Härskejä odotuksia ja vaatimuksia - mitä naapurisi, kaverisi, sukulaisesi jne. on kehdannut pyytää?

Oli pakko kaivaa tämä hieno keskustelu esille ja jakaa oma kokemukseni kivasta naapurista teillekin.

Ostettiin viime kesänä omakotitalo, ja kaupan päälle saatiin sitten tuo naapurin perhe. Tontti on aidattu jo edellisten asukkaiden toimesta. Pihalla on myös edellisten asukkaiden pihavaja, hiekkalaatikko ja kiikku. Meillä ei ole lapsia, mutta sovittiin noiden jättämisestä paikalleen lähipiirin lasten takia. Pihavajan oveen laitettiin lukko, koska on kuitenkin ruohonleikkuria sun muuta, ihan rahanarvoista tavaraa siellä säilössä. 

Noh. Uusiin naapureihin päästiin tutustumaan sitten parin päivän päästä muutosta. Klo 7 lauantaiaamuna (mikä ei kovin naurattanut, kun olin kuudelta tullut töistä ja juuri laittanut nukkumaan) alkaa pihalta kuulua hyvin iloista lasten huutoa ja naurua. Naapurin kolme alle kouluikäistä kirmaa pitkin poikin meidän pihaa leikkimässä hiekkalaatikolla ja riehumassa kiikussa. Naapurin rouva ihmettelee pihavajan edessä ja nyhtää lukkoa. Menin sitten kysymään, että mikäs tämä tämmöinen juttu on, niin rouva on tulossa hakemaan meidän ruohonleikkuria, koska "aiemmatkin naapurit lainasi aina." Ja lapset pitää päästää pihalle ennen aamupalaa, koska "aiemmatkin naapurit päästi aina." Hammasta purren, mutta hyvin selkokielellä kerroin, että vaikka "aiemmat naapurit aina.." niin me ei valitettavasti tämmöiseen anneta lupia.  Rouva oli aidosti hämmästynyt. "No miksi teillä sitten kaikki nämä (lasten leikkivehkeet) tässä pihalla on jos niitä ei saa käyttää?!?" Useamman kerran ollaan käyty tämä sama keskustelu, että meidän pihalle EI tulla ilman lupia, eikä meiltä lainata yhtään mitään ilman lupia, mutta se ei jostain syytä mene perille. Hauskinta tässä on se, että heillä on myös omat kiikut ja muut kamppeet, ja tuossa ihan 100 m päässä on suht uusi leikkipuisto. Niin silti meidän piha on se, missä lasten pitäisi saada rellestää.

Tässä pitkin talvea on milloin mitäkin hävinnyt pihasta, katuharjaa, lumikolaa jne. ja niitä sitten naapurin mies kantaa naama punaisena meille takaisin. Kun vaimo oli käynyt lainaamassa.. En tiedä itkeä vai nauraa, vai mitä pitääkö tässä talo myydä tuon rouvan mahdottomuuden takia. Ei ole mitenkään ilkeä, mutta näköjään hyvin yksinkertainen ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Oli pakko kaivaa tämä hieno keskustelu esille ja jakaa oma kokemukseni kivasta naapurista teillekin.

Ostettiin viime kesänä omakotitalo, ja kaupan päälle saatiin sitten tuo naapurin perhe. Tontti on aidattu jo edellisten asukkaiden toimesta. Pihalla on myös edellisten asukkaiden pihavaja, hiekkalaatikko ja kiikku. Meillä ei ole lapsia, mutta sovittiin noiden jättämisestä paikalleen lähipiirin lasten takia. Pihavajan oveen laitettiin lukko, koska on kuitenkin ruohonleikkuria sun muuta, ihan rahanarvoista tavaraa siellä säilössä. 

