Lue keskustelun säännöt.
Opettajat!! kokeista 10,10 ja 10-, numero todistuksessa 8!
28.05.2016 |
Kyseessä siis yläasteikäinen tyttäreni. Hän on ollut koulukiusattu ja ujo introvertti, joka on yrittänyt viittailla tunnilla, mutta pelkää epäonnistumisia. Tyttö on aina tehnyt kotitehtävänsä. Aina.
Nyt opettaja sanoi, että antaa numeroksi 8 kevättodistukseen.
Meneekö tämä nyt ihan oikein?
Kommentit (459)
17:
Kommenttisi kertoo paljon opettajista ja arvosteluperusteista.
Opettajien osaaminen riittää ns. mallioppilaiden (tämä lienee määritelty jossain opettajan oppaassa) arviointiin. Muu on liikaa vaadittu.
Muun muassa tuo viittaaminen on suoraan 1950 -luvulta. Tämän päivän opettajilla pitäisi jo olla enemmän tietoa esim. erilaisista persoonallisuuksista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen alakoulun ope ja opetan yleensä kuusi vuotta samaa luokkaa. Uskallanpa epäillä, että jos antaisin arvosanat ihan ilman kokeita, se olisi sama kuin kokeiden perusteella. Tässähän on tietenkin kysymys oppilaantuntemuksesta, joka jää väistämättä yläkoulussa ohuemmaksi.
Voi Jestas mikä määrä "tietoa" on tässä ketjussa arvioinnista.
Ensinnäkin opelta kannattaa kysyä perustelut arvosanalle. Oppilaan ja huoltajan oikeus on saada ne.
Toiseksi. Arviointi perustuu laajaan näyttöön, jonka perusteella opettaja vertaa oppilaan osoittamia taitoja arvosanan 8 kuvaukseen. Arvosana ei tule kokeiden keskiarvosta tai muistakaan "kaavoista". Kokeet ope tekee haluamastaan alueesta itse, pisteyttää itse ja päättää millä pisteillä saa minkäkin arvosanan. Eli ne eivät ole mikään absoluuttinen mittari, vaan se kuvaa oppilaan osaamista jossain tietyssä osa-alueessa. Toki ammattitaidolla osaa tehdä kokeen, joka menee linjaan lopullisen arvosanan kanssa... Mutta mikään sääntö ei sido kokeiden keskiarvoa lopulliseen arvosanaan vaan arvosana perustuu hyvän osaamisen kuvaukseen, joka löytyy opsista. On löytynyt jo vuodesta 2004. Kohta onkin jo uudet opsit käytössä ja niissäpä ei arvioidakaan kovin suurella painoarvolla oppilaan tiedollista osaamista, vaan monenlaisia muitakin taitoja.
En ota kantaa, minkä numeron opettajan tulisi antaa koska niin moni asia vaikuttaa numeron antamiseen ja vain opettajalta asiaa kysymällä saa ne oikeat perustelelut. Mutta omat ajatukseni heitän mukaan, sillä mielenkiinnosta luin vastauksia ja herätti paljon ajatuksiani siitä miten nykyään opettajien ammattitaitoa ollaan helposti arvostelemassa, tietämättä kuitenkaan faktoja monista opettajan työhön liittyvistä asioista esim. tässä tapauksessa arvioinnista.
Kun kyse on matematiikasta niin nykyään koepaketeissa on tarjolla monentasoisia tehtäviä (helppoja/keskitasoisia/vaikeita) , lisäksi matematiikka koostuu monista eri osa-alueista: päässälaskut, perustehtävät,soveltavat tehtävät. Ja ope tietää parhaiten seuraaviin kysymyksiin vastaukset: Millaisia kokeet ovat olleet? Osaako henkilö ratkaista haastaviakin soveltavia tehtäviä, sujuuko päässälaskut?tekeeko/ehtiikö tehdä lisätehtäviä? Tarvitseeko tunneilla usein apua? Millainen vihkotyöskentely? Viittaileeko tunnilla? jne..Henkilö on tämän mukaan saanut täysiä pisteitä kokeista, mutta monet asiat vaikuttaa todistuksen arvosanaan, ei koenumerot=todistuksen arvosana. Lisäksi keväällä annetaan lukuvuosi todistus (ei lukukausi), jossa myös syksyn osaaminen mukana, ei pelkät kevään kokeet...Ja kyllä taitava, asiansa osaava opettaja näkee tunnilla kokonaisuuden matemaattisista taidoista, jotka oppilaalla on.
