Lue keskustelun säännöt.
Häävieraan näkökulmasta ajateltuna, mikä on ollut häissä ikävintä/huonointa/tylsintä/epäonnistuneinta?
Jos yrittää välttää muiden tekemiä sudenkuoppia, saisi ehkä järjestettyä vieraillekin kivat häät. Hääparillehan se päivä on joka tapauksessa ikimuistoinen, mutta jotta vieraillakin olisi hauskaa, olisi kiva kuulla häävieraiden kokemuksia pilalle menneistä häistä.
Kommentit (2309)
Ikävää häissä on se, kun hääpari häipyy vihkimisen jälkeen tunniksi ottamaan hääkuvia ja häävieraat odottelevat juhlapaikalla. Antaa myös tylsän viestin siitä, mikä hääparille on juhlassa tärkeintä. Kuvat voisi ottaa joko ennen vihkimistä tai kokonaan toisena päivänä. Jos kuvat on pakko ottaa juuri vihkimisen jälkeen, häävieraiden viihtyvyydestä ja hyvinvoinnista sinä aikana on pidettävä huolta. Eli juhlapaikan ovet auki, vähintään vettä tarjolle jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ktllä se on se että häihin on kutsuttu jostain käsittämättömästä syystä, koska se syy ei ainakaan ole se että minut olisi haluttu häihin vieraaksi :D Eli koko juhlan aikana kumpikaan hääparista ei edes katso päin. Ei silloinkaan kun oli onnittelu"kierros". Saati että kuulisit yhtään sinulle osoitettua sanaa esim. nyt vaikka kiitos, hääparin suusta. Eli kutsuvieraan täysi ignooraaminen.
En olisi jäänyt sinne, vaan livahtanut pois vaivihkaa. Oikein helpottaa kun eläytyy tuohon tilanteeseen :D
Ei olisi tarvinnut jäädä ikävystymään ikävien ihmisten seuraan.
Vierailija kirjoitti:
Ktllä se on se että häihin on kutsuttu jostain käsittämättömästä syystä, koska se syy ei ainakaan ole se että minut olisi haluttu häihin vieraaksi :D Eli koko juhlan aikana kumpikaan hääparista ei edes katso päin. Ei silloinkaan kun oli onnittelu"kierros". Saati että kuulisit yhtään sinulle osoitettua sanaa esim. nyt vaikka kiitos, hääparin suusta. Eli kutsuvieraan täysi ignooraaminen.
Sitä voi ihan itsekin mennä vaihtamaan muutaman sanan hääparin kanssa. Ei sinne kiiteltäväksi mennä, vaan osallistumaan hääparin juhlaan.
Ehdottomasti tuo valokuvien ottamisen aikainen odottelu. Siihen olis hyvä kaikkien keksiä joku muu tapa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvän ystävän harras toive oli, että tulisin hänen häihinsä. Menin ihan vain hänen takiaan ja hyvä, että menin. (Olen todella introvertti.)
Mutta sitten muutaman vuoden päästä heille tuli avioero.
Tuntuu vieläkin tosi surulliselta. Siksi kannatan nopeita häitä vain kahden todistajan läsnäollessa. On tosi iloista, jos ihmisten avioliitot kestävät.
En ymmärrä, mikä ihmeen ajatus tämä on että häitä ei kannata järjestää koska voikin tulla ero. Tai että häät olisivat menneet hukkaan, jos tulee ero. Miten niin? Jos oli kauniit ja kivat juhlat joista jäi hyvä muisto, niin mikä siinä juhlimisessa meni "hukkaan"? Totta kai parisuhteen epäonnistuminen itsessään voi olla surullista.
Minä taas olen kuin muumi, rakastan juhlia ja aina on mielestäni hauska juhlia. Tai mistä vaan voi keksiä syyn juhlaan. Ja mikä nyt olisi sen parempi syy kuin rakkaus! Vaikkei se sitten kestäisikään ikuisesti, niin ainakin sillä hetkellä sillä parilla on ollut tarkoitus pysyä yhdessä ja vahvistaa suhdettaan.
