Lue keskustelun säännöt.
Opettajat!! kokeista 10,10 ja 10-, numero todistuksessa 8!
28.05.2016 |
Kyseessä siis yläasteikäinen tyttäreni. Hän on ollut koulukiusattu ja ujo introvertti, joka on yrittänyt viittailla tunnilla, mutta pelkää epäonnistumisia. Tyttö on aina tehnyt kotitehtävänsä. Aina.
Nyt opettaja sanoi, että antaa numeroksi 8 kevättodistukseen.
Meneekö tämä nyt ihan oikein?
Kommentit (459)
sijainen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei. Tyttö on hiljainen ja hiukan pelokas. Saattaa ärsyttää toki muita nämä piirteet. Edelleen ihmettelen, voiko tuntiaktiivisuus vaikuttaa noin paljon? Miksi se vaikuttaa matikassa näin paljon muttei esim äidinkielessä?
Mielestäni tuntiaktiivisuus ei saisi pudottaa kahta numeroa. Muutenkin on tylsää, että opettaja ei ole etukäteen kertonut tytöllesi, että kymppiin vaaditaan myös viittaamista, ja rohkaissut tyttöä viittaamaan.
Tosin en ymmärrä myöskään sitä, että viittaamista ja osallistumista ei pidetä opeteltavana taitona. Oman mielipiteensä ja tietonsa esiin tuominen (uskallus, argumentointi, keskustelutaito, muiden viittaajien mielipiteen huomiointi) ovat todellakin taitoja ja niitäkin pitää opetella. Jos koko koulun menee sillä ajatuksella että ei uskalla viitata, ja viittaaminen on jotenkin osaamisesta irrallaan tulee kyllä ennemmin tai myöhemmin opiskeluissa tai työelämässä ongelmia.
Rohkaiskaa lastanne viittaamaan ja tarvittaessa olemaan väärässä. Se, että viittaus ei mene oikein on sekin elämää, kaikessa ei tarvitse onnistua mutta on hyvä edes yrittää.
annoin aikanaan lapselle ohjeen että tunnilla ei häiriköidä ja vastataan kun kysytään eli viittaat ja oot aktiivinen, tehtävät tehdä, osallistua ylimääräisiin ja pyytää lisää tehtäviä jos ja kun sai ajoissa tehtyä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi oppilaille pidetään ylipäätään kokeita, jos niiden tulos ei kuitenkaan vaikuta mihinkään vaan pärstäkertoimen??!
Sen kokeen vaikutus arvosanaan voi olla vaikkapa 50% ja muut näytöt (ei edelleenkään sama asia kuin pärstäkerroin) voi olla loput 50%
Mutta tämä ketjuhan on siis edelleen provo. Ap haluaa ketjulla osoittaa, että arvosanat menee oppilaille pärstäkertoimella eikä reilusti ja vastailee myös itse itselleen siitä pärstäkertoimesta jankuttaen.
Ap esim. kertoi open keräävän oppilaiden vihkoja säännöllisesti ja katsovan niitä läpi ja saattaa olla että tuosta vihkotyöskentelystä tulee vaikka 30% arvosanasta eikä vihkotyöskentely ole ollut vakuuttavaa.
Matematiikassa muutenkin tuntiaktiivisuus osoitetaan ennemminkin tekemällä kotitehtäviä taululle ja laskemalla ahkerasti, kun uusi asia on ensin käyty open kanssa läpi. Valtaosa tunnista menee tuohon laskemiseen ehkä niinkään open luennointiin, jossa sitä viittaamista silloin tällöin voidaan toivoa.
Eli siis arvosana annetaan älykkyysosamäärän perusteella?
Jos ei heti opi, ei voi laskea niin paljon tunnilla, eikä osaa tehdä kaikkia soveltavia kotitehtäviä taululle. Hirveät paineet lapsille, eikä anneta armonaikaa oppia asioita :( Ennen sai aikaa kokeeseen asti. Nyt täytyy osata jo ennen kuin opetetaan, sillä opettaja arvostelee osaamista jatkuvasti.
Miksei saman tien tehtäisi vain yhtä älykkyystestiä ekalla luokalla ja annettaisi kaikkia numeroita yhdeksän vuoden ajan tämän perusteella?
Kuulostaa edelleen siltä, että tytön ongelma on se että hän on tyttö.
Pojan todistukseseen olisi 65 - vuotias matikan lehtori antanut täyden kympin!
