Häävieraan näkökulmasta ajateltuna, mikä on ollut häissä ikävintä/huonointa/tylsintä/epäonnistuneinta?
Jos yrittää välttää muiden tekemiä sudenkuoppia, saisi ehkä järjestettyä vieraillekin kivat häät. Hääparillehan se päivä on joka tapauksessa ikimuistoinen, mutta jotta vieraillakin olisi hauskaa, olisi kiva kuulla häävieraiden kokemuksia pilalle menneistä häistä.
Kommentit (2309)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuten, onko niitä alkoholistisukulaisia pakko kutsua? Ihmisiä joista ei edes pidä?
Tämä on kyllä paha rasti. Sisarukseni on alkoholisti, joka "koko ajan yrittää olla raittiina". Tästä johtuen jouluisin ei ole pöydässä viiniä, eikä juhannuksena saunaolutta, eikä minään muunakaan juhlapäivänä, ettei sisaruksella olisi paha mieli kun ei voi ottaa itse, tai ettei hän ratkeaisi.
Kaikki yrittävät siis tukea sisarustani alkottomuudessa.
Omasta mielestäni tämä on silkkaa pelleilyä ja huomion viemistä sisarukseeni. Kaikki lähipiirin juhlat pitäisi mennä hänen alkoholisminsa ehdoilla, eli juhlien järjestäjän pitäisi ottaa ensisijaisesti hänet huomioon, ja hänen mukaansa järjestää juhlansa.
Sisarukseni ryyppää sitten itse valitseminaan ajankohtina, ja viikkotolkulla kun sille päälle lähtee. Ymmärtäisin tämän tukemisen, jos sisarukseni oikeasti olisi juomaton alkoholisti, mutta kun hän ei ole, hän vain haluaa esittää olevansa, ettei hänestä ajateltaisi että hän on se mikä onkin, eli juoppo.
Olemme mieheni kanssa miettineet naimisiinmenoa jo vuosia, mutta juhlien järjestäminen kosahtaa tähän sisarukseeni. Hän on kuitenkin VAIN yksi henkilö siinä kutsuporukassa, ja juhlat meidän omamme, eikä meillä ole mitään halua juhlia kuivin suin tämän narskusisarukseni vuoksi.
Jättäisimme hänet todella mielellämme kutsumatta, mutta se tarkoittaisi sitä että vanhempanikaan eivät tulisi juhliin, eikä muutama muukaan lähisukulaiseni. Tämän lisäksi hääiloamme varjostaisi se että hjuhlan jälkeen välit olisivat pilalla osaan minun suvustani.
Toinen vaihtoehto olisi vain järjestää alkotarjoilu, jolloin sisarukseni suuttuisi, koska muut ottaisivat olutta, ja hän joutuisi olemaan kuivinsuin, koska ei kehtaisi ottaa mitään kun esittää suvullemme niin raitista että!! Vanhempani loukkaantuisivat myös, koska "en ajattelisi yhtään sitä miten vaikeaa sisaruksellani juhlissa on".
Kolmas vaihtoehto olisi järjestää alkottomat häät, ja juhlia OMIA häitämme sisarukseni määräysten mukaan.
Neljäs vaihtoehto on olla järjestämättä juhlia ollenkaan, jolloin sisarukseni taas päättäisi ettei meille tule hääjuhlaa koska emme suostu juhlaa hänen mukaans järjestämään.
5. vaihtoehto on järjestää juhla vain kavereiden kesken, jolloin minun puolen sukuni ei ihmettelisi, vaan ajattelisi että "jaa, ne onkin vain tuolle nuorisoporukalle pikkukekkerit", mutta sitten pitäisi jättää myös miehen suku kutsumatta, ja sitä emme haluaisi.
Ihan rehellisesti emme ole tästä syystä menneet naimisiin. En halua edes mmaistraattivihkimistä, koska sitäkin päivää varjostaisi se että olisin halunnut juhlat, mutta sisarukseni pilaisi ne tavalla tai toisella.
Kiitos että sain purkautua.
Teidän häät, teidän elämä. Jos alatte muiden ihmisten ongelmien ja tarpeiden mukaan hyppimään, siihen se teidän elämä sitten meneekin. Niinkuin nyt jo näyttää tapahtuvan.