Te jotka olette heti ehdottomassa yhteyttä rehtoriin tai aluehallintavirastoon, niin miksi? Kyllä asiallinen keskusteluyhteys suoraan opettajaan on kaikkein paras vaihtoehto. Avoin ja asiallinen yhteistyö on se joka kantaa parhaiten tulosta sen lapsen parhaaksi. Mitä se opettaa lapsille jos ollaan heti "uhkailemassa" valituksella tai hypätään opettajan yli suoraan rehtorin puheille joka ei siellä tunneilla ole kuitenkaan seuraamassa oppilaiden työskentelyä? Asioita voi ja kannattaakin kyseenalaistaa, kysyä perusteluja ja pohtia ääneen jos itseä ja lasta mietityttää, mutta turhaan heti syyllistämällä opettajaa.
Vierailija kirjoitti:
Tuntiaktiivisuus vaikuttaa yleensä vain ylöspäin, ja jos alaspäin, kyse on tyyliin puhelimella olosta tai kavereiden kanssa juttelusta tunnilla. Ei omalla yläasteellani kukaan opettaja rankaissut epäaktiivisuudesta vaan vääränlaisesta aktiivisuudesta vain.
Omalla yläasteellasi? Montakohan vuotta tästä on aikaa? Koulu on muttunut!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihanat arviointiperusteet. Täydet pisteet kaikista kokeista saanut lapsi saa valita vaihtoehdon A ja B välillä:
A: On aktiivinen tunnilla ja nuolee opettajan persettä, jolloin saa kympin ja pääsee jatko-opintoihin, mutta saa turpaan,
B: Ei saa turpaan, mutta arvosana on vain 9 ja jatko-opintopaikka voi jäädä väliin.
Kiitos kukkahattutädit!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Provohan tämä on.
Täällä on moni kehottanut ap:tä ottamaan itse yhteyttä opettajaan ja kysymään arvioinnin perusteita, mutta ap ei ole vastannut tähän mitään, vaan jankuttaa vain siitä, miten väärin tuo arviointi on.
Opettajalla saattaa olla todella hyvä peruste numerolle enkä tarkoita nyt tuntiaktiivisuutta. Esim. ap kertoi open keräävän vihkoja ja katsovan niitä läpi: entä jos näistä huomannut, ettei oppilaan osaamisen taso ole niin hyvä kuin kokeessa vaikuttaisi olevan? Tai opettajalla on ollut isojen kokeiden lisäksi pistareita, joissa lapsi ei ole pärjännyt ja joista lapsi ei ole kotona puhunut mitään? Tällaisista emme voi tietää yhtään mitään. Koulun arvioinnin pitää olla jatkuvaa ja hyvä opettaja arvioi osaamista myös muilla tavoin kuin kokeilla.
Toinen mahdollisuus on, että opella on käynyt näppäilyvirhe Wilman kanssa. Itse olen lukion opettajana virhenäppäillyt arvosanoja pariinkin otteeseen ja korjannut tietenkin virheen välittömästi, kun opiskelija tulee siitä kysymään.
Kolmas mahdollisuus on, että opettajan arviointi on oikeastikin epäoikeudenmukainen, mutta myös tästä kannattaisi opettajan kanssa käydä keskustelua ennenkuin menee valittamaan asiasta rehtorille.
Lukion matematiikan opena voin muuten kertoa, että jotkut koulut antavat arvosanoja todellakin aivan liian löysin perustein: peruskoulusta 10 arvosanan saanut oppilas ei välttämättä pääse edes läpi pitkän matikan ensimmäistä kurssia. Ilmeisesti jotkut yläkouluopet on ottaneet numeroiden kanssa sen lähestymistavan, että "pakko antaa vähintään 9 tai oppilas ei pääse hyvään lukioon", jota tässäkin keskustelussa moni tuntuu haluavan. Enemmän oppilas kärsii liian löysästi saaduista arvosanoista, kun osaaminen onkin oikeasti kaukana annetusta numerosta kuin liian tiukasti annetusta arvosanasta (joita kyllä harvoin näkee).
Jos kympin oppilaat eivät pääse läpi opettamiasi aineita, mielestäni sinun on syytä katsoa peiliin.