Turhat juhlat on tuhlausta. Ajan, rahan, resurssien tuhlausta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Karmivimmat kokemukset ovat jääneet mauttomista hääleikeistä...never again!
Onhan se noloa, kun sulhanen joutuu tempomaan tampaxin narua hampaidensa välistä, kun on morsiamen hameen alla ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvän ystävän harras toive oli, että tulisin hänen häihinsä. Menin ihan vain hänen takiaan ja hyvä, että menin. (Olen todella introvertti.)
Mutta sitten muutaman vuoden päästä heille tuli avioero.
Tuntuu vieläkin tosi surulliselta. Siksi kannatan nopeita häitä vain kahden todistajan läsnäollessa. On tosi iloista, jos ihmisten avioliitot kestävät.
En ymmärrä, mikä ihmeen ajatus tämä on että häitä ei kannata järjestää koska voikin tulla ero. Tai että häät olisivat menneet hukkaan, jos tulee ero. Miten niin? Jos oli kauniit ja kivat juhlat joista jäi hyvä muisto, niin mikä siinä juhlimisessa meni "hukkaan"? Totta kai parisuhteen epäonnistuminen itsessään voi olla surullista.
Minä taas olen kuin muumi, rakastan juhlia ja aina on mielestäni hauska juhlia. Tai mistä vaan voi keksiä syyn juhlaan. Ja mikä nyt olisi sen parempi syy kuin rakkaus! Vaikkei se sitten kestäisikään ikuisesti, niin ainakin sillä hetkellä sillä parilla on ollut tarkoitus pysyä yhdessä ja vahvistaa suhdettaan.
Siis tarkoitan, että kannatan tietenkin sitä että ihmiset menevät naimisiin, mutta on kätevintä mennä naimisiin nopeasti. Itsellekin (ja vieraille) jää tulevaisuudessa parempi fiilis, jos koko juttu sattuu menemään pilalle. Ja hyvin usein se menee pilalle.
Meitä on niin moneksi. Monille ihmisille nykyään avioliitto on pelkkä vitsi. Tyhjänpäivästä järjestää kauhea spektaakkeli, jos hääpari ei ota asiaa kauhean vakavasti. Harva ihminen on selvännäkijä joka näkisi tulevaisuuteen. Koskaan ei voi tietää mitä kenenkin päässä liikkuu, joten kannatan järjen käyttöä ja varautumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Häät jossa ei tapella, ois aika tylsät.
Vierailija kirjoitti:
Häät jossa ei tapella, ois aika tylsät.
Toisaalta niinkin. Häävieraille olisi ohjelmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Odottelu. Suosittelen ottamaan ne hääkuvat ennen vihkimistä jo. On tosi puuduttavaa odotella juhlapaikalla toista tuntia nälkäisten lasten kanssa.
Yleensäkin liian pitkä odottelu ohjelman välissä on ankeaa. Toivoisi, että ohjelman olisi ajateltu soljuvan napakasti ja sitten lopussa olisi mielummin sitä vapaata seurusteluaikaa. Jos joka vaiheessa kestää ja kestää, niin juhlat ei lopu ikinä...
Vierailija kirjoitti:
Odottelu. Suosittelen ottamaan ne hääkuvat ennen vihkimistä jo. On tosi puuduttavaa odotella juhlapaikalla toista tuntia nälkäisten lasten kanssa.
Yleensäkin liian pitkä odottelu ohjelman välissä on ankeaa. Toivoisi, että ohjelman olisi ajateltu soljuvan napakasti ja sitten lopussa olisi mielummin sitä vapaata seurusteluaikaa. Jos joka vaiheessa kestää ja kestää, niin juhlat ei lopu ikinä...
Tämä. Minusta hääparin kannattaisi suunnitella (siis vieraiden kannalta) juhla niin, että ohjelma soljuu tyylikkään napakasti.