Noh. Uusiin naapureihin päästiin tutustumaan sitten parin päivän päästä muutosta. Klo 7 lauantaiaamuna (mikä ei kovin naurattanut, kun olin kuudelta tullut töistä ja juuri laittanut nukkumaan) alkaa pihalta kuulua hyvin iloista lasten huutoa ja naurua. Naapurin kolme alle kouluikäistä kirmaa pitkin poikin meidän pihaa leikkimässä hiekkalaatikolla ja riehumassa kiikussa. Naapurin rouva ihmettelee pihavajan edessä ja nyhtää lukkoa. Menin sitten kysymään, että mikäs tämä tämmöinen juttu on, niin rouva on tulossa hakemaan meidän ruohonleikkuria, koska "aiemmatkin naapurit lainasi aina." Ja lapset pitää päästää pihalle ennen aamupalaa, koska "aiemmatkin naapurit päästi aina." Hammasta purren, mutta hyvin selkokielellä kerroin, että vaikka "aiemmat naapurit aina.." niin me ei valitettavasti tämmöiseen anneta lupia.  Rouva oli aidosti hämmästynyt. "No miksi teillä sitten kaikki nämä (lasten leikkivehkeet) tässä pihalla on jos niitä ei saa käyttää?!?" Useamman kerran ollaan käyty tämä sama keskustelu, että meidän pihalle EI tulla ilman lupia, eikä meiltä lainata yhtään mitään ilman lupia, mutta se ei jostain syytä mene perille. Hauskinta tässä on se, että heillä on myös omat kiikut ja muut kamppeet, ja tuossa ihan 100 m päässä on suht uusi leikkipuisto. Niin silti meidän piha on se, missä lasten pitäisi saada rellestää.

Tässä pitkin talvea on milloin mitäkin hävinnyt pihasta, katuharjaa, lumikolaa jne. ja niitä sitten naapurin mies kantaa naama punaisena meille takaisin. Kun vaimo oli käynyt lainaamassa.. En tiedä itkeä vai nauraa, vai mitä pitääkö tässä talo myydä tuon rouvan mahdottomuuden takia. Ei ole mitenkään ilkeä, mutta näköjään hyvin yksinkertainen ihminen.

Sano sille naapurin kotkalle että yksikin kerta vielä kun tavaraa häipyy pihastanne, tai siellä kuljetaan luvatta, poliisille lähtee soitto välittömästi. On kyllä hävytöntä toimintaa naapurilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli pakko kaivaa tämä hieno keskustelu esille ja jakaa oma kokemukseni kivasta naapurista teillekin.

Ostettiin viime kesänä omakotitalo, ja kaupan päälle saatiin sitten tuo naapurin perhe. Tontti on aidattu jo edellisten asukkaiden toimesta. Pihalla on myös edellisten asukkaiden pihavaja, hiekkalaatikko ja kiikku. Meillä ei ole lapsia, mutta sovittiin noiden jättämisestä paikalleen lähipiirin lasten takia. Pihavajan oveen laitettiin lukko, koska on kuitenkin ruohonleikkuria sun muuta, ihan rahanarvoista tavaraa siellä säilössä. 

Noh. Uusiin naapureihin päästiin tutustumaan sitten parin päivän päästä muutosta. Klo 7 lauantaiaamuna (mikä ei kovin naurattanut, kun olin kuudelta tullut töistä ja juuri laittanut nukkumaan) alkaa pihalta kuulua hyvin iloista lasten huutoa ja naurua. Naapurin kolme alle kouluikäistä kirmaa pitkin poikin meidän pihaa leikkimässä hiekkalaatikolla ja riehumassa kiikussa. Naapurin rouva ihmettelee pihavajan edessä ja nyhtää lukkoa. Menin sitten kysymään, että mikäs tämä tämmöinen juttu on, niin rouva on tulossa hakemaan meidän ruohonleikkuria, koska "aiemmatkin naapurit lainasi aina." Ja lapset pitää päästää pihalle ennen aamupalaa, koska "aiemmatkin naapurit päästi aina." Hammasta purren, mutta hyvin selkokielellä kerroin, että vaikka "aiemmat naapurit aina.." niin me ei valitettavasti tämmöiseen anneta lupia.  Rouva oli aidosti hämmästynyt. "No miksi teillä sitten kaikki nämä (lasten leikkivehkeet) tässä pihalla on jos niitä ei saa käyttää?!?" Useamman kerran ollaan käyty tämä sama keskustelu, että meidän pihalle EI tulla ilman lupia, eikä meiltä lainata yhtään mitään ilman lupia, mutta se ei jostain syytä mene perille. Hauskinta tässä on se, että heillä on myös omat kiikut ja muut kamppeet, ja tuossa ihan 100 m päässä on suht uusi leikkipuisto. Niin silti meidän piha on se, missä lasten pitäisi saada rellestää.

Tässä pitkin talvea on milloin mitäkin hävinnyt pihasta, katuharjaa, lumikolaa jne. ja niitä sitten naapurin mies kantaa naama punaisena meille takaisin. Kun vaimo oli käynyt lainaamassa.. En tiedä itkeä vai nauraa, vai mitä pitääkö tässä talo myydä tuon rouvan mahdottomuuden takia. Ei ole mitenkään ilkeä, mutta näköjään hyvin yksinkertainen ihminen.