Kertomuksesi kuvaa todella hyvin viestissäni 141 kuvaamaani tilannetta, eli että peruskoulun päättönumero ei ole vertailukelpoinen edes saman kaupungin koulujen välillä saati sitten koko valtakunnan tasolla.
Tietyistä kouluista tulevat kympin oppilaat pääsevät ja suoriutuvat edelleen lukiossakin saman tasoisesti. Toisista kouluista tulevat eivät pääse. En näe, että tässä olisi minulla peiliin katsomisen paikka, vaan väitän, että näiden eri syöttökoulun kympit eivät vaan kerro samaa osaamista. Toisesta numero kertoo oikeastikin kympin osaamisesta, toisesta ehkä n. 7 osaamista yläkoulussa eli osaamista, jolla kannattaa mennä lyhyen matikan puolelle tai pitkässä taistella kurssien läpipääsyn kanssa (jollei sitten oppilaan osaamistaso nouse yläkoulutasosta esim. erilaisen opetustyylin vuoksi).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Provohan tämä on.
Täällä on moni kehottanut ap:tä ottamaan itse yhteyttä opettajaan ja kysymään arvioinnin perusteita, mutta ap ei ole vastannut tähän mitään, vaan jankuttaa vain siitä, miten väärin tuo arviointi on.
Opettajalla saattaa olla todella hyvä peruste numerolle enkä tarkoita nyt tuntiaktiivisuutta. Esim. ap kertoi open keräävän vihkoja ja katsovan niitä läpi: entä jos näistä huomannut, ettei oppilaan osaamisen taso ole niin hyvä kuin kokeessa vaikuttaisi olevan? Tai opettajalla on ollut isojen kokeiden lisäksi pistareita, joissa lapsi ei ole pärjännyt ja joista lapsi ei ole kotona puhunut mitään? Tällaisista emme voi tietää yhtään mitään. Koulun arvioinnin pitää olla jatkuvaa ja hyvä opettaja arvioi osaamista myös muilla tavoin kuin kokeilla.
Toinen mahdollisuus on, että opella on käynyt näppäilyvirhe Wilman kanssa. Itse olen lukion opettajana virhenäppäillyt arvosanoja pariinkin otteeseen ja korjannut tietenkin virheen välittömästi, kun opiskelija tulee siitä kysymään.
Kolmas mahdollisuus on, että opettajan arviointi on oikeastikin epäoikeudenmukainen, mutta myös tästä kannattaisi opettajan kanssa käydä keskustelua ennenkuin menee valittamaan asiasta rehtorille.
Lukion matematiikan opena voin muuten kertoa, että jotkut koulut antavat arvosanoja todellakin aivan liian löysin perustein: peruskoulusta 10 arvosanan saanut oppilas ei välttämättä pääse edes läpi pitkän matikan ensimmäistä kurssia. Ilmeisesti jotkut yläkouluopet on ottaneet numeroiden kanssa sen lähestymistavan, että "pakko antaa vähintään 9 tai oppilas ei pääse hyvään lukioon", jota tässäkin keskustelussa moni tuntuu haluavan. Enemmän oppilas kärsii liian löysästi saaduista arvosanoista, kun osaaminen onkin oikeasti kaukana annetusta numerosta kuin liian tiukasti annetusta arvosanasta (joita kyllä harvoin näkee).
Jos kympin oppilaat eivät pääse läpi opettamiasi aineita, mielestäni sinun on syytä katsoa peiliin.
Tietyistä kouluista tulevat kympin oppilaat pääsevät ja suoriutuvat edelleen lukiossakin saman tasoisesti. Toisista kouluista tulevat eivät pääse. En näe, että tässä olisi minulla peiliin katsomisen paikka, vaan väitän, että näiden eri syöttökoulun kympit eivät vaan kerro samaa osaamista. Toisesta numero kertoo oikeastikin kympin osaamisesta, toisesta ehkä n. 7 osaamista yläkoulussa eli osaamista, jolla kannattaa mennä lyhyen matikan puolelle tai pitkässä taistella kurssien läpipääsyn kanssa (jollei sitten oppilaan osaamistaso nouse yläkoulutasosta esim. erilaisen opetustyylin vuoksi).
