Lue keskustelun säännöt.
Härskejä odotuksia ja vaatimuksia - mitä naapurisi, kaverisi, sukulaisesi jne. on kehdannut pyytää?
Kommentit (11854)
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa kiteytyy hyvin yksi niistä syistä miksi välttelen kaikkia kontakteja muiden ihmisten kanssa.
En ymmärrä miten ihmisillä ei ole minkäänlaista kunniakäsitystä, vaan toimitaan kuin alhaisimmat roistot läheistenkin ihmisten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oliko antanutkin sen lainaksi ja sinä käsitit väärin.
Minulta lainattiin hakku ,se jäi sille tielleen,10 ltr bensaa myös. Nyt en lainaa mitään jos en lähde itse mukaan ja tuo tullessani takaisin. Annan,minkä annan ,ilmaiseksi,esim. tuomiset tai vähävaraiselle ruuan tarjoan tai kahvin . Tai jotakin lämpimistä naapurille esim.
Kommentissa on tuo "Lainaa" - näpsykkä mitä painamalla voit kohdistaa kommenttisin jollekin tietylle. Nyt ei ole mitään käsitystä mikä sinulla oli mielessä tuota kirjoittaessasi.
Vierailija kirjoitti:
Molemmat sukulaismiehet asuvat keskisuuressa kaupungissa, talo on myös siellä ja mökki maaseudulla. En tiedä kenenkään puoluekantaa.
Mutta sen voi todeta, että molemmilla setämiehillä on riittävästi varallisuutta siihen, että ei olisi tarvinnut tulla lokkeilemaan.
Se "Lainaa"-näpsykkäneuvo sullekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo viimeinen lause "Kummasti tietyt sukulaiset ottavat yhteyttä ainoastaan jos haluavat itselleen jotain etua.) tuntuu nykyisin olevan vakiokäytäntöä. Itsekin saan olla muuten aivan rauhassa, mutta kummasti tulee vierailukutsuja silloin kun kutsujilla joko tietokone-, elektroniikka- tai sähköongelmia. Näiden kutsujen syynä ilmeisesti se että olen ko. alojen tutkinnot suorittanut luvat omaava ammattilainen ja siksi pääsääntöisesti "unohdan" saaneeni kyseisiä kutsuja ellei erikseen mainita asiallisista korvauksista.
Itsekin tapaan sukulaisia vain, jos heillä on jotain tietokone tms. hommia, mitä pitää saada tehtyä. Ei haittaa yhtään, eipä muuten näe ihmisiä, niin hoidan hommat ja minulle tarjotaan sapuskaa ja näen sukulaisia. Noita keikkoja on ehkä kerran pari vuodessa, ei liikaa. Ihan win-win.
Just yksi sukulainen muutti uuteen kämppään, ja piti tietokone saada nettiin. Oli homma, josta kukaan maallikko ei olisi selvinnyt. Lumon talossa oli huoneiston sähkökaapissa mystisesti merkittyjä RJ45 pistokkeita, joista sitten päättelemällä keksi, että osa on huoneiden pistokkeita (sama merkintä niissä), ja yksi on varmaan nousu jostain, ja siihen piti laittaa eetteripiuha väliin. Jes, sitten netti ilmestyi koneelle siihen pistokkeeseen. DNA ilmainen taloyhtiönetti (100M!!) ei onnistunut kuitenkaan ottaa käyttöön, vaan piti vielä käydä DNA myymälässä hoitamassa asiaa. Se kirjautumisruutu vaan tuli uudestaan ja uudestaan aluksi, kunnes käytiin siellä. Mutta, tulipa hoidettua. Tuota eetteripiuhaa sähkökaappiin (missä sen kämpän johdonsuojat yms. on) ei olisi asukas itse koskaan osannut laittaa tai edes löytänyt. Itse tiesin jo, kun edellisellä tommosella keikalla on ostettu DNA kaapelimodeemi, kun ei keksitty ajatellakaan tommosta - siinäkin oli ilmainen 10M taloyhtiöliittymä, mutta ilmeisesti olisi ollut jotain muutakin tarjolla. Paljon myöhemmin kuultiin sitten tuosta, mitä olisi PITÄNYT tehdä. On ihmeellistä, ettei kämpissä tule mitään ohjetta netin käyttöönotosta rautatasolla, kun vaatii tommosia kytkentöjä.
Tuo eetteripiuha sähkökaapissa on ihan normaalikytkentä hyvin monessa kiinteistössä.
