun Nokia 3310:llani tuo geokätköily...Eli ei se mitään ilmaista puuhaa ollutkaan, kun ensin pitäisi hankkia tietynlainen puhelin.
Se sokeus ja näköalattomuus tässä kehityksessä haittaa. Ja juuri tuo, että nettisivutkin on nykyään ihan kamalan näköisiä. Vain siksi, että niitä olisi helpompi käyttää kännykällä!
Eikös tuolla joku jo sanonut että opettelee reitin ulkoa ja kirjaa muistikirjaan.
Ja mitä nettisivuihin tulee niin on erikseen kyllä tietokoneversio ja mobiiliversio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisitko ap kertoa, että mistä haluaisit näiden tuntemattomien ihmisten kanssa esim. siellä metrossa keskustella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pahintahan tässä on, että nykyään monet palveluntarjoajat, kaupat, viranomaiset jne. olettavat, että kaikilla on älypuhelin. Sitten tuleekin tenkkapoo, kun asiakkaalla ei sellaista ole. Minusta se on väärin.
Aamulehdessäkin taannoin esiteltiin vähävaraisille sopivia ilmaisia aktiviteetteja kesäksi. Yksi näistä oli geokätköily. En tiedä, onnistuuko minun Nokia 3310:llani tuo geokätköily...Eli ei se mitään ilmaista puuhaa ollutkaan, kun ensin pitäisi hankkia tietynlainen puhelin.
Se sokeus ja näköalattomuus tässä kehityksessä haittaa. Ja juuri tuo, että nettisivutkin on nykyään ihan kamalan näköisiä. Vain siksi, että niitä olisi helpompi käyttää kännykällä!
Eikös tuolla joku jo sanonut että opettelee reitin ulkoa ja kirjaa muistikirjaan.
Ja mitä nettisivuihin tulee niin on erikseen kyllä tietokoneversio ja mobiiliversio.
Mainitse joitakin sivustoja, joissa on erikseen "tietokoneversio" ja mobiiliversio? Suurin osa sivuistoista tehdään nykyään responsiivisiksi, ja sehän tarkoittaa tyhjyyttä, valkoisuutta, palkkimaisuutta sekä linkkien pompahtelevuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen astunut isoon kasaan koiranpaskaa, kun tuijotin kännykkää kävellessä. Jos olisin katsonut eteeni, niin sitä läjää ei olisi voinut olla huomaamatta. Ja joo, tunsin oloni helvetin tyhmäksi, kun epäuskoisena kaivelin tikulla paskaa kengän pohjien väliköstä. Putsaukseen meni 10-15 minsaa ja sinä aikana se tajuton läjä oli levinnyt entisestään ja ruennut häviämään siitä jalkakäytävältä, eli lohduttauduin sillä, että on niitä muutakin ääliöitä :D.
Olet ap oikeassa, nykyään kuuntelen musiikkia bussimatkalla ja katson maisemia ja kävellessä KATSON ETEENI.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ole kännykässä Facebookia tai muita somesovelluksia, mutta käytän älypuhelinta usein bussissa kun täytyy kytätä kartalta koska jään pois! Samoin geokätköilen, eli kävellessänikin tiiraan luurilta järkevintä reittiä lähimmälle purkille. Kaikki ei kuulkaa aina ole sitä miltä näyttävät :)
Lisäksi työmatkoilla saatan lukea sähkökirjaa tai miettiä pinterestistä reseptiä päivälliskokkailuun tai vastaavaa.
Onko tämä tosiaan näin tuomittavaa?!
Ei tietenkään ole tuomittavaa, mutta eikö vielä hauskempaa ole jutella toisten ihmisten kanssa, heittää läppää ja nauraa yhdessä? Esim. amerikkalaisilta tämä luonnistuu helposti myös vieraiden kanssa.
Miksi mun pitäisi kenenkään kanssa heittää läppää tai nauraa yhdessä jos yritän vaivihkaa päästä kätkölle? Tai mitä jos bussissa ensi kerralla kysyn vieruskaverilta päivällisvinkkejä, johan mua pidettäis hulluna siinä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pahintahan tässä on, että nykyään monet palveluntarjoajat, kaupat, viranomaiset jne. olettavat, että kaikilla on älypuhelin. Sitten tuleekin tenkkapoo, kun asiakkaalla ei sellaista ole. Minusta se on väärin.
Aamulehdessäkin taannoin esiteltiin vähävaraisille sopivia ilmaisia aktiviteetteja kesäksi. Yksi näistä oli geokätköily. En tiedä, onnistuuko minun Nokia 3310:llani tuo geokätköily...Eli ei se mitään ilmaista puuhaa ollutkaan, kun ensin pitäisi hankkia tietynlainen puhelin.
Se sokeus ja näköalattomuus tässä kehityksessä haittaa. Ja juuri tuo, että nettisivutkin on nykyään ihan kamalan näköisiä. Vain siksi, että niitä olisi helpompi käyttää kännykällä!
Geokätköily onnistuu myös niin että kotona tai kirjastossa tmv. katsoo kartalta purkkien paikat ja piirrät ne joko tulostetulle tai piirretylle kartalle ja lähdet etsimään. Olen itsekin löytänyt ensimmäiset muutamat kymmenet kätköni paperikartoilla.
Aina kun seuraan sivusta noita älypuhelimen maanisia räplääjiä, niin väkisinkin tulee ajateltua heidät jotenkin vähä-älyisinä.
