Opettajat!! kokeista 10,10 ja 10-, numero todistuksessa 8!
Kyseessä siis yläasteikäinen tyttäreni. Hän on ollut koulukiusattu ja ujo introvertti, joka on yrittänyt viittailla tunnilla, mutta pelkää epäonnistumisia. Tyttö on aina tehnyt kotitehtävänsä. Aina.
Nyt opettaja sanoi, että antaa numeroksi 8 kevättodistukseen.
Meneekö tämä nyt ihan oikein?
Kommentit (459)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja onko todella niin että tyttö joka saa kolmesta kokeesta (valvotut tilanteet joissa testataan tosellinen henk koht osaaminen) täydet kympit, niin läksyt ja tuntitehtävät voivat heikentää suoriutumista kahden numeron verran. Naurettavaa. -Lääkäritäti
Arvosanat kokeista olivat siis 10, 10 ja 10-.
Läksyt tyttö hoiti aina. Osallistui keskittymällä laskuihin, mutta ei uskaltanut viitata tunnilla ahkerasti. Kysyttäessä vastasi kuitenkin omien sanojensa mukaan.
ap
Kysyn uudelleen, kun et vastannut viimeksi: mikä oli tytön arvosana joulutodistuksessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen alakoulun ope ja opetan yleensä kuusi vuotta samaa luokkaa. Uskallanpa epäillä, että jos antaisin arvosanat ihan ilman kokeita, se olisi sama kuin kokeiden perusteella. Tässähän on tietenkin kysymys oppilaantuntemuksesta, joka jää väistämättä yläkoulussa ohuemmaksi.
Toisinsanoen pärstäkertoimesta.
No ei. Jos kysymys olisi pärstäkertoimesta, silloinhan kaikilla oppilailla olisi vain yhtä ja samaa numeroa todistuksessaan. Minun oppilaillani voi kyllä olla samassa paperissa sekä kuutonen että ysi.
Voi tätä opettajien ammattitaidon väheksyntää.
Lapsellahan on useampi eri opettaja jo alakoulussa eri useampi eri pärstäkerroin. Omalla lapsella ainoastaan yksi opettaja laskee numeroa alaspäin kokeiden keskiarvosta. Wilmaan ilmestyy aina näin kevällää viimeiseimmän ison kokeen tuloksen perään kommentti "tuntiosallistuminen ei vastaa osaamista". Näyttää oudolta 10 perässä, mutta näin opettaja varmistaa, että ymmärrän miksi todistuksessa on 9. No en ymmärrä. lähinnä tulee mieleen ylikehittynyt tarve vallankäytöstä.
Joulutodistusts ei saanut. Vain kevättodistus.
ap
Tuntiaktiivisuus ei saa pudottaa numeroa kahdella. Yhteys suoraan rehtoriin ja/tai kaupungin koulutoimenjohtajaan.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni pitäisi olla vaikka ylipäätään todistuksessa erikseen kohta "tuntiaktiivisuus", johon tulisi keskiarvo jokaisen opettajan antamasta tuntiaktiivisuusnumerosta. Aineista annettaisiin numero pelkästään näytön (tehtävät + koe) perusteella. Ymmärrän, että lapsia halutaan kasvattaa aktiivisiksi keskustelijoiksi, mutta kaikki ei sellaisia ole eikä kaikista sellaisia tarvitse tulla.