Vierailija kirjoitti:
Minua vaadittiin auttamaan serkku pojan ylioppilas-juhlissa, olisi ollut käyttöä ilmaiselle kahvinkaatajalla ja tiskaajalle. Ei siinä mitään, mutta samana päivänä olivat myös minun omat yo-juhlani, samalla paikkakunnalla, mutta eri lukiossa. Tarvitseeko kertoa että olen yksinhuoltajan tytär (isäni kuoli kun olin pieni) ja serkkuni on "ison talon" poika, joten enoni kätevästi unohti, että minullakin oli juhlapäivä ja yllättyi kun en halunnut mennä auttamaan. Enoni jopa valitti minun olevan itsekäs kun en tullut maksutta avuksi ja hän joutui lopulta maksamaan työntekijälle.
Serkkuni oli asiasta aika nolona ja muu suku ihmeissään. Sukulaiset kävivät meidän molempien luona juhlakahvit juomassa ja sain pidettyä omat juhlani enoni harmiksi.
"Enoni on toista maata..."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Puolituttu mies - kaverin kaveri- kutsui itsensä kylään luokseni keskellä yötä. 5 min jälkeen kutsui itsensä myös yökylään, lähinnä siis ilmoitti vain minulle että jää luokseni yöksi. Ei meinannut millään uskoa että ei kyllä jää, ja että minun ei tarvitse asiaa mitenkään perustella. Mikä hitto pitää ihmistä vaivata että edes kehtaa tiukan ein jälkeen yrittää, ja vielä useamman kerran, neuvotella asiasta mikä oli jo selkeästi loppuunkäsitelty. Väsytystaktiikka? Aivovamma?
Tuollaisessa tilanteessa kannattaa soittaa poliisit. "Omituisesti käyttäytymään alkanut isokokoinen miesvieras kieltäytyy poistumasta asunnostani."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo viimeinen lause "Kummasti tietyt sukulaiset ottavat yhteyttä ainoastaan jos haluavat itselleen jotain etua.) tuntuu nykyisin olevan vakiokäytäntöä. Itsekin saan olla muuten aivan rauhassa, mutta kummasti tulee vierailukutsuja silloin kun kutsujilla joko tietokone-, elektroniikka- tai sähköongelmia. Näiden kutsujen syynä ilmeisesti se että olen ko. alojen tutkinnot suorittanut luvat omaava ammattilainen ja siksi pääsääntöisesti "unohdan" saaneeni kyseisiä kutsuja ellei erikseen mainita asiallisista korvauksista.
Itsekin tapaan sukulaisia vain, jos heillä on jotain tietokone tms. hommia, mitä pitää saada tehtyä. Ei haittaa yhtään, eipä muuten näe ihmisiä, niin hoidan hommat ja minulle tarjotaan sapuskaa ja näen sukulaisia. Noita keikkoja on ehkä kerran pari vuodessa, ei liikaa. Ihan win-win.
Just yksi sukulainen muutti uuteen kämppään, ja piti tietokone saada nettiin. Oli homma, josta kukaan maallikko ei olisi selvinnyt. Lumon talossa oli huoneiston sähkökaapissa mystisesti merkittyjä RJ45 pistokkeita, joista sitten päättelemällä keksi, että osa on huoneiden pistokkeita (sama merkintä niissä), ja yksi on varmaan nousu jostain, ja siihen piti laittaa eetteripiuha väliin. Jes, sitten netti ilmestyi koneelle siihen pistokkeeseen. DNA ilmainen taloyhtiönetti (100M!!) ei onnistunut kuitenkaan ottaa käyttöön, vaan piti vielä käydä DNA myymälässä hoitamassa asiaa. Se kirjautumisruutu vaan tuli uudestaan ja uudestaan aluksi, kunnes käytiin siellä. Mutta, tulipa hoidettua. Tuota eetteripiuhaa sähkökaappiin (missä sen kämpän johdonsuojat yms. on) ei olisi asukas itse koskaan osannut laittaa tai edes löytänyt. Itse tiesin jo, kun edellisellä tommosella keikalla on ostettu DNA kaapelimodeemi, kun ei keksitty ajatellakaan tommosta - siinäkin oli ilmainen 10M taloyhtiöliittymä, mutta ilmeisesti olisi ollut jotain muutakin tarjolla. Paljon myöhemmin kuultiin sitten tuosta, mitä olisi PITÄNYT tehdä. On ihmeellistä, ettei kämpissä tule mitään ohjetta netin käyttöönotosta rautatasolla, kun vaatii tommosia kytkentöjä.
