Härskejä odotuksia ja vaatimuksia - mitä naapurisi, kaverisi, sukulaisesi jne. on kehdannut pyytää?
Kommentit (11849)
Sukulainen pyysi minua liittymään kirkkoon jotta voin alkaa heidän lapsensa kummiksi. En ole kuulunut kirkkoon 20 vuoteen. Minulla ei ole mitään kristinuskoa vastaan, en vain itse ole uskossa, mutta tuntuisi todella oudolta ja epäkunnoittavalta liittyä uskontokuntaan johon ei usko.
Hämmennyin pyynnöstä niin että sanoin miettiväni asiaa ja sain vähän aikaa harkita miten kieltäydyn kohteliaasti.
Minusta todella outo pyyntö! Mitä jos itse pyytäisin heitä eroamaan kirkosta? Tai kääntymään vaikka muslimiksi?
Ehkä ikävintä tuossa em. osteopatiajupakassa oli se, että vaikka sisko oli levittänyt tarinaansa laajalti, kuulin jutun vain muutamalta sukulaiselta, ja he olivat jo asettuneet sisareni puolelle. Yleensä ihmiset uskovat sitä, jolta kuulevat jonkin asian ensiksi. Enkä terapeuttina olisi vaitiolovelvollisuuden vuoksi edes kertoa, että kyllä systeri on saanut niitä hoitoja ja saa jatkossakin, kun vain pystyn järjestämään.
Eli sukulaisille jäi "hiukan" todellisuudenvastainen kuva.
vaitiolovelvollisuuden vuoksi edes kertoa = vaitiolovelvollisuuden vuoksi edes voinut kertoa
Meillä on ollut todella rento suhtautuminen elämään. Asutaan isossa ranta- omakotitalossa johon kaikki ovat aina tervetulleita ja meillä on mökki Bromarvissa.
Nyt saatiin veljen tyttö-ystävältä vaatimuksekset. Olivat mökillämme. Hän haluaa juuri sen vieras-makkarin jota mutsini on käyttänyt viimeiset 10 vuotta. En suostunut tuohon ja tuo sai sitten sai raivarit ja rähisi ettemme arvosta häntä kun emme heittäneet äitiämme siitä häntä miellyttävästä makkarista. Suuttui kun olimme ottaneet koiramme mukaan mökille vaikka hän ei pidä koirista ja yritti varastaa ray banin aviatorini. Jostain syystä emme ole olleet tekemisissä.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ikävintä tuossa em. osteopatiajupakassa oli se, että vaikka sisko oli levittänyt tarinaansa laajalti, kuulin jutun vain muutamalta sukulaiselta, ja he olivat jo asettuneet sisareni puolelle. Yleensä ihmiset uskovat sitä, jolta kuulevat jonkin asian ensiksi. Enkä terapeuttina olisi vaitiolovelvollisuuden vuoksi edes kertoa, että kyllä systeri on saanut niitä hoitoja ja saa jatkossakin, kun vain pystyn järjestämään.
Eli sukulaisille jäi "hiukan" todellisuudenvastainen kuva.
Tekstari siskolle:"Koska vastoin totuutta olet väittänyt, etten ole antanut sinulle hoitoja ja olet saattanut minut epäedulliseen valoon sukulaisten ja ystävien silmissä, pidetään jatkossa kiinni sinun "totuudestasi" ja hoitoja ei tipu ennen kuin oikaiset puheesi."
Itsesi kannaltahan tilanne on jo mikä on.
Minulla on mielenterveysongelmista kärsivä sisko, joka on käytännössä koko työikänsä ollut työkyvyttömyyseläkkeellä. Vanhempani ovat auttaneet taloudellisesti siskoa. Nyt molemmat vanhemmat ovat kuolleet, isä viimeisimpänä. Perintöä ei jäänyt paljon mitään. Isän hautajaisten jälkeen sisko totesi, että "nyt sitten sun on autettava mua rahallisesti, isä antoi noin 300e / kk." No ei ole pienipalkkaisella perheenäidillä varaa sponsoroida tuommosta rahaa.
Tästä on jo paljon aikaa, mutta naapurit toivat pikkusiskolleni kassillisen vaatteita ja barbeja.
Pian naapurit kävivät valittamassa, että siskoni pitää liian nättejä vaatteita arkipäivänä. Olivat antaneet kyseiset vaatteet juhlakäyttöön.
Meni joitain vuosia ja alkoivat vaatia barbeja takaisin. Kun siskoni oli antanut barbit jo eteenpäin tuttavan lapselle, olivat vihaisia..
Ei todellakaan oltu pyydetty mitään ja se että kytättiin vaatteiden käyttöä ja tultiin vuosia myöhemmin vaatimaan barbeja takaisin on mielestäni törkeää.
