Onko sinulle ollut yliopisto-opinnot jollain tapaa pettymys?

Ehkä se, että ne opinnot eivät ole antaneet kunnolla valmiuksia työelämään. Ekassa oman alan ihkaoikeassa työpaikassa olin aika pihalla.

Opinnot oli ihan jees, mutta ei ollut mitään tekemistä alan työelämän kanssa kyllä sillä mitä siellä opetettiin. Pois täytyi oppia kaikesta teoreettisesti roskasta mitä siellä opetettiin, että tuli tehokkaaksi alansa ammattilaiseksi.

Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksella ei ole mielestäni mitään tekemistä yliopisto-opintojen kanssa. Harmittaa itseä, kun tulin opiskelemaan kotitaloustiedettä (kotitalousopettajakoulutukseen) ja haluan tätä niin kovasti, mutta opinnot ihan lapsellisia. Ei oikeastaan ollenkaan tieteellistä otetta. Olisinpa hakenut myös Helsinkiin... 

Laadutonta touhua.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä se, että ne opinnot eivät ole antaneet kunnolla valmiuksia työelämään. Ekassa oman alan ihkaoikeassa työpaikassa olin aika pihalla.

Tämäpä se. Tarvittaisiin paljon enemmän yliopistojen ja työnantajien yhteistyötä. Työelämään siirtyminen menee kokoajan hankalammaksi.

Kuvittelin opintoja jotenkin ns. "hienommiksi". Jotenkin tuntui kuin olisi ollut vain monivuotisessa erityislukiossa.

En vieläkään osaa vastata kysymykseen "mitä sinä osaat tehdä".

Joo, humanisti. Lukea ja kirjoittaa?

Vierailija kirjoitti:

Opinnot oli ihan jees, mutta ei ollut mitään tekemistä alan työelämän kanssa kyllä sillä mitä siellä opetettiin. Pois täytyi oppia kaikesta teoreettisesti roskasta mitä siellä opetettiin, että tuli tehokkaaksi alansa ammattilaiseksi.

Ihmettelen kyllä aina niitä, jotka ovat pettyneet yliopiston ja työelämän yhteyksiin. Miten ei voi selvittää jo etukäteen, että yliopistot Suomessa eivät vielä ole samalla tavalla työelämään kytköksissä kuten amk?

Kurssien sisällöt liian teoreettisia ja eivät siitä syystä anna oikeanlaisia työelämävalmiuksia. Keskitytään epäoleellisiin asioihin ihan liikaa. Pitäisi antaa enemmän konkreettisia tietoja ja taitoja, joilla pystyy a) myymään itseään työmarkkinoilla b) suoriutumaan menestyksekkäästi edes jossain ihan oikeassa työtehtävässä. Osa luennoitsijoista on myös todella epäammattimaisia, pikkumaisia ja laiskoja. Kommunikaatio ei pelaa, töilleen ei saa henkilökohtaista palautetta ja kurssien arvostelut vaihtelevat eri luennoitsijoiden välillä paljon (esim. toisen 2 on toisen 4).

Tietoja pääsee käyttämään aika vähän. Toisaalta niistä on valtavasti hyötyä. Mutta ei pääse puhumaan tai pohtimaan syvällisiä. Työelämä on huomattavasti tylsempää.

En ole pettynyt. Opinnot on ollu hyödyllisiä ja tarpeellisia. Toki enemmän ja syvällisemmin haluaisin asioista oppia ja saada selville, mutta ei kaikkea saa 5 vuoteen mahdutettua.

Toki säästöt harmittaa, mikä tarkoittaa vähemmän kontaktiopetusta ja enemmän itsenäistä työtä. Tää on mun alalla vähän typerää...

Luokanope

Opiskelin kauppatieteitä ja tuntui, että opinnot oli todella yksipuolisia ja tyrkytettiin vain tiettyä näkökulmaa. Esim. monella luennolla proffa esitteli omia keksimiään teorioita ja tenttiin luettiin proffan itse kirjoittama kirja, jossa lisää hänen omia näkemyksiään ja keksimiään teorioita. Ei esim. jäänyt epäselväksi mitä puoluetta useimmat kannattivat, vaikka mielestäni omia poliittisia näkemyksiä ei pitäisi tyrkyttää minään oppina.