Tuo eetteripiuha sähkökaapissa on ihan normaalikytkentä hyvin monessa kiinteistössä.
tarkoittaako eetteri-piuha ethernet-piuhaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo viimeinen lause "Kummasti tietyt sukulaiset ottavat yhteyttä ainoastaan jos haluavat itselleen jotain etua.) tuntuu nykyisin olevan vakiokäytäntöä. Itsekin saan olla muuten aivan rauhassa, mutta kummasti tulee vierailukutsuja silloin kun kutsujilla joko tietokone-, elektroniikka- tai sähköongelmia. Näiden kutsujen syynä ilmeisesti se että olen ko. alojen tutkinnot suorittanut luvat omaava ammattilainen ja siksi pääsääntöisesti "unohdan" saaneeni kyseisiä kutsuja ellei erikseen mainita asiallisista korvauksista.
Itsekin tapaan sukulaisia vain, jos heillä on jotain tietokone tms. hommia, mitä pitää saada tehtyä. Ei haittaa yhtään, eipä muuten näe ihmisiä, niin hoidan hommat ja minulle tarjotaan sapuskaa ja näen sukulaisia. Noita keikkoja on ehkä kerran pari vuodessa, ei liikaa. Ihan win-win.
Just yksi sukulainen muutti uuteen kämppään, ja piti tietokone saada nettiin. Oli homma, josta kukaan maallikko ei olisi selvinnyt. Lumon talossa oli huoneiston sähkökaapissa mystisesti merkittyjä RJ45 pistokkeita, joista sitten päättelemällä keksi, että osa on huoneiden pistokkeita (sama merkintä niissä), ja yksi on varmaan nousu jostain, ja siihen piti laittaa eetteripiuha väliin. Jes, sitten netti ilmestyi koneelle siihen pistokkeeseen. DNA ilmainen taloyhtiönetti (100M!!) ei onnistunut kuitenkaan ottaa käyttöön, vaan piti vielä käydä DNA myymälässä hoitamassa asiaa. Se kirjautumisruutu vaan tuli uudestaan ja uudestaan aluksi, kunnes käytiin siellä. Mutta, tulipa hoidettua. Tuota eetteripiuhaa sähkökaappiin (missä sen kämpän johdonsuojat yms. on) ei olisi asukas itse koskaan osannut laittaa tai edes löytänyt. Itse tiesin jo, kun edellisellä tommosella keikalla on ostettu DNA kaapelimodeemi, kun ei keksitty ajatellakaan tommosta - siinäkin oli ilmainen 10M taloyhtiöliittymä, mutta ilmeisesti olisi ollut jotain muutakin tarjolla. Paljon myöhemmin kuultiin sitten tuosta, mitä olisi PITÄNYT tehdä. On ihmeellistä, ettei kämpissä tule mitään ohjetta netin käyttöönotosta rautatasolla, kun vaatii tommosia kytkentöjä.
Tuo eetteripiuha sähkökaapissa on ihan normaalikytkentä hyvin monessa kiinteistössä.
tarkoittaako eetteri-piuha ethernet-piuhaa?
Näin minä sen käsitin. Muistelen, että ensimmäisen kerran törmäsin tuohon sähkökaappi- kytkentään joskus vuonna 2004.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää kutsut, joissa mainitaan tilinumero lahjoja varten. Ennen sanottiin kylään tulijoille, et ei tartte tuoda mitään tulijaisia/lahjoja, nyt jotkut kehtaa kirjottaa et "otan vastaan lahjoja". Aivan uskomattoman röyhkeetä!
Toi on muuten hirveän vaikeaa, lahjat. Me järjestettiin aiemmin kesällä isommat juhlat, kun molemmat täytti pyöreitä. Kutsussa oli, että ei lahjoja. Kaikki niitä kuitenkin toi, mikä oli ihan arvattavaa. Ja sitten kun tietää etukäteen että monelle on kauhean vaikea keksiä lahjaa aikuisille ihmisille. Varsinkin kun osa kutsuttuja oli naapureita, eikä mitään lähisukua tai ystäviä jotka tuntee meidät niin hyvin että voi tuoda ihan vitsillä jotain typerää. Miten sitä laittaisi järkevästi kutsuun, että älkää tuoko lahjoja, mutta jos pakko on jotain tuoda niin tuokaa vaikka kesäkukka..
Aika usein näitä mainintoja on etenkin sellaisilla vanhemmilla ihmisillä, joilla on jo kaikkea. Joissain kutsuissa lukee että "lahjojen sijaan toivomme lauluja ja puheita" tms. Tai sitten nimetään joku hyväntekeväisyyskohde jonne voi lahjoittaa.
Voisitko laittaa vaikka "Haluamme jakaa iloisen hetken kanssanne, emmekä toivo lahjoja. Jos silti tekee mieli antaa, kesäkukka ilahduttaa aina." Tms.