Sano sille naapurin kotkalle että yksikin kerta vielä kun tavaraa häipyy pihastanne, tai siellä kuljetaan luvatta, poliisille lähtee soitto välittömästi. On kyllä hävytöntä toimintaa naapurilta.

Niin varmaan on pian tehtävä, vaikka ei haluaisi. Rouva on siis ystävällinen ja ihan mukava, mutta hyvin yksinkertainen, eikä ymmärrä näköjään yhtään, että vaikka hänellä olisi ihan hyvät aikomukset, niin kaikki ihmiset ei hyväksy hänen toimintaansa. On siis yksinkertaisesti hölmö. Miehensä sitten kyllä ymmärtää ja noin kolmesti viikossa vaimonsa toilailuja käy pahoittelemassa. Jaksamista varmasti hänelläkin =D 

-3939-

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli pakko kaivaa tämä hieno keskustelu esille ja jakaa oma kokemukseni kivasta naapurista teillekin.

Ostettiin viime kesänä omakotitalo, ja kaupan päälle saatiin sitten tuo naapurin perhe. Tontti on aidattu jo edellisten asukkaiden toimesta. Pihalla on myös edellisten asukkaiden pihavaja, hiekkalaatikko ja kiikku. Meillä ei ole lapsia, mutta sovittiin noiden jättämisestä paikalleen lähipiirin lasten takia. Pihavajan oveen laitettiin lukko, koska on kuitenkin ruohonleikkuria sun muuta, ihan rahanarvoista tavaraa siellä säilössä. 

Noh. Uusiin naapureihin päästiin tutustumaan sitten parin päivän päästä muutosta. Klo 7 lauantaiaamuna (mikä ei kovin naurattanut, kun olin kuudelta tullut töistä ja juuri laittanut nukkumaan) alkaa pihalta kuulua hyvin iloista lasten huutoa ja naurua. Naapurin kolme alle kouluikäistä kirmaa pitkin poikin meidän pihaa leikkimässä hiekkalaatikolla ja riehumassa kiikussa. Naapurin rouva ihmettelee pihavajan edessä ja nyhtää lukkoa. Menin sitten kysymään, että mikäs tämä tämmöinen juttu on, niin rouva on tulossa hakemaan meidän ruohonleikkuria, koska "aiemmatkin naapurit lainasi aina." Ja lapset pitää päästää pihalle ennen aamupalaa, koska "aiemmatkin naapurit päästi aina." Hammasta purren, mutta hyvin selkokielellä kerroin, että vaikka "aiemmat naapurit aina.." niin me ei valitettavasti tämmöiseen anneta lupia.  Rouva oli aidosti hämmästynyt. "No miksi teillä sitten kaikki nämä (lasten leikkivehkeet) tässä pihalla on jos niitä ei saa käyttää?!?" Useamman kerran ollaan käyty tämä sama keskustelu, että meidän pihalle EI tulla ilman lupia, eikä meiltä lainata yhtään mitään ilman lupia, mutta se ei jostain syytä mene perille. Hauskinta tässä on se, että heillä on myös omat kiikut ja muut kamppeet, ja tuossa ihan 100 m päässä on suht uusi leikkipuisto. Niin silti meidän piha on se, missä lasten pitäisi saada rellestää.

Tässä pitkin talvea on milloin mitäkin hävinnyt pihasta, katuharjaa, lumikolaa jne. ja niitä sitten naapurin mies kantaa naama punaisena meille takaisin. Kun vaimo oli käynyt lainaamassa.. En tiedä itkeä vai nauraa, vai mitä pitääkö tässä talo myydä tuon rouvan mahdottomuuden takia. Ei ole mitenkään ilkeä, mutta näköjään hyvin yksinkertainen ihminen.

Sano sille naapurin kotkalle että yksikin kerta vielä kun tavaraa häipyy pihastanne, tai siellä kuljetaan luvatta, poliisille lähtee soitto välittömästi. On kyllä hävytöntä toimintaa naapurilta.