Karseaa odotella pitkään ja kitua mykkien ja kyräilevien ihmisten seurassa, milloin pääsee pois. Minusta häissä pitäisi olla valoa, iloa ja hauskuutta. Kamala kontrasti hääjuhlissa jos vieraat murjottavat siellä synkän näköisinä hiljaa. Itsekin ärsyyntyy ja haluaa vaan lähteä pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvän ystävän harras toive oli, että tulisin hänen häihinsä. Menin ihan vain hänen takiaan ja hyvä, että menin. (Olen todella introvertti.)
Mutta sitten muutaman vuoden päästä heille tuli avioero.
Tuntuu vieläkin tosi surulliselta. Siksi kannatan nopeita häitä vain kahden todistajan läsnäollessa. On tosi iloista, jos ihmisten avioliitot kestävät.
En ymmärrä, mikä ihmeen ajatus tämä on että häitä ei kannata järjestää koska voikin tulla ero. Tai että häät olisivat menneet hukkaan, jos tulee ero. Miten niin? Jos oli kauniit ja kivat juhlat joista jäi hyvä muisto, niin mikä siinä juhlimisessa meni "hukkaan"? Totta kai parisuhteen epäonnistuminen itsessään voi olla surullista.
Minä taas olen kuin muumi, rakastan juhlia ja aina on mielestäni hauska juhlia. Tai mistä vaan voi keksiä syyn juhlaan. Ja mikä nyt olisi sen parempi syy kuin rakkaus! Vaikkei se sitten kestäisikään ikuisesti, niin ainakin sillä hetkellä sillä parilla on ollut tarkoitus pysyä yhdessä ja vahvistaa suhdettaan.
Turhat juhlat on tuhlausta. Ajan, rahan, resurssien tuhlausta.
No onpa kyllä ankea elämänasenne. Juhlat ovat ihania muistoja, yhteistä ajanviettoa parhaimmillaan ainakin minulle. En pidä hienoja kokemuksia ja muistoja tuhlauksena, päinvastoin. Juhliin, matkoihin ja muihin hienoihin kokemuksiin juuri mielestäni kannattaa käyttää aikaa ja rahaa. On sitten vanhana jotain mitä muistella, kun elänyt ja nauttinut eikä vain säästänyt ja elänyt ankeuttajan elämää, jossa kaikki hauskanpito on turhaa tuhlailua.
Vierailija kirjoitti:
Odottelu. Suosittelen ottamaan ne hääkuvat ennen vihkimistä jo. On tosi puuduttavaa odotella juhlapaikalla toista tuntia nälkäisten lasten kanssa.
Yleensäkin liian pitkä odottelu ohjelman välissä on ankeaa. Toivoisi, että ohjelman olisi ajateltu soljuvan napakasti ja sitten lopussa olisi mielummin sitä vapaata seurusteluaikaa. Jos joka vaiheessa kestää ja kestää, niin juhlat ei lopu ikinä...
No ei se kyllä ole sama asia, jos käydään ihan eri päivänä tai etukäteen ottamassa kuvat jossain studiossa. Totta kai hääpari haluaa kuvat siitä aidosta tilanteesta, jotta kuvien kautta voi päästä siihen hetkeen ja tunteeseen takaisin. Siinä on se tunnelataus ja hienot hetket, joita haluaa muistella, eikä siellä valokuvaamossa. Kun ei tarkoituksena ole ottaa vain muistoa siitä, miltä näytti hääpuvussa, vaan tallentaa nimenomaan se hieno hetki elämässä.
Minua ei ainakaan haitannut yhtään, kun serkkuni häissä kuvaaja kävi ottamassa heistä kuvia juhlapaikan pihalla ja rannassa, siinä kun kirkosta saavuttiin juhlapaikalle. Ei siinä nyt kovin kauan jouduttu odottelemaan, ja odotellessa saatiin jutella mukavia muiden kanssa ja katsella kauempaa kuvien ottoa. Se oli osa ohjelmaa siinä missä kaikki muukin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joutunut olemaan yksin vieraiden joukossa. Ei tunne kuin oman kumppanin.