Mielestäni lähtökohtaisesti on tökeröä ja huonoa käytöstä ryhtyä vieraille kertomaan mitä he saavat lahjoittaa. Etenkin rahaa. Monilla hääpareilla on lahjalista jossain isossa kaupassa, ja se on oikein hyvä, mutta ei missään nimessä kenenkään ole pakko sitä noudattaa. Joskus on ollut hääpari joka pyysi suoraan rahaa. Siinä alkaa sitten itsekin miettiä että paljonkohan catering oman perheeni osalta maksaa ja monenko euron viinit. Kiusallista ja köyhää.
Raha ei ole mikään huono lahja, ja sitä usein annetaan esim. rippilapsille ja ylioppilaille. Mutta ei sitä missään nimessä ruveta kutsussa pyytämään.
Mun mielestä taas rahaa on sinänsä ihan järkevä pyytää juhlissa joissa vähän niinkuin kuuluu antaa lahja (esim. häät), kun kyseessä on aikuiset ihmiset jotka eivät tarvitse mitään ihmeempää. Silloin kyllä sanamuotoa kannattaa miettiä. Aika yleisiä ovat nämä häämatkakassat, mihin lahjaa toivotaan. Mun mielestä se on ihan ok. Eihän sitäkään toivetta ole yhtään sen enempää pakko noudattaa, kuin lahjalistaakaan.
Hääkirkon oven pieleen ja häätaloon vaivaisukko tai -akka, johon vieraat voivat tiputtaa haluamansa summan rahaa.
Niitä vaivaisukkoja on vieläkin vanhojen kyläkirkkojen ulko-ovella ja kirkkosalissa.
Vaivaisukoilla kerättiin aikanaan rahaa köyhien auttamiseksi. Ovatko nykyajan hääparit, joilla on omien sanojensa mukaan kaikkea, tosiaan niin köyhiä että pitää rahaa häiden varjolla kerjätä?
Mä en näe sitä kerjäämisenä, jos kutsuun laittaa että muistamiset toivotaan häämatkakassaan tms. Tämä tosiaan sillä kokemuksella, että meillä oli ne synttärit jonne ihmiset raahas ties mitä lahjoja vaikka kutsussa oli toivottu että ei lahjoja. Kun tietää, että niitä lahjoja kuitenkin annetaan vaikka kuinka sanoisi että älkää. Ja mä en ainakaan halua ylimääräistä roinaa nurkkiin pyörimään, en tuikkukippoja, en alkoholia, ja lahjakortitkin on vähän niin ja näin jos ei jonnekin ruokakauppaan ole. Tietyissä tilanteissa se lahjan antaminen vaan kuuluu hyviin tapoihin, ja kyllä mä annan mieluummin jotain toivottua ja hyödyllistä, kuin jotain mikä menee roskiin tai myyntiin turhana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehen veljellä pitää olla kaikki merkkituotteita ja kallista ja kehuskelee aina niillä ja niiden hinnoilla. Pyytää mieheltä kaikki lahjat (syntymäpäivä, joulu) jotain 400 € vahvistimia yms. kun ei itsellä riitä rahat kaikkeen ja kerta kerralta pyytää kalliimpaa. Viimeeksi mies jo sanoi kun alkoi taas hinnat nousta että jospa jätetään tämä lahjojen osto jo ja jokainen ostaa itselleen mitä tykkää.
Tämä nyt on kiltin ihmisen omaa hölmöyttä kun ei ole vaatinut isompaa osuutta työtään vastaan, mutta miehellä sisarusten ja ja vanhempien kanssa maatila, metsää ja peltoja ym. joissa teki yksin 10 vuotta kaikki työt ja hoiti vanhat vanhemmat ja omilla rahoillaan kunnosti paikkoja jne. Sisarukset juuri ja juuri vaivautuivat käymään kerran vuodessa vanhemmilla pari tuntia kylässä syömässä.
Vanhemmat kuoli ja vanhemmat ei olleet mitenkään huomioineet miehen työpanosta ja sisarusten osallistumattomuutta testamentissa vaan kaikki meni tasan, joten saadakseen tilukset sitten itselleen jottei niitä myydä, joutui maksamaan itsensä kipeäksi sisaruksille heidän osuuksistaan isolla lainarahalla. Olisi luullut muiden vähän ajattelevan ja huomioivan miehen panosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää kutsut, joissa mainitaan tilinumero lahjoja varten. Ennen sanottiin kylään tulijoille, et ei tartte tuoda mitään tulijaisia/lahjoja, nyt jotkut kehtaa kirjottaa et "otan vastaan lahjoja". Aivan uskomattoman röyhkeetä!