Vierailija kirjoitti:
Paitsi etteivät nämä koske tällä hetkellä yläasteella olevia. He menevät vsnhan opetussuunnitelman mukaan, myös arvioinnissa, toisin kuin joku täällä aiemmin väitti.
Esimerkiksi Kotkassa KAIKKI siirtyvät yleisen osan osalta uuteen opsiin elokuussa. Mutta siis vain yleisen osan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matikan opena puutun sen verran, että kokeessa on voitu mitata vain perustaitoja. Arvosanan kahdeksan saa kun hallitsee opetetut asiat hyvin. Kiitettävä osaaminen matematiikassa on sitä, että opiskeltujen tietojen pohjalta oppilas osaa soveltaa oppimiaan asioita uudenlaisissa tehtävissä ja yhdistellä niitä jo aiemmin opittuihin taitoihin. Tuo osaaminen on saatettu mitata esim. tuntitehtävissä (onko lapsesi tehnyt vaativampia tuntitehtäviä vai vaan perustehtäviä?)
Tämä voi tuntua väärältä, mutta soveltamisen taito on osoitus kiitettävästä osaamisesta. Pelkästään "ulkolukemisella" eli opettelemalla tietyt valmiita tehtävämallit ei pääse ysiin/kymppiin. Jos koe mittaa esim. yksinkertaista mekaanista yhtälönratkaisua saattaa kokeesta tulla puhdas kymppi, mutta tuntityössä ope kyllä helposti huomaa, että oppilas ei pysty osaamisensa pohjalta ratkomaan (itsenäisesti) esim.sanallisia tehtäviä, niin kiitettävää ei voi antaa. Kyse ei tietysti ole yksittäisestä tehtävästä vaan pitkän ajan näytöistä.
Itse varon pitämästä liian helppoja kokeita juuri tämän keskustelun tyyppisestä syystä. Tai sitten en anna niistä helposta testeistä numeroa vaan pelkät pisteet...
Ei kai niitä tehtäviä pidä heti osata vaan harjoitellaan ja sitten näytetään kokeessa, mitä on oppinut?
Ilmeisesti ei. Täytynee osata jo ennen kuin opetetaan, sillä arvostelu perustuu osaamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tytölle 8 ja pojalle 10 samasta suorituksesta. Näin se maailma pyörii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paitsi etteivät nämä koske tällä hetkellä yläasteella olevia. He menevät vsnhan opetussuunnitelman mukaan, myös arvioinnissa, toisin kuin joku täällä aiemmin väitti.
Esimerkiksi Kotkassa KAIKKI siirtyvät yleisen osan osalta uuteen opsiin elokuussa. Mutta siis vain yleisen osan.
Miten arvioit taitoja, joita et ole edes opettanut? Muuttuvatko oppisisältöjen tavoitteet/ hyvän osaamisen kriteerit?
En usko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tytölle 8 ja pojalle 10 samasta suorituksesta. Näin se maailma pyörii.
Voin hyvin kuvitella.. 60+ matikan lehtori.
Näin se vaan on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matikan opena puutun sen verran, että kokeessa on voitu mitata vain perustaitoja. Arvosanan kahdeksan saa kun hallitsee opetetut asiat hyvin. Kiitettävä osaaminen matematiikassa on sitä, että opiskeltujen tietojen pohjalta oppilas osaa soveltaa oppimiaan asioita uudenlaisissa tehtävissä ja yhdistellä niitä jo aiemmin opittuihin taitoihin. Tuo osaaminen on saatettu mitata esim. tuntitehtävissä (onko lapsesi tehnyt vaativampia tuntitehtäviä vai vaan perustehtäviä?)
Tämä voi tuntua väärältä, mutta soveltamisen taito on osoitus kiitettävästä osaamisesta. Pelkästään "ulkolukemisella" eli opettelemalla tietyt valmiita tehtävämallit ei pääse ysiin/kymppiin. Jos koe mittaa esim. yksinkertaista mekaanista yhtälönratkaisua saattaa kokeesta tulla puhdas kymppi, mutta tuntityössä ope kyllä helposti huomaa, että oppilas ei pysty osaamisensa pohjalta ratkomaan (itsenäisesti) esim.sanallisia tehtäviä, niin kiitettävää ei voi antaa. Kyse ei tietysti ole yksittäisestä tehtävästä vaan pitkän ajan näytöistä.