Vierailija kirjoitti:
Ktllä se on se että häihin on kutsuttu jostain käsittämättömästä syystä, koska se syy ei ainakaan ole se että minut olisi haluttu häihin vieraaksi :D Eli koko juhlan aikana kumpikaan hääparista ei edes katso päin. Ei silloinkaan kun oli onnittelu"kierros". Saati että kuulisit yhtään sinulle osoitettua sanaa esim. nyt vaikka kiitos, hääparin suusta. Eli kutsuvieraan täysi ignooraaminen.
Kaukaisia sukulaisia, pikkuserkkuja ja entisiä opiskelukavereita kutsutaan häihin vain sen takia, että hääpari odottaa saavansa niiltäkin häälahjoja.
Morsiusparia kätellään silloin kun mennään hääjuhlaan paikalle, sen jälkeen vieraat keskustelevat toistensa kanssa ja nauttivat häätarjoiluista ja ohjelmasta. Tekopirteät ja omasta mielestään vitsikkäät kaasot ja bestmanit voi jättää hääjuhlasta pois.
Vierailija kirjoitti:
Ktllä se on se että häihin on kutsuttu jostain käsittämättömästä syystä, koska se syy ei ainakaan ole se että minut olisi haluttu häihin vieraaksi :D Eli koko juhlan aikana kumpikaan hääparista ei edes katso päin. Ei silloinkaan kun oli onnittelu"kierros". Saati että kuulisit yhtään sinulle osoitettua sanaa esim. nyt vaikka kiitos, hääparin suusta. Eli kutsuvieraan täysi ignooraaminen.
Oletettavasti kutsun syy on ollut lahjojen (mahdollisesti lahjarahojen) määrän maksimointi. Minulle jäisi paha maku tuollaisesta kohtelusta :(
Vierailija kirjoitti:
Joutunut olemaan yksin vieraiden joukossa. Ei tunne kuin oman kumppanin.
Yksinjääminen on toki ikävää, mutta onko se juttukavereiden hankkiminen hääparin vastuulla? Itse jättäisin varmaankin osallistumatta sellaisiin häihin, joista en tuntisi ketään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joutunut olemaan yksin vieraiden joukossa. Ei tunne kuin oman kumppanin.
Yksinjääminen on toki ikävää, mutta onko se juttukavereiden hankkiminen hääparin vastuulla? Itse jättäisin varmaankin osallistumatta sellaisiin häihin, joista en tuntisi ketään.
Itse en voinut jättää osallistumatta koska olin kaaso. Oli aika vaivaannuttavaa olla kaasona tuntematta ketään vaikka olen sosiaalisesti lahjakas. Eli valitkaa kaasoiksi ja häätiimiin mieluummin joku ystävä joka tuntee lähipiiriänne edes vähän.
En mennyt todella läheisen verisukulaisen häihin, koska ihmettelin miksi minut sinne kutsuttiin.
No, hänen perheenjäsenensä soitti ja yritti saada minua sinne.
No en mennyt ja ajattelin, että totta kai ne ymmärtävät. (Ilmeisesti tykkäsivät kyttyrää.)
Taisin kuitenkin mahdollisesti lähettää lahjan. Ajattelin, että lahja on ihan ok.
Luulin, että tuntevat minut niin hyvin että ymmärtävät. No eivät ehkä ilmeisesti ymmärtäneet.
Täällä joku kertoi muumeista. Jos Muumilaaksosta puhutaan, olen lähinnä nuuskamuikkunen.
Jos joku ei tule häihin, se voi johtua pelkästään häävieraan omituisesta luonteesta, ei hääparista.
Tällainenkin asia kannattaa ottaa huomioon.
Itse tykkään hyvin tehdystä istumajärjestyksestä. En niin, että lätkitään miten sattuu.
Vapaassa jää vanhemmat helposti jalkoihin