Häävieraan näkökulmasta ajateltuna, mikä on ollut häissä ikävintä/huonointa/tylsintä/epäonnistuneinta?

Kaikki häät. Vain ídìooțit menevät naimisiin. Yököttävää, typerää ja totaalisen turhaa!!

Hääparin kotona järjestetyt pienet häät, jossa oli teoriassa kaikki kunnossa. Hääpari ei ollut siivonnut kotona ja siellä oli pölyistä, vieraille ei oltu varattu istumapaikkoja perinteisten kotihuonekalujen lisäksi, joten häävieraita istui lattialla ja terassilla ja osa söi kodinhoitohuoneessa. Lahjapöytää ei ollut, pölyn täyttämä senkki eteisessä raivattiin vieraitten toimesta sellaiseksi.

Morsiamen isä tarjoili alkumaljat ja kompasteli uusissa kengissään aina niitä tuodessaan. Maljojen kohotus vei puolisen tuntia, koska isä kävi yksi tarjotin kerrallaan hakemassa muutaman lasillisen sisältä, kun vieraat seisoivat rivissä pihalla. Viimeinen lasitarjotin putosi lattialle, ja loput vieraista jäivät ilman maljaa, koska ei ollut laseja.

Hääateria oli paistia matalilta kertakäyttölautasilta, oma lautaseni oli lattialla ja söin siinä vieressä istuen, kun ei ollut istumapaikkoja. Sulhanen istui tuppihumalassa terassilla bestmanin kanssa ja soitti kaiuttimista täysillä Pienissä häissä -biisiä. Sulhasta en nähnyt alkuillan jälkeen kertaakaan.

Morsian kiersi äitinsä kanssa jätesäkit kädessä keräämässä kertakäyttöastioita kasaan, siivosivat siis siinä hääjuhlan ohessa, ettei jäisi aamuksi kaikkea. Itselläni oli vielä haarukointi kesken, kun morsian tokaisi ärsyyntyneenä, että voitko lopettaa syömisen ja antaa sen lautasen. Olin ehtinyt syödä viisi minuuttia. Lähdimme häistä kun morsiankin siirtyi terassille kaasonsa kanssa. En ole kuullut hääparista häiden jälkeen, mutta sen tiedän, että ovat eronneet.

Hienot menut, pöytiintarjoilu. Ruuan aikana kolme a-neljää eri alkoholijuomaa. Alkoholia juoville myös vettä. Alkottomille koko ajan vettä. Eikä kasin täyttämisestä edes huolehdittu!

Eli hyviä juomia myös niille, jotka eivät sillä hetkellä käytä alkoholia!! Ei vaan vettä(sekamehua kahvipöydässä... )

Yksissä häissä ei ollut tarjolla aikuisille mitään muuta alkoholitonta juotavaa kuin alkumaljan Pommac.

Oli aivan jäätävää odottaa ensin helteisellä ja paahteisella juhlapaikan pihalla pari tuntia kuvattavana olevaa hääparia, jonka jälkeen sai vain tunkkaista viiniä ruuan kanssa.

Vesikannu olisi ollut aika kiva ylläri.

Parhaimmat häät: lapsuudessa ja nuoruudessa 1980- ja - -90-luvuilla rennonletkeät häät eteläpohjalaisilla nuorisoseurantaloilla. Liuta muita lapsia ja nuoria, osan tunsi entuudestaan ja joihinkin tutustui paikan päällä. Ei mitään kuivia seremoniamestareita, ohjelma oli virallisen epävirallista. Joku yhtye soitti musiikkia ja kaikki mukana tanssilattialla, lapsetkin. Aina joku tuttu kylän mies pöhönäs ja tiettyjä tyyppejä taluteltiin kotiin illan päätteeksi. Ei kuitenkaan mitään sellaista, että kaikki aikuiset olisivat olleet kännissä.

