Lue keskustelun säännöt.
Opettajat!! kokeista 10,10 ja 10-, numero todistuksessa 8!
28.05.2016 |
Kyseessä siis yläasteikäinen tyttäreni. Hän on ollut koulukiusattu ja ujo introvertti, joka on yrittänyt viittailla tunnilla, mutta pelkää epäonnistumisia. Tyttö on aina tehnyt kotitehtävänsä. Aina.
Nyt opettaja sanoi, että antaa numeroksi 8 kevättodistukseen.
Meneekö tämä nyt ihan oikein?
Kommentit (459)
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä siis yläasteikäinen tyttäreni. Hän on ollut koulukiusattu ja ujo introvertti, joka on yrittänyt viittailla tunnilla, mutta pelkää epäonnistumisia. Tyttö on aina tehnyt kotitehtävänsä. Aina.
Nyt opettaja sanoi, että antaa numeroksi 8 kevättodistukseen.
Meneekö tämä nyt ihan oikein?
Tuttu juttu. Oppilaalla ei ole minkäänlaista oikeusturvaa. Opettaja voi mielivaltaisesti antaa pärstäkertoimen mukaan mitä numeroita haluaa ja perustella sen tuntiosaamisella, tuntiaktiivisuudella tai asenteella aineeseen tai millä tahansa epämääräisellä syyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matikan opena puutun sen verran, että kokeessa on voitu mitata vain perustaitoja. Arvosanan kahdeksan saa kun hallitsee opetetut asiat hyvin. Kiitettävä osaaminen matematiikassa on sitä, että opiskeltujen tietojen pohjalta oppilas osaa soveltaa oppimiaan asioita uudenlaisissa tehtävissä ja yhdistellä niitä jo aiemmin opittuihin taitoihin. Tuo osaaminen on saatettu mitata esim. tuntitehtävissä (onko lapsesi tehnyt vaativampia tuntitehtäviä vai vaan perustehtäviä?)
Tämä voi tuntua väärältä, mutta soveltamisen taito on osoitus kiitettävästä osaamisesta. Pelkästään "ulkolukemisella" eli opettelemalla tietyt valmiita tehtävämallit ei pääse ysiin/kymppiin. Jos koe mittaa esim. yksinkertaista mekaanista yhtälönratkaisua saattaa kokeesta tulla puhdas kymppi, mutta tuntityössä ope kyllä helposti huomaa, että oppilas ei pysty osaamisensa pohjalta ratkomaan (itsenäisesti) esim.sanallisia tehtäviä, niin kiitettävää ei voi antaa. Kyse ei tietysti ole yksittäisestä tehtävästä vaan pitkän ajan näytöistä.
Itse varon pitämästä liian helppoja kokeita juuri tämän keskustelun tyyppisestä syystä. Tai sitten en anna niistä helposta testeistä numeroa vaan pelkät pisteet...
Siis matematiikan numerot annetaan älykkyysosamäärän perusteella?
Ei, vaan opetussuunnitelman. Lueppa matikan hyvän osaamisen kuvaus.
Vierailija kirjoitti:
opettajahan saa arvioida vain ja ainoastaan oppimista. Se, että on ujo ei liity oppimiseen, vaan on osa lapsesi persoonallisuutta, jota ei koskaan saisi arvostella. Eli tässä tapauksessa opettaja todennäköisesti rankaisee lastasi ujoudesta.
Koko arvosana ei voi muodostua pelkkien koenumeroiden pohjalta, mutta aika hurjaa on 2 numeron pudotus.
Miten lapsesi on toiminut ryhmätöissä jne.?
Muistan itsekkin ammattikoululla, kun sain eräästä kokeesta huonomman numeron koska olin hiljainen/ ujo. Tämä kyllä riipaisi todella paljon. Ironisesti harjoittelussa taas minua kehuttiin sosiaaliseksi, eikä millään uskonut että olisin ollut joskus ujo... Kyllä tuollainen rankaiseminen tosiaan satuttaa ja vaikuttaa oppimis intoon.
Edelleenkään nämä perusteet ei ole yksittäisen open keksimiä vaan ops on normi, jota pitää noudattaa.