Eivät opinnot sinänsä, vaan se, kuinka kauan minulla on mennyt niiden suorittamiseen. Olen pitänyt itseäni vahvana ja fiksuna ihmisenä, joten opintojen viivästyminen ahdistuneisuuden takia on ollut kova kolaus egolleni. Toinen pettymys on ollut akateemisen vapauden jatkuva kaventaminen ja yliopistojen rahoitusen leikkaaminen. Yliopisto-opiskelu on nyt aloittaville aivan toista kuin se oli kymmenen vuotta sitten. Toisaalta olen myös tavattoman kiitollinen kaikesta hyvästä, jota olen siitä saanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä se, että ne opinnot eivät ole antaneet kunnolla valmiuksia työelämään. Ekassa oman alan ihkaoikeassa työpaikassa olin aika pihalla.

Tämäpä se. Tarvittaisiin paljon enemmän yliopistojen ja työnantajien yhteistyötä. Työelämään siirtyminen menee kokoajan hankalammaksi.

Ammattikorkeakoulut ovat sitä varten.

Ei ole omakohtaisia kokemuksia, mutta mun amkin luokkakaveri meni tty.hyn ja on siis vieläkin siellä niin on haukkunut, että opetuksen laatu sahaa ihan hirveästi riippuen opettajista. Tähän mennessä kuulema paras kurssi on ollut kurssi joka oli järjestetty sekä di ja yamk opiskelijoille ja jonka järjesti tamk, mikä sikäli kuulosti aika hauskalta.

Vierailija kirjoitti:

Kurssien sisällöt liian teoreettisia ja eivät siitä syystä anna oikeanlaisia työelämävalmiuksia. Keskitytään epäoleellisiin asioihin ihan liikaa. Pitäisi antaa enemmän konkreettisia tietoja ja taitoja, joilla pystyy a) myymään itseään työmarkkinoilla b) suoriutumaan menestyksekkäästi edes jossain ihan oikeassa työtehtävässä. Osa luennoitsijoista on myös todella epäammattimaisia, pikkumaisia ja laiskoja. Kommunikaatio ei pelaa, töilleen ei saa henkilökohtaista palautetta ja kurssien arvostelut vaihtelevat eri luennoitsijoiden välillä paljon (esim. toisen 2 on toisen 4).

Sinulle ammattikorkeakoulu sopisi varmaan paremmin. Siellä tosin opetuksen laatu on huonompaa. -12

Muinoin opiskelin vuoden ruotsia Jyväskylän yliopistossa - tai olisin opiskellut, elleivät kaikki vaaditut kurssit olisi osuneet niin pahasti päällekkäin, että pystyin käymään viikossa vain neljä kertaa jossakin parin tunnin häppeningissä. Luppoaikaa jäi valtavasti. - Heti alkuun meidät lykättiin kääntämään todella vaikeaa tekstiä suomesta ruotsiin, eikä käytettävissä ollut suomi-ruotsi -sanakirjoja. - Kielioppitunnilla aikaamme kulutti jaaritteleva naisopettaja, joka yritteli opettaa aivan samoja asioita, jotka oli opittu jo lukion alkuvuosina. Tärkeimmäksi anniksi häneltä jäi mieleeni usein toistettu opetus, että kun hän kysyy: "Vad var namnet?", siihen tuli osata hönkäistä oma nimi. - Ääntämisen opettaja oli todella hyvä ja häneltä sain hyvän pohjan. - Kyllä minusta kääntäjä tuli, mutta ei yliopistosta.

Gradujen ohjaus oli luokattoman huonoa. Luulisi kiinnostavan vähän enemmän, siitähän ne rahansa saa että porukka valmistuu! Oikeita töitä ei ole, mutta väikkäriä pääsee kyllä vääntämään. Sitten vaan kortistoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä se, että ne opinnot eivät ole antaneet kunnolla valmiuksia työelämään. Ekassa oman alan ihkaoikeassa työpaikassa olin aika pihalla.

Tämäpä se. Tarvittaisiin paljon enemmän yliopistojen ja työnantajien yhteistyötä. Työelämään siirtyminen menee kokoajan hankalammaksi.

Ammattikorkeakoulut ovat sitä varten.

Niiden opetus ja vaatimustaso on usein täyttä paskaa, koska oppilasaines on vähän mitä on. Jos saataisiin yliopistotasoista opetusta ammattikorkeakouluun ja vaatimukset niin ettei ihan jokainen höyrypää sieltä valmistu, niin homma olisi kunnossa. Sitäpaitsi aika usein se AMK "työelämäkytkkös" on sitä että työantajat tuovat keväisin harjoittelulappuja ilmoitustaululle ja sieltä reipas tradeopiskelija pääsee puhelinmyyjäksi. Siinä se työelämäkytkös. 

