Lue keskustelun säännöt.
Häävieraan näkökulmasta ajateltuna, mikä on ollut häissä ikävintä/huonointa/tylsintä/epäonnistuneinta?
Jos yrittää välttää muiden tekemiä sudenkuoppia, saisi ehkä järjestettyä vieraillekin kivat häät. Hääparillehan se päivä on joka tapauksessa ikimuistoinen, mutta jotta vieraillakin olisi hauskaa, olisi kiva kuulla häävieraiden kokemuksia pilalle menneistä häistä.
Kommentit (2309)
Meidän perheestä kutsu tuli vain minulle ja tyttärelleni, mies ja poika jäi ilman kutsua. Tyttö oli silloin vaihto-oppilaana, joten ei päässyt. Itse menin, mutta jälkeenpäin miettittyäni olisi ehdottomasti pitänyt jäädä pois koko juhlista. Kerroin kyllä ihmisille avoimesti, että meiltä ei kutsuttu muita kuin mut ja tyttäreni ja ihmisten mielestä se oli outoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No en ainakaan ihan ymmärrä että miksi häihin kutsutaan sukulaisia joihin ei muutenkaan pidetä mitään yhteyttä? Ja sitten syyllistetään kutsussa ettei haittaa vaikkei paikalle saavu, ohessa tilinumero.
Tämä. Sain tekstiviestillä kutsun sisarukseni lapsen häihin johonkin ties minne. Ihan kiva että kuului jotai 30 vuoden jälkeen tästäkin porukasta. Olisi ollut kyllä kiva tietää naimisiin menevän lapsen nimi ja vähän muutakin kuin pankkitilinunero. Että silleen. Jäi muistamatta ja lähtemättä.
Leikit, runolausunnat, pitkäpiimäiset puheet, laulu-ulinat. Ei ketään kiinnosta tällaiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, että odottelu on ikävää, mutta milloin ne kuvat sitten pitäisi ottaa? Ennen vihkimistäkö (sormus sormeen ennen vihkimistä??) vai joku toinen päivä (kampaajat ja meikit uudelleen)? Paras ratkaisu olisi heti kuvattavaksi, mutta ei mitään yli tunnin sessiota ja juhlapaikalla ruoat ja pelimanni jo valmiina.
Ei siinä sormuksessa mitään taikavoimia ole. Puetko juhlakuteetkin vasta juuri ennen vihkimistä, istui tai ei?
Ihan liikaa typerää hössöttämistä. Vähemmälläkin pärjää.Oli taikavoimia tai ei, niin ei kaikki suhtaudu asioihin yhtä pragmaattisesti ja heille se suotakoon. En myöskään kokeillut ylioppilaslakkia kertaakaan, ennenkuin vasta rehtori julisti ylioppilaaksi ja painoin valkolakin päähäni ensimmäistä kertaa. Mittasin päänympäryksen ja ostin lakin sen mukaan. Sinusta se voi olla idio.tsmia, mutta itselleni tuntui tärkeältä tehdä asia niin. Sama pätee sormukseen. Anna muiden elää kuten tahtovat, ja toimi itse samoin.
Eli ostat kalliin sormuksen sovittamatta sitä sormeesi? :D
Liian paljon ihmisiä tilaan nähden. Kaikkia kumminkaimoja ei tarvitse kutsua, eikä 30+ serkkua. Sukulaisetkin ymmärtävät rajaamisen loukkaantumatta, etenkin nyt korona-aikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin työkaverin häissä jotka olivat kuin suoraan Satuhäät-ohjelmasta. Morsian pisti tupakaksi heti kun astelivat kirkonportaat alas. Hääpaikkana oli vanha ränsistynyt kyläkoulu jonka pihalla odottelimme yli tunnin kun hääpari oli valokuvia ottamassa. Tai näin oletimme kun kukaan ei mitenkään informoinut mitä seuraavaksi tapahtuu. Kuuma kesäpäivä, ei juotavaa tarjolla tai istuimia vanhemmalle väelle. Sisään ei päässyt. Kun hääpari saapui niin olivat jo hyvässä maistissa. Loppuilta yhtä odottelua kun hääpari, kaasot ja bestmanit juoksivat piilopulloilla ja tupakalla. Typeriä kaksimielisiä leikkejä ja hääparin tönkkö tanssi jonka aikana kiukuttelivat toisilleen. Parin ja muiden pienet lapset juoksivat siellä täällä ilman kaitsijaa, humalaisten vanhempien vähät välittäessä jälkikasvustaan. Itse lähdimme siinä vaiheessa pois kun morsian itki räkäposkella sulhasen perään joka oli jo sammunut ulkokeinuun :D
Yksissä häissä tuo hääparin odottelu oli suunniteltu hienosti. Paikkana oli vanha kyläkoulu mutta ulos oli tehty teltoista tila jossa kaikki sai istahtaa varjossa ja tarjolla oli juotavaa ja pientä purtavaa ja musiikkia. Lapsille oli ulos järkätty alue jossa sai leikkiä ja pelailla pihapelejä.