Olisi se meillekin helpompaa, jos saisi vaan pitää kokeet ja niiden keskiarvo olisi arvosana. Olisi vieläpä tosi kiva, jos kokeet tulisi arvionti-, pisteytysohjeineen ja arvosanataulukkoineen valmiina jostain ylempää.
Mutta kun tämä meidän systeemi ei ole sellainen, vaan opettajan tulee noudattaa annettua normia. Virkamiehinä teemme työmme virkavastuulla, lakia ja muita normeja noudattaen. Se on ihan eri asia, onko ne normit oikeudenmukaisia tai oikein. Sen päättää eduskunnan asettamat työryhmät opetushallituksessa.
Kannattaa lukea ne normit. Ainakin ennen kuin valittaa AVIin niin tietää, että mistä valittaa. Ei "lapseni sai huonon arvosanan" ole valitusperuste. Valittaminen AVIin on eri asia kuin AV-palstalle.
Vierailija kirjoitti:
Miksi oppilaille pidetään ylipäätään kokeita, jos niiden tulos ei kuitenkaan vaikuta mihinkään vaan pärstäkertoimen??!
Sen kokeen vaikutus arvosanaan voi olla vaikkapa 50% ja muut näytöt (ei edelleenkään sama asia kuin pärstäkerroin) voi olla loput 50%
Mutta tämä ketjuhan on siis edelleen provo. Ap haluaa ketjulla osoittaa, että arvosanat menee oppilaille pärstäkertoimella eikä reilusti ja vastailee myös itse itselleen siitä pärstäkertoimesta jankuttaen.
Ap esim. kertoi open keräävän oppilaiden vihkoja säännöllisesti ja katsovan niitä läpi ja saattaa olla että tuosta vihkotyöskentelystä tulee vaikka 30% arvosanasta eikä vihkotyöskentely ole ollut vakuuttavaa.
Matematiikassa muutenkin tuntiaktiivisuus osoitetaan ennemminkin tekemällä kotitehtäviä taululle ja laskemalla ahkerasti, kun uusi asia on ensin käyty open kanssa läpi. Valtaosa tunnista menee tuohon laskemiseen ehkä niinkään open luennointiin, jossa sitä viittaamista silloin tällöin voidaan toivoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni pitäisi olla vaikka ylipäätään todistuksessa erikseen kohta "tuntiaktiivisuus", johon tulisi keskiarvo jokaisen opettajan antamasta tuntiaktiivisuusnumerosta. Aineista annettaisiin numero pelkästään näytön (tehtävät + koe) perusteella. Ymmärrän, että lapsia halutaan kasvattaa aktiivisiksi keskustelijoiksi, mutta kaikki ei sellaisia ole eikä kaikista sellaisia tarvitse tulla.
Ihan kiva kehittämisajatus. Ongelmaksi nousee vaan se, että opettajalla voi olla esim. 200 oppilasta vuoden aikana. Jos jokaiselle tarvitsee jokaisesta kurssista antaa kaksi numeroa, on se taas opettajan perustyöstä pois. Kuten aiemmin on kerrottu, on aktiivisuus muutakin kuin keskustelua. Ehdottamasi tapa taas sorsisi niitä oppilaita, joille kirjallinen tuottaminen ja koetilanteet ovat vaikeita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matikan opena puutun sen verran, että kokeessa on voitu mitata vain perustaitoja. Arvosanan kahdeksan saa kun hallitsee opetetut asiat hyvin. Kiitettävä osaaminen matematiikassa on sitä, että opiskeltujen tietojen pohjalta oppilas osaa soveltaa oppimiaan asioita uudenlaisissa tehtävissä ja yhdistellä niitä jo aiemmin opittuihin taitoihin. Tuo osaaminen on saatettu mitata esim. tuntitehtävissä (onko lapsesi tehnyt vaativampia tuntitehtäviä vai vaan perustehtäviä?)
Tämä voi tuntua väärältä, mutta soveltamisen taito on osoitus kiitettävästä osaamisesta. Pelkästään "ulkolukemisella" eli opettelemalla tietyt valmiita tehtävämallit ei pääse ysiin/kymppiin. Jos koe mittaa esim. yksinkertaista mekaanista yhtälönratkaisua saattaa kokeesta tulla puhdas kymppi, mutta tuntityössä ope kyllä helposti huomaa, että oppilas ei pysty osaamisensa pohjalta ratkomaan (itsenäisesti) esim.sanallisia tehtäviä, niin kiitettävää ei voi antaa. Kyse ei tietysti ole yksittäisestä tehtävästä vaan pitkän ajan näytöistä.
