Härskejä odotuksia ja vaatimuksia - mitä naapurisi, kaverisi, sukulaisesi jne. on kehdannut pyytää?

upp

Auton pyytäminen viikonloppulainaan, jotta pääsee Vantaalta Turkuun lomalle.

Työkaveri pyysi työpaikalta useamman kollegan henkilökunnaksi häihinsä hoitamaan keittiöhommat, ruuanlaiton, koristelut ja tarjoilun. Yksi toi kassikaupalla astioitaankin ja toinen leipoi monta kakkua, ja koko lauantai siinä meni aamusta iltaan.

Palkaksi ei saatu MITÄÄN, vaikka hääpari oli saanut esim. ilmaista kuoharia pullokaupalla ja niitä jäi yli reilusti. Olisi voinut edes pullon/työläinen heittää kiitoksena. Käskyjä sen sijaan riitti sekä aviomieheltä että tältä morsmaikulta. Mies ei edes kiittänyt. Urpoja. Moukkia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä eivät ole millään tavalla tuttuja, vaan asiakkaita ruokakaupasta, jossa olen töissä:

Eräänä kauniina päivänä viehättävä rouva saapui myymäläämme hiukan ikävissä merkeissä: hän oli edellisenä päivänä käynyt kaupassamme ostamassa leikkelettä leivän päälle. Harmikseen hän oli havainnut lihan olevan pilalla, ja näyttikin sitä minulle kuitteineen. Pahoittelin tietysti tilannetta ja kysyin, halusiko rouva rahat takaisin vai kenties korvaavan tuotteen. Rouva voivotteli kovaan ääneen sitä vaivaa, kun hän nyt oli joutunut tulemaan myymäläämme uudestaan, ja ilmoitti haluavansa SEKÄ rahat ETTÄ samanlaisen leikkelepaketin tilalle. Tähän vastasin, että se ei ikävä kyllä käy, mutta tarjosin kahvipakettia uuden tuotteen lisäksi vähän mieltä piristämään. No, rouva otti kahvipaketin, ja ajattelin homman olevan sillä selvä ja toivotin oikein mukavaa päivän jatkoa. Kuitenkin rouva jäi siihen viereen seisomaan, huokaillen ja ympärilleen katsellen. Kysyin, että voisinko vielä jotenkin auttaa. "No eikös jotain saisi vielä, kun tänne asti tulin," rouva mumisi ja hypisteli 7:n euron pähkinäpussia oikein vihjailevasti. Totesin, että minulla, tavallisella myyjällä, ei ole valtuuksia lahjoitella tuotteitamme, ja että jo aiemmin oikeastaan jo ylitin valtuuteni antamalla hänelle kahvipaketin. Rouva ei tästä hätääntynyt, vaan kehotti menemään etsimään jonkun jolla olisi valtuudet.

Epäuskoisena hain esimiehen paikalle, joka kertoi ystävällisesti rouvalle että lisää ilmaista ruokaa hän ei tule saamaan. Ja niine hyvineen rouva sitten poistui.

Että olisi yhden pilaantuneen tuotteen takia pitänyt saada rahat takaisin JA uusi tuote JA kahvipaketti JA tyyris pähkinäpussi. Huhhuh. Lisättäköön vielä, että ko. rouva oli meidän vakioasiakas, eli tuskin asui kovinkaan kaukana.

Toinen tapaus oli tuore äiti, joka oli vaunujen kanssa kaupassamme. Olin maitohyllyllä ottamassa tyhjiä maitokoreja pois, kun tämä nuorehko nainen katseli jogurtteja siinä muutaman metrin päässä. Laskin maitokorin lattialle ja siitä kuului luonnollisesti pieni kolahdus.

Tästä kolahduksesta äityli sai hepulit ja alkoi rääkymään minulle, miten koreja ei saa heitellä ja että enkö voi tehdä työtäni muulloin ja hiljempaa, koska hänen vauvansa saattaa herätä!

Vasta tässä vaiheessa vauvansa heräsi ja alkoi itkemään. En ehtinyt sanoa sanaakaan, kun äippä heitti jogurtin kädestään lattialle (meni rikki) ja marssi kassoille.

