Häävieraan näkökulmasta ajateltuna, mikä on ollut häissä ikävintä/huonointa/tylsintä/epäonnistuneinta?

Kyllä minäkin joudun toteamaan että leikit. Semmoiset menee missä saa olla yleisönä vain, mutta se että yhtäkkiä pitäisi osallistua johonkin vastoin ennakkotietämistä, ja vastentahtoisesti, kun asetetaan yllättäen tilanteeseen jossa rooli muuttuukin häävieraasta ja yleisöstä aktiiviseksi osallistujaksi on hirvittävää. 

Toinen on itse hääpari. On moukkamaista kutsua ensin häihin, ja sen jälkeen olla kuin ei puolia vieraista tuntisikaan, ei edes katseet kohtaa. Ajan viettäminen vain omien kavereiden seurassa hääjuhlassa. Älkää siis kutsuko kuin ne joita myös viitsitte jututtaa juhlanne aikana. 

Kolmantena muut vieraat. Tätä ei tietenkään voi sinänsä kontrolloida, mutta olisi kohteliasta häävieraiden jutella myös muiden kuin sen oman kaverinsa kanssa. Ei tarvitse avautua, mutta vaikka samassa pöydässä ei kuiskuteltaisi ja tirskuttaisi kaverin kanssa niin että muu pötäseurue ajattelee että heillekö nauretaan, ja jos joku puhuu sinulle vaikkapa ruokajonossa, niin vastaa, äläkä nakkele ylimielisesti niskojasi. 

Nimetkää paikat ja suunnitelkaa pöytien kokoonpano vieraiden määrän mukaan. Olen ollut häissä, joissa isot pöydät, paikkoja enemmän kuin vieraita eikä paikkoja nimetty. Lisäksi en tuntenut ketään morsiusparin ja mieheni lisäksi. Kaikki keskenään tutut tietenkin tekivät salamannopeasti paikkajaon kun viimein pihalla odottelun jälkeen pääsi sisälle ja minä jäin mieheni kanssa isoon pöytään, jossa meidän lisäksi yksi mies. Kyllä me keskustelua saimme aikaiseksi, tämä mies tosin vahti silmä kovana milloin vapautuu paikka pöydästä missä hänen loppuperheensä on ja siirtyikin sitten sinne. Siinä sitten hiukan vaivaantuneena pidimme fiilistä yllä mieheni kanssa juhlien ajan.

Huonoimmat häät olivat järjestetty metsän keskellä jossain seuratalolla 30 km päässä vihkikirkosta. Häät olivat syyskuun lopulla ja silloin oli jo kylmää ja pimeää illalla. Talossa ei ollut lämmitystä eikä pihavalaistusta. Väkimäärään nähden paikka oli aivan liian pieni. Pitkillä penkeillä istuttiin kylki kyljessä, mutta toisaalta tuo ahdistava läheisyys kompensoi lämmityksen puutetta.

Seuratalossa ei saanut nauttia alkoholia, mutta pihalla oli joku katos, missä alkoholipitoiset juhlajuomat sai käydä juomassa. Kylmässä ja pimeässä.

Ruokana oli kinkkukiusausta, joka loppui kesken. Myöskään hääkakkua ei riittänyt kaikille, vaan viimeisenä kahvipöytään päässeet joutuivat tyytymään joihinkin kuiviin halpiskekseihin. Ruokajuomana oli mehua, maitoa ja kotikaljaa. Vettä sai vasta kun bestman kävi sitä vieraiden toiveesta pyytämässä. Myöhemmin selvisi, että maidot olivatkin tarkoitettu kahvin sekaan ja kahvitarjoilun koittaessa maito sitten tietenkin loppui kesken. Astioina oli kertakäyttöastiat juomalaseja ja kahvikuppeja lukuunottamatta.