Edelleen... mielipiteitä on monia. Arvionti tehdään kuitenkin opsin tavoitteilla. Ja ne on siis sorvattu muualla kuin koulussa. Niissä nyt sattuu olemaan näitä muitakin kuin pelkkiä tiedonjakamisen tavoitteita. Ei se siis open vika ole. Toki open pitää pystyä arvionsa perustelemaan opetussuunnitelman perusteella. Siellä ei lue, että pitää viitata joka tunti, vaan "oppilaan tulee osoittaa osaamistaan monipuolisesti"
Vierailija kirjoitti:
Opettaja, joka kirjoitat että tuntiaktiivisuus on eri asia kuin temperamentti; miten niin? Ekstroversion ja tuntiaktiivisuuden välillä on varmasti vahva positiivinen korrelaatio, kun taas introversion ja tuntiaktiivisuuden korrelaatio on varmasti käänteinen. Ja jälkimmäinen sitäkin vahvemmin jos introvertti oppilas on kiusattu. Olisi kiva saada oikeaa tutkimustietoa tästä asiasta, tutkijan korviin koko "tuntiaktiivisuus" ja "ryhmässä toimiminen" kuulostavat oikeutuksesta pärstäkertoimen käyttöön. Olin tätä mieltä jo kouluaikana. Ja juu, kyllä tuntiaktiivisuutta ja ryhmätaitoja voidaan arvioida mutta niistä pitäisi olla omat erilliset arviointinsa, jotka ei vaikuta muiden aineiden arvosanaan. -Lääkäritäti
Lääkäritädille tiedoksi, että tuntiaktiivisuus ei ole yhtä kuin viittaaminen, tai ääneen puhuminen. Introvertti voi osoittaa tuntiaktiivisuutta esim. tekemällä ahkerasti muistiinpanoja ja ekstrovertin tuntiaktiivisuutta voi laskea ylimääräinen sosiaalinen kanssakäyminen.
Vierailija kirjoitti:
Tuntiaktiivisuus ei saa pudottaa numeroa kahdella. Yhteys suoraan rehtoriin ja/tai kaupungin koulutoimenjohtajaan.
Se koulutoimenjohtaja sanoo, että kysy ensin koululta ja rehtori sanoo, että kysy ensin opettajalta ja ole sitten yhteydessä, jos asia ei ratkea.
Minä myös olisin yhteydessä rehtoriin/itse opettajaan, ei voi tiputtaa kahdella numerolla tuntiaktiivisuuden perusteella. Täytyy olla virhe tai väärinkäyttö.
Tiedän myös tapauksen, jossa oltu opetushallitukseen yhteydessä liian alhaisesta numerosta, joka nostettiin vasta sen jälkeen. Opettaja ei suostunut, syy oli se, ettei pitänyt oppilaasta eikä tullut toimeen hänen kanssaan (oikea syy, selitti tietysti jotain muuta).
Vierailija kirjoitti:
Tuntiaktiivisuus ei saa pudottaa numeroa kahdella. Yhteys suoraan rehtoriin ja/tai kaupungin koulutoimenjohtajaan.
Voi jestas! Edelleenkään ei ole (ei edes saa olla) mitään "kokeiden keskiarvo +- yksi numero tuntiaktiivisuudesta"sääntöjä vaan ne hyvän osaamisen kuvaukset. Ope vertaa kaikkea saamaansa tietoa oppilaan osaamisesta niihin. Ap:n kannattaisi lukea se kuvaus ja pohtia, sopiiko se lapsen osaamiseen. Jos sopii, niin arvosana on 8. Jos osaaminen on laajempaa arvosana on 9 tai 10.
Miksi oppilaille pidetään ylipäätään kokeita, jos niiden tulos ei kuitenkaan vaikuta mihinkään vaan pärstäkertoimen??!
Vierailija kirjoitti:
Minä myös olisin yhteydessä rehtoriin/itse opettajaan, ei voi tiputtaa kahdella numerolla tuntiaktiivisuuden perusteella. Täytyy olla virhe tai väärinkäyttö.
Tiedän myös tapauksen, jossa oltu opetushallitukseen yhteydessä liian alhaisesta numerosta, joka nostettiin vasta sen jälkeen. Opettaja ei suostunut, syy oli se, ettei pitänyt oppilaasta eikä tullut toimeen hänen kanssaan (oikea syy, selitti tietysti jotain muuta).
Höpöhöpö. Opetushallitus ei muuta arviointia. Aluehallitovirastoon tehdään valitukset ja se ratkaisee asian.