Todennäköisemmin kyse on siitä, että jotkut oppilaat ovat saaneet hyvää opetusta ja tämän seurauksena kymppejä, ja jotkut puolestaan ovat vain olleet lahjakkaita. Opetuksessasi ainoastaan synnynnäisesti lahjakkaat jatkavat kymppien saamista.
Voi tietenkin olla näinkin, mutta epäilen tätä, koska edelleenkin juuri tietyistä kouluista tulevilla oppilailla tapahtuu tätä tippumista järjestelmällisesti ja taas toisista tätä ei käy käytännössä koskaan. Teen tästä omatoimisesti vertailun aina ensimmäisen kurssin arvoituani (ennen sitä en tiedä oppilaiden yläkoulupäättöarvosanoja) ja järjestelmällisesti sama ilmiö toistuu vuodesta toiseen samojen koulujen kohdalla.
Tai ehkä siellä toisessa koulussa on ne lahjakkaat ja toisessa heikot, joille on vaan siellä annettu superhyvää opetusta (, jonka sisällöt ovat ilmeisesti ehtineet unohtua yläkoulun ja lukion välisen kesän aikana).Tämähän on ihan tunnettu fakta myös ylioppilaskirjoitusten arvosanojen muuttumisen kohdalla. Joiltain kouluilta parhaat kokeet lähtevät L:nä, mutta lautakunnasta ne palaavat M:nä.
Tätä kyllä epäilen hyvin vahvasti, koska opettajat saavat melko tarkat pisteytysohjeet oman aineryhmänsä liitolta. Nuo pistetytysohjeet voivat olle erilaiset kuin ne, mitä lautakunta käyttää, mutta ainakaan matemaattisissa aineissa pisteiden muutokset eivät yleensä ole kovin suuria.
Sen sijaan koulun päättötodistuksen ja yo-arvosanojen välinen ero voi olla joissain kouluissa isokin. Esim. päättöarvioinnista 9 ja YO-kokeesta C.
Lukion opettajistani muutama toimi sensoreina ja he kaikki toivat tämän asian esille kun keskusteltiin siitä, miksi kokeen arvosana muuttuu lautakunnassa. Kyseessä ei siis ole välttämättä se, että opettajat antaisivat tahallaan koululla "liian hyvän arvosanan", vaan siitä, että ns. matalampien pisterajojen lukioissa opettajat ovat tottuneet tiettyyn tasoon ja se, mikä on heidän mielestään hyvä essee, on sensoreiden mielestä keskinkertainen, koska he näkevät työssään paljon parempiakin esseitä.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen alakoulun ope ja opetan yleensä kuusi vuotta samaa luokkaa. Uskallanpa epäillä, että jos antaisin arvosanat ihan ilman kokeita, se olisi sama kuin kokeiden perusteella. Tässähän on tietenkin kysymys oppilaantuntemuksesta, joka jää väistämättä yläkoulussa ohuemmaksi.
Omalla kokemuksellani väitän toisin. Itse aineenopettajana käytän huomattavan enemmän muita arviontiperusteita ja näyttömahdollisuuksia, kuin yksikään lapsillani ollut luokanopettaja. Luokanopet käyttävät havaintoni mukaan erittäin usein kirjasarjan valmiita kokeita (ja vaativat mallivastauksen mukaisen vastauksen...) ja perustelevat lapselle arvosanan kokeiden tuloksella. Ainakin omien lapsieni luokanopettajat, joiden toivon toki olevan vanhanaikaisia poikkeuksia...
Itse opetan reaaliainetta yläkouluissa ja teetän tuntitehtäviä, kotiesseitä, tutkielmia, kokeellisia töitä, tiedonhakutehtäviä, portfolioita,... Ja usein myös jostain osiosta sen kokeenkin. Yhdenkään arvosanan peruste ei ole pelkkä koenäyttö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Provohan tämä on.
Täällä on moni kehottanut ap:tä ottamaan itse yhteyttä opettajaan ja kysymään arvioinnin perusteita, mutta ap ei ole vastannut tähän mitään, vaan jankuttaa vain siitä, miten väärin tuo arviointi on.