Miksi ihmeessä edes antoivat vaatteet ja nuket?
Välit menivät poikki ja edelleen vuosia myöhemmin muistan, kuinka paska fiilis koko hommasta jäi.
Vierailija kirjoitti:
Tästä on jo paljon aikaa, mutta naapurit toivat pikkusiskolleni kassillisen vaatteita ja barbeja.
Pian naapurit kävivät valittamassa, että siskoni pitää liian nättejä vaatteita arkipäivänä. Olivat antaneet kyseiset vaatteet juhlakäyttöön.Meni joitain vuosia ja alkoivat vaatia barbeja takaisin. Kun siskoni oli antanut barbit jo eteenpäin tuttavan lapselle, olivat vihaisia..
Ei todellakaan oltu pyydetty mitään ja se että kytättiin vaatteiden käyttöä ja tultiin vuosia myöhemmin vaatimaan barbeja takaisin on mielestäni törkeää.
Miksi ihmeessä edes antoivat vaatteet ja nuket?
Välit menivät poikki ja edelleen vuosia myöhemmin muistan, kuinka paska fiilis koko hommasta jäi.
Tosta fiiliksestä muistui, että on olemassa sanonta "ottaja antaja kananpaskan kantaja"
Vierailija kirjoitti:
Jäin puolikkaalle työajalle omasta toiveestani, koska olen pitkään ollut todella kuormittunut. Heti tästä kuultuaan veljeni vaimo pyysi, että tulisin heille hoitamaan lapsia ja kotia. Matkaa on 400km. Suuttui, kun kerroin alkavani puolikkaalle OMAA jaksamistani tukeakseni ja halusin viettää enemmän aikaa OMAN perheeni parissa.
Ei ihan yhtä paha, mutta samantyyppinen.
Jäin töistä palkattomalle vapaalle viimeistelemään väitöskirjaani pariksi kuukaudeksi. Vaimon veli soitti, että nyt kun sulla ei ole muuta tekemistä, niin tuletko auttamaan kylpyhuoneremontin tekemisessä. En mennyt.
Vierailija kirjoitti:
Jäin puolikkaalle työajalle omasta toiveestani, koska olen pitkään ollut todella kuormittunut. Heti tästä kuultuaan veljeni vaimo pyysi, että tulisin heille hoitamaan lapsia ja kotia. Matkaa on 400km. Suuttui, kun kerroin alkavani puolikkaalle OMAA jaksamistani tukeakseni ja halusin viettää enemmän aikaa OMAN perheeni parissa.
Onko tämä totta? Jos kyllä, ihan kaheliahan tuo on. Mistä näitä ihmisiä oikein tulee?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäin puolikkaalle työajalle omasta toiveestani, koska olen pitkään ollut todella kuormittunut. Heti tästä kuultuaan veljeni vaimo pyysi, että tulisin heille hoitamaan lapsia ja kotia. Matkaa on 400km. Suuttui, kun kerroin alkavani puolikkaalle OMAA jaksamistani tukeakseni ja halusin viettää enemmän aikaa OMAN perheeni parissa.
Ei ihan yhtä paha, mutta samantyyppinen.
Jäin töistä palkattomalle vapaalle viimeistelemään väitöskirjaani pariksi kuukaudeksi. Vaimon veli soitti, että nyt kun sulla ei ole muuta tekemistä, niin tuletko auttamaan kylpyhuoneremontin tekemisessä. En mennyt.
Ahdistavaa. Jonkin verran olen itsekin kohdannut tällaisia naisia, jotka ilmeisesti katsovat kaikkia tuntemiaan ihmisiä vain resurssilasien läpi ja ovat heti epäröimättä ottamassa, kun tilaisuus heidän mielestään koittaa.
eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lokkisisko kirjoitti:
Myimme omakotitalon, voittoa 30000 euroa. Anopin mielestä meidän olisi pitänyt antaa mieheni siskolle osa voitosta! Ei annettu.
Millä anoppi perusteli asian.
Perustelu:”kun ei täältä maallista mammonaa saa mukaan niin sitä voi hyvin jakaa muille”.... aateltiin kyllä ihan omille lapsille sitä jättää....
Antaisitko anoppisi yhteystiedot, niin laitan tilinumeron, jonne hän voi laittaa parhaaksi katsomansa summan, mitä enemmän, sitä parempi, kun täältä ei kuitenkaan maallista mammonaa mukaansa saa, niin sen voi jakaa muille. 😜
Eräs sukulainen vaati, että käyn tapaamassa häntä säännöllisesti, koska "se kuuluu asiaan". Jälkeenpäin oli sitten laskeskellut, miten paljon olin taloudellisesti hyötynyt siitä, että syön siellä käynnillä. Joo. Enpä ole enää käynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäin puolikkaalle työajalle omasta toiveestani, koska olen pitkään ollut todella kuormittunut. Heti tästä kuultuaan veljeni vaimo pyysi, että tulisin heille hoitamaan lapsia ja kotia. Matkaa on 400km. Suuttui, kun kerroin alkavani puolikkaalle OMAA jaksamistani tukeakseni ja halusin viettää enemmän aikaa OMAN perheeni parissa.