Juuri nyt valmistumassa ja täytyy sanoa, että vähän paskan maku suussa. Seitsemän vuotta kulunut opintoihin ja olo on melko tyhjä ajatuksella "tässäkö tämä oli?"..ei hääviä. Ensinnäkin tulin yliopistoon suurin odotuksin koska ikääkin jo oli normaalista hiukan enemmän. Ekan vuoden jälkeen pettymys oli jo melko runsas. Erityisesti petyin muiden opiskelijoiden kuin myös toisaalta henkilökunnan "tasoon". Tietysti itsellä oli näin jälkikäteen ajateltuna liian ruusuiset kuvat opiskelusta suomalaisessa yliopistossa, joka on ilmainen(tai siis ainakin melkein). Ajattelin, että suurin osa yliopistossa olevista olisi jotenkin kiinnostuneita aineesta jota opiskelee, suurin osa olisi vähemmän pinnallisia ja että henkilökunnan puolelta motivoitaisiin opiskelijoita enemmän ja oltaisi tarvittaessa tukena. Mutta mitä vielä , samanlaisia tallustelijoita ja keskitason ihmisiä suurin osa. Ja päälimmäisenä on jäänyt tunne ,että ketään ei oikeasti nappaa juuri mikään. Vedetään vaan sillä suomalaisella leika rintaan ja kohti uusia pettymyksiä mentaliteetilla. Osa opiskelijoista ei eroa ammattikoulun käyneistä mitenkään (ja tämä nyt ei ole halventava kommentti tai amitsuja vähättelevä). Mutta jotenkin sitä ajatteli ,että yliopiston väki opiskelijat mukaan luettuina olisi jotenkin tieteellisesti kunnianhimoisempaa ja palon paremmin motivoituneita opiskeluun. Suomessa tosin kaikki yliopistot  etupäässä ovat Helsinkiä lukuunottamatta virkamieskouluja, joten mistään kovasta tieteen tekemisestä ei juuri voida puhua: asia mikä valkeni kyllä itselle opintojen kuluessa. Kaiken kaikkiaan jotenkin sellainen tunne , että olisi voinut jättää väliinkin. Tosin mahdollisesti ajan kanssa tätä tutkintoa osaa enemmän arvostaa..saas nähdä. Jatko-opinto mahdollisuus toki olisi mutta taidanpa jättää välistä ja mennä reilusti ns. oikeisiin töihin. Yliopisto työpaikkana taitaa myös olla melko ummehtunut sekä klikeille ja selkäänpuukotukselle altis? Kyllä ne hallituksen kaavailemat koulutusleikkaukset taitaa osua melko lailla oikeaan paikkaan.sen kaltaista käytävämittaria on vastaan tullut että huhhuh, Toinen on yliopistojen rahan käyttö..ei muuten aina kestä päivänvaloa sekään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opinnot oli ihan jees, mutta ei ollut mitään tekemistä alan työelämän kanssa kyllä sillä mitä siellä opetettiin. Pois täytyi oppia kaikesta teoreettisesti roskasta mitä siellä opetettiin, että tuli tehokkaaksi alansa ammattilaiseksi.

Ihmettelen kyllä aina niitä, jotka ovat pettyneet yliopiston ja työelämän yhteyksiin. Miten ei voi selvittää jo etukäteen, että yliopistot Suomessa eivät vielä ole samalla tavalla työelämään kytköksissä kuten amk?

En minä ole tuohon pettynyt, vaan olen pettynyt työelämään. Opinnot olivat erittäin kiinnostavia ja hyvälaatuisia. Mutta s eoli pettymys, millaista simppeliä apinanhommaa sitten alani ihminen (tietojenkäsittelytieteilijä) tekee valmistumisensa jälkeen. Ei näissä peruskoodarin töissä tarvita mitään niitä hienoja opintoja mitä yliopistolla opiskeltiin, itse asiassa, liian monimutkaisesta ajattelemisesta on pelkkää haittaa. Intiassa pistävät maanviljelijät muutaman kuukauden koodarikursseille, esiehto vain lukutaito, ja muutaman kuukauden päästä ne jo tekee samoja hommia kuin me vuosien maisterinopintojen jälkeen :D