Opettajalla saattaa olla todella hyvä peruste numerolle enkä tarkoita nyt tuntiaktiivisuutta. Esim. ap kertoi open keräävän vihkoja ja katsovan niitä läpi: entä jos näistä huomannut, ettei oppilaan osaamisen taso ole niin hyvä kuin kokeessa vaikuttaisi olevan? Tai opettajalla on ollut isojen kokeiden lisäksi pistareita, joissa lapsi ei ole pärjännyt ja joista lapsi ei ole kotona puhunut mitään? Tällaisista emme voi tietää yhtään mitään. Koulun arvioinnin pitää olla jatkuvaa ja hyvä opettaja arvioi osaamista myös muilla tavoin kuin kokeilla.
Toinen mahdollisuus on, että opella on käynyt näppäilyvirhe Wilman kanssa. Itse olen lukion opettajana virhenäppäillyt arvosanoja pariinkin otteeseen ja korjannut tietenkin virheen välittömästi, kun opiskelija tulee siitä kysymään.
Kolmas mahdollisuus on, että opettajan arviointi on oikeastikin epäoikeudenmukainen, mutta myös tästä kannattaisi opettajan kanssa käydä keskustelua ennenkuin menee valittamaan asiasta rehtorille.
Lukion matematiikan opena voin muuten kertoa, että jotkut koulut antavat arvosanoja todellakin aivan liian löysin perustein: peruskoulusta 10 arvosanan saanut oppilas ei välttämättä pääse edes läpi pitkän matikan ensimmäistä kurssia. Ilmeisesti jotkut yläkouluopet on ottaneet numeroiden kanssa sen lähestymistavan, että "pakko antaa vähintään 9 tai oppilas ei pääse hyvään lukioon", jota tässäkin keskustelussa moni tuntuu haluavan. Enemmän oppilas kärsii liian löysästi saaduista arvosanoista, kun osaaminen onkin oikeasti kaukana annetusta numerosta kuin liian tiukasti annetusta arvosanasta (joita kyllä harvoin näkee).
Jos kympin oppilaat eivät pääse läpi opettamiasi aineita, mielestäni sinun on syytä katsoa peiliin.
Tietyistä kouluista tulevat kympin oppilaat pääsevät ja suoriutuvat edelleen lukiossakin saman tasoisesti. Toisista kouluista tulevat eivät pääse. En näe, että tässä olisi minulla peiliin katsomisen paikka, vaan väitän, että näiden eri syöttökoulun kympit eivät vaan kerro samaa osaamista. Toisesta numero kertoo oikeastikin kympin osaamisesta, toisesta ehkä n. 7 osaamista yläkoulussa eli osaamista, jolla kannattaa mennä lyhyen matikan puolelle tai pitkässä taistella kurssien läpipääsyn kanssa (jollei sitten oppilaan osaamistaso nouse yläkoulutasosta esim. erilaisen opetustyylin vuoksi).
Todennäköisemmin kyse on siitä, että jotkut oppilaat ovat saaneet hyvää opetusta ja tämän seurauksena kymppejä, ja jotkut puolestaan ovat vain olleet lahjakkaita. Opetuksessasi ainoastaan synnynnäisesti lahjakkaat jatkavat kymppien saamista.
Voi tietenkin olla näinkin, mutta epäilen tätä, koska edelleenkin juuri tietyistä kouluista tulevilla oppilailla tapahtuu tätä tippumista järjestelmällisesti ja taas toisista tätä ei käy käytännössä koskaan. Teen tästä omatoimisesti vertailun aina ensimmäisen kurssin arvoituani (ennen sitä en tiedä oppilaiden yläkoulupäättöarvosanoja) ja järjestelmällisesti sama ilmiö toistuu vuodesta toiseen samojen koulujen kohdalla.
Tai ehkä siellä toisessa koulussa on ne lahjakkaat ja toisessa heikot, joille on vaan siellä annettu superhyvää opetusta (, jonka sisällöt ovat ilmeisesti ehtineet unohtua yläkoulun ja lukion välisen kesän aikana).Tämähän on ihan tunnettu fakta myös ylioppilaskirjoitusten arvosanojen muuttumisen kohdalla. Joiltain kouluilta parhaat kokeet lähtevät L:nä, mutta lautakunnasta ne palaavat M:nä.
Tätä kyllä epäilen hyvin vahvasti, koska opettajat saavat melko tarkat pisteytysohjeet oman aineryhmänsä liitolta. Nuo pistetytysohjeet voivat olle erilaiset kuin ne, mitä lautakunta käyttää, mutta ainakaan matemaattisissa aineissa pisteiden muutokset eivät yleensä ole kovin suuria.