Yleensä häissä on ihan liikaa keskitytty ja käytetty aikaa ja rahaa pieniin askarteluihin kun tärkeämpää olisi satsata että ihmiset viihtyvät ja asiat etenevät sujuvasti. Kaikenmaailman karkki- ja saippuakuplanäpertelyt ovat ihan turhaa. Myös simppeli koristelukin on usein hienompi kuin se yhden värin oksennuspläjäys ympäri juhlatilaa ja jonne sitä turhaa kiinakoristetta on ostettu pakettiautollinen. Harva niitä räpellyksiä kukaan muistaa tai säästää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en ainakaan ihan ymmärrä että miksi häihin kutsutaan sukulaisia joihin ei muutenkaan pidetä mitään yhteyttä? Ja sitten syyllistetään kutsussa ettei haittaa vaikkei paikalle saavu, ohessa tilinumero.
Tämä. Sain tekstiviestillä kutsun sisarukseni lapsen häihin johonkin ties minne. Ihan kiva että kuului jotai 30 vuoden jälkeen tästäkin porukasta. Olisi ollut kyllä kiva tietää naimisiin menevän lapsen nimi ja vähän muutakin kuin pankkitilinunero. Että silleen. Jäi muistamatta ja lähtemättä.
Todella outoja nämä ihmisten asenteet. Kyllä minä tätini kutsuisin häihini vaikkei oltaisi nähty suunnilleen ikinä. Ruuat ja juomat maksavat per osallistuja joten en näe mitenkään tulokulmanakaan sitä että joku kutsuttaisiin häihin sen vuoksi jotta sillä tehdään rahaa. Ystävällinen teko kutsua sukulainen häihin saa ilkeän näkökulman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, että odottelu on ikävää, mutta milloin ne kuvat sitten pitäisi ottaa? Ennen vihkimistäkö (sormus sormeen ennen vihkimistä??) vai joku toinen päivä (kampaajat ja meikit uudelleen)? Paras ratkaisu olisi heti kuvattavaksi, mutta ei mitään yli tunnin sessiota ja juhlapaikalla ruoat ja pelimanni jo valmiina.
Ei siinä sormuksessa mitään taikavoimia ole. Puetko juhlakuteetkin vasta juuri ennen vihkimistä, istui tai ei?
Ihan liikaa typerää hössöttämistä. Vähemmälläkin pärjää.Oli taikavoimia tai ei, niin ei kaikki suhtaudu asioihin yhtä pragmaattisesti ja heille se suotakoon. En myöskään kokeillut ylioppilaslakkia kertaakaan, ennenkuin vasta rehtori julisti ylioppilaaksi ja painoin valkolakin päähäni ensimmäistä kertaa. Mittasin päänympäryksen ja ostin lakin sen mukaan. Sinusta se voi olla idio.tsmia, mutta itselleni tuntui tärkeältä tehdä asia niin. Sama pätee sormukseen. Anna muiden elää kuten tahtovat, ja toimi itse samoin.
Eli ostat kalliin sormuksen sovittamatta sitä sormeesi? :D
Ajatella, mä olen saanut lahjaksikin sormuksen mitä en ole sovittanut - lahjanantajalle on riittänyt tieto sormuksen koosta. Mä olen varmaan niitä ihmisiä, jotka inhoaa kaikenmaailman turhaa hössöttämistä, noita hääohjelmiakin kun katsoo, niin ajattelen, että Luojan kiitos ei ole tuota tarvinnut kestää! T.Maistraatissa naimisiin ja kestänyt yli 20 vuotta.