Tässä elämässä ei voi vaan voi miellyttää kaikkia ilman, että sen yrittämisenkin hintana on oma pahoinvointi. Ja miksi ihmeessä edes tarvitsee. Teidän lähipiirille pitäisi olla ensisijainen asia, että te olette onnellisia mennessänne naimisiin ja muut setvikööt ongelmansa tykönään. Ja jos se ei ole muille tärkeää, niin sellaisten ihmisten siirtäminen sivuun omasta elämästä on enemmän kuin suotavaa. Olkoot sitten perheenjäseniä tai ei.
En osallistu häihin enkä hautajaisiin.
Kamalia tilaisuuksia.
Ikäviä juhlia häät, jotenkin vanhanaikaisia. Ei kuulu nykyaikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on isot perheet ja isot suvut ja tästä syystä on tullut istuttua todella monissa häissä. Yleisesti ottaen kaikki hääjuhlat ovat olleet aivan samanlaisia. En muista yksiäkään häitä, jotka eivät olisi menneet perinteisellä kaavalla vihkiminen (aina samalla kaavalla) - siirtyminen hääpaikalle - odottelua - tervetuloa - ruokailu ja taas odottelua, kun kaikki syövät eri aikaan - jotain höpöhöpöohjelmaa tai lauluesityksiä - puheita ja esityksiä ja höpöhöpöohjelmaa - kahvi - pikkulapsiperheet ja vanhukset lähtevät kotiin (ja me..) - joskus hääkimpun heitto, joskus ei - hääparin lähipiiri jää juhlimaan.
Häät ovat siis aina ihan samanlaisia, mikä on hyvä ja huono juttu. Tietää, mitä odottaa, mutta välillä toivoisi jonkinlaista persoonallisuutta kaavamaisiin hääjuhliin. En todellakaan vieraana jälkikäteen muista kenenkään häistä kenenkään pukua, serviettien värejä, mitä ruokaa oli tarjolla, mitä pappi puhui kirkossa, mitä joku lauloi missäkin tai mitä leikittiin. Ne ovat yhtä mössöä. Jos sen sijaan olisi jotain poikkeavaa, sen muistaisi.
Bottom 3 hääjuhlat:
1) Vieraita oli vain kourallinen (n.30 hlö), hääjuhlapaikka oli vieraiden vähyyteen nähden aivan liian iso. Pienempi tila olisi antanut intiimimmän tunnelman. Näissä häissä ruokailtiin pöydissä, jotka olivat metrien päässä seuraavista pöydistä. Ohjelmaa ei juurikaan ollut. Syötiin hiljaa, joku lauloi jonkun laulun, syötiin kakku hiljaa ja kaikki lähtivät pois.
2) Vieraat istutettiin keskenään tuntemattomien ihmisten viereen. Siis avioparit ja kokonaiset perheet siroteltiin pitkin hääpaikkaa. Oli tosi kiusallista istua pöydässä, jossa ei ollut kenelläkään mitään yhteistä puheenaihetta. Osa tunsi morsiamen, osa sulhasen ja kun ikähaarukka pöydässä oli 15-75v, istuminen oli suorastaan piinallisen tylsää ja pitkäveteistä.
Tuossa on varmaan ollut ajatuksena, että saadaan häävieraat tutustumaan toisiinsa. Mutta silloin pitäisi olla joku alustus keskustelulle, tyyliin "kertokaa toisillenne joku muisto morsiamesta/sulhasesta" tai jotain vastaavaa. Ei ihmiset ala luontevasti jutella ventovieraiden kanssa tuosta vaan.
Juuri tuollainen tehtävä pilaisi illan lopullisesti... eikö morsian kuvittele hieman liikaa oman persoonansa kiinnostavuudesta,jos oikeasti kuvittelee, että ventovieraat ihmiset haluaisivat viettää illan tutustuen toisiinsa keskustelemalla morsiamesta. Phuuh... ootte te outoja.
En ole itse morsian, mutta tuli vaan mieleen tuollainen, että annettaisiin joku aihe mistä keskustellaan. Muuten se on sitä säästä puhumista. Jos keksit itse jonkun paremman aiheen niin siitä vaan, mutta missä morsiamesta sitten puhuttaisiin jos ei juuri häissä? Ja mainitsin kyllä sulhasenkin.
Tai miten olisi niinkin hurja keksintö kuin laittaa samaan pöytään ihmisiä, jotka keksivät juteltavaa ilman tehtävänantoja?