Toi on muuten hirveän vaikeaa, lahjat. Me järjestettiin aiemmin kesällä isommat juhlat, kun molemmat täytti pyöreitä. Kutsussa oli, että ei lahjoja. Kaikki niitä kuitenkin toi, mikä oli ihan arvattavaa. Ja sitten kun tietää etukäteen että monelle on kauhean vaikea keksiä lahjaa aikuisille ihmisille. Varsinkin kun osa kutsuttuja oli naapureita, eikä mitään lähisukua tai ystäviä jotka tuntee meidät niin hyvin että voi tuoda ihan vitsillä jotain typerää. Miten sitä laittaisi järkevästi kutsuun, että älkää tuoko lahjoja, mutta jos pakko on jotain tuoda niin tuokaa vaikka kesäkukka..
Aika usein näitä mainintoja on etenkin sellaisilla vanhemmilla ihmisillä, joilla on jo kaikkea. Joissain kutsuissa lukee että "lahjojen sijaan toivomme lauluja ja puheita" tms. Tai sitten nimetään joku hyväntekeväisyyskohde jonne voi lahjoittaa.
Voisitko laittaa vaikka "Haluamme jakaa iloisen hetken kanssanne, emmekä toivo lahjoja. Jos silti tekee mieli antaa, kesäkukka ilahduttaa aina." Tms.
Mielestäni lähtökohtaisesti on tökeröä ja huonoa käytöstä ryhtyä vieraille kertomaan mitä he saavat lahjoittaa. Etenkin rahaa. Monilla hääpareilla on lahjalista jossain isossa kaupassa, ja se on oikein hyvä, mutta ei missään nimessä kenenkään ole pakko sitä noudattaa. Joskus on ollut hääpari joka pyysi suoraan rahaa. Siinä alkaa sitten itsekin miettiä että paljonkohan catering oman perheeni osalta maksaa ja monenko euron viinit. Kiusallista ja köyhää.
Raha ei ole mikään huono lahja, ja sitä usein annetaan esim. rippilapsille ja ylioppilaille. Mutta ei sitä missään nimessä ruveta kutsussa pyytämään.
Mun mielestä taas rahaa on sinänsä ihan järkevä pyytää juhlissa joissa vähän niinkuin kuuluu antaa lahja (esim. häät), kun kyseessä on aikuiset ihmiset jotka eivät tarvitse mitään ihmeempää. Silloin kyllä sanamuotoa kannattaa miettiä. Aika yleisiä ovat nämä häämatkakassat, mihin lahjaa toivotaan. Mun mielestä se on ihan ok. Eihän sitäkään toivetta ole yhtään sen enempää pakko noudattaa, kuin lahjalistaakaan.
Hääkirkon oven pieleen ja häätaloon vaivaisukko tai -akka, johon vieraat voivat tiputtaa haluamansa summan rahaa.
Niitä vaivaisukkoja on vieläkin vanhojen kyläkirkkojen ulko-ovella ja kirkkosalissa.
Vaivaisukoilla kerättiin aikanaan rahaa köyhien auttamiseksi. Ovatko nykyajan hääparit, joilla on omien sanojensa mukaan kaikkea, tosiaan niin köyhiä että pitää rahaa häiden varjolla kerjätä?
Mä en näe sitä kerjäämisenä, jos kutsuun laittaa että muistamiset toivotaan häämatkakassaan tms. Tämä tosiaan sillä kokemuksella, että meillä oli ne synttärit jonne ihmiset raahas ties mitä lahjoja vaikka kutsussa oli toivottu että ei lahjoja. Kun tietää, että niitä lahjoja kuitenkin annetaan vaikka kuinka sanoisi että älkää. Ja mä en ainakaan halua ylimääräistä roinaa nurkkiin pyörimään, en tuikkukippoja, en alkoholia, ja lahjakortitkin on vähän niin ja näin jos ei jonnekin ruokakauppaan ole. Tietyissä tilanteissa se lahjan antaminen vaan kuuluu hyviin tapoihin, ja kyllä mä annan mieluummin jotain toivottua ja hyödyllistä, kuin jotain mikä menee roskiin tai myyntiin turhana.
Tuntuu se silti aina vähän hassulle, että otetaan isot lainat ja vanhemmat maksaa itsensä kipeiksi jotta saadaan hienot kalliit häät. Ja sitten kerjätään rahaa häämatkaan jonka senkin pitää olla joku öky malediivit tms reissu.
Vierailija kirjoitti:
Tämä nyt on kiltin ihmisen omaa hölmöyttä kun ei ole vaatinut isompaa osuutta työtään vastaan, mutta miehellä sisarusten ja ja vanhempien kanssa maatila, metsää ja peltoja ym. joissa teki yksin 10 vuotta kaikki työt ja hoiti vanhat vanhemmat ja omilla rahoillaan kunnosti paikkoja jne. Sisarukset juuri ja juuri vaivautuivat käymään kerran vuodessa vanhemmilla pari tuntia kylässä syömässä.