Vierailija kirjoitti:

Juomana vain mehua ja vettä. Sisäpiirille oli ilmoitettu, että omat juomat mukaan. Osalla oli siis juomaa ja loput sitten ihmetteli. Hääpaikka oli niin syrjässä, että lähin kauppa yli 10 km päässä. Samoissa häissä ruokana keittoa, jossa perunat täysin raakoja. Soppatykin tulta unohdettiin pitää yllä. Lähdettiin pois ajoissa ja suoraan syömään pikaruokalaan, jonne tuli muitakin vieraita samoista häistä.

Tämä! Bileet hääjuhlan sisällä, eli pieni sisäpiiriporukka joka juhlii ihan omia juhliaan samalla kun muut ihmiset ovat häissä vieraana. On tosiaan piilopullot vain tietyllä porukalla, ja muut ovat kuivin suin, jolloin se pieni porukka vaikuttaa olevan todella huonossa kunnossa punaisine naamoineen ja hikkoinenn, sekä häiritsevät kovaäänisesti. 

Eräissä häissä osalle oli ilmoitettu että paikalla on sitten saunomista, ja yhdessä vaiheessa nämä lähtivät sitten saunomaan, ja naurunremakka kuului juhlapaikalle, ja puolialastomat ihmiset hyppivät uimaan ja polttivat nuotiota saunan luona samalla kun muut pönöttivät juhlissa. Erikoista.

Älä järjestä juhlia samaan aikaan, kun on iso urheilutapahtuma.

Häissä 2/3 miehistä ( 17-70 v ) lähti katsomaan ottelua jonnekin.

Ajetaan 400km hääpaikalle yötä vasten  ja perillä huomataan että hääpaikan järjestelyt ovat aivan vaiheessa. Pitihän sitä alkaa auttamaan järjestelyissä. Nukkumaan pääsi joskus kolmen aikaan aamuyöstä ja ehti nukkua ehkä muutaman tunnin koska aamulla piti vielä tehdä järjestelyitä. Tietenkin juhlien jälkeen seuraavana päivänä piti auttaa juhlapaikan siivouksessa ja juhlavirityksien purkamisessa. Morsiammen puolen kaverit ja sukulaiset tulivat ja lähtivät tekemättä mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Surkeimmat häät oli ne, joissa oli tarjolla vain vesipohjaisia juomia ja alkoholeja. Miksikö? Siksi että kaivovedessä oli kirjaimellisesti jotain mätää. Kai se oli teoriassa juomakelpoista, mutta maistui ja haisi pahalle. Joku erikoinen sivumaku pilasi sen, eikä muuta vettä ollut saatavilla. Olin tuolloin vielä raskaana ja oli kuuma kesäpäivä. Kävin oksentamassa vessassa muutamaan kertaan päivän aikana ihan vain koska se vesi etoi. Muutakaan ei kuitenkaan ollut. 

Hyi hitto, tää tuli tutuksi eräistä juhlista Turun lähistöllä... isäntäperhe puhui että porakaivon vesi on tutkittu ja 100% juomakelpoista, mutta siinä oli maan takia paha maku ja -hajuvirhe. Se vesi haisi ihan kananmunapierulta! :x Siihen veteen oli latrattu vihreää päärynämehukattia, eikä sekään oikein peittänyt makua. Kaikki muu tarjoilu juhlapaikalla oli alkoholillista - tai sitten tuohon veteen keitettyä kahvia.

Kotimatkalla oksensin autossa muovipussiin, ja se oksennuskin löyhkäsi sappinesteen läpi kananmunalta. Pliis, jos teillä on haisuvettä, niin hakekaa vieraiden tähden muutama iso vesipullo! 

Kyllä - Turun lähellä oli tämäkin juhlapaikka. Olisko ollut jossain Paimio/Piikkiö tienoilla. En enää muista kun aikaa kulunut melkein 20 vuotta. 

Oli muuten tarjolla lapsille myös tota mehukattia. Ja kotikalja oli tehty paikan omaan veteen. Tee & kahvi tietty myös. Hyi yök. Nyt alkoi taas oksettaa kun muistelin. Se vesi oli hiukan sameaakin. Ihan uskomatonta että heillä ei ollut tarjota kunnollista vettä juomiin. Kyllähän sitä saisi ostettua ja pullotettua jonkun työntekijän kotona.  