Omiisi on kai pakko osallistua...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuten, onko niitä alkoholistisukulaisia pakko kutsua? Ihmisiä joista ei edes pidä?
Tämä on kyllä paha rasti. Sisarukseni on alkoholisti, joka "koko ajan yrittää olla raittiina". Tästä johtuen jouluisin ei ole pöydässä viiniä, eikä juhannuksena saunaolutta, eikä minään muunakaan juhlapäivänä, ettei sisaruksella olisi paha mieli kun ei voi ottaa itse, tai ettei hän ratkeaisi.
Kaikki yrittävät siis tukea sisarustani alkottomuudessa.
Omasta mielestäni tämä on silkkaa pelleilyä ja huomion viemistä sisarukseeni. Kaikki lähipiirin juhlat pitäisi mennä hänen alkoholisminsa ehdoilla, eli juhlien järjestäjän pitäisi ottaa ensisijaisesti hänet huomioon, ja hänen mukaansa järjestää juhlansa.
Sisarukseni ryyppää sitten itse valitseminaan ajankohtina, ja viikkotolkulla kun sille päälle lähtee. Ymmärtäisin tämän tukemisen, jos sisarukseni oikeasti olisi juomaton alkoholisti, mutta kun hän ei ole, hän vain haluaa esittää olevansa, ettei hänestä ajateltaisi että hän on se mikä onkin, eli juoppo.
Olemme mieheni kanssa miettineet naimisiinmenoa jo vuosia, mutta juhlien järjestäminen kosahtaa tähän sisarukseeni. Hän on kuitenkin VAIN yksi henkilö siinä kutsuporukassa, ja juhlat meidän omamme, eikä meillä ole mitään halua juhlia kuivin suin tämän narskusisarukseni vuoksi.
Jättäisimme hänet todella mielellämme kutsumatta, mutta se tarkoittaisi sitä että vanhempanikaan eivät tulisi juhliin, eikä muutama muukaan lähisukulaiseni. Tämän lisäksi hääiloamme varjostaisi se että hjuhlan jälkeen välit olisivat pilalla osaan minun suvustani.
Toinen vaihtoehto olisi vain järjestää alkotarjoilu, jolloin sisarukseni suuttuisi, koska muut ottaisivat olutta, ja hän joutuisi olemaan kuivinsuin, koska ei kehtaisi ottaa mitään kun esittää suvullemme niin raitista että!! Vanhempani loukkaantuisivat myös, koska "en ajattelisi yhtään sitä miten vaikeaa sisaruksellani juhlissa on".
Kolmas vaihtoehto olisi järjestää alkottomat häät, ja juhlia OMIA häitämme sisarukseni määräysten mukaan.
Neljäs vaihtoehto on olla järjestämättä juhlia ollenkaan, jolloin sisarukseni taas päättäisi ettei meille tule hääjuhlaa koska emme suostu juhlaa hänen mukaans järjestämään.
5. vaihtoehto on järjestää juhla vain kavereiden kesken, jolloin minun puolen sukuni ei ihmettelisi, vaan ajattelisi että "jaa, ne onkin vain tuolle nuorisoporukalle pikkukekkerit", mutta sitten pitäisi jättää myös miehen suku kutsumatta, ja sitä emme haluaisi.
Ihan rehellisesti emme ole tästä syystä menneet naimisiin. En halua edes mmaistraattivihkimistä, koska sitäkin päivää varjostaisi se että olisin halunnut juhlat, mutta sisarukseni pilaisi ne tavalla tai toisella.
Kiitos että sain purkautua.
Teidän häät, teidän elämä. Jos alatte muiden ihmisten ongelmien ja tarpeiden mukaan hyppimään, siihen se teidän elämä sitten meneekin. Niinkuin nyt jo näyttää tapahtuvan.
Tässä elämässä ei voi vaan voi miellyttää kaikkia ilman, että sen yrittämisenkin hintana on oma pahoinvointi. Ja miksi ihmeessä edes tarvitsee. Teidän lähipiirille pitäisi olla ensisijainen asia, että te olette onnellisia mennessänne naimisiin ja muut setvikööt ongelmansa tykönään. Ja jos se ei ole muille tärkeää, niin sellaisten ihmisten siirtäminen sivuun omasta elämästä on enemmän kuin suotavaa. Olkoot sitten perheenjäseniä tai ei.