Odottaminen ja jos pitää jotain odottaa niin tarjotkaa siinä edes drinksu ja jotain pientä syötävää. Leikit on aikansa eläneitä yleensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko "kadettihäissä" (eli sulhanen on kadetti ja menee vihille univormussaan) aina tapana kerjätä vierailta rahaa siihen miekkaan? Kolikothan ei käy, vaan pitää olla seteleitä, jotka lävistetään miekkaan. Muutaman kerran olen tähän törmännyt ja pitänyt todella mauttomana.
Kaivoin nyt vähän vanhemman viestin, mutta halusin kysyä, ymmärrättekö tätä:
Seteleitä pyydetään miekkaan tai (jossain vielä aiemmassa viestissä) kuittipiikkiin.
Siis seteli lävistetään miekalla / piikillä. Miksi?
Onko olemassa joku pankki tai kauppa, jossa rei'itetyt ja revenneet setelit käyvät maksuvälineenä?
Makaronilaatikkoa ruokana. Eikä sitäkään tarpeeksi. Ehkä noin 200 grammaa per henkilö.
Tietysti ensimmäiset rohmusivat liikaa ja viimeisille jäi vain murusia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos muut vieraat tylsiä, eikä innostu yhtään leikeistä, keskustelemaan tai itse häistä. Häät on juhlat ja mielestäni juhlissa pitää yrittää tulla sosiaalisesti vastaan. Itsekin kärsin sosiaalisesta ahdistuksesta ja silti yritän olla kuitenkin parhaalla tavoin mukana ohjelmassa, enkä latistamaan tunnelmaa. Esimerkiksi jos parilla joku yhteinen ”hassunhauska” peli, niin kyllä yritän edes pikkasen tsempata enemmän kiinnostunutta siitä ohjelmasta ja eleillä luoda ilmapiiriä, että tää on hyvä juttu.
Ikävää on ollut myös huonojen perhesuhteiden näkyvyys hääpuheissa. tarviiko niitä puheita pitää jos ei osaa sanoa mitään henkilökohtasta mukavaa ja aitoa siitä parista.
On ollu yhdet häät, josta jäi rahapussin keventymisen lisäksi hirveen vaivaantunut olo, niin sosiaalisesti kun harmituskin parin puolesta. Katsot vaan vierestä, että tossa piti olla heidän elämänsä paras päivä, että näinkö huonoja ihmiset on toisten tukemisessa. En tiedä oliko pahinta vai parasta se, että pari ei tuntunut itse edes hirveästi huomaavan tätä jatkuvaa kiusallisuutta ilmapiirissä.
Olen ollut serkun ominaisuudessa kaksissa sukuhäissä niin, ettei sieltä mutkan takana olevasta istumapaikasta näe eikä kuule yhtään mitä tapahtuu. Seurustelimme vain keskenämme. Jossain vaiheessa näimme kun morsianta kannettiin oviaukon ohi miesvoimin ulos. Leikki paljastui kovasta hälinästä ja naurun remakasta, muutoin emme olisi tienneet siitäkään mitään.
Ruokailemaan pääsimme jo viilenneiden lihapatojen ääreen pääsalissa istuneiden jälkeen, kun joku sattui oven suusta kysymään joko te söitte.
Molemnat olivat hiljaiset, rauhalliset ja ilottomat häät. Osallistumisesta jäi vain paha mieli. Olisin mieluummin ollut kotona. Häihin ostetut vaatteet, 400km:n ajomatka suuntaansa, yöpyminen ja häälahja rokottivat budjettia niin rankalla kädellä, että meni koko loppuvuosi toipuessa. Normaalioloissa kun palkasta jää muutama kymppi käyttöön..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
- Hääpari ei kutsu häihin lapsia. En mene sellaisiin häihin, joihin en saa ottaa omia lapsia mukaan. Suosiolla jään lasten kanssa kotiin ja mies saa edustaa meidän perhettä.
- Alkoholitarjoilu, tupakointi ja humalainen, öykkäröivä ja metelöivä hääväki.
- Huono ja kireä ilmapiiri ja tunnelma häissä.
- Kirkkoon kuuluvana arvostan kirkollista vihkimistä. Vihkiminen voi tapahtua joko kirkossa, juhlatilassa tai luonnon helmassa.
- Hääparilla on ylimieliset ja ylimitoitetut lahjatoiveet. Esimerkiksi häämatkaa varten pitäisi lahjoittaa 500 euroa / perhe. Hääpari tai hääparin vanhemmat, kaasot ja bestmanit arvostelevat ja halveksuvat vieraiden tuomia häälahjoja.