Sen hääparin ja heidän kaveriporukkansa inside-jutut minimiin! Oon ollut nyt kahdessa peräkkäisissä häissä missä leikit koostui parin ja heidän kaveriensa inside juttuihin. Kukaan ei jaksa kuunnella ja katsella kun ne tietyt tyypit pitää hauskaa ja muut miettii että mitähän hemmettiä tekisi.

Puheet lyhyiksi! Edelleenkään kukaan ei jaksa kuunnella pitkiä puheita, ja sen oman lapsensa kehuminen vähemmäksi. Joo on varmasti mahtava poika/tytär, mutta ei kiinnosta kuulla kun sitä yhtä henkilöä kehutaan 30 minuuttia ja se morsian/sulhanen mainitaan kerran jossain sivulauseessa.

Se ruoka. Mahtavaa jos parilla on joku kiva ruokavalio, mutta jos se on kauhean erikoinen niin pliis älkää sylttäkö sitä vieraille. Ja jos kasvissyöjille/vegaaneille sanotaan että heille on myös sopivaa ruokaa, niin pitäkää oikeasti huoli että sitä on. Olen ollut häissä missä tää "kasvissyöjille on paljon ruokaa" osottautui olen pääruianlisukkeeksi tarkoitetut uunikasvikset..

Häät Espanjassa. Itse juhlat olivat kyllä hienot, ruoka oli hyvää ja niin edelleen. Ongelmaksi muodostui kustannukset, me puntaroimme pitkään lähdemmekö ollenkaan kun tuli niin iso hintalappu tälle huvitukselle. Lähdimme, mutta tästä viisastuneena seuraaviin ulkomailla pidettäviin häihin emme lähde. Ilmeisesti järjestely oli aiheuttanut välirikkoja sulhasen ja hänen ystävänsä välilllä, kun päättivät etteivät tule. Ymmärrän kyllä sulhasen (Ex?) ystävää hyvin, sinne meni meidän perheen vuoden matkabudjetti...

Vierailija kirjoitti:

Kaikki häät. Vain ídìooțit menevät naimisiin. Yököttävää, typerää ja totaalisen turhaa!!

Mistä moinen katkeruus kumpuaa?

Täällä onkin tullut monta kertaa tämä esille eli tarkkaan mietitty istumajärjestys:

* Ei sekoitella sukuja keskenään, ei vaan toimi ja kaikilla on tylsää ja tunnelma vaivautunut.

* Ihmisiä ei yhdistä automaattisesti se, että niillä on lapsia. Ei siis myöskään toisilleen vieraita lapsiperheitä samaan pöytään.

* Jos häissä on vieraina jokin porukka, jotka eivät hääparin lisäksi juuri muita tunne kuin toisensa, älkää missään nimessä erottako näitä toisistaan. Tämä koskee myös esim. täti ja tädin lapsen perhe -komboja.

* Jos jokin vieras on ns. suora suustaan, istuttakaa samaan seuraan henkilö, joka tämän tietää ja uskaltaa pistää turvan tukkoon. Ei ventovieraiden seuraan, mikäli etten halua pahaa mieltä.

Omat tylsimmät kokemukset: 1. Häät joissa ei ollut istumajärjestystä. Emme mahtuneet samaan pöytään tuttujen kavereiden kanssa, joten istuimme sitten täysin vieraiden mummojen ja pappojen seurassa. 2. Miehen serkun häät, joissa olimme appivanhempien kanssa. Meidät oli erotettu salin täysin eri puolille. Lisäski meillä oli tuolloin kaksi pientä lasta, joten mun juhla meni kokonaan siihen, kun kävin niitä vuoron perään syöttämässä ja juottamassa tiluksien perälle raahatussa lastenhoitotilaksi valjastetussa matkailuvaunussa. Oma pääruoka tuli ja meni tällaisen reissun aikana. 3. Häät, joissa olin perheeni ja vanhempieni kanssa. Äidillä alkava muistisairaus, joten suusta tulee mitä sattuu täysin suodattamatta. Meidät oli jälleen istutettu täysin eri puolelle juhlataloa, molemmat vieraiden ihmisten seuraan. Seurauksen äidiltä välit poikki häät järjestäneeseen sukuun. 4. Saman suvun häihin päästiin vielä itse (ilman äitiä) ja tälläkin kertaa istuttiin täysin ventovieraiden pappojen ja mammojen seassa. Täysin eri puolella kuin henkilöt, joiden takia häissä olimme.