Suurin osa niistä nettisivuista on "tylsän näköisiä" siksi, että se virtaviivaisuus ja yksinkertaisuus on tämänhetkinen visuaalinen trendi.
Kännykällä voi tehdä niin paljon enemmän kuin vain soittaa, tekstata ja somettaa. Ap ei tiedä mitä kuki kännykällään toimittaa, joten syyttä arvostelet.
Itse katselen tutoriaaleja, kuuntelen musiikkia ja selaan muiden taideteoksia esim. DeviantArtissa ja Instagramissa. Tämän lisäksi etsin ruokaohjeita, luettavaa, selaan lehtiä, selaan nettikauppoja... miten mikään tästä on yhtäkkiä huonoa vain siksi, että sen tekee kännykällä?
Vierailija kirjoitti:
Mitä se sua kutittaa kuka mitäkin räplää kunhan ei julkisesti alapäätään kaivele. Älä ole kateellinen osta sinäkin oma.
Minua ei kenenkään alapään kaivelut nappaa pätkääkään, mutta se vituttaa kyllä, jos minä joudun jalkakäytävällä väistelemään, kävelijöitä, koirannaruja, lastenrattaita, fillareita ja jopa tasapainoskoottereita sen takia, että joku urpo ei katsele liikkuessaan eteensä, vaan kapulaan.
Nojaa. En jaksa hermostua välineistä. Enemmän olen huolissani siitä, mitä ihmiset netistä kuluttavat kuin siitä, millä välineenä he netissä notkuvat.
Minua huolestuttaa se, että monet ihmiset eivät esim. enää seuraa maailman menoa mistään, vaan notkuvat pelkästään somessa. Lähdekritiikkiä ei ole yhtään, eikä perustietoja yhteiskunnan toiminnasta.
Pidän aika lapsellisen ap:n teknologiakammoa ja ajatusmaailmaa, jossa HÄN MÄÄRITTÄÄ, koska on ok lukea kännykkää ja koska ei.
Miksi on esim enemmän ok vältellä työkavereiden seuraa ja keskustelua duunin tauolla (jolloin ap on kännykällä) kuin lukea kännykästä vaikka uutisia työmatkalla (maisemat on jokapäiväisellä reitillä niiiiiiin nähty)?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä osalla ihmisistä menee yli tämä älyluurien inhoaminenkin. Viime viikolla kuljeskelin vieraassa kaupungissa puhelimen Google Maps edessäni, yrittäen löytää ystäväni tupareihin. Vanhempi mies totesi ohi kävellessäni vaimolleen, että "on se kumma kun täytyy koko ajan kulkea nenä kiinni noissa vekottimissa". Nostin katseeni ja kerroin herralle, että olen ensi kertaa kyseisessä kaupungissa ja puhelin ohjaa minua parhaillaan määränpäähäni. Rouva vieressä iski tässä vaiheessa ukkokultaansa kyynärpäällä kylkeen ilmeisesti nuhteeksi ja tokaisi, että "siinäs kuulit". :)
Tuo on sitä ihmisten tyhmentymistä. Ei osata enää edes liikkua ilman puhelimen karttaa. Etkö olisi etukäteen voinut opetella reittiä ulkoa? Muistivihkoon voi myös kirjoittaa reitin jos ei sitä muista. Ohikulkijoilta voi myös kysyä apua. Nykyään myös laskutaito on ihmisillä huonontunut kun aina otetaan puhelin avuksi eikä edes yritetä laskea itse.
Teininä soittelin äidilleni töihin jatkuvasti, koska löysin itseni ties mistä. Esimerkiksi en ehtinyt bussiin ja soitin, että voitko katsoa millä muulla bussilla pääsen takaisin. Kerran soitin tyyliin "missä mä oon" kun harhailin jossain Töölössä fysioterapiasession jälkeen. 😂
Monesti kesken matkan reitit, aikataulut tai suunnitelmat muuttuu, ei kaikkea voi suunnitella.
Moni käytti teininä kasarilla ja ysärillä aikataulukirjaa. Se mahtui näppärästi kulkemaan mukana. Niissä oli myös pienet kartat, että pysyy kartalla.
Vai eikö tämmöisiä ollut pkseudulla?
Tampereelta.
Naapurit kutsuivat istumaan iltaa viime perjantaina. Kiiton ja osallistuin. Paikalla oli muitakin naapureita ja emäntäperheen ystäviä.
Olin ainoa, joka ei räplännnyt puhelinta säännöllisesti. Jätän näissä tilanteissa kotiin, koska nautin keskustelusta ja läsnäolosta.
Muilla kyläillessä jää laukku eteiseen ja myös puhelin. Raflassa jätän ouhelimen narikkaan..
Ihmiset vielä kyselevät, että missä mun puhelin on. Jätin kotiin, kun ajattelin, että täällä on seuraa. Väärin ajattelin.
Olen myös teinit opettanut tuolle linjalle. Myös sen ettei liikenteessä käytetä puhelinta. Autolla ajaessa puhelin on äänettömällä. Kellään ei voi olla niin suurta tarvetta saada mua kiinni, ettei voisi tuntia pari odottaa.
Myös duunin kahvitauolla puhelin jää pöydälle ja sitten tulee ihmetyksiä, entä jos lapset soittaa. No, mä soitan niille sitten kun palailen.