Itse varon pitämästä liian helppoja kokeita juuri tämän keskustelun tyyppisestä syystä. Tai sitten en anna niistä helposta testeistä numeroa vaan pelkät pisteet...
Siis matematiikan numerot annetaan älykkyysosamäärän perusteella?
Ei, vaan opetussuunnitelman. Lueppa matikan hyvän osaamisen kuvaus.
Arvioinnin tulee perustua osaamiseen, mutta arvosanaa ei saa antaa osaamista mittaavien kokeiden perusteella, vaikka se olisi loogisinta, vaan arvioinnin tulee perustua opettajan hatusta vetämään käsitykseen oppilaan osaamisesta eli älykkyydestä.
Lisäksi oppilaalle ei kerrota etukäteen arviointiperusteita.
Koko ops kuulostaa humanistinaikkosten tekeleeltä.
Harkitsen vakavasti kotikoulua, kun tulee sen aika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Veljelleni kävi noin ala-asteella. Opettajan mielestä ei osallistunut tarpeeksi tunnilla. Veli oli jostain syystä myös opettajan silmätikku.(kiltti ja ujo ollut koko ikänsä) Jostain kumman syystä numerot nousivat yläasteelle mennessä....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Soittaisin rehtorille
Mistä kumpuaa tämä yläpeukutus? Kuvittelevatko jotkut vanhemmat laittavansa opettajan ojennukseen olemalla hänen esimieheensä eli rehtoriin yhteydessä? Kun ammutaan kärpästä tykillä, niin asia hoituu nopeimmin? Ei ole mielenkiintoa kysyä opettajan ajatuksia, perusteluja arvioinnista? Vähiten se rehtori niitä kullannupun arviointeja ja osaamista tietää. Mihin on kadonnut vanhempien, aikuisten ihmisten, halu olla opettajan ja koulun kanssa yhteistyössä? Miltä vanhemmista itsestään kuulostaa tilanne jossa työpaikkansa asiakas ottaa heti yhteyttä vanhemman esimieheen ennen kuin on yrittänyt keskustella asiasta vanhemman kanssa? Korrektia? Uskokoon tai ei, opettaja pyrkii tekemään työnsä hyvin ja oikeudenmukaisesti.
Yläpeututus rehtorille soittamisesta kumpuaa omista kokemuksista: epäoikeudenmukaisista opettajista ja heidän toiminnastaan.
Onko mikään muu ammatti niin epäkiitollinen julkisuudessa, kuin politiikkojen ja opettajien ammatti? Koko kansakunnan roskasangot.
Aloittajalle: hyvä provo. Joka kevät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matikan opena puutun sen verran, että kokeessa on voitu mitata vain perustaitoja. Arvosanan kahdeksan saa kun hallitsee opetetut asiat hyvin. Kiitettävä osaaminen matematiikassa on sitä, että opiskeltujen tietojen pohjalta oppilas osaa soveltaa oppimiaan asioita uudenlaisissa tehtävissä ja yhdistellä niitä jo aiemmin opittuihin taitoihin. Tuo osaaminen on saatettu mitata esim. tuntitehtävissä (onko lapsesi tehnyt vaativampia tuntitehtäviä vai vaan perustehtäviä?)
Tämä voi tuntua väärältä, mutta soveltamisen taito on osoitus kiitettävästä osaamisesta. Pelkästään "ulkolukemisella" eli opettelemalla tietyt valmiita tehtävämallit ei pääse ysiin/kymppiin. Jos koe mittaa esim. yksinkertaista mekaanista yhtälönratkaisua saattaa kokeesta tulla puhdas kymppi, mutta tuntityössä ope kyllä helposti huomaa, että oppilas ei pysty osaamisensa pohjalta ratkomaan (itsenäisesti) esim.sanallisia tehtäviä, niin kiitettävää ei voi antaa. Kyse ei tietysti ole yksittäisestä tehtävästä vaan pitkän ajan näytöistä.
Itse varon pitämästä liian helppoja kokeita juuri tämän keskustelun tyyppisestä syystä. Tai sitten en anna niistä helposta testeistä numeroa vaan pelkät pisteet...