Niin varmaan on pian tehtävä, vaikka ei haluaisi. Rouva on siis ystävällinen ja ihan mukava, mutta hyvin yksinkertainen, eikä ymmärrä näköjään yhtään, että vaikka hänellä olisi ihan hyvät aikomukset, niin kaikki ihmiset ei hyväksy hänen toimintaansa. On siis yksinkertaisesti hölmö. Miehensä sitten kyllä ymmärtää ja noin kolmesti viikossa vaimonsa toilailuja käy pahoittelemassa. Jaksamista varmasti hänelläkin =D 

-3939-

Suosittelen myös harkitsemaan hiekkalaatikon ja keinun poistamista, siten ne naapurin mukulat pysyy siellä omalla pihallaan, kun teidän pihalla ei niitä ole.

Me asutaan rivitalossa ja ärsytti, kun naapuriperhe oikaisi lastenvaunujensa kanssa aina meidän takapihan poikki, päätyasunnossa kun asutaan. Takapihat on selkeästi eroteltu ja ne ovat yksityiset, pensasaidalla suojatut. Tuntui oudolta istua sohvalla ja katsoa, kun naapurit lompsotteli perheineen meidän takapihalla. Lisäksi koira meni sekaisin joka kerta kun näki olkkarin ikkunasta hahmoja.

Lopulta kysyin taloyhtiöltä luvan aidan pystyttämiseen pihojemme väliin. Sitten nikkaroin aidan siihen ja arvelin, että vihje tajutaan. Tämä oli myös ennakointia sikäli, että jos ne kävelee toisten pihoilla, niin aikanaan varmasti myös lapset saa juosta toisten pihoilla. Harvoin nämä tapaukset omaksuu käytöstavat myöhemminkään.

 Naapuri kehtasi tulla ovelle kyselemään, että anteeksi, miksi pystytit tuon aidan, kun nyt mä en pääse enää vaunujen kanssa takakautta tonne pihatielle... yeesss.. my point exactly...

Välillä mietin, että mikä ihmisiä vaivaa, oikeasti... 

Pitkä parisuhde oli tullut päätökseen ja alkoi tekemään ulos mieli useammin. Totesin kaverille että ehkä ihan hyvä kun eron jälkeen ja opiskeluiden takia on rahat hieman tiukilla niin ei tule liian usein kaupungilla käytyä. Kaveri totesi että minun pitäis mennä yhteisen tutun kanssa ulos, tämä kun aina maksaa hänenkin eron jälkeiset baari rilluttelut. Muuten ei niin välittäisi tämän tutun seurasta, mutta kun maksoi heidän monen kymmenen kilometrin taksimatkat ja reissut Helsingin yöelämässä..

Sukulainen oli sitä mieltä, että olen aivan joutilas vahtimaan heidän "erityis"lapsiaan kesälomani ajan, ettei heidän tarvitse sovitella lomiaan limittäin. Ei käy, ne lapset on aivan hirveitä ja rouva vielä kamalampi...

Serkku oli kuullut että ostin mieheni kanssa mökin. En juurikaan ole ollut tämän serkun kanssa tekemisissä, mutta silti oli pokkaa soittaa ja käskyttää, että hän perheineen tarvitsee mökkiä juhannukseksi. Meidän olisi pitänyt toki olla poissa, koska haluavat olla perheen kesken. Suuttui, kun en suostunut.

Sosiaalisessa mediassa tutustumani ihminen pyysi yhden kolmen tunnin tapaamisen ja muutaman viikon viestittelyn jalkeen etta saisi muuttaa meille asumaan 1-2 viikoksi koska meilla sattuu olemaan ylimaarainen huone ja han ei kesta kamppakaverinsa kuorsausta tai mahdottoman ikavaa tapaa tehda toita kotitoimistolta virka-ajan puitteissa, hairitsee kuulemma hanen untaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaasoni ei raaskinut ottaa itselleen ja kumppanilleen hotellihuonetta hääpaikkakunnalta, vaan olisi halunnut yöpyä minun ja mieheni luona hääyönämme, vieläpä koiransa kanssa. Ei todellakaan suostuttu.

No olisit kyllä sen hotellihuoneen voinut ostaa heille kiitokseksi ja lahjaksi. Kaason homma kun on aika usein koiranvirka, ei kiitosta eikä minkäänlaista palkkaa. Ja kaiken saa kestää.

Samaa mieltä. Omasta mielestäni tein parhaani, mutta kiitosta ei herunut. Kaljan sain, kun syntymäpäivät sattuivat kaasorumban keskelle. Ei ikinä enää.

