Häävieraan näkökulmasta ajateltuna, mikä on ollut häissä ikävintä/huonointa/tylsintä/epäonnistuneinta?
Jos yrittää välttää muiden tekemiä sudenkuoppia, saisi ehkä järjestettyä vieraillekin kivat häät. Hääparillehan se päivä on joka tapauksessa ikimuistoinen, mutta jotta vieraillakin olisi hauskaa, olisi kiva kuulla häävieraiden kokemuksia pilalle menneistä häistä.
Kommentit (2309)
Vierailija kirjoitti:
Vegaaniruoka
Tämä. Olen aina ajatellut että vegaaniruokahan on sama kuin kasvisruoka josta pidän äärettömän paljon, mutta vegaaniruoka onkin ilmeisesti teko ja leikkiruokaa, kuten jotain mifuja, tofuja, ja härkäpapuvalmisteita. Vatsani ei todellakaan kestänyt tuollaista valmiste-ruokaa, vaan olin jo tunnin päädtä ruokailusta niin vatsakivuissa ja kaasuuntunut että lähdin majapaikkaan. Siellä sitten myös ripuloin. Myöskään kahviin ei saanut maitoa. No join mustana.
Sellaiset tietoleikit ja hauskat puheet, joissa ei kerrota vaan vihjaillaan tapahtuneista jotka "tietäjät tietää" ja "paikallaolleet kyllä muistaa" ja "jos tätä ei tiedä, ei varmaankaan ole Jarkon puolelta sukua". Saa sen osan porukasta tuntemaan olonsa tosi ulkopuolisiksi.
Lisäksi kaikki sellaiset pelit ja leikit, joihin osallistuu vain pieni osa hääväestå poistumalla paikalta ja muut venailee että nämä palaa. Morsiamen ryöstö, vaikkapa esimerkin mainitakseni.
Olin kaverin häissä ja sulhasen, eli kaverini sisko oli todella ylipainoinen ja jottei tämä tyttö näkyisi kuvissa ym, tämä morsian oli päättänyt että sisko pistetään kauimmaiseen nurkkaan ja vietiin ruoka sinne ettei kukaan vain näkisi häntä morsiamen "hienoissa" häissä. Ihmiset olivat järkyttyneitä tästä, kuten myös minä ja ihmettelin että miksi kutsua jos aikoo kohdella oman miehensä sisarta noin. Sulhasta alkoi selvästi ärsyttämään tuo ja muistan kun hän sanoi että hänen sisartaan ei nurkkaan pistetä vaan sen vuoksi että ei sovi morsiamen muottiin/heidän häihin ja haki sisarensa lähemmäksi sukulaisia, niin tuo morsian kirkui "MINUN HÄISSÄ EI LÄSKIT NÄYTTÄYDY!!!" ja iski kauhea myötähäpeä minulle (ja varmasti muillekin) kun kaikki ketkä olivat vähänkään ylipainoisia, lähtivät paikalta, myös kaverini sisko. Ei ollut ollenkaan yllättävää että pari erosi kaksi kuukautta häistä.
Hirveimmissä häissä morsian loppuillasta piti erittäin juopuneelle ja väkivaltaiselle häävieraalle kuria metrin pituisen koivuhalon avulla. Kuten tiedämme, kuokkavieraat tuovat hääparille onnea. Näissä häissä sitä siunaantui varmaan monin verroin, kun juhlan päätteeksi juhlapaikalle saapuivat poliisit ja ensihoidon pojat. Tai olihan heidät kutsuttu, ihan viime tingassa tosin.
Tässä 5 vinkkiä:
- Viina on viisasten juoma, häissäkään sitä ei tarvitse tarjoilla ylen määrin.
- Runsaasti ruokaa, josta jokainen vieras löytää maittavan vaihtoehdon. Hääjuhlassa on ikävä olla nälissään.