Vierailija kirjoitti:

Yhdet ankeimmista häistä oli jossain maatalon tapaisessa sisältä sokkeloisessa paikassa. Talossa oli pieniä huoneita joissa istuttiin ahtaasti. Ne jotka oli laitettu istumaan tällaiseen tilaan eivät kuulleet eivätkä nähneet mitään. Eli tietyltä osin häät menivät osalla ohi. Talo oli isolla tontilla jossa ylikasvanut heinä oli lähes pohkeisiin asti. Jouduin tuon juhlan jälkeen heittämään roskiin pilalle menneet suorat housuni ja korkokenkäni, koska pitkä heinä oli märkää sateesta ja kaatuneista juomista esim. punaviinistä. En ollut ainoa vieras joka ihmetteli miksi pihaa ei oltu ajeltu.

Myös häät joissa on joutunut olemaan nälkäisenä on ollut pettymys. Koko ilta jossain kaukana kaikesta vatsa kurnien. Tästä oppineena, jos häät on jossain korvessa, niin omaa purtavaa mukaan. Ellei sitten tiedä hääparin panostavan tarjoiluun.

Yhdet parhaimmista häistä oli kaupunkikartanossa. Lapset oli rajattu hääkutsuista pois. Oli rento ilmapiiri, kun ei tarvinnut kuunnelle metelöintiä, kiljuntaa eikä juoksemista. Häissä oli myös panostettu syömisiin ja ohjelmaan. Ei ollut niitä naurettavia perusleikkejä. Tyylikkäät ja rennot häät. Noista häistä hääpari kuuli vielä vuosien jälkeenkin kehuja.

Mieheni kaverin lapsettomat häät oli häät johon oli kutsuttu vain tietyt lapset. Yhdestä perheestä tuli sitten vain toinen vanhemmista juhlistamaan kun lapsia ei oltu kutsuttu. Juhlapaikalla kun asiasta tuli puhe, niin hääpari sanoi että no tottakai TEIDÄN lapset olisi voineet tulla! Että pitäisikö soittaa jos vielä pääsisivät tulemaan. 

Toisissa lapsettomissa häissä hääparin lapset varastivat koko huomion. Eli vieraat tulivat lapsettomiin häihin, joissa kuitenkin oli lapsia, jotka kärttivät kaikilta vierailta jatkuvasti huomiota, ja heidän esityksiään "katso miten pieren!!" olisi pitänyt ihastella ja katsella tunti toisen perään. Välillä lapset kävivät hakkaamassa nyrkeillä vanhempiaan liian sokeripiikin ja juhlahumun sekoittamana, ja vanhemmat pyysivtä vieraita katsomaan lasten perään ettei mitään vain sattuisi. Tuli tunne että häät oli järjestetty noille lapsille viihdykkeeksi, ja häävieraat kutstuttu lasten toilailuja ihastelemaan.

Kannattaa myös panostaa kutsuun, että tietää mitä omassa kutsussa seisova teksti tarkoittaa. 

Jos kirjoittaa asu vapaa mutta pakollinen, niin vieraat voivat tulla missä tahansa asussa.

Jos kutsussa seisoo että ei lapsia, tai ei ole erikseen mainittu kutsun olevan "perheineen", niin porukka olettaa tuolloin aivan oikein ettei kutsu koske lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Älä järjestä juhlia samaan aikaan, kun on iso urheilutapahtuma.

Häissä 2/3 miehistä ( 17-70 v ) lähti katsomaan ottelua jonnekin.

Meidän häät oli Los Angelesin olympialaisten avajaispäivänä. Appiukko kirosi kun ei päässyt katsomaan.

Vierailija kirjoitti:

Onko alkoholitarjoilu tosiaan ihan pakollinen? Jos itse ei perusta alkon tuotteista, niin ei kai voi olla pakko tarjota alkoa, koska se on tapana häissä?

Ei ole pakollinen, mutta siitä kertominen jo kutsussa pitäisi olla pakollista...