Siis matematiikan numerot annetaan älykkyysosamäärän perusteella?
Ei, vaan opetussuunnitelman. Lueppa matikan hyvän osaamisen kuvaus.
Arvioinnin tulee perustua osaamiseen, mutta arvosanaa ei saa antaa osaamista mittaavien kokeiden perusteella, vaikka se olisi loogisinta, vaan arvioinnin tulee perustua opettajan hatusta vetämään käsitykseen oppilaan osaamisesta eli älykkyydestä.
Lisäksi oppilaalle ei kerrota etukäteen arviointiperusteita.
Koko ops kuulostaa humanistinaikkosten tekeleeltä.
Harkitsen vakavasti kotikoulua, kun tulee sen aika.
Arviontiperusteet pitää toki olla selvät oppilaalle ja huoltajalle. Ja ne on siis kirjattu koulukohtaiseen tai kuntakohtaiseen opsiin. Se taas perustuu valtakunnallisiin opetussuunnitelmien perusteisiin. Ope on kyllä varmaankin käynyt tavoitteita ja periaatteita läpi alkuvuodesta, mutta varmasti mielellään niitä siis kysyttäessä tarkentaa.
Ja kotikoulussakin oppilas käy muuten näyttämässä osaamisensa (yleensä lähikoulussa on nimetty joku näytön vastaanottava ope). Sama ops sinunkin silloin pitää lukea, jotta lapsesi voi käydä näyttämässä oppimansa taidot.
Mutta kannatan kyllä lämpimästi, että opetat lapsesi itse (taitaa tuleva luokanopekin sitä toivoa...)!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi oppilaille pidetään ylipäätään kokeita, jos niiden tulos ei kuitenkaan vaikuta mihinkään vaan pärstäkertoimen??!
Tottakai ne vaikuttaa. Ne OSA sitä laajaa näyttöä. Ei ainut osa. Ei pakollinen osa. OSA!
Tyttö ei aivan paska ollut vissiin noin niinkun muutenkaan.. Jos oikeasti olisi 6 tasoa muu osaaminen, ymmärtäisi, mutta kolmesta laajasta kokeesta 10, läksyt aina hoidettu ja keskittyy tunnilla opetukseen, niin ei millään ole mahdollista saada 8 todistukseen.
Ainiin, onpas. Jos pärstäkerroin ei miellytä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joulutodistusts ei saanut. Vain kevättodistus.
apEli tämä on provo.
Mistä ihmeestä niin päättelit?
Ei joulutodistus ole pakollinen! Eikä kaikki koulut välitodistusta edes anna!
Ope
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matikan opena puutun sen verran, että kokeessa on voitu mitata vain perustaitoja. Arvosanan kahdeksan saa kun hallitsee opetetut asiat hyvin. Kiitettävä osaaminen matematiikassa on sitä, että opiskeltujen tietojen pohjalta oppilas osaa soveltaa oppimiaan asioita uudenlaisissa tehtävissä ja yhdistellä niitä jo aiemmin opittuihin taitoihin. Tuo osaaminen on saatettu mitata esim. tuntitehtävissä (onko lapsesi tehnyt vaativampia tuntitehtäviä vai vaan perustehtäviä?)
Tämä voi tuntua väärältä, mutta soveltamisen taito on osoitus kiitettävästä osaamisesta. Pelkästään "ulkolukemisella" eli opettelemalla tietyt valmiita tehtävämallit ei pääse ysiin/kymppiin. Jos koe mittaa esim. yksinkertaista mekaanista yhtälönratkaisua saattaa kokeesta tulla puhdas kymppi, mutta tuntityössä ope kyllä helposti huomaa, että oppilas ei pysty osaamisensa pohjalta ratkomaan (itsenäisesti) esim.sanallisia tehtäviä, niin kiitettävää ei voi antaa. Kyse ei tietysti ole yksittäisestä tehtävästä vaan pitkän ajan näytöistä.
Itse varon pitämästä liian helppoja kokeita juuri tämän keskustelun tyyppisestä syystä. Tai sitten en anna niistä helposta testeistä numeroa vaan pelkät pisteet...
Siis matematiikan numerot annetaan älykkyysosamäärän perusteella?
Ei, vaan opetussuunnitelman. Lueppa matikan hyvän osaamisen kuvaus.