- Järkyttävintä on kokonainen sika tai vartaassa pyörivä sika tai villisika. Loppukin ruokahalu menee, etenkin lapsilta, kasvissyöjiltä ja myös lihansyöjiltä! Sian tai villisian silpominen juhlissa on karua meininkiä. Varrassika ei sovi häihin eikä mihinkään muihinkaan perhejuhliin! Toivottavasti nämä varrasjärkytykset on Suomessa jo lailla kielletty!
- Ruoka tai kakku loppuu kesken. Tarjolla on huonoa, liian erikoista tai häihin sopimatonta ruokaa ja kitkerää ja pannussa tuntikausia paistunutta kahvia. Esimerkiksi joku lihakeitto ei sovi hääruoaksi. Voin syödä lihaa, mutta häätarjoiluissa ja muissa perhejuhlissa pitää aina muistaa myös allergiset, lapset, kasvissyöjät ja vegaanit.
- Epäviihtyisä, pimeä, sokkeloinen ja jopa likainen juhlatila. Vieraat on sijoitettu istumaan eri huoneisiin.
- Typerät pöytäjärjestelyt, ennakkoon määrätyt istumapaikat ja nimilaput pöydissä. Suosittelen vapaata istumajärjestystä. Jos on pöytäkartta, niin saman perheen jäsenet ohjataan samaan pöytään. On kurjaa istua samassa pöydässä ihmisen kanssa, jonka kanssa ei tule toimeen. Juhlat ovat pilalla! Olemme olleet muun muassa häissä, joissa jopa oman perheemme jäsenet - äiti, isä ja lapset - on sijoitettu nimilapuilla eri pöytiin istumaan. Pahimmillaan joudut istumaan monta tuntia anopin tai appiukon tai jonkun inhoamasi ihmisen kanssa samassa pöydässä.
- Hääpaikkana on joku pimeä metsästysseuran metsästysmaja tai jahtimaja. Seinillä on täytettyjä eläimiä, hirventaljoja ja muuta ällöttävää. Kylmät väreet kulkevat selkäpiissä!
- Oli kylmä, sateinen ja tuulinen sää (kesällä) ja häät pidettiin ulkona juhlateltassa. Juhlavierailla oli kesäinen juhlavaatetus, vaikka oikea sään mukainen pukeutuminen olisi ollut joko talvivaatteet tai pilkkihaalari. Oli todella kylmä ja lapset ja aikuiset palelivat. Lämpimiin sisätiloihin pääsi vain vessaan.
- Liian pitkät ja tylsät puheet, liikaa puhujia, liikaa ja sopimattomia hääleikkejä.
- Tupakalla ja ryyppäämässä ramppaava hääpari, kaasot, bestmanit ja vieraat. Pahinta on istua tupakalta tai alkoholilta haisevan ihmisen vieressä sisätiloissa.
Jotenkin tulee sellainen olo, että häät joissa viihdyt ovat kuin pikkulapsen synttärit.
- Kirkon ja juhlan välissä oli 2 tunnin "odotusaika", kun hääpari räpsi kuvia
- Koko hääjuhla oli hääparin ja heidän seurueensa insidebileet - tanssivat ja joivat omassa pikku nurkassaan, muut vieraat alkoivat pikku hiljaa vain poistua.
- Väkinäiset hääleikit, johon revitään mukaan
Vierailija kirjoitti:
Jos muut vieraat tylsiä, eikä innostu yhtään leikeistä, keskustelemaan tai itse häistä. Häät on juhlat ja mielestäni juhlissa pitää yrittää tulla sosiaalisesti vastaan. Itsekin kärsin sosiaalisesta ahdistuksesta ja silti yritän olla kuitenkin parhaalla tavoin mukana ohjelmassa, enkä latistamaan tunnelmaa. Esimerkiksi jos parilla joku yhteinen ”hassunhauska” peli, niin kyllä yritän edes pikkasen tsempata enemmän kiinnostunutta siitä ohjelmasta ja eleillä luoda ilmapiiriä, että tää on hyvä juttu.
Ikävää on ollut myös huonojen perhesuhteiden näkyvyys hääpuheissa. tarviiko niitä puheita pitää jos ei osaa sanoa mitään henkilökohtasta mukavaa ja aitoa siitä parista.