- Riitaisiksi tiedetyt sukulaiset ja kaverit kannattaa jättää kutsumatta, heidän kanssaan ei kuitenkaan myöhemminkään tee mieli bondata, joten ihan sama vaikka vetävät herneen nokkaan heti kättelyssä.
- Morsiusparin tulisi lähteä juhlapaikalta hyvissä ajoin, silloin kun kaikki sujuu vielä sivistyneesti, ehdottomasti ennen kuin tappelut alkavat.
- Pitkäaikaissairaille häävieraille kannattaa varmistaa jokin ensiapusysteemi.
- Lapsivieraille kannattaa järjestää ajatuksella toteutettua omaa hääohjelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Olin kaverin häissä ja sulhasen, eli kaverini sisko oli todella ylipainoinen ja jottei tämä tyttö näkyisi kuvissa ym, tämä morsian oli päättänyt että sisko pistetään kauimmaiseen nurkkaan ja vietiin ruoka sinne ettei kukaan vain näkisi häntä morsiamen "hienoissa" häissä. Ihmiset olivat järkyttyneitä tästä, kuten myös minä ja ihmettelin että miksi kutsua jos aikoo kohdella oman miehensä sisarta noin. Sulhasta alkoi selvästi ärsyttämään tuo ja muistan kun hän sanoi että hänen sisartaan ei nurkkaan pistetä vaan sen vuoksi että ei sovi morsiamen muottiin/heidän häihin ja haki sisarensa lähemmäksi sukulaisia, niin tuo morsian kirkui "MINUN HÄISSÄ EI LÄSKIT NÄYTTÄYDY!!!" ja iski kauhea myötähäpeä minulle (ja varmasti muillekin) kun kaikki ketkä olivat vähänkään ylipainoisia, lähtivät paikalta, myös kaverini sisko. Ei ollut ollenkaan yllättävää että pari erosi kaksi kuukautta häistä.
Mua taasen aikoinaan ei edes kutsuttu veljentyttöni häihin ( kaikki muut kutsuttiin, minua ei. kerroin sukulaisille totuuden kun omat vanhempani ja veljeni ihmettelivät miksi en ole tulossa häihin) sen vuoksi kun olin tuolloin sairaalloisen ylipainoinen ja veljentyttö halusi "täydellisiä" sukukuvia ja eihän se käynyt päikseen että olisin pilannut sukukuvat olemalla liian lihava :D muistan vain kun veljentyttö suuttui minulle kun olin kertonut totuuden että miksi en tule enkä ollut valehdellut hänen puolestaan kun hän silloin pyysi että "sano että olet kipeä ettet päässyt" en alkanut valehtelemaan.
... muistan vain kun veljentyttö suuttui minulle kun olin kertonut totuuden että miksi en tule enkä ollut valehdellut hänen puolestaan kun hän silloin pyysi että "sano että olet kipeä ettet päässyt" en alkanut valehtelemaan....
Ei nyt ollut suuren suuri menetys tällaisen sukulaisen suuttuminen. Ehkäpä siperia opettaa hällekin jossain vaiheessa.
Tsemppiä sinulle, paino on vain yksi ihmisen ominaisuuksista.
Vierailija kirjoitti:
... muistan vain kun veljentyttö suuttui minulle kun olin kertonut totuuden että miksi en tule enkä ollut valehdellut hänen puolestaan kun hän silloin pyysi että "sano että olet kipeä ettet päässyt" en alkanut valehtelemaan....
Ei nyt ollut suuren suuri menetys tällaisen sukulaisen suuttuminen. Ehkäpä siperia opettaa hällekin jossain vaiheessa.
Tsemppiä sinulle, paino on vain yksi ihmisen ominaisuuksista.
Kiitos. Tästä tosiaan vuosia aikaa ja nykyään paino on koko ajan laskenut normaalia päin :) Hauskaa oli se kun itse menin tuossa vuosi sitten naimisiin, niin tämä samainen veljentyttö raivostui kun en kutsunut häntä..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odottelu. Suosittelen ottamaan ne hääkuvat ennen vihkimistä jo. On tosi puuduttavaa odotella juhlapaikalla toista tuntia nälkäisten lasten kanssa.