Kaikki leikit on ihan hirveitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omien kokemusten mukaan tylsimmät häät olivat jotkut näistä: !. Juhlat liian isossa juhlatilassa (helluntaisrk) pienelle vierasjoukolle. 2. Häät jossa ei ollut mitään ohjelmaa, vain kahvitus, ja aivan liian paljon väkeä liian pienissä tiloissa. 3. Teennäisen tuntuiset häät, joissa oli "hauskoja" hääleikkejä, laihaa haaleaa keittoa ja kyllästyneen tuntuinen hääpari (häät olivat kai vain köyhien opiskelijoitten rahankeruujuhla). 4. Suuret juhlat, joihin oli kutsuttu kaikki kumminkaimat, mutta tarjoiluihin ei oltu panostettu lainkaan. Noissa häissä olisi voinut olla ruuaksi 150 g jauhenlihamakaroonilaatikkoa per lärvi, mutta ei ollut sitäkään, oli vain pahaa kakkua, laihaa kahvia ja liian vähän kahvikuppeja.

Minulle kelpaisi aivan hyvin kahvitteluhäät ilman ohjelmaa. Kyllä se hääparin onnittelu ja hetken viihtyminen seurustelemassa läheisten parissa on se pääasia.

Tällaiset häät olisivatkin kätevät. Kesto 2h, ja siinä se. Autolla paikalle ja autolla pois, ei mene koko päivää, jää vielä ilta vapaaksi omiin juttuihin, tai voi jopa lähteä häistä jonkun porukan kanssa yhtä matkaa vaikkapa terassille jatkamaan juhlintaa! Ei tarvitse valvoa aamuyöhön, eikä seuraavakin päivä ole darran takia pilalla. Tämä pitää sitten kyllä olla vierailla tiedossa jo hyvissä ajoin, eikä niin että vierailla on luulo tietynlaisista häistä, ja tapahtumapaikalla asiainlaita paljastuukin ihan muuksi. Joku ei välttämättä olisi tullut lainkaan jos olisi tiennyt millaiset häät tulevat olemaan. Esim. joku kaukaa saapunut.

Naapurini puuhasi hääjuhlaa, ja halusi sen järjestää mökillä reilu 20 km päässä kotoaan.

Mökillä ei vettä, mutta sähkö kyllä. Hän kutsui 5 pariskuntaa hääjuhlaan, joista 2 kotikaupungista, ja kolme kauempaa, n. 200km >. Kaikki vieraat olivat tulossa, tottakai, heidän juhlaansa, mutta vain yksi pariskunnista sitten lopulta tuli, ja toisesta pariskunnasta vain nainen. Molemmat kotikaupungistaan.

Syynä oli juurikin tuo että juhlat olisivat olleet vain muutaman tunnin, eikä alkoholitarjoilua, koska naapurini ei itse juo mitään. 

Se on tietysti ihan ok, ja jokainen järjestää omanlaiset häät. Se pitää kuitenkin ymmärtää ja hyväksyä myös, että kutsutut vieraatkin päättävät omalta kohdaltaan tulevatko millaisiin juhliin, eikä siitä sovi loukkaantua. Naapurini halusi määrätä vieraiden tekemiset, ja se ei sopinut kaikille, varsinkaan kun olivat tulossa monen sadan kilometrin päästä juhlimaan. Ei moni viitsi lähteä parin tunnin kahvittelujen takia, vaan pitää olla vähän runsaampaa juhlintaa.

Naapurini pahoitti mielensä, kun vieraat alkoivat pikkuhiljaa perumaan, ja useammalla oli kyllä niin räikeä tekosyy, että olisivat nyt edes sanoneet suoraan mikseivät tule.

on jännä huomata miten vaivaantuneeksi ihmiset kokevat sen, että joutuvat juttelemaan ennestään tuntemattomille ihmisille. Aina pitäisi se sama kuppikunta olla juttelemassa niitä samoja asioita koko pippalon ajan. Minusta on vain piristävää jutella uusien ihmisten kanssa, sitten kun alkaa se ohjelman vapaampi puoli, eli ruoan jälkeen, voi kuitenkin mennä taas juttelemaan sen Katjan ja Annen kanssa, jonka on tuntenut jo tarhaiästä. 