Itse varon pitämästä liian helppoja kokeita juuri tämän keskustelun tyyppisestä syystä. Tai sitten en anna niistä helposta testeistä numeroa vaan pelkät pisteet...
Ei kai niitä tehtäviä pidä heti osata vaan harjoitellaan ja sitten näytetään kokeessa, mitä on oppinut?
Ei tietenkään. Joka ikinen tunti harjoitellaan. Oppilaat laskee open silmien alla joka tunti varmaan n. 30 min. Asia opiskellaan, harjoitellaan perusjuttuja, tehdään yhdessä myös niitä soveltavia tehtäviä. Joka kappaleessa on kirjassakin perustehtäviä ja niitä soveltavia. Soveltaminenkin on harjoiteltava taito, mutat sitä ei voi "opetella ulkoa". Se tulee laskemalla paljon. Toki joillekin se on ylivoimaista, mutta silloin ei vaan ole kiitettävän laskija. Ei kaikki saa enkusta tai äikästäkään kymppiä vaikka kaikki sanat ja säännöt osaakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paitsi etteivät nämä koske tällä hetkellä yläasteella olevia. He menevät vsnhan opetussuunnitelman mukaan, myös arvioinnissa, toisin kuin joku täällä aiemmin väitti.
Esimerkiksi Kotkassa KAIKKI siirtyvät yleisen osan osalta uuteen opsiin elokuussa. Mutta siis vain yleisen osan.
Miten arvioit taitoja, joita et ole edes opettanut? Muuttuvatko oppisisältöjen tavoitteet/ hyvän osaamisen kriteerit?
En usko.
Äh, rasittavaa kun et selvästikään tiedä mistä puhut.
Tutustu opsiin, nykyiseen ja uuteen, niin ymmärrät mistä on kysymys. Nyt sinulla on ilmeisen väärä käsitys siitä, mitä arvioinnilla tarkoitetaan kaikkiaan.
Miten vakavasti sitä voidaankaan yläkoulun arvosanat ottaa. Lapsiparat, aika kova paine tulee kotoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuntiaktiivisuus ei saa pudottaa numeroa kahdella. Yhteys suoraan rehtoriin ja/tai kaupungin koulutoimenjohtajaan.
Mä en ymmärrä tätä vouhotusta! Todistuksiahan ei ole edes vielä jaettu! Ja kyllä noissa asioissa aina ensin ollaan opettajiin yhteydessä eikä suoraan soitella koulutoimenjohtoon ja reksille. Jos opettajan perustelujen jälkeen et edelleenkään ymmärrä sitten voi olla yhteydessä rehtoriin. Mieti millaisen mallin annat omalle lapsellesi tällaisella vouhotuksella ja koulutoimella uhkailulla!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi oppilaille pidetään ylipäätään kokeita, jos niiden tulos ei kuitenkaan vaikuta mihinkään vaan pärstäkertoimen??!
Sen kokeen vaikutus arvosanaan voi olla vaikkapa 50% ja muut näytöt (ei edelleenkään sama asia kuin pärstäkerroin) voi olla loput 50%
Mutta tämä ketjuhan on siis edelleen provo. Ap haluaa ketjulla osoittaa, että arvosanat menee oppilaille pärstäkertoimella eikä reilusti ja vastailee myös itse itselleen siitä pärstäkertoimesta jankuttaen.
Ap esim. kertoi open keräävän oppilaiden vihkoja säännöllisesti ja katsovan niitä läpi ja saattaa olla että tuosta vihkotyöskentelystä tulee vaikka 30% arvosanasta eikä vihkotyöskentely ole ollut vakuuttavaa.
Matematiikassa muutenkin tuntiaktiivisuus osoitetaan ennemminkin tekemällä kotitehtäviä taululle ja laskemalla ahkerasti, kun uusi asia on ensin käyty open kanssa läpi. Valtaosa tunnista menee tuohon laskemiseen ehkä niinkään open luennointiin, jossa sitä viittaamista silloin tällöin voidaan toivoa.