Olen kanssasi täsmälleen samaa mieltä. En kuitenkaan halua muistaa omia häitäni tällaisena virranjakajana, jonka ansiosta siirrettiin ihmisiä elämästämme sivuun. Tai että meidät siirrettiin.
Ymmärrän että tätä voi olla vaikea sellaisen ymmärtää jolla ei tällaisesta kokemusta ole. Teimme niin tai näin niin sisaruksen kädenjälki näkyy.
Luottavaisesti suhtaudun siihen että tulevaisuus tuo mukanaan jotain ihan muuta, ja menemme naimisiin sitten kun meille sopiva hetki tulee, ja silloin nämä asiat ovat jo tavalla tai toisella takana :) Kiitos kuitenkin ihanasta viestistäsi, se lämmitti mieltä.
Isä teki itsarin kun olin 14 vuotias
Äiti toi himaan miehen jolla 3 lasta
Yhdellä pikkupojalla niin mädät hampaat että ne oli vedettävä kaikki pois.
Meillä asui myös miehen ystäviä esim m.ustalaisia.
Laitoin aina huoneeni oven lukkoon kun menin kotiin.
Oli pakko hävetä kun kyläläiset kommentoi minulle päin naamaa.
Tästä syystä en järjestänyt aikuisena häitä...
menin naimisiin maistraatissa.
En olisi pystynyt kutsumaan ketään sukulaisia.
Enkä jaksa selittää tämmöisiä ystävilleni.
MarttiPertti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en ainakaan ihan ymmärrä että miksi häihin kutsutaan sukulaisia joihin ei muutenkaan pidetä mitään yhteyttä? Ja sitten syyllistetään kutsussa ettei haittaa vaikkei paikalle saavu, ohessa tilinumero.
Tämä. Sain tekstiviestillä kutsun sisarukseni lapsen häihin johonkin ties minne. Ihan kiva että kuului jotai 30 vuoden jälkeen tästäkin porukasta. Olisi ollut kyllä kiva tietää naimisiin menevän lapsen nimi ja vähän muutakin kuin pankkitilinunero. Että silleen. Jäi muistamatta ja lähtemättä.
Todella outoja nämä ihmisten asenteet. Kyllä minä tätini kutsuisin häihini vaikkei oltaisi nähty suunnilleen ikinä. Ruuat ja juomat maksavat per osallistuja joten en näe mitenkään tulokulmanakaan sitä että joku kutsuttaisiin häihin sen vuoksi jotta sillä tehdään rahaa. Ystävällinen teko kutsua sukulainen häihin saa ilkeän näkökulman.
Tuli mieleen että miksi näitä välejä pitäisi lämmittää häissä? Ehkä jokin muu olisi viisain yhteydenottotapa?
Yksi vaivaannuttavimmista ohjemanumeroista on, kun yli-innokas äiti pakotta lapsensa esiintymään kaikelle hääväelle, "kun meidän Jenna ja Jonne ovat juuri viime syksynä aloittaneet viulutunnit ja niin kovin mielellään esiintyvät". Just joo, esiintyvät mielellään, kun mutsi pakottaa ja mukulat seisovat näyttämöllä itku kurkussa kiusaamassa kissaa epätahtisesti. Ja mutsi seisoo eturivissä naama loistaen, kun hänellä on niin lahjakkaat lapset. Yleisö ei ilkeä olla taputtamatta, joten seuraavaksi mutsi sitten käskeekin jälkikasvunsa joko soittamaan jonkun toisen kappaleen tai laulavan jonkun kivan laulun - nuotin vierestä. Huoh!
-Sulhasen isä ei hyväksynyt morsianta sukuunsa, minkä antoi selvästi puheessaan ymmärtää.
-Morsiamen äiti on uskovainen, ja alkoholijuomien tarjoilu oli rajoitettua. Viinilasilliset käytiin täyttämässä keittiössä, siten, että tarjoilija otti lasin ja toi sen täytenä takaisin. Oli todella hidasta.
-Samoissa häissä oleva bändi oli hankittu kaupan ilmoitustaululla olevan ilmoituksen perusteella, kuuntelematta bändiä etukäteen ollenkaan. Osasivat ehkä viisi biisiä välttävästi.
-Jatkojen "yökerho" oli hotellihuone, johon oli aseteltu tuoleja rinkiin. Siinä sitten vietimme aikaa tylsiä juttuja rupatellen ja erilaisia juomia nauttien. Jatkot eivät muuttuneet siitä yhtään hauskemmiksi.