Istumäjärjestyksen puuttuminen on mielestäni ehkä mitättömän kuuloinen "virhe", mutta pilaa helposti juhlien fiiliksen monilta.

Ehdottomasti plaseeraus ja se pitää tehdä huolella ja miettien, vieraita ajatellen.

Itse tein juhliini (ei häät) niin, että jokaisen vieressä toisella puolella istui se oma kumppani (jos oli puoliso mukana) ja toisella puolella muu ennestään tuttu, vielä niin, että vuorotellen pöydässä istui mies ja nainen. Kaikki samassa 8 hengen pöydässä eivät tunteneet toisiaan ennestään mutta ketju meni ympäri. Omat perheenjäseneni hajautin kaikki eri pöytiin, puolisonsa kanssa tietty.

Pöydät olivat lisäksi neliskulmaisia, kaksi istui joka sivulla, joten koko pöytä pystyi juttelemaan samastakin asiasta. Ihan pieniä lapsia ei ollut mutta teinit/nuoret aikuiset oli omassa pöydässään, heilläkin jokaisella vieressä oma sisarus. Täysi-ikäiset sitten häipyivätkin taksilla jatkoille kaupungille.

Tunnelma oli tosi vapautunut alusta asti. Tätä kiiteltiin juhlien jälkeen kaikkein eniten, monet sanoivat miettineensä vasta jälkeenpäin, miten hyvin oli osattu istumajärjestys tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Muuten, onko niitä alkoholistisukulaisia pakko kutsua? Ihmisiä joista ei edes pidä?

Tämä on kyllä paha rasti. Sisarukseni on alkoholisti, joka "koko ajan yrittää olla raittiina". Tästä johtuen jouluisin ei ole pöydässä viiniä, eikä juhannuksena saunaolutta, eikä minään muunakaan juhlapäivänä, ettei sisaruksella olisi paha mieli kun ei voi ottaa itse, tai ettei hän ratkeaisi.

 Kaikki yrittävät siis tukea sisarustani alkottomuudessa.

Omasta mielestäni tämä on silkkaa pelleilyä ja huomion viemistä sisarukseeni. Kaikki lähipiirin juhlat pitäisi mennä hänen alkoholisminsa ehdoilla, eli juhlien järjestäjän pitäisi ottaa ensisijaisesti hänet huomioon, ja hänen mukaansa järjestää juhlansa.

Sisarukseni ryyppää sitten itse valitseminaan ajankohtina, ja viikkotolkulla kun sille päälle lähtee. Ymmärtäisin tämän tukemisen, jos sisarukseni oikeasti olisi juomaton alkoholisti, mutta kun hän ei ole, hän vain haluaa esittää olevansa, ettei hänestä ajateltaisi että hän on se mikä onkin, eli juoppo.

Olemme mieheni kanssa miettineet naimisiinmenoa jo vuosia, mutta juhlien järjestäminen kosahtaa tähän sisarukseeni. Hän on kuitenkin VAIN yksi henkilö siinä kutsuporukassa, ja juhlat meidän omamme, eikä meillä ole mitään halua juhlia kuivin suin tämän narskusisarukseni vuoksi.

Jättäisimme hänet todella mielellämme kutsumatta, mutta se tarkoittaisi sitä että vanhempanikaan eivät tulisi juhliin, eikä muutama muukaan lähisukulaiseni. Tämän lisäksi hääiloamme varjostaisi se että hjuhlan jälkeen välit olisivat pilalla osaan minun suvustani.

Toinen vaihtoehto olisi vain järjestää alkotarjoilu, jolloin sisarukseni suuttuisi, koska muut ottaisivat olutta, ja hän joutuisi olemaan kuivinsuin, koska ei kehtaisi ottaa mitään kun esittää suvullemme niin raitista että!! Vanhempani loukkaantuisivat myös, koska "en ajattelisi yhtään sitä miten vaikeaa sisaruksellani juhlissa on".