Vanhemmat kuoli ja vanhemmat ei olleet mitenkään huomioineet miehen työpanosta ja sisarusten osallistumattomuutta testamentissa vaan kaikki meni tasan, joten saadakseen tilukset sitten itselleen jottei niitä myydä, joutui maksamaan itsensä kipeäksi sisaruksille heidän osuuksistaan isolla lainarahalla. Olisi luullut muiden vähän ajattelevan ja huomioivan miehen panosta.
Se ajattelu ja mahdollinen kiitollisuus loppuu tuossa vaiheessa kun nähdään mitä on omaan kukkaroon tulossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää kutsut, joissa mainitaan tilinumero lahjoja varten. Ennen sanottiin kylään tulijoille, et ei tartte tuoda mitään tulijaisia/lahjoja, nyt jotkut kehtaa kirjottaa et "otan vastaan lahjoja". Aivan uskomattoman röyhkeetä!
Toi on muuten hirveän vaikeaa, lahjat. Me järjestettiin aiemmin kesällä isommat juhlat, kun molemmat täytti pyöreitä. Kutsussa oli, että ei lahjoja. Kaikki niitä kuitenkin toi, mikä oli ihan arvattavaa. Ja sitten kun tietää etukäteen että monelle on kauhean vaikea keksiä lahjaa aikuisille ihmisille. Varsinkin kun osa kutsuttuja oli naapureita, eikä mitään lähisukua tai ystäviä jotka tuntee meidät niin hyvin että voi tuoda ihan vitsillä jotain typerää. Miten sitä laittaisi järkevästi kutsuun, että älkää tuoko lahjoja, mutta jos pakko on jotain tuoda niin tuokaa vaikka kesäkukka..
Aika usein näitä mainintoja on etenkin sellaisilla vanhemmilla ihmisillä, joilla on jo kaikkea. Joissain kutsuissa lukee että "lahjojen sijaan toivomme lauluja ja puheita" tms. Tai sitten nimetään joku hyväntekeväisyyskohde jonne voi lahjoittaa.
Voisitko laittaa vaikka "Haluamme jakaa iloisen hetken kanssanne, emmekä toivo lahjoja. Jos silti tekee mieli antaa, kesäkukka ilahduttaa aina." Tms.
Mielestäni lähtökohtaisesti on tökeröä ja huonoa käytöstä ryhtyä vieraille kertomaan mitä he saavat lahjoittaa. Etenkin rahaa. Monilla hääpareilla on lahjalista jossain isossa kaupassa, ja se on oikein hyvä, mutta ei missään nimessä kenenkään ole pakko sitä noudattaa. Joskus on ollut hääpari joka pyysi suoraan rahaa. Siinä alkaa sitten itsekin miettiä että paljonkohan catering oman perheeni osalta maksaa ja monenko euron viinit. Kiusallista ja köyhää.
Raha ei ole mikään huono lahja, ja sitä usein annetaan esim. rippilapsille ja ylioppilaille. Mutta ei sitä missään nimessä ruveta kutsussa pyytämään.
Mun mielestä taas rahaa on sinänsä ihan järkevä pyytää juhlissa joissa vähän niinkuin kuuluu antaa lahja (esim. häät), kun kyseessä on aikuiset ihmiset jotka eivät tarvitse mitään ihmeempää. Silloin kyllä sanamuotoa kannattaa miettiä. Aika yleisiä ovat nämä häämatkakassat, mihin lahjaa toivotaan. Mun mielestä se on ihan ok. Eihän sitäkään toivetta ole yhtään sen enempää pakko noudattaa, kuin lahjalistaakaan.
Hääkirkon oven pieleen ja häätaloon vaivaisukko tai -akka, johon vieraat voivat tiputtaa haluamansa summan rahaa.
Niitä vaivaisukkoja on vieläkin vanhojen kyläkirkkojen ulko-ovella ja kirkkosalissa.
Vaivaisukoilla kerättiin aikanaan rahaa köyhien auttamiseksi. Ovatko nykyajan hääparit, joilla on omien sanojensa mukaan kaikkea, tosiaan niin köyhiä että pitää rahaa häiden varjolla kerjätä?
