Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Tunnusta: mikä on ollut laiskuuden huippusi?
Kommentit (371)
En imuroi koskaan.
En viitsi kammata tukkaa kuin muutamasti vuodessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syön usein sosemaisia, juotavia ruokia, koska en jaksa pureskella, voi vain suoraan nielaista.
Vierailija kirjoitti:
Aloin 1984 kutoa villapaitaa silloiselle poikaystävälleni. Tiemme erkanivat 1986, mutta yksi pysyy: keskeneräinen, mutta aika pitkälle edennyt villapaita.
1984 asuin vielä vanhempieni luona. Omassa asunnossani olen asunut -vanhanapiikana- vuodesta 1988 ja edelleen komeron ylähyllyltä pilkottelee ruskeaa neule puikoissa.
No voihan rähmä, vuodet ja tarina sopivat minuun. Laitapa vaikka tuon silloisen poikaystäväsi nimikirjaimet (etu suku) ja vastaavat itseltäsi niin ei jää vaivaamaan ...
Maksan vuosikaudet vanhoja liittymiä kun en jaksa tehdä niille mitään.
En käytä niitä sirukortteja kuitenkaan.
Nukuin unet tv päällä. Lopputulos oli että kaukosäädin ei enää toiminut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksanut keskeyttää suklaan syöntiä joten vedin sitten taukoamatta koko konvehtirasian kerralla.
Vierailija kirjoitti:
Pyykkikorissa on yhdet kudotut tumput, mitkä sain kun odotin kuopusta. Täyttää kesällä 8v. En ole jaksanut pestä.
Kuulostaa tutulta. T. Toinen laiska
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole siivonnut asuntoani - jossa siis asun - vuosikausiin.
Olen toki vienyt roskia ja siistinyt tiettyjä paikkoja (tasoja ym), mutta mitään kunnon siivousta en ole tehnyt.
Vierailija kirjoitti:
En ole siivonnut asuntoani - jossa siis asun - vuosikausiin.
Terve! Mä en siivoa koskaan, joskus pienen alueen jos pakko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus keräilin ilmaisjakelulehtiä kaappiin varmaan yli vuoden lehdet, kun en koskaan jaksanut viedä keräykseen. Nykysin vien parin viikon kohdalla.
Mulla löytyi uudesta telkkarista uniajastin. Aivan mahtava, laitan sen joka ilta päälle ja sitten katselen sängystä telkkaria minkä katselen ja voin nukahtaa rauhassa (Asun siis yksiössä).
Minäkään en jaksa ikinä viedä roskia varta vasten, vaan ne on eteisesessä odottamassa kunnes menen ulos muutenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keräsin mustikoita istumalla muovituolissa kun kyykkiminen on liian raskasta
En käännä vaatteita oikein päin pesuun laittaessani tai edes silloin kun laitan ne kuivumaan. Viikkaan kaappiin myös nurinpäin jos niin sattuvat olemaan. Sitten päälle laittaessa käännän oikein päin. Lapset olen myös opettanut tähän:)
Laitoin skypessä viestin silloiselle poikaystävälleni. Olimme samassa huoneessa omilla koneillamme.
En juuri koskaan jaksa laittaa puhtaita pyykkejä kaappiin. Käytännössä kuljen melkein aina samoissa vaatteissa koska otan suoraan pyykkitelineestä puhtaat päälleni.
Haen ja vien usein lapsen päiväkotiin autolla, matkaa on n. 150m.
Kellon paristojen vaihtaminen on odottanut pari kuukautta. Lapsen huoneen yksi lamppu on odottanut vaihtamista varmaan kohta vuoden...
Pyykkikorin pohjalla on lojunut edellistalvesta asti villavaatteita.
Junnasin useamman vuoden kuolleessa parisuhteessa, sillä en jaksanut erota. Pelkkä ajatuskin lautasten ym. jakamisesta tuntui niin kauhean hankalalta.
Vierailija kirjoitti:
En ole avata roskakaapin ovea, joten olen jättänyt kahvinporoja täynnä olevan suodatinpussin tiskipöydälle.
Mun mies jättää aina kaikki roskat tiskipöydälle ja muille keittiön tasoille. Katos kun hei, pitkä mies niin ei jaksa kummarrella. Hohhoijaa.
Alue: Aihe vapaa
En mä koskaan kuivaa. Lammikot kuivuvat itsekseen.