-500 häävieraan porukka oli jaettu a- ja b-kasteihin. Parempi porukka sai paahtopaistia, mozzarellasalaattia ja minttuperunoita viinikaatoineen, rahvaalle oli tarjolla raakaa kinkkukiusausta ja kotikaljaa, maksua vastaan myös keppanaa.
-Sellaiset häät ovat tylsiä, joissa näkee, että parin liitto ei tule kestämään kauaa.
Vierailija kirjoitti:
MarttiPertti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en ainakaan ihan ymmärrä että miksi häihin kutsutaan sukulaisia joihin ei muutenkaan pidetä mitään yhteyttä? Ja sitten syyllistetään kutsussa ettei haittaa vaikkei paikalle saavu, ohessa tilinumero.
Tämä. Sain tekstiviestillä kutsun sisarukseni lapsen häihin johonkin ties minne. Ihan kiva että kuului jotai 30 vuoden jälkeen tästäkin porukasta. Olisi ollut kyllä kiva tietää naimisiin menevän lapsen nimi ja vähän muutakin kuin pankkitilinunero. Että silleen. Jäi muistamatta ja lähtemättä.
Todella outoja nämä ihmisten asenteet. Kyllä minä tätini kutsuisin häihini vaikkei oltaisi nähty suunnilleen ikinä. Ruuat ja juomat maksavat per osallistuja joten en näe mitenkään tulokulmanakaan sitä että joku kutsuttaisiin häihin sen vuoksi jotta sillä tehdään rahaa. Ystävällinen teko kutsua sukulainen häihin saa ilkeän näkökulman.
Tuli mieleen että miksi näitä välejä pitäisi lämmittää häissä? Ehkä jokin muu olisi viisain yhteydenottotapa?
No eihän se käy kun silloin ei voi ruinata rahaa jos pyytää tädin ihan vaan kahvilla käymään ja aidosti tahtoisi tavata hänet eikä saada hänen rahojaan.
Se oli ikävintä, kun häävieraita ei esitelty toisilleen. Jäi outo olo, kun olimme samassa ruokajonossa, mutta ei mitään hajua, kuka on kukin. Pälyilimme pöydistä toisiamme, tuntui kyllä hassulta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liian pitkät juhlapuheet on ehdoton inhokkini. Ei ketään oikeasti kiinnosta kuunnella vartin mittaista yksityiskohtaista selostusta sulhasen tai morsiamen toilailuista ala-asteella tai tilitystä jostain opiskeluaikaisista kännäilyistä.
Pohjanoteeraus tällä saralla oli, kun yksissä häissä morsiamen isä piti puheen, joka alkoi siitä, kun isän esi-isä muutti joskus 1700-luvulla kyseiseen kylään, jossa morsiankin oli kasvanut ja jossa häät pidettiin. Puheessa käytiin läpi koko suvun tarina pikkutarkasti ja morsiamen elämä vieläkin pikkutarkemmin. Sitten kerrottiin kylän nykyisistä asukkaista ja naapureista. Ja lopuksi kohotettiin malja, joskaan itselleni ja ilmeisesti monelle muullekaan ei selvinnyt että miksi, koska puhe päättyi toteamukseen, että ja sitten päästäänkin nykyhetkeen, nyt kaikki tietää että kuka se Maija oikeastaan onkaan ja kenen häihin on tullut. Ei edes mitään onnitteluja hääparille.
Ihan kätevä tämä historiikki sinänsä, koska en tuntenut morsianta lainkaan, enkä kyllä sulhastakaan. Häät oli avomieheni opiskeluaikaisen kaverin, johon miehenikään ei ollut enää aikoihin pitänyt oikein yhteyttä. Oli selvää, että kyse oli vain siitä, että haluttiin sulhasenkin puolelta nyt vähän porukkaa sinne - 90% vieraista oli morsiamen sukua ja kavereita. Mentiin velvollisuudentunnosta, kun avomieheni kaveri pyysi niin kovin epätoivoisen oloisena. :D
Musiikkia ei ollut ja häät loppuivat jo ennen kahdeksaa. Siis loppuivat kokonaan, ei jatkoja tai mitään. Kaikki lähtivät kotiin ja hääpari lähti viettämään hääyötä.
Kyseiset häät oli vieläpä juhannuspäivänä, eli juhannus meni vähän niinku siinä. Oli kyllä kummallisimmat häät, joissa olen ikinä ollut.