Arvioinnin tulee perustua osaamiseen, mutta arvosanaa ei saa antaa osaamista mittaavien kokeiden perusteella, vaikka se olisi loogisinta, vaan arvioinnin tulee perustua opettajan hatusta vetämään käsitykseen oppilaan osaamisesta eli älykkyydestä.
Lisäksi oppilaalle ei kerrota etukäteen arviointiperusteita.
Koko ops kuulostaa humanistinaikkosten tekeleeltä.
Harkitsen vakavasti kotikoulua, kun tulee sen aika.
Arviontiperusteet pitää toki olla selvät oppilaalle ja huoltajalle. Ja ne on siis kirjattu koulukohtaiseen tai kuntakohtaiseen opsiin. Se taas perustuu valtakunnallisiin opetussuunnitelmien perusteisiin. Ope on kyllä varmaankin käynyt tavoitteita ja periaatteita läpi alkuvuodesta, mutta varmasti mielellään niitä siis kysyttäessä tarkentaa.
Ja kotikoulussakin oppilas käy muuten näyttämässä osaamisensa (yleensä lähikoulussa on nimetty joku näytön vastaanottava ope). Sama ops sinunkin silloin pitää lukea, jotta lapsesi voi käydä näyttämässä oppimansa taidot.
Mutta kannatan kyllä lämpimästi, että opetat lapsesi itse (taitaa tuleva luokanopekin sitä toivoa...)!
Tästä loppukommentista näkyy, miten asenteellista opettajakunta on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Matikan opena puutun sen verran, että kokeessa on voitu mitata vain perustaitoja. Arvosanan kahdeksan saa kun hallitsee opetetut asiat hyvin. Kiitettävä osaaminen matematiikassa on sitä, että opiskeltujen tietojen pohjalta oppilas osaa soveltaa oppimiaan asioita uudenlaisissa tehtävissä ja yhdistellä niitä jo aiemmin opittuihin taitoihin. Tuo osaaminen on saatettu mitata esim. tuntitehtävissä (onko lapsesi tehnyt vaativampia tuntitehtäviä vai vaan perustehtäviä?)
Tämä voi tuntua väärältä, mutta soveltamisen taito on osoitus kiitettävästä osaamisesta. Pelkästään "ulkolukemisella" eli opettelemalla tietyt valmiita tehtävämallit ei pääse ysiin/kymppiin. Jos koe mittaa esim. yksinkertaista mekaanista yhtälönratkaisua saattaa kokeesta tulla puhdas kymppi, mutta tuntityössä ope kyllä helposti huomaa, että oppilas ei pysty osaamisensa pohjalta ratkomaan (itsenäisesti) esim.sanallisia tehtäviä, niin kiitettävää ei voi antaa. Kyse ei tietysti ole yksittäisestä tehtävästä vaan pitkän ajan näytöistä.
Itse varon pitämästä liian helppoja kokeita juuri tämän keskustelun tyyppisestä syystä. Tai sitten en anna niistä helposta testeistä numeroa vaan pelkät pisteet...
Ei kai niitä tehtäviä pidä heti osata vaan harjoitellaan ja sitten näytetään kokeessa, mitä on oppinut?
Vierailija kirjoitti:
Onko ollut muita arvioitavia tehtäviä? Esitelmät, portfoliot, kirjoitelmat, esseet, kirjalliset läksynkyselyt. Jos näitä on ollut ja ne menneet penkin alle tai jäänyt esim. esitelmä tai esitelmät pitämättä, tai ryhmätyössä työhön osallistumatta, niin silloin voisin kyllä ymmärtää arvosanan. Tarkoittaa kyllä sitten sitä, että ne ovat menneet tyyliin 6 tai 7 tasoisesti.
Laita asiallinen wilmaviesti ja kysy ko. opelta vanhempana, että mitkä kaikki jakson työt on arvioitu ja mitä osioita on mitenkin painotettu. Kerro ihan avoimesti, että kysyt sen vuoksi, että olit koemenestyksen perusteella eri käsityksessä tyttären koulunkäynnin sujumisesta, joten toivoisit siksi tarkempaa erittelyä.
t:ope
Ihmettelen ettette lue aiempia postauksia ja kysytte sadannen kerran samaa asiaa. Ap kertoi jo ettei tytöllä ollut muita kokeita tai ryhmätöitä. Ope oli vanhanaikainen.