Sen sijaan koulun päättötodistuksen ja yo-arvosanojen välinen ero voi olla joissain kouluissa isokin. Esim. päättöarvioinnista 9 ja YO-kokeesta C.Lukion opettajistani muutama toimi sensoreina ja he kaikki toivat tämän asian esille kun keskusteltiin siitä, miksi kokeen arvosana muuttuu lautakunnassa. Kyseessä ei siis ole välttämättä se, että opettajat antaisivat tahallaan koululla "liian hyvän arvosanan", vaan siitä, että ns. matalampien pisterajojen lukioissa opettajat ovat tottuneet tiettyyn tasoon ja se, mikä on heidän mielestään hyvä essee, on sensoreiden mielestä keskinkertainen, koska he näkevät työssään paljon parempiakin esseitä.
Esseeaineiden kanssa näin varmasti voi käydäkin, mutta matemaattisilla aineilla ei oikeastaan koskaan. Saamamme pisteytysohjeet ovat sen verran hyvät, että täytyisi olla täysin ammattitaidoton opettaja, jos ei niillä osaisi antaa suurinpiirtein oikeaa pistemäärää kokeesta. Lautakunnalla tapahtuu sitten lähinnä hienosäätöä sen vuoksi, että lautakunnan pisteytysohjeet ovat erit ja jotkut vastaukset voivat olla rajoilla onko kyseessä vaikka 3 vai 4 pisteen vastaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen alakoulun ope ja opetan yleensä kuusi vuotta samaa luokkaa. Uskallanpa epäillä, että jos antaisin arvosanat ihan ilman kokeita, se olisi sama kuin kokeiden perusteella. Tässähän on tietenkin kysymys oppilaantuntemuksesta, joka jää väistämättä yläkoulussa ohuemmaksi.
Omalla kokemuksellani väitän toisin. Itse aineenopettajana käytän huomattavan enemmän muita arviontiperusteita ja näyttömahdollisuuksia, kuin yksikään lapsillani ollut luokanopettaja. Luokanopet käyttävät havaintoni mukaan erittäin usein kirjasarjan valmiita kokeita (ja vaativat mallivastauksen mukaisen vastauksen...) ja perustelevat lapselle arvosanan kokeiden tuloksella. Ainakin omien lapsieni luokanopettajat, joiden toivon toki olevan vanhanaikaisia poikkeuksia...
Itse opetan reaaliainetta yläkouluissa ja teetän tuntitehtäviä, kotiesseitä, tutkielmia, kokeellisia töitä, tiedonhakutehtäviä, portfolioita,... Ja usein myös jostain osiosta sen kokeenkin. Yhdenkään arvosanan peruste ei ole pelkkä koenäyttö.
Ei kannta yleistää. Itse olen 5.luokan ope ja olen pitänyt tänän vuonna ainoastaan yhden perinteisen (luetaan koealue kotona ja tehdään kirjallinen koe) kirjallisen kokeen. Kaikki muua arviointi on suoritettu muulla tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulin yläasteella olevani keskitasoa äidinkielessä, mutta vasta lukiossa paljastui, että kielioppini ja jäsentelyni oli jo silloin hyvällä tasolla. Sain sen mukaisia arvosanoja ja kirjoitin L:n vähällä panostuksella. Luulen yläasteella saaneeni esseiden arvosanat reilusti alakanttiin jostain syystä (lärvi ei miellyttänyt), perusteluja ei annettu papereihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja lopuksi: UUSI OPS ASTUU VOIMAAN ELOKUUSSA luokille 1 ja 6. Moni kunta ottaa sen yleisen osan käyttöön kaikilla vuosiluokilla. Tämä muuttaa arviointia osaltaan ensi vuonna.
Kuinka voidaan opettaa vanhan opsin mukaan mutta arvioida uuden mukaan!?
Ei voi olla näin.Ei pelkästään voi olla vaan on. Mutta kaikki kunnat kai eivät ota yleistä osaa käyttöön luokilla 2-5 ja 7-9. Omani ottaa.
Yleisen osan myötä tulee siis muutoksia arviointiin, ilmiöpohjainen osuus jokaiselle oppilaalle jokaisella vuosiluokalla jne. Muutos on siis muutakin arvioinnin muutosta. Omassa kunnassa esim arviointikerrat putoavat viidestä kahteen. Osa nyt numeromuotoisesat arvioinnista muuttuu sanalliseksi jne.