Juu en meiskaa tarpeettomasti, mutta ei varmaan kannata olettaa ettei ruokakaupassa kuulu ruuhka-aikaan ääntä.

Jos vaivaudun kauppaan palauttamaan pilaantunutta lihaa, on kahvipaketti aikas kuppanen korvaus vaivannäöstä ja menetetystä vapaa-ajasta. Mikä ihme siinä on, että kaupat köyhäilevät korvausten kanssa, kahvipaketin arvo kaupalle lienee 1-2 euroa, senkö verran pidätte sopivana korvauksena, jos asiakas altistetaan pilaantuneen lihan aiheuttamalle myrkytysvaaralle ja joutuu vielä näkemään ylimääräistä vaivaa!? Juuri tuon vuoksi en koskaan vaivaudu palauttelemaan pilaantuneita ruokia kauppoihin, mutta pyrin jatkossa asioimaan muualla.

Näin itsekin entisenä myyjänä mietin, että tuossahan on kaupan omavalvonta pettänyt niin pahasti, että itse on sin miettinyt muutakin lisäkorvausta kuin kahvipaketti.

Tuo mamma kun kertoo tarpeeksi monelle, että kaupassa x myydåän pilaantunutta ruokaa, niin saattaa kauppa vaihtua moneltakin kuulijalta.

Positiiviset kokemukset palautustilanteesta taas voi muuttaa asian, eli myyjä/kauppias aidosti pahoillaan, eli karmea vahinko, versus tympeä tyyli "aha, no tossa uus. Seuraava jonosta!". Jälkimmäisessä voi herärä ajatus, että löytyykl hyllyistä useinkin pilaantuneita elintarvikkeita.

Vierailija kirjoitti:

Työkaveri pyysi työpaikalta useamman kollegan henkilökunnaksi häihinsä hoitamaan keittiöhommat, ruuanlaiton, koristelut ja tarjoilun. Yksi toi kassikaupalla astioitaankin ja toinen leipoi monta kakkua, ja koko lauantai siinä meni aamusta iltaan.

Palkaksi ei saatu MITÄÄN, vaikka hääpari oli saanut esim. ilmaista kuoharia pullokaupalla ja niitä jäi yli reilusti. Olisi voinut edes pullon/työläinen heittää kiitoksena. Käskyjä sen sijaan riitti sekä aviomieheltä että tältä morsmaikulta. Mies ei edes kiittänyt. Urpoja. Moukkia.

Tulipa mieleeni, että opiskelukaveri teki aikanaan samat! Noh, opiskelukaveri sai halvat juhlat, me ei saatu mitään. Ei edes ruokaa koko päivänä, vaikka toisin oli toki lupailtu.

Vierailija kirjoitti:

Työkaveri pyysi työpaikalta useamman kollegan henkilökunnaksi häihinsä hoitamaan keittiöhommat, ruuanlaiton, koristelut ja tarjoilun. Yksi toi kassikaupalla astioitaankin ja toinen leipoi monta kakkua, ja koko lauantai siinä meni aamusta iltaan.

Palkaksi ei saatu MITÄÄN, vaikka hääpari oli saanut esim. ilmaista kuoharia pullokaupalla ja niitä jäi yli reilusti. Olisi voinut edes pullon/työläinen heittää kiitoksena. Käskyjä sen sijaan riitti sekä aviomieheltä että tältä morsmaikulta. Mies ei edes kiittänyt. Urpoja. Moukkia.

- Ja toiset Urpot meni lammaslaumana ilmatteeks piikomaan.

Vierailija kirjoitti:

Auton pyytäminen viikonloppulainaan, jotta pääsee Vantaalta Turkuun lomalle.

Laitoit kai linkin autovuokraamojen sivuille.