Numero ei muutu ellei kyseessä on menettelytapavirhe. Mistä AVI:n virkamies tietäisi oppilaan taitotason? Jos arvionti perustuu opsin tavoitteisiin, arvosanaan ei puututa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi oppilaille pidetään ylipäätään kokeita, jos niiden tulos ei kuitenkaan vaikuta mihinkään vaan pärstäkertoimen??!
Tottakai ne vaikuttaa. Ne OSA sitä laajaa näyttöä. Ei ainut osa. Ei pakollinen osa. OSA!
Pystyn vaan kuvittelemaan sen keskustelun mikä tällä palstalla käydään ensi vuonna kun arvioinnin pohjana on oppilaan monilukutaito, TVT-taidot, ajattelun taidot, työelämätaidot, vuorovaikutus ja ilmaisu, osallistuminen ja vaikuttaminen... Ja nämä kaikki siis oppiaineen arvioinnin sisällä sen tiedollisen osaamisen lisäksi.
Alkakaahan mammat (ja Opet) tavaamaan uutta OPSia niin saada hyvä tappelu ensi keväänä.
Vierailija kirjoitti:
Joulutodistusts ei saanut. Vain kevättodistus.
ap
Eli tämä on provo.
Vierailija kirjoitti:
Ei. Tyttö on hiljainen ja hiukan pelokas. Saattaa ärsyttää toki muita nämä piirteet. Edelleen ihmettelen, voiko tuntiaktiivisuus vaikuttaa noin paljon? Miksi se vaikuttaa matikassa näin paljon muttei esim äidinkielessä?
Mielestäni tuntiaktiivisuus ei saisi pudottaa kahta numeroa. Muutenkin on tylsää, että opettaja ei ole etukäteen kertonut tytöllesi, että kymppiin vaaditaan myös viittaamista, ja rohkaissut tyttöä viittaamaan.
Tosin en ymmärrä myöskään sitä, että viittaamista ja osallistumista ei pidetä opeteltavana taitona. Oman mielipiteensä ja tietonsa esiin tuominen (uskallus, argumentointi, keskustelutaito, muiden viittaajien mielipiteen huomiointi) ovat todellakin taitoja ja niitäkin pitää opetella. Jos koko koulun menee sillä ajatuksella että ei uskalla viitata, ja viittaaminen on jotenkin osaamisesta irrallaan tulee kyllä ennemmin tai myöhemmin opiskeluissa tai työelämässä ongelmia.
Rohkaiskaa lastanne viittaamaan ja tarvittaessa olemaan väärässä. Se, että viittaus ei mene oikein on sekin elämää, kaikessa ei tarvitse onnistua mutta on hyvä edes yrittää.
Onko ollut muita arvioitavia tehtäviä? Esitelmät, portfoliot, kirjoitelmat, esseet, kirjalliset läksynkyselyt. Jos näitä on ollut ja ne menneet penkin alle tai jäänyt esim. esitelmä tai esitelmät pitämättä, tai ryhmätyössä työhön osallistumatta, niin silloin voisin kyllä ymmärtää arvosanan. Tarkoittaa kyllä sitten sitä, että ne ovat menneet tyyliin 6 tai 7 tasoisesti.
Laita asiallinen wilmaviesti ja kysy ko. opelta vanhempana, että mitkä kaikki jakson työt on arvioitu ja mitä osioita on mitenkin painotettu. Kerro ihan avoimesti, että kysyt sen vuoksi, että olit koemenestyksen perusteella eri käsityksessä tyttären koulunkäynnin sujumisesta, joten toivoisit siksi tarkempaa erittelyä.
t:ope
Matikan opena puutun sen verran, että kokeessa on voitu mitata vain perustaitoja. Arvosanan kahdeksan saa kun hallitsee opetetut asiat hyvin. Kiitettävä osaaminen matematiikassa on sitä, että opiskeltujen tietojen pohjalta oppilas osaa soveltaa oppimiaan asioita uudenlaisissa tehtävissä ja yhdistellä niitä jo aiemmin opittuihin taitoihin. Tuo osaaminen on saatettu mitata esim. tuntitehtävissä (onko lapsesi tehnyt vaativampia tuntitehtäviä vai vaan perustehtäviä?)