Ensin ajattelin että olit meidän häissä. Ei kuitenkaan ollut juhannuksena ne. Lol. Muistelen isäni pitäneen tuollaisen puheen ja mieheni kutsui vain vanhempansa ja opiskelukaverinsa.
Hmm.. oliko nuo häät sattumoisin jossain Pohjanmaalla?
Vierailija kirjoitti:
-Sulhasen isä ei hyväksynyt morsianta sukuunsa, minkä antoi selvästi puheessaan ymmärtää.
-Morsiamen äiti on uskovainen, ja alkoholijuomien tarjoilu oli rajoitettua. Viinilasilliset käytiin täyttämässä keittiössä, siten, että tarjoilija otti lasin ja toi sen täytenä takaisin. Oli todella hidasta.
-Samoissa häissä oleva bändi oli hankittu kaupan ilmoitustaululla olevan ilmoituksen perusteella, kuuntelematta bändiä etukäteen ollenkaan. Osasivat ehkä viisi biisiä välttävästi.
-Jatkojen "yökerho" oli hotellihuone, johon oli aseteltu tuoleja rinkiin. Siinä sitten vietimme aikaa tylsiä juttuja rupatellen ja erilaisia juomia nauttien. Jatkot eivät muuttuneet siitä yhtään hauskemmiksi.
-500 häävieraan porukka oli jaettu a- ja b-kasteihin. Parempi porukka sai paahtopaistia, mozzarellasalaattia ja minttuperunoita viinikaatoineen, rahvaalle oli tarjolla raakaa kinkkukiusausta ja kotikaljaa, maksua vastaan myös keppanaa.
-Sellaiset häät ovat tylsiä, joissa näkee, että parin liitto ei tule kestämään kauaa.
Siis kuka on niin juntti että tarjoilee parempaa ruokaa yhdelle porukalle ja jotain arkiruokaa niille vähemmän tärkeille? Miksi vaivautua sitä b-porukkaa edes kutsumaan? Ai niin, kun pitää saada kyniä ne lahjat/rahat mahdollisimman monilta vierailta. Kiva jos vieras investoi pari sataa vaatteisiin, matkoihin ja lahjaan ja sitten huomaa istuvansa kyökin puolella lusikoimassa jotain Atrian haaleaa kinkkukiusausta kun se parempi porukka syö salissa paahtopaistia kaikilla mausteilla.
En enää pitäisi mitään välejä ihmisiin joka kohtelee vieraitaan noin törkeästi, vaikka olisin itse ollut siinä a-ryhmässä syömässä paistia. Varmistaisin myös ilkeyksissäni että juttu noista häistä leviää mahdollisimman laajalti. Tietävät ainakin ne b-luokkaan lasketut ihmiset kieltäytyä jos tulee kutsu häihin numero kaksi.
Hyvä ruoka jota on riittävästi (eli voi huoletta sanstsata jos buffet) sekä riittoisa ja heti auki oleva juomapuoli pelastaa paljolta. Tylsät ohjelmat jne ei ota pattiin kun on täysi viinilasi kädessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuten, onko niitä alkoholistisukulaisia pakko kutsua? Ihmisiä joista ei edes pidä?
Tämä on kyllä paha rasti. Sisarukseni on alkoholisti, joka "koko ajan yrittää olla raittiina". Tästä johtuen jouluisin ei ole pöydässä viiniä, eikä juhannuksena saunaolutta, eikä minään muunakaan juhlapäivänä, ettei sisaruksella olisi paha mieli kun ei voi ottaa itse, tai ettei hän ratkeaisi.
Kaikki yrittävät siis tukea sisarustani alkottomuudessa.
Omasta mielestäni tämä on silkkaa pelleilyä ja huomion viemistä sisarukseeni. Kaikki lähipiirin juhlat pitäisi mennä hänen alkoholisminsa ehdoilla, eli juhlien järjestäjän pitäisi ottaa ensisijaisesti hänet huomioon, ja hänen mukaansa järjestää juhlansa.
Sisarukseni ryyppää sitten itse valitseminaan ajankohtina, ja viikkotolkulla kun sille päälle lähtee. Ymmärtäisin tämän tukemisen, jos sisarukseni oikeasti olisi juomaton alkoholisti, mutta kun hän ei ole, hän vain haluaa esittää olevansa, ettei hänestä ajateltaisi että hän on se mikä onkin, eli juoppo.