On ollu yhdet häät, josta jäi rahapussin keventymisen lisäksi hirveen vaivaantunut olo, niin sosiaalisesti kun harmituskin parin puolesta. Katsot vaan vierestä, että tossa piti olla heidän elämänsä paras päivä, että näinkö huonoja ihmiset on toisten tukemisessa. En tiedä oliko pahinta vai parasta se, että pari ei tuntunut itse edes hirveästi huomaavan tätä jatkuvaa kiusallisuutta ilmapiirissä.
Siitä olen samaa mieltä, että jos kutsuun vastaa myöntävästi, niin pitää ainakin yrittää näytellä kiinnostunutta.
Tosin noista leikeistä ja ohjelmanumeroista pitää muistaa, että ne ovat aika harvoin hyviä. Mieluummin kompaktimmat häät kuin väkisin viihtymistä tuntikausia.
Parhaat häät missä olen ollut olivat iltahäät, joissa ohjelma oli tiivis. Vihkimisestä suoraan syömään ja juomaan sekä bändikin aloitti ennen ihmisten väsähtämistä odotteluun ja istuskelin.
Vierailija kirjoitti:
- Kirkon ja juhlan välissä oli 2 tunnin "odotusaika", kun hääpari räpsi kuvia
- Koko hääjuhla oli hääparin ja heidän seurueensa insidebileet - tanssivat ja joivat omassa pikku nurkassaan, muut vieraat alkoivat pikku hiljaa vain poistua.
- Väkinäiset hääleikit, johon revitään mukaan
Kaikenlainen odottelu pilaa juhlat. Ainoa onnistunut odottelu tapahtuu cocktail -tuntityyppisesti sisätiloissa: juomaa, naposteltavaa, istumapaikat sisällä, musiikkia, kunnon vessat, ei kylmä tai kuuma, eli tarpeen mukaan lämmitys tai ilmastointi toimii.
Vierailija kirjoitti:
- Kirkon ja juhlan välissä oli 2 tunnin "odotusaika", kun hääpari räpsi kuvia
- Koko hääjuhla oli hääparin ja heidän seurueensa insidebileet - tanssivat ja joivat omassa pikku nurkassaan, muut vieraat alkoivat pikku hiljaa vain poistua.
- Väkinäiset hääleikit, johon revitään mukaan
Noista insidebileistä: välillä kuulee sanottavan, että häät ovat hääparin juhla, joten vain heillä väliä. Tavallaan juuri näin, mutta kuitenkin jos vain näin olisi, niin hääpari voisi sitten juhlia häänsä ihan vain kaksin. Jos häätunnelmaan tarvitsee muita, niin kutsuu ne, joita siihen tunnelmaan tarvitsee. Ja kohtelee niitä, jotka on kutsunut toivottuina vieraina.
Ehdottomasti ikävin hääkokemus oli seistä alttarin vieressä bestmanin roolissa katsomassa vierestä, kun kaveri meni rakastamani naisen kanssa naimisiin.
Mikään ei ole pahempaa kuin se, ettei ruokaa ole riittävästi tai sellaista ruokaa, josta löytyy kaikille kunnollinen ateria (eli huomioiden erikoisruokavaliot). Jos näitä ei halua järjestää, niin ilmoittaa sitten etukäteen, että omat eväät mukaan.
Sitä en myöskään tajua, miksi valokuvaukseen pitää mennä "kesken juhlan" eli vihkimisen jälkeen? Miksei kuvia voi ottaa ennen vihkimistä? Itse ainakin voisin kuvitella, että olisi tosi stressaavaa ajatella, että siellä ne nyt meitä odottelee. Kun taas kun meidän valokuvaus oli ennen vihkimistä, meillä oli selkeä aikataulu, että meitä odotetaan klo x kirkkoon saapuvaksi ja siihen asti ei mitään huolta. Jos taas on tosi tärkeää ettei näe toisiaan ennen vihkimistä, niin sitten pitäisi mun mielestä priorisoida ja ottaa vaan pari poseerauskuvaa ja nekin mahdollisimman lähellä kirkkoa tai juhlapaikkaa, jottei aikaa menisi kauaa. Se on sitten toisiksi viimeinen vaihtoehto, että laittaisi jo kutsuun, että vihkiminen klo x-y ja juhla alkaa klo y. Tällöin vieraat sentään tietäisivät, että välissä on pari tuntia odottelua ja voisivat päättää, mitä tekevät siinä kohtaa. Ei siinä tosin hirveästi pysty tekemään, jollei asu lähellä kirkkoa/juhlapaikkaa, joten ei sekään ihan ykkösvaihtoehto ole.