Vaikka olemme itse sosiaalisia ihmisiä ja keskustelemme rennosti kenen kanssa vaan, niin se ei paljon auta, kun vierustoverilta ei irtoa tervehdystä enempää.

Jos oikeasti haluaa vieraillekin mukavat ja ikimuistoiset häät, on syytä ensinnäkin miettiä, keitä on kutsuttava ja keitä haluaa kutsua. Isoko porukka siitä tulee. On mietittävä asioita vieraiden kannalta. Sitten sovitettava yhteen tämä ajatus sen kanssa, mitä itse toivoo häiltään.

Jos vaan haluaa itse näyttää ihanalta ja leijua pilvissä, on syytä palkata hääsuunnittelija, joka osaa miettiä asioita myös vieraiden kannalta. Nimittäin vieraiden viihtyvyyden kannalta vaikka kuinka kauniin morsiamen töllistely ei vaan viihtymiseen riitä.

Häissä kurjimpia asioita ovat

- nälkä, kylmä ja odottelu. Jotkut vieraista ovat ehkä tulleet kaukaakin, joten nälkä voi olla jo pian vihkimisen jälkeen. Jos näin ei ole, olisi hyvä, jos tiedossa olisi edes jonkinlainen ohjelma, jotta tietää käykö kirkosta tullessa hesellä vai onko mahdollisesti saamassa ruokaa parin seuraavan tunnin aikana. Yksissä häissä jaettiin skumpat hääjuhlapaikan pihalla, missä piti merituulessa ja pikkutihkussa seisten pikkukengissä Suomen hämärtyvässä kesäillassa odotella juhlaparia valokuvasta ja ties mistä tunnelmointikierrokselta. Skumppa väljähtyi lasissa, istuimia ei ollut edes iäkkäille, terassin katos suojasi vain  muutamaa vierasta ja muut vaihtelivat siinä jalkaansa ja osa irrotteli piikkikorkojaan nurmikosta...

- nolostuttavat hääleikit, varsinkin jos niihin joutuu yllättäen itse osallistumaan tai katsomaan ihmistä, joka joutuu yllättäen itse niihin osallistumaan.

- jos joukossa on ihminen, joka ei tunne ketään muita eikä ole sosiaalisesti yhtään lahjakas... saati jos itse on se ihminen joka ei tunne ketään muita ja on yksin kutsuttuna.

- liikaa alkoholia. Varsinkin jos suurin osa vieraista on juovuksissa ja heidän lapsiparkansa vielä  juoksevat siellä joukossa, se on surullista katsottavaa.

- hääparin riitely häissä. Se aiheuttaa ahdistusta vieraissakin.

- että ei yhtään tiedä mitä milloinkin on tapahtumassa. Olisi hyvä jos bestman tai kaaso tai joku juontaja pitäisi vähän yleisöäkin ajantasalla mikä rituaalin kohta on menossa, minne pitäisi ymmärtää itse mennä yms.

Kaikki odottelu. Kirkossa odotellaan morsiusparia, kirkon jälkeen odotetaan että bestman/seremoniamestari opastaa juhlapaikalle, juhlapaikalla odotetaan hääparia, kättelyn jälkeen odotetaan maljojen kohotusta, plaseerausseikkailuissa odotetaan, että pääsisi omalle paikalleen, sitten odotetaan ruokaa, sitten odotetaan puheita, sitten odotetaan kahvia ja/tai leikkejä, sitten odotetaan tanssia. Eli käytännössä odotan vain, että loppuispa tää nopeasti ja pääsis pois. Kaikki suomalaiset häät kestävät aivan liian kauan. Vihkimisen jälkeen mielekästä tekemistä riittää maksimissaan pariksi tunniksi.