Olemme mieheni kanssa miettineet naimisiinmenoa jo vuosia, mutta juhlien järjestäminen kosahtaa tähän sisarukseeni. Hän on kuitenkin VAIN yksi henkilö siinä kutsuporukassa, ja juhlat meidän omamme, eikä meillä ole mitään halua juhlia kuivin suin tämän narskusisarukseni vuoksi.
Jättäisimme hänet todella mielellämme kutsumatta, mutta se tarkoittaisi sitä että vanhempanikaan eivät tulisi juhliin, eikä muutama muukaan lähisukulaiseni. Tämän lisäksi hääiloamme varjostaisi se että hjuhlan jälkeen välit olisivat pilalla osaan minun suvustani.
Toinen vaihtoehto olisi vain järjestää alkotarjoilu, jolloin sisarukseni suuttuisi, koska muut ottaisivat olutta, ja hän joutuisi olemaan kuivinsuin, koska ei kehtaisi ottaa mitään kun esittää suvullemme niin raitista että!! Vanhempani loukkaantuisivat myös, koska "en ajattelisi yhtään sitä miten vaikeaa sisaruksellani juhlissa on".
Kolmas vaihtoehto olisi järjestää alkottomat häät, ja juhlia OMIA häitämme sisarukseni määräysten mukaan.
Neljäs vaihtoehto on olla järjestämättä juhlia ollenkaan, jolloin sisarukseni taas päättäisi ettei meille tule hääjuhlaa koska emme suostu juhlaa hänen mukaans järjestämään.
5. vaihtoehto on järjestää juhla vain kavereiden kesken, jolloin minun puolen sukuni ei ihmettelisi, vaan ajattelisi että "jaa, ne onkin vain tuolle nuorisoporukalle pikkukekkerit", mutta sitten pitäisi jättää myös miehen suku kutsumatta, ja sitä emme haluaisi.
Ihan rehellisesti emme ole tästä syystä menneet naimisiin. En halua edes mmaistraattivihkimistä, koska sitäkin päivää varjostaisi se että olisin halunnut juhlat, mutta sisarukseni pilaisi ne tavalla tai toisella.
Kiitos että sain purkautua.
Teidän häät, teidän elämä. Jos alatte muiden ihmisten ongelmien ja tarpeiden mukaan hyppimään, siihen se teidän elämä sitten meneekin. Niinkuin nyt jo näyttää tapahtuvan.
Tässä elämässä ei voi vaan voi miellyttää kaikkia ilman, että sen yrittämisenkin hintana on oma pahoinvointi. Ja miksi ihmeessä edes tarvitsee. Teidän lähipiirille pitäisi olla ensisijainen asia, että te olette onnellisia mennessänne naimisiin ja muut setvikööt ongelmansa tykönään. Ja jos se ei ole muille tärkeää, niin sellaisten ihmisten siirtäminen sivuun omasta elämästä on enemmän kuin suotavaa. Olkoot sitten perheenjäseniä tai ei.
Olen kanssasi täsmälleen samaa mieltä. En kuitenkaan halua muistaa omia häitäni tällaisena virranjakajana, jonka ansiosta siirrettiin ihmisiä elämästämme sivuun. Tai että meidät siirrettiin.
Ymmärrän että tätä voi olla vaikea sellaisen ymmärtää jolla ei tällaisesta kokemusta ole. Teimme niin tai näin niin sisaruksen kädenjälki näkyy.
Luottavaisesti suhtaudun siihen että tulevaisuus tuo mukanaan jotain ihan muuta, ja menemme naimisiin sitten kun meille sopiva hetki tulee, ja silloin nämä asiat ovat jo tavalla tai toisella takana :) Kiitos kuitenkin ihanasta viestistäsi, se lämmitti mieltä.
Hankalaa. Alkoholistit ovat lähtökohtaisesti erittäin itsekkäitä ihmisiä eivätkä koskaan mieti asioita lähimmäistensä kannalta, he ajattelevat ainoastaan itseään ja pulloaan, oli tilanne mikä hyvänsä. Kasvoin itse alkkisperheessä joten tiedän oikein hyvin miten nää jutut menee. Todellisuudessa alkoholistihan on itse vastuussa käytöksestään ja juomisestaan tai raitistumisestaan. Maailma on täynnä alkoholia eikä raitistunut alkoholisti voi sitä jatkuvasti vältellä, hänen on loppupeleissä opittava sanomaan ei vaikka viinaa olisi tarjolla saavikaupalla.