Kolmas vaihtoehto olisi järjestää alkottomat häät, ja juhlia OMIA häitämme sisarukseni määräysten mukaan.

Neljäs vaihtoehto on  olla järjestämättä juhlia ollenkaan, jolloin sisarukseni taas päättäisi ettei meille tule hääjuhlaa koska emme suostu juhlaa hänen mukaans järjestämään.

5. vaihtoehto on järjestää juhla vain kavereiden kesken, jolloin minun puolen sukuni ei ihmettelisi, vaan ajattelisi että "jaa, ne onkin vain tuolle nuorisoporukalle pikkukekkerit", mutta sitten pitäisi jättää myös miehen suku kutsumatta, ja sitä emme haluaisi.

Ihan rehellisesti emme ole tästä syystä menneet naimisiin. En halua edes mmaistraattivihkimistä, koska sitäkin päivää varjostaisi se että olisin halunnut juhlat, mutta sisarukseni pilaisi ne tavalla tai toisella.

Kiitos että sain purkautua.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minäkin joudun toteamaan että leikit. Semmoiset menee missä saa olla yleisönä vain, mutta se että yhtäkkiä pitäisi osallistua johonkin vastoin ennakkotietämistä, ja vastentahtoisesti, kun asetetaan yllättäen tilanteeseen jossa rooli muuttuukin häävieraasta ja yleisöstä aktiiviseksi osallistujaksi on hirvittävää. 

Toinen on itse hääpari. On moukkamaista kutsua ensin häihin, ja sen jälkeen olla kuin ei puolia vieraista tuntisikaan, ei edes katseet kohtaa. Ajan viettäminen vain omien kavereiden seurassa hääjuhlassa. Älkää siis kutsuko kuin ne joita myös viitsitte jututtaa juhlanne aikana. 

Kolmantena muut vieraat. Tätä ei tietenkään voi sinänsä kontrolloida, mutta olisi kohteliasta häävieraiden jutella myös muiden kuin sen oman kaverinsa kanssa. Ei tarvitse avautua, mutta vaikka samassa pöydässä ei kuiskuteltaisi ja tirskuttaisi kaverin kanssa niin että muu pötäseurue ajattelee että heillekö nauretaan, ja jos joku puhuu sinulle vaikkapa ruokajonossa, niin vastaa, äläkä nakkele ylimielisesti niskojasi. 

Olen samaa mieltä. Kuitenkin ainakin omasta kokemukseni on se, että oma hääpäivä menee ihan siivillä ja siinä ei todellakaan ehtinyt miettimään sitä, että olenko jutellut kaikkien kanssa. Voi olla että en jutellut, vaikka vieraita oli erittäin maltillinen määrä. Eli tahattomasti en jättänyt ketään huomiotta, mutta niin on ihan hyvin voinut käydä. Ketään en sentään ole häissäni vältellyt ja kaikkien kanssa, jotka ovat tulleet minulle juttelemaan, juttelin kyllä. Ja toki myös menin itse juttelemaan vieraille.

Ja muille vieraille puhumisesta toisten häissä: toki vastaan ja juttelen, jos keksin juteltavaa, mutta itse olen niin introvertti, että en tieten tahtoen mene juttelemaan tuntemattomille, jos ei ole asiaa. En siis mene häihin tutustuakseni muihin, mutta ei minua se haittaa, jos niin sattuu tapahtumaan. Olen tosi huono keksimään puhuttavaa tuntemattomien kanssa, joten mulle on hankalaa olla esim. samassa pöydässä tuntemattomien kanssa. En todellakaan ole se keskustelun ylläpitäjä. Onneksi mun mies on eri maata, joten yleensä sitten seuraan hänen ja muiden keskustelua, ja jotain saatan sanoa sinne väliin, mutta välttämättä en.