Yleensäkin liian pitkä odottelu ohjelman välissä on ankeaa. Toivoisi, että ohjelman olisi ajateltu soljuvan napakasti ja sitten lopussa olisi mielummin sitä vapaata seurusteluaikaa. Jos joka vaiheessa kestää ja kestää, niin juhlat ei lopu ikinä...No ei se kyllä ole sama asia, jos käydään ihan eri päivänä tai etukäteen ottamassa kuvat jossain studiossa. Totta kai hääpari haluaa kuvat siitä aidosta tilanteesta, jotta kuvien kautta voi päästä siihen hetkeen ja tunteeseen takaisin. Siinä on se tunnelataus ja hienot hetket, joita haluaa muistella, eikä siellä valokuvaamossa. Kun ei tarkoituksena ole ottaa vain muistoa siitä, miltä näytti hääpuvussa, vaan tallentaa nimenomaan se hieno hetki elämässä.
Minua ei ainakaan haitannut yhtään, kun serkkuni häissä kuvaaja kävi ottamassa heistä kuvia juhlapaikan pihalla ja rannassa, siinä kun kirkosta saavuttiin juhlapaikalle. Ei siinä nyt kovin kauan jouduttu odottelemaan, ja odotellessa saatiin jutella mukavia muiden kanssa ja katsella kauempaa kuvien ottoa. Se oli osa ohjelmaa siinä missä kaikki muukin.
Mikä ihmeen "aito tilanne" se erillinen kuvaussessio vihkimisen ja hääjuhlan välissä on? Aitoa olisi ottaa kuvat vihkimisen ja hääjuhlan aikana.
Ihmeellinen ajatus myös, että hääpäivän aamuna tai häitä seuraavana päivänä ei olisi tunnelatausta tai hienoja hetkiä.
Pöydät sekoitettiin osittain ja jouduin eri pöytää kuin omat sukulaiset, en tuntenut ketään. Oli aika yksinäinen olo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odottelu. Suosittelen ottamaan ne hääkuvat ennen vihkimistä jo. On tosi puuduttavaa odotella juhlapaikalla toista tuntia nälkäisten lasten kanssa.
Yleensäkin liian pitkä odottelu ohjelman välissä on ankeaa. Toivoisi, että ohjelman olisi ajateltu soljuvan napakasti ja sitten lopussa olisi mielummin sitä vapaata seurusteluaikaa. Jos joka vaiheessa kestää ja kestää, niin juhlat ei lopu ikinä...No ei se kyllä ole sama asia, jos käydään ihan eri päivänä tai etukäteen ottamassa kuvat jossain studiossa. Totta kai hääpari haluaa kuvat siitä aidosta tilanteesta, jotta kuvien kautta voi päästä siihen hetkeen ja tunteeseen takaisin. Siinä on se tunnelataus ja hienot hetket, joita haluaa muistella, eikä siellä valokuvaamossa. Kun ei tarkoituksena ole ottaa vain muistoa siitä, miltä näytti hääpuvussa, vaan tallentaa nimenomaan se hieno hetki elämässä.
Minua ei ainakaan haitannut yhtään, kun serkkuni häissä kuvaaja kävi ottamassa heistä kuvia juhlapaikan pihalla ja rannassa, siinä kun kirkosta saavuttiin juhlapaikalle. Ei siinä nyt kovin kauan jouduttu odottelemaan, ja odotellessa saatiin jutella mukavia muiden kanssa ja katsella kauempaa kuvien ottoa. Se oli osa ohjelmaa siinä missä kaikki muukin.
Mikä ihmeen "aito tilanne" se erillinen kuvaussessio vihkimisen ja hääjuhlan välissä on? Aitoa olisi ottaa kuvat vihkimisen ja hääjuhlan aikana.