Ne kaikissa häissä nähdyt hääleikit. Vaikea keksiä mitään puistattavampaa kuin lakanantaitteluleikki.

Surkeimmat häät oli ne, joissa oli tarjolla vain vesipohjaisia juomia ja alkoholeja. Miksikö? Siksi että kaivovedessä oli kirjaimellisesti jotain mätää. Kai se oli teoriassa juomakelpoista, mutta maistui ja haisi pahalle. Joku erikoinen sivumaku pilasi sen, eikä muuta vettä ollut saatavilla. Olin tuolloin vielä raskaana ja oli kuuma kesäpäivä. Kävin oksentamassa vessassa muutamaan kertaan päivän aikana ihan vain koska se vesi etoi. Muutakaan ei kuitenkaan ollut. 

Yhdet häät oli mennä pieleen siksi, että juhlapaikan sähköjä ei saatu kuntoon. Paikalle saatiin pienellä generaattorilla lopulta sähköt kaikelle tärkeälle järjestettyä (ruoat ja bändi), vieraat istuivat kynttilävalaistuksessa. Lopulta nämä häät olivat romanttisimmat, joihin olen osallistunut. Tunnelma oli loistava. 

Surkeimmat häät, joissa olen ollut, olivat sellaiset, että erittäin pieneen tilaan oli kutsuttu liikaa porukkaa. Tilanne oli vielä jotenkin hallussa siinä vaiheessa, kun oltiin pöydissä syömässä, eli kenenkään ei oikeastaan tarvinnut liikkua (ei olisi kyllä voinutkaan, kun pöytien välissä hädin tuskin oli sitä määrää tilaa kuin elokuvateatterissa penkkirivien välillä).

Mutta sitten syömisen jälkeen tähän pieneen lasiseinäiseen tilaan oli keksitty hankkia DJ soittamaan huonoa suomipoppia aivan liian kovalla volyymilla. Tässä vaiheessa ruokapöydät työnnettiin sivummalle, eikä  vieraat enää voineet istua missään. 

Eli siellä sitten piti korvat särkien seistä jossain nurkassa, ettei olisi tanssivan väen tiellä. Seurustelu muiden vieraiden tai edes oman seuralaisen kanssa ei enää ollut mahdollista, kun musiikilta ei kuullut puhetta. Ulkona ei pystynyt juhlatamineissa pitkiä aikoja viettämään, kun ilma oli näissä lokakuun häissä jo aika kolea. Lähdettiin aikaisin pois, kun ei pystynyt siinä metelissä enää olemaan. 

Suurin ongelma mielestäni näissä häissä oli, että pieneen tilaan, joka olisi nipin napin riittänyt tuolle porukalle rauhallisiin istumahäihin, oli haluttu se DJ ja tanssilattia. Sinänsä pienet tilat ja pienet häät ilman mitään erityistä ohjelmaa ovat minusta parhaita, mutta sitten ei pitäisi haikailla niitä isojen häiden meininkejä tansseineen ja musiikkeineen, jos tällaiseen tilaratkaisuun on päädytty.

Järkyttävän tylsät ja turhat hääleikit, huono bändi

Täällä onkin jo ollut puhetta tästä ns. huonommasta väestä. Jos olisin tajunnut tilaanteen laidan en olisi mennyt opiskelukaverini häihin. Meidät oli sijoitettu pöytään, jossa oli muu jämä väki. Esim. mökkinaapurit (Kuka heidät kutsuu häihin, varsinkin kun mökki oli kaksi vuotta vanha??), bestmanin veli perheineen.  Yritimme mieheni ja toisen pariskunnan kanssa ylläpitää puhetta, että joku edes viihtyisi.