Jos hääkutsussa kysytään erikoisruokavalioita, niin olisi suotavaa että niitä olisi todella myös tarjolla. Pari vuotta sitten kaverini häissä oli tarjolla runsaahko pitopöytä, jota sekasyöjäystäväni kehuivat kovasti, mutta me kasvissyöjät saimme pärjätä keitetyillä perunoilla ja närpityllä salaatilla. Tarjolla oli monta erilaista lihaa, sillä sulhanen metsästää, ja lihaa oltiin ympätty jopa jokaiseen salaattiin joko pekonikuutioiden, kanan tai katkarapujen muodossa. Keitetyt perunat ja leipä levitteineen olivat valehtelematta ainoita ruokalajeja, joissa ei ollut lihaa. Hämmästelin hieman tätä, sillä hääkutsussa oli pyydetty rastittamaan erikseen mm. kasvisruokavalio, ja suurin osa meistä morsiamen ystävistä on ollut kasvissyöjiä jo vuosia, joten oletin hölmösti että tämä oltaisiin otettu huomioon edes yhden lämpimän ruuan muodossa. Saimme kuulla häiden jälkeen morsiamelta illanvietossa, että sulhanen ei ollut halunnut kasvisruokaa tarjolle periaatteesta, sillä hänellekään ei kuulemma tarjoiltaisi lihaa kasvissyöjien häissä. Olisivat ilmoittaneet tästä edes etukäteen, niin olisimme voineet varautua vaikka omilla eväillä (ja pienemmällä häälahjalla).

Vierailija kirjoitti:

on jännä huomata miten vaivaantuneeksi ihmiset kokevat sen, että joutuvat juttelemaan ennestään tuntemattomille ihmisille. Aina pitäisi se sama kuppikunta olla juttelemassa niitä samoja asioita koko pippalon ajan. Minusta on vain piristävää jutella uusien ihmisten kanssa, sitten kun alkaa se ohjelman vapaampi puoli, eli ruoan jälkeen, voi kuitenkin mennä taas juttelemaan sen Katjan ja Annen kanssa, jonka on tuntenut jo tarhaiästä. 

Tottakai jokainen pystyy tuikituntemattomien kanssa puhumaan hyvää päivää kirvesvartta-tyyliin hääpaikaSta, hääparista, säästä ja vaikka mistä, mutta kun se ei anna kummallekaan yhtikäs mitään. Ei taida olla savolaisia tai karjalaisia nämä tuppisuut? En kyllä ymmärrä mitä piristävää on vaihtaa kohteliaisuus fraaseja jonkin täysin yhdentekevää ihmisen, jota ei tule enää ikinä näkemään, kanssa. Kuhan lätistään kohteliaisuuden vuoksi. Siitä taas saa paljon enemmän, että pääsee juttelemaan kuulumisia niiden harvoin näkemiensä sukulaisten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Tuo on kyllä hyvin mautonta, jättää kaason puoliso kutsumatta.

Itse olin kaverin häissä myös vieraana ilman puolisoa, vaikka olin 7. kuulla raskaana. Tiesivät siis jo kutsuessaan vain minut, että olin raskaana ja ollut puolisoni kanssa yhdessä jo useamman vuoden. Siinä sitten selittelet/keksit hätävalheita hääjuhlassa tuntemattomille ihmisille, miksi minun puolisoni "ei päässyt" mukaan. Olin ainoa ilman avecia. Oli todella kiusallista ja nöyryyttävää, vaikka pahan mielen yritinkin peittää parhaani mukaan.

Olin hääparin toisen osapuolen läheinen ystävä yli 10 v ajan, tuo tapahtuma viilensi välit totaalisesti.

Vaikkei kaikkien sukulaisten/kavereiden puolisot miellyttäisi, niin kutsu molemmille olisi silti kohtuullinen pitkään yhdessä olleille pareille.

Minä tuollaisissa tilanteissa sanon totuuden

Kerron että puolisoa ei kutsuttu, siksi ei ole mukana.

En tokikaan ala asiaa päivittelemään tai ihmettelemään kenellekään , mutta en kyllä myöskään valehtele.

Se on hääparin asia nolostella ja selitellä asiaa , jos se esille tulee jossain vaiheessa.