Vierailija kirjoitti:

Opiskeluaikoina kuulin, että kurssikaverin luona asuu hänen kaverinsa. Tällä kaverilla ei ollut omaa kämppää, vaan majaili muiden luona ilmaiseksi. Tuli porukan mukana illanviettoon, eikä vaan koskaan lähtenyt. Suuttui ja syyllisti, jos käskettiin lähtemään ("kadulleko heität, kun olen asunnoton?") . Etsi kohta sitten toisen kaverin, jos joutui pihalle. Tämä kaveri osasi etsiä sellaiset tyypit, joilla hengaili paljon porukkaa muutenkin, joten helposti hengaili useamman päivän tavallaan huomaamatta. Söi ruuat, joi kaljat ja nukkui sohvalla. En tiedä mitä tälle kaverille lopulta tapahtui, tästä on aikaa jo vuosia.

- Nää jutut varmaan kuuluis johonkin pummiketjuun, mutta : Eräs nuorimies meni armeijaan vuodeksi, KELA maksoi hänen vuokransa. Vuokrasi sitten asunnon eteenpäin pimeästi ja asui pummilla tyttiksensä luona. Asunto oli tytön perheen kakkosasunto ja tytön ikävät vanhemmat vihelsivät pelin poikki.

lisäääää

"Sinähän otat meidän piiperön hoitoon kahdeksi viikoksi, kun lähdetään Thaimaahan, kun kerran sulla ei ole tärkeää tekemistä!"

Kuulemma pystyn kirjoittamaan gradua aivan hyvin kiljuvan kolmevuotiaan kanssa. Ei kiitos.

upppista

Entisellä kaverilla meni kännykkä rikki ja se muisti että olin justiinsa kuukautta aikaisemman ostanut itselleni uuden kännykän.

Se kysyi että onko mulla vielä se vanha tallessa, olisin mielelläni antanut vanhan sille mutta se oletti että mä otan otan vanhan takaisin ja annan sen uuden hänelle.

Ei kuulemma vanhaa kännykkää kehtaa toiselle antaa koska se olisi törkeää...

Kaveri jäi ilman kännykkää ja kuuntelin melkein kuukauden valitusta että joutui viimeiset rahansa laittamaan uuteen puhelimeen.

Jäi äkkiä entiseksi kaveriksi. Teini-iässä tuon voisi ehkä jotenkin ymmärtää mutta olimme molemmat noin kolmekymppisiä.

Up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaasoni ei raaskinut ottaa itselleen ja kumppanilleen hotellihuonetta hääpaikkakunnalta, vaan olisi halunnut yöpyä minun ja mieheni luona hääyönämme, vieläpä koiransa kanssa. Ei todellakaan suostuttu.

No olisit kyllä sen hotellihuoneen voinut ostaa heille kiitokseksi ja lahjaksi. Kaason homma kun on aika usein koiranvirka, ei kiitosta eikä minkäänlaista palkkaa. Ja kaiken saa kestää.

Samaa mieltä. Omasta mielestäni tein parhaani, mutta kiitosta ei herunut. Kaljan sain, kun syntymäpäivät sattuivat kaasorumban keskelle. Ei ikinä enää.

Me maksettiin sekä kaasolle että bestmanille puolisoineen hotellihuoneet hääpaikkakunnalla ja sen lisäksi vielä pienet lahjat kiitokseksi. Enemmänkin olisi voinut näin jälkikäteen ajatellen, mutta autetaan sitten puolin ja toisin kun tarvitsee. Tekivät todella paljon ilmaista työtä, käyttivät tuhottomasti omaa vapaa-aikaansa meidän avuksi, ei olisi tullut mieleenkään olettaa että heidän olisi vielä pitänyt maksaa siitä että pääsevät häihimme! Ja ikuisesti olen kiitollinen siitä avusta, meidän häistä ei olisi tullut lähimainkaan sellaisia kuin ne olivat ilman ihanaa kaasoa ja bestmania. :) 

Ettei tarvitsisi maksaa koko lainattua summaa takaisin, koska lainaaja voisi laittaa osan rahasta hyväntekeväisyysjärjestölle, jota itse tukee aktiivisesti. - Kivasti vaadittu kun olin antanut lainaksi sillä tiukalla ehdolla, että todella tarvitsen rahani taas omaan käyttööni tiettyyn päivämäärään mennessä. - Aluksi sain haukut ikävästä asenteestani - no, toki myöhemmin sitten anteeksipyynnönkin :)