Vierailija kirjoitti:
Edelleenkään nämä perusteet ei ole yksittäisen open keksimiä vaan ops on normi, jota pitää noudattaa.
Olisi se meillekin helpompaa, jos saisi vaan pitää kokeet ja niiden keskiarvo olisi arvosana. Olisi vieläpä tosi kiva, jos kokeet tulisi arvionti-, pisteytysohjeineen ja arvosanataulukkoineen valmiina jostain ylempää.Mutta kun tämä meidän systeemi ei ole sellainen, vaan opettajan tulee noudattaa annettua normia. Virkamiehinä teemme työmme virkavastuulla, lakia ja muita normeja noudattaen. Se on ihan eri asia, onko ne normit oikeudenmukaisia tai oikein. Sen päättää eduskunnan asettamat työryhmät opetushallituksessa.
Kannattaa lukea ne normit. Ainakin ennen kuin valittaa AVIin niin tietää, että mistä valittaa. Ei "lapseni sai huonon arvosanan" ole valitusperuste. Valittaminen AVIin on eri asia kuin AV-palstalle.
Säälittävää pykälien taakse piiloutumista.
Opettaja voi antaa numeroita miten lystää ja keksiä perusteet jos niitä joku vaatii.
Itse sain aikoinaan selkeästi väärän arvosanan ja opettaja vetosi siihen että hänellä ei ole mahdollista korjata sitä.
Vierailija kirjoitti:
Opettaja, joka kirjoitat että tuntiaktiivisuus on eri asia kuin temperamentti; miten niin? Ekstroversion ja tuntiaktiivisuuden välillä on varmasti vahva positiivinen korrelaatio, kun taas introversion ja tuntiaktiivisuuden korrelaatio on varmasti käänteinen. Ja jälkimmäinen sitäkin vahvemmin jos introvertti oppilas on kiusattu. Olisi kiva saada oikeaa tutkimustietoa tästä asiasta, tutkijan korviin koko "tuntiaktiivisuus" ja "ryhmässä toimiminen" kuulostavat oikeutuksesta pärstäkertoimen käyttöön. Olin tätä mieltä jo kouluaikana. Ja juu, kyllä tuntiaktiivisuutta ja ryhmätaitoja voidaan arvioida mutta niistä pitäisi olla omat erilliset arviointinsa, jotka ei vaikuta muiden aineiden arvosanaan. -Lääkäritäti
Jos huomasit, niin korostin myös että tunnit on rakennettava erilaisille oppijoille sopiviksi.
On selvää, että tietyn temparamentin omaaville kuten myös esim. erityislapsille eri asiat ovat helppoja/vaikeita/mahdottomia tai mieluisia/vastenmielisiä.
Olen itse kielenopettaja.
Pidän tarkasti huolen, että en mittaa esiintymistaitoa ja -halua. Tuntiaktiivisuutta on monenlaista. Minulle tuntiaktiivisuutta on esimerkiksi oma-aloitteinen lisätehtäviin siirtyminen, ongelman esiintuominen, oman materiaalin tuominen ja vinkkaaminen, oman vihkon näyttäminen kameran kautta muille.
Ketjussa on mainittu Keltikangas-Järvinen. Minusta olisi hyä, jos jokainen opettaja profiloisi itsensä Keltikangas-Järvisen mittareilla. Esimerkiksi oman välttämis- ja lähestymismotivaation ymmärtäminen auttaa ymmärtämään sitä, onko kukin oppilas itsen kanssa samanlainen vai erilainen. Opettajan kanssa samanlainen lapsihan on tavallaan etulyöntiasemassa ja opettajan on sitten koulutuksesta saatujen ja muuten hankittujen taitojen avulla luotava mahdollisimman tasaveroiset oppimisolosuhteet kaikenlaisille oppijoille.
Arviointi ei ole koskaan täydellisen onnistunutta, kuten ei opetuskaan. Mutta tietyillä normien mukaisilla toimilla sitä saadaan kuitenkin kauas pärstäkerroinkuviosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi oppilaille pidetään ylipäätään kokeita, jos niiden tulos ei kuitenkaan vaikuta mihinkään vaan pärstäkertoimen??!