Illan paras juttu oli se kun sulhasen mummo tuli ja varasti meidän pöytäämme tarkoitetut viinit sanoen, että koska kuitenkin poistutaan ensimmäisenä niin tuskin niitä tarvitaan. Mummo oli oikeassa, ruoan jälkeen pöytä oli tyhjä.

Olimme miehen kanssa ajaneet häihin noin 500 km, joten hieman vitutti.  Eli jos et huomioi kaikkia vieraita tasa-arvoisesti JÄTÄ KTUSUMATTA!

Yksi karmeimmista oli tämmöiset häät: pitopaikka tietysti siellä kuuluisassa ei missään aikaiseen päivään, joten omalla autolla meno ainut vaihtoehto. Kirkosta lähtiessämme olimme sopineet ottavamme kyytiin muutaman tutun ja menevämme jonkun drinkin kautta jatkoille mutta tästäkös sitten bestman riehaantui...hänellä kun ei ollut mitään kyytiä ja hääpaikalle piti päästä per heti! No voi voi. Hääpaikalle menimme oman suunnitelman mukaan noin 1,5 h päästä ja huomasimme ettei hääparia näkynyt vielä missään ja porukka seisoo auringonpaahteessa ilman edes vettä. Tunnelmaa nostatti myös tämän "hiihtoresortin" kesähupi eli mönkkärijoukon nostama tomupilvi. Edelleen odotusta ja sitten joku päätti aukaista baarin virkaa hoitanee jääkaapin- ja sieltähän sitten alkoi ollutta ja lonkkua valua janoiselle väelle niin että kun hääpari vihdoin pääsi paikalle oli porukka jo aika hyvässä hapessa. Hääjuhla eteni niin että  väki oli jatettu mitä ihmeeellisemmin pöytiin eikä heitä hääpari ehtinyt moikkailla kun otattivat kuvaajansa kanssa vielä lisäkuvia koivun alla ja ties mitä. Tässä kohtaa jo moni alkoi kokoilla kamppeitaan mutta jäimme mekin vielä katsomaan mitä sitten tapahtuisi. No, alkoi ne seurapelit, jotka oli masinoinut morsiamen sydänystävä ja voitot irtosi ainoastaan insidetiedoilla, joten hoh hoijjaa. Ruokapuolta kun tässä kohtaa jo odotteli kovasti niin jotenkaan ei mieltä lämmittänyt vetinen noutopöytä josta en  allergisena löytänyt mitään syötävää. samoin kävi kahvipöydän kanssa, sillä ainut minulle sopiva astia oli syöty jo tyhjäksi "kun näytti niin jännälle".  En myöskään ollut kovin iloinen siitä ettei hääpaikasta meinannut autoilevalle ihmiselle löytyä edes vesikannua mistään alkottomasta  nyt puhumattakaan. Painuimme suht aikaiseen yöpuulle mutta kun olimme hölmöinä ottaneet huoneen juhlapaikan läheisyydestä ei mölinä loppunut kuin aamulla- tosin näytti sille että hääpari sydänystävineen jatkoi juhliaan  keskenään.

B-luokan vieraana kutsuminen. Siis että tervetuloa vihkimiseen klo 14 ja iltajuhlaan klo 20.

Kommenteista huomaa, että kaikkia miellyttäviä häitä ei pysty järjestämään!

Minusta esim. on hauskaa, että kuppikunnat sekoitetaan eikä avioparit ja omat sukulaiset istu aina samassa pöydässä. Suomalaisten pitäisi varmaan mennä small talk-kurssille, että oppivat viihtymään ja viihdyttämään myös itselleen vieraiden ihmisten seurassa.

Kaikki häät joissa olen ollut ovat olleet vaivaannuttavia näytelmiä, jotka ovat päättyneet yhtä paria lukuunottamatta eroon. Huonoa ruokaa, helteessä odottelua, vaivaannuttavaa keskustelua ja onnetonta ohjelmaa.