Itse tekisin niin että järjestäisin sellaiset häät kuin itse haluan, ja kertoisin perheelleni millaiset ne tulevat olemaan. Voit muistuttaa heitä siitä että olet tähän asti kunnioittanut sisaren tahtoa kaikissa muissa juhlissa, mutta nämä ovat sinun ja miehesi häät ja ne järjestetään kuten te itse haluatte. Onhan miehelläsikin oikeus juhlia kuten haluaa ilman että käly määrää juhlien luonteen. Sisaresi ja vanhempasi voivat sitten päättää tulevatko häihin vai eivätkö. Kun ymmärrät että osallistuminen tai osallistumatta jättäminen on sisaresi ja vanhempiesi OMA päätös, ei sinun ja miehesi, asia helpottuu. He kantavat siitä vastuun, ette te.
Asiat jotka ei haittaa:
- Juomista maksaminen, jos kyseessä on esim. opiskelijapariskunnan häät
- Alkoholittomuus tai pelkät ruokaviinit, jos ryyppybileet ei muutenkaan ole hääparilla tapana
- Leikit, jos niihin osallistuminen ei laita ketään väkisin parrasvaloihin vaan huomion kohteena on hääpari ja yleisö voi osallistua pöydistä halutessaan
Asiat jotka on toimineet:
- Seremoniamestari, joka pitää huolen tapahtumien kulun infoamisesta ja esittelee pöytäseurueet
- Juhlatilaan saa jäädä yöksi
- Facebookryhmä häävieraille, jossa voi sopia kyydeistä ym.
- Hauska välitekeminen, esim. polaroid-kuvat ja terveisten kirjoittaminen kirjaan jne.
- Lahjan sijasta tilinumero häämatkakassaan, kukin sponsoroi haluamallaan määrällä
Asiat jotka jääneet vähän harmittamaan:
- Hääparin kanssa ei juuri pääse seurustelemaan
- Maksulliset jutut, tietynlaisten vaatteiden tai tietynarvoisen lahjan hankinta (vähävaraisemmille hankalaa)
- Ei kutsua avecille (toisaalta ymmärrän budjetin rajoittamisen kannalta).
Vierailija kirjoitti:
Eräissä häissä vihkiminen tapahtui juhlapaikan pihalla, nurmikolla. Hääpari + vihkijä olivat keskellä, vieraat muodostivat ringin heidän ympärilleen. Ihan kiva idea, mutta toteutus ei oikein onnistunut. Sää oli aurinkoinen, mutta tuulinen, ja tuulen ja ulkotilojen yhdistelmä kadotti äänen kokonaan. En kuullut yhtään mitään vihkimisestä. Lisäksi korkokengissä nurmikolla samassa paikassa seisoskelu oli aika epämukavaa.
Ulkohäät on Suomessa hillitön riski. Onnistumisen todennäköisyys on äärimmäisen pieni, koska niitä riittävän lämpimiä ja tuulettomia päiviä on yksinkertaisesti niin vähän ja niistäkin osa sitten vieläpä liian kuumia. Tyyniä ja aurinkoisia päiviä lämpöasteilla 20-25 on kaikista vuoden päivistä alle 5%.
Tämä, mutta myös toisaalta se, että laitetaan ventovieraita istumaan sekaisin samaan pöytään, että tutustuisivat. Miksi? Opiskelukaveri ja morsiamen isotäti on tuskin jatkossa kovin paljoa tekemisissä. Muutaman sanan voi kohteliaasti vaihtaa, mutta koko illan... Huoh... Antaisivat opiskelukavereitten istua keskenään ja viettää hauskaa tutussa porukassa.
Eräissä häissä vihkiminen tapahtui juhlapaikan pihalla, nurmikolla. Hääpari + vihkijä olivat keskellä, vieraat muodostivat ringin heidän ympärilleen. Ihan kiva idea, mutta toteutus ei oikein onnistunut. Sää oli aurinkoinen, mutta tuulinen, ja tuulen ja ulkotilojen yhdistelmä kadotti äänen kokonaan. En kuullut yhtään mitään vihkimisestä. Lisäksi korkokengissä nurmikolla samassa paikassa seisoskelu oli aika epämukavaa.