Käly yrittää työntää lapsensa meille yökylään jotta voi järjestää aikuisten juhlat jonne muut mieheni lapsettomat sisarukset on kutsuttu. Meillä tietty myös omat lapset mutta heidät saisin heidät helposti omalle äidilleni hoitoon jos saisimme juhliin kutsun.

up

Järkyttävää saituutta. Heillä ehkä ei ollut oikeasti varaa maksaa ja tarjoilla parempaa. Saitte sentään makaronilaatikooa. Se on paljon, paljon enemmän, mitä tälle porukalle on tästä tietystä tahosta tarjoiltu.

On ihmisiä, joilla on varaa kymmenien tuhansien kaukomatkoihin joka talvi, mutta silti vain odotellaan että pitkän matkan ajaneet  sukulaiset lähtevät, ei anneta mitään pasteijan ja kahvin lisäksi tuhdimpaa syötävää, hyvien tapojen mukaan. Kummallinen selvä odottaminen, että vieraat lähtisivät, kärsimättömyys ja huonot tavat ilmeisiä, ja yhtäkkiä lapsensa sanoi, koska me tilataan ne pizzat.

Ja tämän perheen pää, lähisukulainen, on saanut itse enemmän apua ja särvintä, mitä kukaan lukijoista arvaisikaan. En tässä viitsi kertoa, koska tunnistaa itsensä, jos osuu sivustolle. Sen verran poikkeuksellista on ollut se, mitä hänelle on annettu ja avitettu. - Mutta tällaisia narsistisia ihmisiä on. Itse ei annettaisi mitään ja unohdetaan, että se hyvä asema, mitä itsellä on, on täysin toisten ihmisten hyväntahtoisuuden ja auttavaisuuden takia. Järkyttävän sairasta narsismia. Köyhäähän sellaisen ihmisen elämä on, siitä ei pääse miinkään. Järkyttää edes tajuta, että miten noi pimeitä ihmisiä edes on.

Amerikkalaiseen suklaajuustokakkuun menee 106 euroa 100 annokseen ohjeen mukaan (valiolta löytyy ohje ja saa siellä korotettua 99 annokseen. Sen jälkeen lista ja määrät foodieseen) Että se kertaa 2 plus päälle viellä se että perus ihmisen kakkupala on 2 annosta. Eli kertaa 4. Ja kyseistä kakkua on haastava tehdä. Saat vääntää kakkuja aamusta iltaan. Asioista voisi ottaa selvää jos ei usko että kakulle tosiaan tulee hintaa eikä höpötellä miten se kaveri "kehtaa pyytää 200euroa parista kakusta". Sama pätee moneen muuhunkin juusto kakkuun.

Vierailija kirjoitti:

Yksi asia on jäänyt ketjussa vaivaamaan: miten isonkaan juusto- tai täytekakun materiaalikustannukset voivat liikkua yli sadassa eurossa?? Kerma, vehnäjauhot, sokeri ym aika halpoja tarvikkeita. Jos aiot alapeukuttaa niin voisitko pliis laskea edes vähän noita materiaalikustannuksia auki niin tälläinen leipomisesta tietämätön saattaisi valaistua ;)

Erittäin törkeitä ovat kyllä nämä ilmaisten leipomusten kärkkyjät olleet, sitä en kiistä.

Piti siis tulla tämä tähän :D

Amerikkalaiseen suklaajuustokakkuun menee 106 euroa 100 annokseen ohjeen mukaan (valiolta löytyy ohje ja saa siellä korotettua 99 annokseen. Sen jälkeen lista ja määrät foodieseen) Että se kertaa 2 plus päälle viellä se että perus ihmisen kakkupala on 2 annosta. Eli kertaa 4. Ja kyseistä kakkua on haastava tehdä. Saat vääntää kakkuja aamusta iltaan. Asioista voisi ottaa selvää jos ei usko että kakulle tosiaan tulee hintaa eikä höpötellä miten se kaveri "kehtaa pyytää 200euroa parista kakusta". Sama pätee moneen muuhunkin juusto kakkuun.