Ihmeellinen ajatus myös, että hääpäivän aamuna tai häitä seuraavana päivänä ei olisi tunnelatausta tai hienoja hetkiä.
Olen samaa mieltä, mutta ymmärrän niitä jotka eivät halua ottaa "vähän ennen häitä"-kuvaa, vaan haluavat hääkuvaksi kuvan vasta sitten kun ovat naimisissa.
– Ruoka loppuu
– Odottelu
– Kiusallinen (moni yleinen hääleikki) tai tylsä ohjelma
– Ei kunnon muusikoita vaan kumminserkunkaima
– Epämieluisa istumajärjestys
Vierailija kirjoitti:
Olin kaverin häissä ja sulhasen, eli kaverini sisko oli todella ylipainoinen ja jottei tämä tyttö näkyisi kuvissa ym, tämä morsian oli päättänyt että sisko pistetään kauimmaiseen nurkkaan ja vietiin ruoka sinne ettei kukaan vain näkisi häntä morsiamen "hienoissa" häissä. Ihmiset olivat järkyttyneitä tästä, kuten myös minä ja ihmettelin että miksi kutsua jos aikoo kohdella oman miehensä sisarta noin. Sulhasta alkoi selvästi ärsyttämään tuo ja muistan kun hän sanoi että hänen sisartaan ei nurkkaan pistetä vaan sen vuoksi että ei sovi morsiamen muottiin/heidän häihin ja haki sisarensa lähemmäksi sukulaisia, niin tuo morsian kirkui "MINUN HÄISSÄ EI LÄSKIT NÄYTTÄYDY!!!" ja iski kauhea myötähäpeä minulle (ja varmasti muillekin) kun kaikki ketkä olivat vähänkään ylipainoisia, lähtivät paikalta, myös kaverini sisko. Ei ollut ollenkaan yllättävää että pari erosi kaksi kuukautta häistä.
TOIVON että tämä on keksitty tarina.
Alkoholitarjoilun epäonnistuminen suuntaan tai toiseen, joko niin, että juuri mitään ei ole vieraille tarjolla, ja loppuillasta ryypätään kuitenkin hääpari penkin alle, tai sitten että läträtään viinaksilla ylenpalttisesti jo hääpäivän aamusta asti. Tää on kai se suurin moka, jollaista olen itse ollut todistamassa. Toinen on tietysti ruokatarjoilun jonkintasoinen epäonnistuminen, joko on yksinkertaisesti pahaa ruokaa tai liian niukasti tarjolla. Jos ei ole ateriapalvelu laittamassa sapuskoita,niin pitäisi kuitenkin ammatti-ihmisiltä kysyä, miten paljon ruokaa pitää varata. Aika ikävä moka on ollut myös kesken loppunut hääkakku, vaikka muuta tarjottavaa olikin riittävästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odottelu. Suosittelen ottamaan ne hääkuvat ennen vihkimistä jo. On tosi puuduttavaa odotella juhlapaikalla toista tuntia nälkäisten lasten kanssa.
Yleensäkin liian pitkä odottelu ohjelman välissä on ankeaa. Toivoisi, että ohjelman olisi ajateltu soljuvan napakasti ja sitten lopussa olisi mielummin sitä vapaata seurusteluaikaa. Jos joka vaiheessa kestää ja kestää, niin juhlat ei lopu ikinä...No ei se kyllä ole sama asia, jos käydään ihan eri päivänä tai etukäteen ottamassa kuvat jossain studiossa. Totta kai hääpari haluaa kuvat siitä aidosta tilanteesta, jotta kuvien kautta voi päästä siihen hetkeen ja tunteeseen takaisin. Siinä on se tunnelataus ja hienot hetket, joita haluaa muistella, eikä siellä valokuvaamossa. Kun ei tarkoituksena ole ottaa vain muistoa siitä, miltä näytti hääpuvussa, vaan tallentaa nimenomaan se hieno hetki elämässä.