Mistä asian voi tarkistaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen alakoulun ope ja opetan yleensä kuusi vuotta samaa luokkaa. Uskallanpa epäillä, että jos antaisin arvosanat ihan ilman kokeita, se olisi sama kuin kokeiden perusteella. Tässähän on tietenkin kysymys oppilaantuntemuksesta, joka jää väistämättä yläkoulussa ohuemmaksi.
Omalla kokemuksellani väitän toisin. Itse aineenopettajana käytän huomattavan enemmän muita arviontiperusteita ja näyttömahdollisuuksia, kuin yksikään lapsillani ollut luokanopettaja. Luokanopet käyttävät havaintoni mukaan erittäin usein kirjasarjan valmiita kokeita (ja vaativat mallivastauksen mukaisen vastauksen...) ja perustelevat lapselle arvosanan kokeiden tuloksella. Ainakin omien lapsieni luokanopettajat, joiden toivon toki olevan vanhanaikaisia poikkeuksia...
Itse opetan reaaliainetta yläkouluissa ja teetän tuntitehtäviä, kotiesseitä, tutkielmia, kokeellisia töitä, tiedonhakutehtäviä, portfolioita,... Ja usein myös jostain osiosta sen kokeenkin. Yhdenkään arvosanan peruste ei ole pelkkä koenäyttö.
Ei kannta yleistää. Itse olen 5.luokan ope ja olen pitänyt tänän vuonna ainoastaan yhden perinteisen (luetaan koealue kotona ja tehdään kirjallinen koe) kirjallisen kokeen. Kaikki muua arviointi on suoritettu muulla tavalla.
Ei voi yleistää aineenopettajiinkaan tuota kokeisiin perustuvaa arviointia ja huonoa oppilaan tuntemusta... Molemmissa ammattiryhmässä on niitä, jotka tekevät työnsä nykyisten ohjeiden ja periaatteiden mukaan ja sitten niitä, joilla nykysysteemi ei mene millään jakeluun. Opettajien ammattitaidossa on ihan samalla tavalla eroja kuin lääkäreissä, sihteereissä, sähkömiehissä ja autonasentajissakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen alakoulun ope ja opetan yleensä kuusi vuotta samaa luokkaa. Uskallanpa epäillä, että jos antaisin arvosanat ihan ilman kokeita, se olisi sama kuin kokeiden perusteella. Tässähän on tietenkin kysymys oppilaantuntemuksesta, joka jää väistämättä yläkoulussa ohuemmaksi.
Omalla kokemuksellani väitän toisin. Itse aineenopettajana käytän huomattavan enemmän muita arviontiperusteita ja näyttömahdollisuuksia, kuin yksikään lapsillani ollut luokanopettaja. Luokanopet käyttävät havaintoni mukaan erittäin usein kirjasarjan valmiita kokeita (ja vaativat mallivastauksen mukaisen vastauksen...) ja perustelevat lapselle arvosanan kokeiden tuloksella. Ainakin omien lapsieni luokanopettajat, joiden toivon toki olevan vanhanaikaisia poikkeuksia...
Itse opetan reaaliainetta yläkouluissa ja teetän tuntitehtäviä, kotiesseitä, tutkielmia, kokeellisia töitä, tiedonhakutehtäviä, portfolioita,... Ja usein myös jostain osiosta sen kokeenkin. Yhdenkään arvosanan peruste ei ole pelkkä koenäyttö.
Ilmeisesti luetunymmärtämisesi ei kuitenkaan ole kovin hyvällä tasolla.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen alakoulun ope ja opetan yleensä kuusi vuotta samaa luokkaa. Uskallanpa epäillä, että jos antaisin arvosanat ihan ilman kokeita, se olisi sama kuin kokeiden perusteella. Tässähän on tietenkin kysymys oppilaantuntemuksesta, joka jää väistämättä yläkoulussa ohuemmaksi.
Toisinsanoen pärstäkertoimesta.
Vierailija kirjoitti:
Voi Jestas mikä määrä "tietoa" on tässä ketjussa arvioinnista.
Ensinnäkin opelta kannattaa kysyä perustelut arvosanalle. Oppilaan ja huoltajan oikeus on saada ne.