Tottakai ne vaikuttaa. Ne OSA sitä laajaa näyttöä. Ei ainut osa. Ei pakollinen osa. OSA!
Tyttö ei aivan paska ollut vissiin noin niinkun muutenkaan.. Jos oikeasti olisi 6 tasoa muu osaaminen, ymmärtäisi, mutta kolmesta laajasta kokeesta 10, läksyt aina hoidettu ja keskittyy tunnilla opetukseen, niin ei millään ole mahdollista saada 8 todistukseen.
Ainiin, onpas. Jos pärstäkerroin ei miellytä...
Vaativa tai vittumainen äiti alentaa automaattisesti lapsen numeroa kahdella.
t. ope
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matikan opena puutun sen verran, että kokeessa on voitu mitata vain perustaitoja. Arvosanan kahdeksan saa kun hallitsee opetetut asiat hyvin. Kiitettävä osaaminen matematiikassa on sitä, että opiskeltujen tietojen pohjalta oppilas osaa soveltaa oppimiaan asioita uudenlaisissa tehtävissä ja yhdistellä niitä jo aiemmin opittuihin taitoihin. Tuo osaaminen on saatettu mitata esim. tuntitehtävissä (onko lapsesi tehnyt vaativampia tuntitehtäviä vai vaan perustehtäviä?)
Tämä voi tuntua väärältä, mutta soveltamisen taito on osoitus kiitettävästä osaamisesta. Pelkästään "ulkolukemisella" eli opettelemalla tietyt valmiita tehtävämallit ei pääse ysiin/kymppiin. Jos koe mittaa esim. yksinkertaista mekaanista yhtälönratkaisua saattaa kokeesta tulla puhdas kymppi, mutta tuntityössä ope kyllä helposti huomaa, että oppilas ei pysty osaamisensa pohjalta ratkomaan (itsenäisesti) esim.sanallisia tehtäviä, niin kiitettävää ei voi antaa. Kyse ei tietysti ole yksittäisestä tehtävästä vaan pitkän ajan näytöistä.
Itse varon pitämästä liian helppoja kokeita juuri tämän keskustelun tyyppisestä syystä. Tai sitten en anna niistä helposta testeistä numeroa vaan pelkät pisteet...
Siis matematiikan numerot annetaan älykkyysosamäärän perusteella?
Ei, vaan opetussuunnitelman. Lueppa matikan hyvän osaamisen kuvaus.
Arvioinnin tulee perustua osaamiseen, mutta arvosanaa ei saa antaa osaamista mittaavien kokeiden perusteella, vaikka se olisi loogisinta, vaan arvioinnin tulee perustua opettajan hatusta vetämään käsitykseen oppilaan osaamisesta eli älykkyydestä.
Lisäksi oppilaalle ei kerrota etukäteen arviointiperusteita.
Koko ops kuulostaa humanistinaikkosten tekeleeltä.
Harkitsen vakavasti kotikoulua, kun tulee sen aika.
Arviontiperusteet pitää toki olla selvät oppilaalle ja huoltajalle. Ja ne on siis kirjattu koulukohtaiseen tai kuntakohtaiseen opsiin. Se taas perustuu valtakunnallisiin opetussuunnitelmien perusteisiin. Ope on kyllä varmaankin käynyt tavoitteita ja periaatteita läpi alkuvuodesta, mutta varmasti mielellään niitä siis kysyttäessä tarkentaa.
Ja kotikoulussakin oppilas käy muuten näyttämässä osaamisensa (yleensä lähikoulussa on nimetty joku näytön vastaanottava ope). Sama ops sinunkin silloin pitää lukea, jotta lapsesi voi käydä näyttämässä oppimansa taidot.
Mutta kannatan kyllä lämpimästi, että opetat lapsesi itse (taitaa tuleva luokanopekin sitä toivoa...)!
Eli kotikoulu on ainoa vaihtoehto, jos haluaa arvosanojen perustuvan osaamiseen eikä opettajan harhakäsitykseen osaamisesta? Vai tuleeko kotikoulusta rangaistus? Esimerkiksi sellainen, että tehdään liian vaikea koe tai arvostellaan koe mielivaltaisesti?
Anteeksi korjaan, opettajan mututuntumalla saaman käsityksen perusteella siitä, mikä on oppilaan älykkyysosamäärä.