Me maksettiin sekä kaasolle että bestmanille puolisoineen hotellihuoneet hääpaikkakunnalla ja sen lisäksi vielä pienet lahjat kiitokseksi. Enemmänkin olisi voinut näin jälkikäteen ajatellen, mutta autetaan sitten puolin ja toisin kun tarvitsee. Tekivät todella paljon ilmaista työtä, käyttivät tuhottomasti omaa vapaa-aikaansa meidän avuksi, ei olisi tullut mieleenkään olettaa että heidän olisi vielä pitänyt maksaa siitä että pääsevät häihimme! Ja ikuisesti olen kiitollinen siitä avusta, meidän häistä ei olisi tullut lähimainkaan sellaisia kuin ne olivat ilman ihanaa kaasoa ja bestmania. :) 

Niin. Eräs ystäväpariskuntamme oli aikoinaan menossa naimisiin melkoisen hienossa paikassa. Paikassa oli myös hotelli. Kaikenlaista ohjelmaa piti tehdä, vaikka en ollut kaasona, mutta nakitettiin silti sitä ja tätä. Hääpari ystävällisesti teki varauksen minulle ja miehelleni isoon hotellisviittiin. Me maksoimme sen.

Ei ollut ihan pikkurahasta kyse. Häälahjat vietiin ja ruuastakin saimme itse maksaa jonkin osan (en enää muista paljonko). Häävalssin jälkeen piikki oli auki kai tunnin verran, jonka jälkeen saatiin itse maksaa jos halusimme juoda. Tämä naispuolinen hääparista katkaisi jostain syystä yhteytemme pari vuotta sitten. Häistä oli kulunut jo 15 vuotta. Syytä en tiedä. Pitäköön hyvänään.

Vierailija kirjoitti:

osallinen kirjoitti:

voisitko haravoida myös meidän pihan? kysymys "huulen heittona joka ainut kevät naapureina ollessamme.

ja toinen esim.: " en voi sietää koiraasi kun se turhaan haukkuu. Ps oli satuttanut koiraa joka alkoi pelkäämään tuota naapuria. Vouhotti autollaan täysillä tuutaten, koira kintereillä räksyttäen ja lopuksi tähtäsi autollaan koiraa päin vauhdilla murhanhimoisesti saaden täysosuman so koiran jalka poikki! kysymys : Kuka pelkää ja ketä? tai kenen on syytä pelätä

Olipas sekava sepustus.

Sama suomeksi: Kirjoittajan koira oli juossut naapurin auton perässä. Naapuri oli yrittänyt tööttäillä ja saada törpön hakemaan koiransa pois. Ei hakenut. Koira loukkaantui yhteentörmäyksessä.

Törppö kiukuttelee ja pitää tapahtumaa naapurin vikana.

Naapuri ehdotti täysin vakavalla naamalla, että minun on hävitettävä kukkapenkit ja marjapensaat pihaltani. Syynä se, että heidän pihansa näyttää ankealta minun pihaani verrattuna, heillä kun on vain nurmikko ja muutama puu. Totesin, että ei onnistu, olen käyttänyt valtavasti rahaa, aikaa ja vaivaa viihtyisän puutarhani tekemiseen ja aion siitä nauttia. Lupasin kyllä neuvoa, mikäli haluavat itse omaa pihaansa kaunistaa, mutta rouva jostain syystä suuttui... :)

Eräs tuttava pyysi kuskiksi autonostomatkalle muutaman sadan kilometrin päähän. Lupasi bensat ja sapuskat korvaukseksi. Molemmat sain ostaa itse. Eikä ole ymmärtänyt suorastaan vihjaista siitä, mitä lupasi. Kun on tarpeeksi röyhkeä, voi käyttää toisia hyväkseen.

Vierailija kirjoitti:

Eräs tuttava pyysi kuskiksi autonostomatkalle muutaman sadan kilometrin päähän. Lupasi bensat ja sapuskat korvaukseksi. Molemmat sain ostaa itse. Eikä ole ymmärtänyt suorastaan vihjaista siitä, mitä lupasi. Kun on tarpeeksi röyhkeä, voi käyttää toisia hyväkseen.

Tämä on kyllä jo ihan omaa tyhmyyttä :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräs tuttava pyysi kuskiksi autonostomatkalle muutaman sadan kilometrin päähän. Lupasi bensat ja sapuskat korvaukseksi. Molemmat sain ostaa itse. Eikä ole ymmärtänyt suorastaan vihjaista siitä, mitä lupasi. Kun on tarpeeksi röyhkeä, voi käyttää toisia hyväkseen.