Ei ihan yhtä paha, mutta samantyyppinen.
Jäin töistä palkattomalle vapaalle viimeistelemään väitöskirjaani pariksi kuukaudeksi. Vaimon veli soitti, että nyt kun sulla ei ole muuta tekemistä, niin tuletko auttamaan kylpyhuoneremontin tekemisessä. En mennyt.
Menikö väittelyksi?
Itse ajattelin joskus, että työttömäksi jäänyt naimaton ja lapseton lastenhoitoalalla oleva serkkuni voisi muuttaa meille hoitamaan meidän lapsiamme, kunhan niitä saamme.
Onneksi vain ajattelin, sillä nykyään serkkuni on naimisissa ja hänellä on lapsia. Itse jäin puolisoni kanssa lapsettomaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäin puolikkaalle työajalle omasta toiveestani, koska olen pitkään ollut todella kuormittunut. Heti tästä kuultuaan veljeni vaimo pyysi, että tulisin heille hoitamaan lapsia ja kotia. Matkaa on 400km. Suuttui, kun kerroin alkavani puolikkaalle OMAA jaksamistani tukeakseni ja halusin viettää enemmän aikaa OMAN perheeni parissa.
Onko tämä totta? Jos kyllä, ihan kaheliahan tuo on. Mistä näitä ihmisiä oikein tulee?
Tämä on totta. Heillä oli koliikkivauva ja olivat väsyneitä. Jos asuisin lähempänä, olisin toki voinut auttaa vaikka muutaman tunnin silloin tällöin ja sen pyytäminen olisi mielestäni ollut täysin kohtuullista.
Mutta totuus oli tosiaan se, että jäin puolikkaalle välttyäkseni totaaliuupumukselta ja siinä tilanteessa ei todellakaan ollut prioriteettina toisten vauvan hoito. Olisin siis viettänyt heillä puolet viikosta hoitaen lapsia myös öisin ja toisen puolen viikosta oman palkkatyöni ja kuusihenkisen perheeni.
Minä olen se, joka tässä kuviossa olen itsekäs. Kuulemma. Veljen vaimo on ainoa lapsi, ja sietää todella huonosti pettymyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäin puolikkaalle työajalle omasta toiveestani, koska olen pitkään ollut todella kuormittunut. Heti tästä kuultuaan veljeni vaimo pyysi, että tulisin heille hoitamaan lapsia ja kotia. Matkaa on 400km. Suuttui, kun kerroin alkavani puolikkaalle OMAA jaksamistani tukeakseni ja halusin viettää enemmän aikaa OMAN perheeni parissa.
Ei ihan yhtä paha, mutta samantyyppinen.
Jäin töistä palkattomalle vapaalle viimeistelemään väitöskirjaani pariksi kuukaudeksi. Vaimon veli soitti, että nyt kun sulla ei ole muuta tekemistä, niin tuletko auttamaan kylpyhuoneremontin tekemisessä. En mennyt.
Huhhuh tätäkin...
tehtiin aamutuuria ja työkaveri soitteli toiselta paikkakunnalta että tule hakeen ja vie sinne ja tänne klo 1 yöllä no hövelisti menin ja sitten istuin kerrostalon pihassa melkein tunnin kun kävivät jossakin kaverilla, no aamulla 6 aikaan ei kaveria töissä näkynyt vitutti itseni puolesta koko homma
Opiskelin aikoinani osteopaatiksi. Koulutuksen päätyttyä vanhempi sisareni ehdotti, että ostaisin matkahoitopöydän, jotta voisin käydä hänen kotonaan toisella paikkakunnalla kävely-bussi-kävely-ratikka-kävely-bussi-kävely-ratikka-kävely-bussi-kävely -matkan päässä (aina pari tuntia yhteen suuntaan) tekemässä hänelle ilmaisia hoitoja. En pystynyt tuolloin moiseen suunnitelmaan monestakaan syystä. Kuulin sitten sukulaisilta siskon valittaneen kaikkialla, että "siskoni on osteopaatti, mutta MINÄ en saa hoitoja!".
Tarkistin muistiinpanoni, jollaiset terapeutin tulee tehdä. Olin siihen mennessä tehnyt siskolleni 10 (kymmenen) ilmaista puolentoista tunnin – parin tunnin hoitoa.