Mä en näe sitä kerjäämisenä, jos kutsuun laittaa että muistamiset toivotaan häämatkakassaan tms. Tämä tosiaan sillä kokemuksella, että meillä oli ne synttärit jonne ihmiset raahas ties mitä lahjoja vaikka kutsussa oli toivottu että ei lahjoja. Kun tietää, että niitä lahjoja kuitenkin annetaan vaikka kuinka sanoisi että älkää. Ja mä en ainakaan halua ylimääräistä roinaa nurkkiin pyörimään, en tuikkukippoja, en alkoholia, ja lahjakortitkin on vähän niin ja näin jos ei jonnekin ruokakauppaan ole. Tietyissä tilanteissa se lahjan antaminen vaan kuuluu hyviin tapoihin, ja kyllä mä annan mieluummin jotain toivottua ja hyödyllistä, kuin jotain mikä menee roskiin tai myyntiin turhana.
Tuntuu se silti aina vähän hassulle, että otetaan isot lainat ja vanhemmat maksaa itsensä kipeiksi jotta saadaan hienot kalliit häät. Ja sitten kerjätään rahaa häämatkaan jonka senkin pitää olla joku öky malediivit tms reissu.
Maksaako todellakin vielä vanhemmat lastensa häät? Ehkä sellaiset joilla siihen sitten varaa on, mutta kyllä ainakin omassa tuttavapiirissä pari itse maksaa juhlansa ei vanhemmat. Toki otanta on suppea...
Vierailija kirjoitti:
Aart kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi autoilija pyysi työntämään autoa kun se oli juuttunut kiinni. En viitsinyt kun oli kiire kauppaan.
Meillä alkoi auton moottori oudosti pätkiä ja sitten konepellin alta tulikin jo jotain savua juuri kun olimme ajamassa ison kauppakeskuksen parkkihalliin. Sammutin auton. Ei sentään onneksi syttynyt tuleen. Aloimme välittömästi työntämään autoa puolisoni kanssa syrjään.
Auton siirtämiseen meni ehkä minuutti. Taakse kertyneestä jonosta ei tullut apuja, ellei raivokasta äänimerkkien huudattamista lasketa kannustamiseksi.
Mun sukulaisella sammu vanha jenkki liikennevaloihin,takana ollut hemmo alkoi jatkuvan tööttäyksen.viimein tää mun sukulainen nous autosta ja tokas tööttäilijälle että käys kokeilemassa saatko ton käyntiin ni mä voin sillä aikaa painaa sitä torvea.
Tämä vitsi on ikivanha.
Mutta hyvä. Enpä ole ikinä kuullut, vaikka olenkin vanhempi kuin moni muu ketjun lukija.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Automaattinen oletus että minä toimin aina lapsenvahtina ja heidän viihdyttäjinä oli mitkä juhlat tai mökkireissu tai aivan mitä tahansa. Koska olin nuori ja ei omia lapsia niin ei mitään muuta tekemistä voinut olla. Sukulaisen häihin olisi taas näin haluttu mutta kerroin seurustelleeni jo hyvän tovin ja haluaisin vihdoin esitellä hänet suvulle kerralla jos suinkin mahdollista. Pitkin hampain morsian suostui ja sanoi suoraan että sitten varmaan hankittava rahalla joku lapsenvahti. Niin minullehan ei katsottu aiheelliseksi maksaa. Enhän minä seurustellut mutta kostoksi kaikille vein ystäväni häihin. Riitti suvulla haukkomista kun pitivät meitä lesboparina. Ei kerrottu totuutta. Myönnän olleeni ilkeä myöskin mutta vuosien hyödyntäminen ärsytti.
Miksi vaan ei voi kieltäytyä, miksi tarvitsee keksiä joku tekosyy? Onko niin hankalaa pitää puoliaan?
HIenostihan hän oli oppinut pitämään puolensa.
Vierailija kirjoitti:
Miehen veljellä pitää olla kaikki merkkituotteita ja kallista ja kehuskelee aina niillä ja niiden hinnoilla. Pyytää mieheltä kaikki lahjat (syntymäpäivä, joulu) jotain 400 € vahvistimia yms. kun ei itsellä riitä rahat kaikkeen ja kerta kerralta pyytää kalliimpaa. Viimeeksi mies jo sanoi kun alkoi taas hinnat nousta että jospa jätetään tämä lahjojen osto jo ja jokainen ostaa itselleen mitä tykkää.