Tämä on kyllä jo ihan omaa tyhmyyttä :D

Yllä tuli kirjoitusvirhe. Kaveri ei ole ymmärtänyt suoraakaan vihjettä siitä, mitä lupasi. On täysin omaa tyhmyyttä, mutta mitä teet, kun ei aiemmin ole ollut ongelmia ko. asioiden suhteen ja toinen lupaa vastata kustannuksista eikä sitten vastaakaan, vaikka asian ottaisi puheeksi. Olen kuitenkin perusluottavainen ja avulias ihminen ja ongelmia on ollut vain tämän yhden kanssa. Luottamus tosin menee heti, kun koen itseni tulleen hyväksikäytetyksi.

Vierailija kirjoitti:

Serkku oli kuullut että ostin mieheni kanssa mökin. En juurikaan ole ollut tämän serkun kanssa tekemisissä, mutta silti oli pokkaa soittaa ja käskyttää, että hän perheineen tarvitsee mökkiä juhannukseksi. Meidän olisi pitänyt toki olla poissa, koska haluavat olla perheen kesken. Suuttui, kun en suostunut.

Röyhkeitä ihmisiä riittää, jos heidän annetaan olla röyhkeitä suostumalla heidän vaatimuksiin. Pari kertaa mökkisaunasta ja serkkusi olisi pitänyt sitä saavutettuna etunaan vaatimukset olisivat kasvaneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräs tuttava pyysi kuskiksi autonostomatkalle muutaman sadan kilometrin päähän. Lupasi bensat ja sapuskat korvaukseksi. Molemmat sain ostaa itse. Eikä ole ymmärtänyt suorastaan vihjaista siitä, mitä lupasi. Kun on tarpeeksi röyhkeä, voi käyttää toisia hyväkseen.

Tämä on kyllä jo ihan omaa tyhmyyttä :D

Yllä tuli kirjoitusvirhe. Kaveri ei ole ymmärtänyt suoraakaan vihjettä siitä, mitä lupasi. On täysin omaa tyhmyyttä, mutta mitä teet, kun ei aiemmin ole ollut ongelmia ko. asioiden suhteen ja toinen lupaa vastata kustannuksista eikä sitten vastaakaan, vaikka asian ottaisi puheeksi. Olen kuitenkin perusluottavainen ja avulias ihminen ja ongelmia on ollut vain tämän yhden kanssa. Luottamus tosin menee heti, kun koen itseni tulleen hyväksikäytetyksi.

Mitä tässä olisi voinut tehdä? Tietenkin olisit voinut pyytää korvaukset etukäteen.

Leikkasin anopille parina kesänä nurmikkoa, kun tämä itse ei enää jaksanut. Vanha ruohonleikkuri teki lopputilin ja ehdotin uuden ostamista. Anopin mukaan minä olisin saanut ostaa (ja maksaa) sen, koska minähän sitä käytän. Siihen loppui nurmikon leikkaus minun osalta. Ihme kyllä suostui ostamamme ruohonleikkurin bensat maksamaan.

Opiskeluaikoina olin kesän vanhempieni luona kotipaikkakunnallani. Opiskelukaveri puhui, että voisi tulla käymään meillä kylässä. Ilahduin kovasti vierailusta, kaveri tapaisi vanhempanikin siinä samalla. Yöksi kaveri ei halunnut jäädä, mutta ruoat ja kahvit tietenkin tarjottiin. Vähän juteltiin yhteisestä opinnäytetyöstä siinä samalla kyläilyn aikana.

Myöhemmin syksyllä kaveri sanoi, että minun pitäisi maksaa hänelle puolet vierailusta aiheutuneista matkakuluista, kun se matka kuulemma liittyi yhteiseen opinnäytetyöhön. Olin vähän kummastunut, kun sellaisesta ei ollut etukäteen mitään puhetta. Olin koko ajan ollut käsityksessä, että hän vaan haluaa nähdä, kun itse sitä vierailua ehdotti. Maksoin kyllä muutaman kympin, mutta jotenkin jäi sellainen olo että oli jälkeenpäin vasta keksinyt reissun liittyvän oppariin, niin että saisi minulta vähän bensarahaa. Tai sitten unohti vaan kertoa minulle reissun tarkoituksen.

Minulle yksi nainen ehdotti suoraan, että vaihtaisimme kortteereita päittäin. Hän muuttaisi minun tilalleni asumaan mieheni kanssa ja minä pääsisin punkkaamaan naiselta vapaaksi jääneeseen asuntoon. En suostunut.