Toiseksi. Arviointi perustuu laajaan näyttöön, jonka perusteella opettaja vertaa oppilaan osoittamia taitoja arvosanan 8 kuvaukseen. Arvosana ei tule kokeiden keskiarvosta tai muistakaan "kaavoista". Kokeet ope tekee haluamastaan alueesta itse, pisteyttää itse ja päättää millä pisteillä saa minkäkin arvosanan. Eli ne eivät ole mikään absoluuttinen mittari, vaan se kuvaa oppilaan osaamista jossain tietyssä osa-alueessa. Toki ammattitaidolla osaa tehdä kokeen, joka menee linjaan lopullisen arvosanan kanssa... Mutta mikään sääntö ei sido kokeiden keskiarvoa lopulliseen arvosanaan vaan arvosana perustuu hyvän osaamisen kuvaukseen, joka löytyy opsista. On löytynyt jo vuodesta 2004. Kohta onkin jo uudet opsit käytössä ja niissäpä ei arvioidakaan kovin suurella painoarvolla oppilaan tiedollista osaamista, vaan monenlaisia muitakin taitoja.
Paitsi vuosiluokilla 7-9, joilla arvioidaan vanhan opsin mukaan vielä 3 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja lopuksi: UUSI OPS ASTUU VOIMAAN ELOKUUSSA luokille 1 ja 6. Moni kunta ottaa sen yleisen osan käyttöön kaikilla vuosiluokilla. Tämä muuttaa arviointia osaltaan ensi vuonna.
Kuinka voidaan opettaa vanhan opsin mukaan mutta arvioida uuden mukaan!?
Ei voi olla näin.Ei pelkästään voi olla vaan on. Mutta kaikki kunnat kai eivät ota yleistä osaa käyttöön luokilla 2-5 ja 7-9. Omani ottaa.
Yleisen osan myötä tulee siis muutoksia arviointiin, ilmiöpohjainen osuus jokaiselle oppilaalle jokaisella vuosiluokalla jne. Muutos on siis muutakin arvioinnin muutosta. Omassa kunnassa esim arviointikerrat putoavat viidestä kahteen. Osa nyt numeromuotoisesat arvioinnista muuttuu sanalliseksi jne.
Mistä asian voi tarkistaa?
Yleinen osa tulee kaikissa kunnissa voimaan soveltuvin osin 1.8. Ainekohtaiset opsit alakoulussa ensi elokuussa ja yläkoulu siirtyy uuteen opsiin vähitellen tulevien kutosten matkassa vuoden päästä.
Yleisen osan "soveltuvat osat" on kuntakohtainen päätös. Löytynee koulutuslautakunnan (tms.) päätöksistä tai rehtorilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi Jestas mikä määrä "tietoa" on tässä ketjussa arvioinnista.
Ensinnäkin opelta kannattaa kysyä perustelut arvosanalle. Oppilaan ja huoltajan oikeus on saada ne.
Toiseksi. Arviointi perustuu laajaan näyttöön, jonka perusteella opettaja vertaa oppilaan osoittamia taitoja arvosanan 8 kuvaukseen. Arvosana ei tule kokeiden keskiarvosta tai muistakaan "kaavoista". Kokeet ope tekee haluamastaan alueesta itse, pisteyttää itse ja päättää millä pisteillä saa minkäkin arvosanan. Eli ne eivät ole mikään absoluuttinen mittari, vaan se kuvaa oppilaan osaamista jossain tietyssä osa-alueessa. Toki ammattitaidolla osaa tehdä kokeen, joka menee linjaan lopullisen arvosanan kanssa... Mutta mikään sääntö ei sido kokeiden keskiarvoa lopulliseen arvosanaan vaan arvosana perustuu hyvän osaamisen kuvaukseen, joka löytyy opsista. On löytynyt jo vuodesta 2004. Kohta onkin jo uudet opsit käytössä ja niissäpä ei arvioidakaan kovin suurella painoarvolla oppilaan tiedollista osaamista, vaan monenlaisia muitakin taitoja.
Paitsi vuosiluokilla 7-9, joilla arvioidaan vanhan opsin mukaan vielä 3 vuotta.
Vuonna 2017 seiskat on jo uuden mukaiset. Nyt syksyllä 2016 alkavat seiskat menee loppuun vanhalla opsilla.
Ei.
ap