Miehesihän voi lopettaa lahjojen oston. Meillä oli sisarustani kanssa sellainen diili aikanaan, että ostimme lapsille lahjoja jouluna jne. Ja sovimme, että lahjasumma on tietty summa/lapsi, jolla pitää se lahja ostaa. Itse sitten laitoimme sisaruksilta saatuun summaan toisen mokoman lisää ja ostimme lapsellemme pyörän. Sitten olivatkin sisarukset meiltä lisää rahaa vailla sen pyörän loppusummaan verran omien lapsiensa lahjaan, koska on väärin, että lapsemme sai kalliimman lahjan kuin muut serkkunsa. Tämän jälkeen päätin, ettemme osallistu muiden sisarusten lapsien lahjoihin eikä heidän tietenkään tarvitse osallistua meidän lasten lahjoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen perinyt mummulta lomapaikan ulkomailla ja en todellakaan ole mikään rikas muuten. Pärjään omillani kyllä. Vanha tuttu, kaipa häntä voi vanhaksi ystäväksikin sanoa, halusi mun kanssa sinne matkalle. No, ei mitään lähdetään sitten hänen aikataulunsa mukaan viikon reissuun. Kumpikin maksoi lentonsa ja tietysti minä tarjosin asunnon, kun ei nyt siitä mulle mitään tarvi maksaa. Tietysti keskikesän helteillä hurahtaa ilmastointiin viikossa äkkiä useampi kymppi, mutta sekin sai puolestani olla. Mielestäni kaverini pääsi edullisesti matkalle, koska asunto on tosi kivassa taloyhtiössä, erinomaisella paikalla jne. Lennotkin saatiin halvalla.
Mutta se loisiminen alkoi siellä heti. Jo matkalla asunnolle narisi, että olis kiva, kun tehtäis itse ruokia enimmäkseen, kun se ravintolasyöminen maksaa niin hirveästi. Kyllä se mulle kävi ja niinpä mentiin ruokakauppaan. Kaveri katosi yhtäkkiä ruokakaupassa ja ilmaantui vasta kassoilla näkyville. Hänellä oli kädessä kaksi (!) omenaa ja mulle hirveä kasa ruokaa. Minä maksoi ruuat ja kaveri ne kaksi omppua itselleen. Tätä jatkui ihan koko viikon. Kertaakaan ei tarjoutunut maksamaan ruokaa kaupassa ja teki tuon katoamistemppunsa joka kerta. Silti syö kuin hevonen, paljon enemmän kuin minä. Kertakaan viikon aikana ei auttanut keittiössä, ei tarjoutunut edes kantamaan vesitonkkia kaupasta kotiin. Siinä minä kipitin kummassakin kädessä 5 litran vesitonkat ja selkärepussa muut ruuat, niin tää harppoi pikkukassin kanssa. Hänellä ei oikeasti mennyt viikossa rahaa juuri mitään ja oli kuin täyshoidossa. Jopa loppusiivouksen tein aivan yksin, tämä makasi sängyllä, kun minä imuroin.
Vettä joi tajuttomia määriä ostamatta sitä kertaakaan. Koko ajan täytti pulloaan ja vasta viimeisenä päivänä sain suuni auki, että oon ostanut tän viikon aikana 9 vesitonkkaa ja se on taas loppu. "Ai, pitääkin ostaa sitä tänään lisää" oli vastaus. Ja taas kaupan kohdalla heitti, että "pitikö sun ostaa se vesi?". Että mun piti se Eurokin laittaa sinne + tietysti kantaa taas kerran raskasta vesipulloa.
No, reissu päättyi ja kiitteli kovin, että oli mukava matka. Ei ollut kyllä mun mielestä. Muutenkaan ei oikein enää seura iske kuin nuorena ja näen punaista tuosta loisimisesta ja laiskottelusta. Ja kun kyse ei ole rahasta. Hänellähän on työpaikka, omistusasunto jne. Myöhemmin kuulin, että perintöäkin on tullut vähän eri luokkaa kuin mun yksi loma-asunto. Ettei nyt ihan siitäkään ollut kiinni, ettei olisi varaa maksaa omaa osuuttaan ruuista.
Siinä on kyllä kirjaesimerkki lokista.
Mielestäni tässä on kyllä kyllä esimerkki typeryydestä. Miten joku antaa toisen käyttää itseään hyväksi eikä sano mitään. Käsittämätöntä tyhmyyttä, Oma vika.
Voin ymmärtää, että reilu ja avulias ihminen voi kerran mennä tuohon silkasta hämmästyksestä.
Veikkaan kuitenkin, ettei enää toista kertaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos saisi yhden toiveen esittää, olisi se, että joku lokki tulisi tänne kertomaan omasta näkökulmastaan asioita.
Olisi oikeasti ihana lukea miten heidän mielestään pyyntö X tai vaatimus Y olisi täysin looginen, perusteltu ja oikein.
Tuskin tunnistavat itseään tai kollegoitaan, mutta oma kokemukseni logiikasta ja perusteluista on esim., että voisin tehdä rahaa(ni) vaativia asioita muiden hyväksi, koska puolisollani on hyvä palkka...
Tämän olen kuullut monta kertaa ja olen töissä ns. matalapalkka-alalla.
Näitä löytyy, onneksi voi estää!