Tämä voi tuntua väärältä, mutta soveltamisen taito on osoitus kiitettävästä osaamisesta. Pelkästään "ulkolukemisella" eli opettelemalla tietyt valmiita tehtävämallit ei pääse ysiin/kymppiin. Jos koe mittaa esim. yksinkertaista mekaanista yhtälönratkaisua saattaa kokeesta tulla puhdas kymppi, mutta tuntityössä ope kyllä helposti huomaa, että oppilas ei pysty osaamisensa pohjalta ratkomaan (itsenäisesti) esim.sanallisia tehtäviä, niin kiitettävää ei voi antaa. Kyse ei tietysti ole yksittäisestä tehtävästä vaan pitkän ajan näytöistä.
Itse varon pitämästä liian helppoja kokeita juuri tämän keskustelun tyyppisestä syystä. Tai sitten en anna niistä helposta testeistä numeroa vaan pelkät pisteet...
Moni opettajakaan eivtunne perusopetuslakia. Vuodelta -98 olevassa pykälässä (muistaakseni 22) sanotaan, että arvioinnin pitää olla kannustavaa ja monipuolista. Opetushallituksen ohjeiatuksen mukaan numerolla ei saa koskaan rankaista ja toisekseen pelkkä koe ja sen että hieman katsotaan tuntiaktiivisuutta ei ole monipuolista arviointia. Koettahan ei ole pakko pitää ollenkaan. Itse en aina edes pidä.
Kasin arvosana on kuitenkin vielä hyvä, eikä koenumero ole kuin osa arvioinnista..
Vierailija kirjoitti:
Matikan opena puutun sen verran, että kokeessa on voitu mitata vain perustaitoja. Arvosanan kahdeksan saa kun hallitsee opetetut asiat hyvin. Kiitettävä osaaminen matematiikassa on sitä, että opiskeltujen tietojen pohjalta oppilas osaa soveltaa oppimiaan asioita uudenlaisissa tehtävissä ja yhdistellä niitä jo aiemmin opittuihin taitoihin. Tuo osaaminen on saatettu mitata esim. tuntitehtävissä (onko lapsesi tehnyt vaativampia tuntitehtäviä vai vaan perustehtäviä?)
Tämä voi tuntua väärältä, mutta soveltamisen taito on osoitus kiitettävästä osaamisesta. Pelkästään "ulkolukemisella" eli opettelemalla tietyt valmiita tehtävämallit ei pääse ysiin/kymppiin. Jos koe mittaa esim. yksinkertaista mekaanista yhtälönratkaisua saattaa kokeesta tulla puhdas kymppi, mutta tuntityössä ope kyllä helposti huomaa, että oppilas ei pysty osaamisensa pohjalta ratkomaan (itsenäisesti) esim.sanallisia tehtäviä, niin kiitettävää ei voi antaa. Kyse ei tietysti ole yksittäisestä tehtävästä vaan pitkän ajan näytöistä.
Itse varon pitämästä liian helppoja kokeita juuri tämän keskustelun tyyppisestä syystä. Tai sitten en anna niistä helposta testeistä numeroa vaan pelkät pisteet...
Siis matematiikan numerot annetaan älykkyysosamäärän perusteella?
Riippuu ihan siitä, mitä tuossa koetilanteessa testattiin. Tuskin siinä koko otettava aines oli mukana, niin kyllä -on ihan mahdollista. Voi olla, että osa opiskelluista tiedoista ( esim.se kiitettävän edellytys eli soveltamisen taito) on testattu esim. tutkielmassa tai jossain tuntitehtävässä. Jos koe on mitannut pelkän perustiedon hallitsemisen kapeasta osasta niin ei sillä vielä koko aineksen arvosanaksi tule kymppiä. Miten monta kertaa tämä pitää selittää?
Ja tämä keskustelu toivottavasti osoittaa, että open ammattitaitoonkin kuuluu erityisosaamista. OPS ja sen tulkinta.