Ihmisillä taitaa olla todella puutteellinen käsitys nykykoulusta. Omassa koulussani esimerkiksi kotitehtäviä ei ikinä lasketa taululle jo ihan senkin takia, että jokainen etenee omaa tahtia ja kaikilla on omat kotitehtävät. Opettaja ei tunneilla luennoi ja opeta edessä koko luokkaa vaan pienemmissä porukoissa ja joskus kahden kesken. Kirjallisia kokeita meillä ei ole ja matematiikassa ja kirjaan lasketut kynätehtävät ovat 1/5 matematiikan opiskelusta. Harjoittelemma asioita uuden opsin mukaisesti erilaisilla matematikan toimintamateriaaleilla ja teemme ryhmissä töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opettaja on tehnyt ihan oikein.
Kiva tulla lukemaan tällaista keskustelua, kun on koko päivän tehnyt arviointeja. Pähkinyt ja pohtinut. Käynyt läpi muistiinpanoja (koenumeroita, tuntimuistiinpanoja, oppilaiden palautettuja töitä ja verrannut niitä siihen laajempaan käsitykseen oppilaan osaamisesta, joka on itselle kertynyt vuoden aikana. Ja ei, se ei ole pärstäkerroin, kuten täällä yleisesti luullaan.
Nytkin annoin ysin oppilaalle, josta oikeasti en tykkää yhtään (kaksinaamainen tyyppi, joka pyrkii mielistelemään joka käänteessä opettajaa ja toisaalla käyttäytyy tosi ikävästi muita kohtaan). Hän vaan sattuu opettamassani aineessa olemaan tosi hyvä ja suoritukset on loistavat. Toisaalta jouduin omaksikin surukseni antamaan kutosen tosi ihanalle ja sympaattiselle pojalle, jolle tämä aine vaan on tosi vaikeaa. Tuesta ja avusta huolimatta. Onneksi häntä voi kehua ja kannustaa muuten.
Mutta pärstäkertoimella siis mennään av-mammojen mukaan. Tämähän on ammatti, jossa ei voi ikinä onnistua. Paitsi antamalla hyvän numeron. Kukaan ei koskaan kyseenalaista, jos saa kokeista kutosia ja todistukseen tulee kasi. Silloin laaja näyttö on paikallaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi oppilaille pidetään ylipäätään kokeita, jos niiden tulos ei kuitenkaan vaikuta mihinkään vaan pärstäkertoimen??!
Sen kokeen vaikutus arvosanaan voi olla vaikkapa 50% ja muut näytöt (ei edelleenkään sama asia kuin pärstäkerroin) voi olla loput 50%
Mutta tämä ketjuhan on siis edelleen provo. Ap haluaa ketjulla osoittaa, että arvosanat menee oppilaille pärstäkertoimella eikä reilusti ja vastailee myös itse itselleen siitä pärstäkertoimesta jankuttaen.
Ap esim. kertoi open keräävän oppilaiden vihkoja säännöllisesti ja katsovan niitä läpi ja saattaa olla että tuosta vihkotyöskentelystä tulee vaikka 30% arvosanasta eikä vihkotyöskentely ole ollut vakuuttavaa.
Matematiikassa muutenkin tuntiaktiivisuus osoitetaan ennemminkin tekemällä kotitehtäviä taululle ja laskemalla ahkerasti, kun uusi asia on ensin käyty open kanssa läpi. Valtaosa tunnista menee tuohon laskemiseen ehkä niinkään open luennointiin, jossa sitä viittaamista silloin tällöin voidaan toivoa.
Ihmisillä taitaa olla todella puutteellinen käsitys nykykoulusta. Omassa koulussani esimerkiksi kotitehtäviä ei ikinä lasketa taululle jo ihan senkin takia, että jokainen etenee omaa tahtia ja kaikilla on omat kotitehtävät. Opettaja ei tunneilla luennoi ja opeta edessä koko luokkaa vaan pienemmissä porukoissa ja joskus kahden kesken. Kirjallisia kokeita meillä ei ole ja matematiikassa ja kirjaan lasketut kynätehtävät ovat 1/5 matematiikan opiskelusta. Harjoittelemma asioita uuden opsin mukaisesti erilaisilla matematikan toimintamateriaaleilla ja teemme ryhmissä töitä.
Mutta ap:n lapsen ope ei toimi uuden opsin hengessä, vaan ehkä kansakoulun hengessä, usko jo!
Vierailija kirjoitti:
Kiva tulla lukemaan tällaista keskustelua, kun on koko päivän tehnyt arviointeja. Pähkinyt ja pohtinut. Käynyt läpi muistiinpanoja (koenumeroita, tuntimuistiinpanoja, oppilaiden palautettuja töitä ja verrannut niitä siihen laajempaan käsitykseen oppilaan osaamisesta, joka on itselle kertynyt vuoden aikana. Ja ei, se ei ole pärstäkerroin, kuten täällä yleisesti luullaan.