Minua ei ainakaan haitannut yhtään, kun serkkuni häissä kuvaaja kävi ottamassa heistä kuvia juhlapaikan pihalla ja rannassa, siinä kun kirkosta saavuttiin juhlapaikalle. Ei siinä nyt kovin kauan jouduttu odottelemaan, ja odotellessa saatiin jutella mukavia muiden kanssa ja katsella kauempaa kuvien ottoa. Se oli osa ohjelmaa siinä missä kaikki muukin.
Mikä ihmeen "aito tilanne" se erillinen kuvaussessio vihkimisen ja hääjuhlan välissä on? Aitoa olisi ottaa kuvat vihkimisen ja hääjuhlan aikana.
Ihmeellinen ajatus myös, että hääpäivän aamuna tai häitä seuraavana päivänä ei olisi tunnelatausta tai hienoja hetkiä.
Kuvan hääparista voi ottaa siinä vaiheessa, kun he vihkimisen jälkeen kääntyvät alttarilta häävieraisiin päin. Aito kuva, jonka voi laittaa kehyksiin ja lähettiin vieraille muistoksi.
Vierailija kirjoitti:
Se oli kiva huomata sisaruksen häiden jälkeen, että minua ei ollut missään kuvissa. Toki niissä oli, mitkä oma äitini oli ottanut..
Se oli myös hölmöä, kun joskus valokuvaajana oli tyyppi, joka keskittyi vain omiin tuttuihinsa. Taitava kuvaaja ja hienot kuvat, mutta hän kuvaili enimmäkseen vain hääparia ja omia tuttujaan. Hienoissa hääkuvissa ei ollut mummoista ja papoista yhden yhtä kuvaa hääparin (siis heidän lastenlasten) kanssa. Toki vieraiden puhelimissa ja kameroissa niitä oli. Eihän sitä 80 - 90 -vuotiaat ole enää valokuvauksellisia, mutta hääkuviin tallennetaan myös perheiden historiaa. Tai ainakin minun mielestäni.
Kahvilla oli ainoastaan kakkua ja jotain kastiketta. Kakku loppui kesken.
Häät pitkän ajomatkan päässä. Ei tarjottu ruokaa lainkaan. Voileipäkakkua oli. Muistiin on jäänyt myös Lidlin keksit. Alkoholia oli kyllä vähintäänkin riittävästi. Hääparin isovanhemmat olivat niin tuiskeessa, että eivät pystyssä meinanneet pysyä.
No, mikäpä estää näitä hurmaavia tapoja vaalimasta vielä nykyäänkin. Sopivat mielenkiintoisesti lapsivihan ja kasvisruuan kaveriksi.
Eräs tuolloin raskaana ollut ystäväni oli miehineen häissä joista saivat ruokamyrkytyksen. Ystäväni sairastui jo juhlia seuraavana yönä, ja kaksi päivää juhlien jälkeen oli tullut puhelu sulhaselta, joka kertoi, että suuri joukko vieraita oli sairastunut. Joutuivat sitten täyttämään jotain kyselyitä joissa selvitettiin myrkytyksen alkuperää. Ystävä oli kolme päivää todella kurjassa kunnossa, ja taisi joutua käymään lääkärissäkin. Tällaiset häät olisivat kyllä ne kaikkein kamalimmat.
Silti aika huolettomasti monissa juhlissa näkee tarjottavia säilytettävän. Kermakakku saattaa olla monta tuntia pöydällä ja sitä rataa.
Kaksi kertaa olen ollut häissä, joissa minut vieraana on pakotettu leikkimään. Olen todella introvertti ja kauhuissani noissa tilanteissa. Oli perus tuolileikki ja toisissa häissä Kotkassa vielä kamalampi leikki eli piti vuorotellen tanssia piirin keskellä. En tanssi ikinä missään muutenkaan. Ahdisti.