Tunnusta: mikä on ollut laiskuuden huippusi?
Kommentit (371)
Heittänyt sukkia ja alushousuja roskiin kun en ole jaksanut pestä niitä.
Imuroinut korviksia, pinnejä yms. pikkutilpehööriä kun en ole jaksanut nostaa niitä maasta. Tästä ollaan puhuttu kaveriporukassa ja on yllättävän yleistä! Tai sitten meillä on vaan erityislaiska kaveriporukka :D
Tilaan vaatteita H&M:ltä, vaikka kauppa olisi 600 metrin päässä. Haen sitten paketin postista miehen autokyytillä kilometrin päästä.
Moneti kun istun sohvalla katselemassa leffaa enkä jaksa esim sammuttaa valoja tai vetää verhoja ikkunan eteen, niin hoidan valojen sammuttamisen joko puhelimella, älykellolla tai kaukosäätimellä, riippuen mitä sohvalla on lähettyvillä. Samoin toimin verhojen kanssa, ne liikkuvat sähköisesti.
Ja jos en jaksa nousta, laitan puhelimella robotti-imurin imuroimaan asuntoa, kun itse painan sohvan säätämistä nappia ja sohva säätyy sähköisesti haluamaani asentoon. Sängyssä sama juttu, tosin silloin pitää käyttää lsngatonta kaukosäädintä.
Vierailija kirjoitti:
En käännä vaatteita oikein päin pesuun laittaessani tai edes silloin kun laitan ne kuivumaan. Viikkaan kaappiin myös nurinpäin jos niin sattuvat olemaan. Sitten päälle laittaessa käännän oikein päin. Lapset olen myös opettanut tähän:)
Vaatteet pitäisikin pestä väärinpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En käännä vaatteita oikein päin pesuun laittaessani tai edes silloin kun laitan ne kuivumaan. Viikkaan kaappiin myös nurinpäin jos niin sattuvat olemaan. Sitten päälle laittaessa käännän oikein päin. Lapset olen myös opettanut tähän:)
Vaatteet pitäisikin pestä väärinpäin.
ei ne sillon puhdistu, tollo.
Vierailija kirjoitti:
Nyt on mennyt 7kk kun muutin enkä ole vieläkään tehnyt "ei mainoksia"-lappua oveen. Syy: olen huono, siis tosi huono, kurjoittamaan pieneen lappuun niin että kirjaimet mahtuu. Enkä omista teippiä, enkä ole jaksanut hankkia. Mainoksia tulee välillä paljonkin, mutta laitan niitä saappaiden sisään tueksi.
Jotenki tää mielikuva eteisessä lehtiä täynnä olevista saappaista naurattaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laitoin tekstarin miehelle keittiöön,kun en jaksanut nousta olkkarin sohvalta.
Mä teen tätä sängystä joka ilta :D
Säälittävää. Mihin tää maailma on menossa, kun parisuhteissa kotonakin kommunikoidaan vaa kännykän avulla? Ku on niin kauheen raskasta se puhuminen.
Yövuorojen välissä on suuri ja ainoa tavoite käydä suihkussa. Muuta ei ole pakko!
Ostin uuden älypuhelimen. En jaksanut moneen viikkoon ottaa sitä paketista ja asettaa simkortit ja muut uudelleen. Käytin sitä vanhaa "leikkipuhelimen" näköistä. Kun muut näpräsivät omia älypuhelimiaan en kehdannut sanoa että "on mullakin tollanen kaapissa en vaan ole jaksanut nyt ottaa sitä käyttöön" Olisivat ajatelleet ehkä että olen hullu tai valehtelen, tai tällaista pelkäsin.
No otin sitten itseäni niskasta kiinni muutaman viikon jälkeen ja otin kännykän käyttöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laitoin tekstarin miehelle keittiöön,kun en jaksanut nousta olkkarin sohvalta.
Mä teen tätä sängystä joka ilta :D
Säälittävää. Mihin tää maailma on menossa, kun parisuhteissa kotonakin kommunikoidaan vaa kännykän avulla? Ku on niin kauheen raskasta se puhuminen.
Enemmänkin surullista. Tää on havaittavissa joka paikassa, ihmiset on täysin puhelimiensa orjia. Jengi räpeltää puhelimia autolla/pyörällä ajaessa. Bussissa, vaikka kaverit olis vieressä, niin räpelletään vaan puhelimia. Kun mennään syömään ja päästään pöytään, niin saman tien puhelin taskusta ja someen päivittämään. Tässä vaan muutamia havaintoja.
Vierailija kirjoitti:
Käytän kotona vain kertakäyttöastioita. Keittiöön ei mahu tiskokonetta ja vihaan tiskaamista. Jonkun kattilan joskus pesen mutta haarukat, mukit tai lautaset.... No thx
Tätä en tajua. Mulla on 2 vähän erilaista lautasta joita käytän, riittää että tiskiharjalla vähän pyöräyttää jos itse vaan syö. Yleensä jätän ne niille sijoilleen ja otan sitten siitä kun tarvitsee. Menisi ehkä pari kertaa kertikset, mutta että aina...
Pieraisen kadulla kun en jaksa pidättää.Sen verran kuitenkin jaksan nykyisin, että vilkaisen taakseni, ettei käy niinkuin kerran kun takani käveli isä lapsensa kanssa n. 2 m päässä.Kyllä nolotti.
Jaksoin tämän ketjun innoittamana vaihtaa lakanat, kohta tiskaan käsin, koska en jaksa täyttää ja tyhjentää tiskikonetta, sitten imuroin, käyn suihkussa ja laitan pyykinpesukoneen päälle.Aion jaksaa hakea kirjan kirjastosta, 100 m matkaa kauppaan en jaksa millään,koska tässä on jo enemmän kuin millään jaksaisin nykyisin, yhtenä päivänä.Kuinka kummassa minusta onkin tullut näin saamaton ihan huomaamatta?? Mitä vähemmän on tekemistä, sen vähemmän saan aikaan.
Oli jano. Hanalle oli pidempi matka kuin pakastinarkulle joten otin sieltä jääpaloja lasiin. Ja sit odottelin. :)
Joudun usein kierteeseen, jossa olen syönyt kaapit tyhjäksi ja menen kauppaan vasta siinä vaiheessa, kun olen ollut jopa koko päivän syömättä ja verensokerit niin alhaalla, että suunnilleen huimaa kaupassa. Tämän takia kauppareissusta täytyy suoriutua tietenkin mahdollisimman äkkiä, eli kerään vain ne pakolliset ruuat ja näin päivän tai parin päästä olen taas pyörryttävällä kauppareissulla!
Vierailija kirjoitti:
jouluverhot ovat olleet pyykkikorissa pesemättöminä jo toissa joulusta saakka. en siis jaksanut viimejouluksi vaihtaa niitä, kun ne kerta olisi sieltä pitänyt pestä ja silittää :D
Ei niitä tarvi silittää, kun ripustaa ne kosteina kattoon, niin ne siliää itsekseen. Oppikaa jo!
Sinkkumies
Laitoin likaiset astiat toissa talvena muovikassiin ja kylmälaukkuun ja vein parvekkeelle, kun en jaksanut tiskata. Ne on siellä vieläkin