Nytkin annoin ysin oppilaalle, josta oikeasti en tykkää yhtään (kaksinaamainen tyyppi, joka pyrkii mielistelemään joka käänteessä opettajaa ja toisaalla käyttäytyy tosi ikävästi muita kohtaan). Hän vaan sattuu opettamassani aineessa olemaan tosi hyvä ja suoritukset on loistavat. Toisaalta jouduin omaksikin surukseni antamaan kutosen tosi ihanalle ja sympaattiselle pojalle, jolle tämä aine vaan on tosi vaikeaa. Tuesta ja avusta huolimatta. Onneksi häntä voi kehua ja kannustaa muuten.Mutta pärstäkertoimella siis mennään av-mammojen mukaan. Tämähän on ammatti, jossa ei voi ikinä onnistua. Paitsi antamalla hyvän numeron. Kukaan ei koskaan kyseenalaista, jos saa kokeista kutosia ja todistukseen tulee kasi. Silloin laaja näyttö on paikallaan...
Oon niin samaa mieltä ja just tästä kollegoiden kanssa perjantaina töissä keskusteltiin. Helpolla pääsis jos kaikille lätkis vaan kaseja ja ysejä, mutta silloin se ei olisi oikeudenmukaista arviointia.
Ei oo helppoa tää arviointi ei. Tsemppiä! T: Toinen ope
Ps: kouluihin saa vapaasti tulla seuraamaan opetusta. Itse ottaisin näitä av mammoja mielellään luokkaani seuraaman millaista nykypäivän koulu ja open työ on. Ei tarttisi heidän ruikuttaa täällä internetin syövereissä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi oppilaille pidetään ylipäätään kokeita, jos niiden tulos ei kuitenkaan vaikuta mihinkään vaan pärstäkertoimen??!
Sen kokeen vaikutus arvosanaan voi olla vaikkapa 50% ja muut näytöt (ei edelleenkään sama asia kuin pärstäkerroin) voi olla loput 50%
Mutta tämä ketjuhan on siis edelleen provo. Ap haluaa ketjulla osoittaa, että arvosanat menee oppilaille pärstäkertoimella eikä reilusti ja vastailee myös itse itselleen siitä pärstäkertoimesta jankuttaen.
Ap esim. kertoi open keräävän oppilaiden vihkoja säännöllisesti ja katsovan niitä läpi ja saattaa olla että tuosta vihkotyöskentelystä tulee vaikka 30% arvosanasta eikä vihkotyöskentely ole ollut vakuuttavaa.
Matematiikassa muutenkin tuntiaktiivisuus osoitetaan ennemminkin tekemällä kotitehtäviä taululle ja laskemalla ahkerasti, kun uusi asia on ensin käyty open kanssa läpi. Valtaosa tunnista menee tuohon laskemiseen ehkä niinkään open luennointiin, jossa sitä viittaamista silloin tällöin voidaan toivoa.
Ihmisillä taitaa olla todella puutteellinen käsitys nykykoulusta. Omassa koulussani esimerkiksi kotitehtäviä ei ikinä lasketa taululle jo ihan senkin takia, että jokainen etenee omaa tahtia ja kaikilla on omat kotitehtävät. Opettaja ei tunneilla luennoi ja opeta edessä koko luokkaa vaan pienemmissä porukoissa ja joskus kahden kesken. Kirjallisia kokeita meillä ei ole ja matematiikassa ja kirjaan lasketut kynätehtävät ovat 1/5 matematiikan opiskelusta. Harjoittelemma asioita uuden opsin mukaisesti erilaisilla matematikan toimintamateriaaleilla ja teemme ryhmissä töitä.
Mutta ap:n lapsen ope ei toimi uuden opsin hengessä, vaan ehkä kansakoulun hengessä, usko jo!
Mistä sä tiedät missä hengessä se ope toimii? Oletko käynyt ap:n lapsen koulussa seuraamassa opetusta?
Paitsi etteivät nämä koske tällä hetkellä yläasteella olevia. He menevät vsnhan opetussuunnitelman mukaan, myös arvioinnissa, toisin kuin joku täällä aiemmin väitti.