Tunnusta: mikä on ollut laiskuuden huippusi?
Kommentit (371)
Aivan mahtava ketju! Kiitos nauruista :)
Mä olin niin laiska, etten jaksanut raahautua ajoissa sairaalaan, joten jouduin synnyttämään ilman kivunlievitystä. Viimein sairaalaan päästyäni oli paikat jo auki ja vauva syntyi nopeaan. Ihme kyllä ei sattunut liikaa.
Kerään vaatteita sänkyyn ja sinne ne jäävät kun en jaksa ottaa niitä pois.
Nyt on muuten päiväuniaika.
Uusin kirjastonkirjoja verkossa niin monta kertaa kun voi (5?), kun en jaksa palauttaa niitä.
Vaikka olisin kuolemanväsynyt, viivyttelen nukkumaan menemistä myöhään yöhön koska hampaiden pesu ja meikkien poisto tuntuu aivan ylivoimaisen vaivalloiselta. Tätä tapahtuu todella usein.
Mämmi on jääkaapissa. En ole jaksanut ottaa pakkausta esille.
Ai niin, nythän on vappu.
Vierailija kirjoitti:
Illalla en jaksa sammuttaa valoa huoneesta, niin heittelen sängyn koristetyynyjä katkaisijaa, jotta valo sammuu :D nykyään saan jo ensimmäisellä tyynyllä valon sammumaan :D
Tuo valojen sammuttaminen on todellinen ongelma. Katkaisijan pitäisi ehdottomasti olla käden ulottuvilla. Itse olen pari kertaa ratkaissut ongelman heittämällä tyydyllä hehkun rikki.
Vierailija kirjoitti:
Aivan mahtava ketju! Kiitos nauruista :)
Mä olin niin laiska, etten jaksanut raahautua ajoissa sairaalaan, joten jouduin synnyttämään ilman kivunlievitystä. Viimein sairaalaan päästyäni oli paikat jo auki ja vauva syntyi nopeaan. Ihme kyllä ei sattunut liikaa.
Tää on paras ketju aikoihin. Laiskoja voi ymmärtää ja onhan nää hauskoja.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on joulukoristeita ikkuna täynnä.
Enää kahdeksan kuukautta..
Tosta tulikin mieleen, että pitäisiköhän poistaa viime kesäiset kukka-amppelit parvekkeelta, kun uusia kesäkukkia myydään jo. Ehtiihän sitä sitten.
Asuntoni lattiassa oli valkoinen pieni, noin 5x5mm, tarranpala keskeisellä paikalla. Se on ärsyttänyt todella usein. Ei ole jostain syystä irronnut imuroidessa tai pestessä lattiaa joten olen vain sietänyt tarraa. Alkuvuodesta sain tarpeekseni, kumarruin ja rapsutin tarran irti kynnellä. Toimitus oli uskomattoman helppo. Kesti vain 4,5 vuotta suorittaa tuo 6 sekuntia kestävä asia.
Vierailija kirjoitti:
Voi näitähän riittää varsinkin masennusajalta..
- Käytän kertakäyttöastioita. Asun yksin ja astioita olisi hyvin vähän. Mutta en vain jaksa ja inhoan tiskaamista. Ei ole tiskikonetta.
- Tiskipöydällä on yli puoli vuotta vanhoja tiskejä. Ruuantähteet olen huuhdellut pois.
- Olen viivytellyt virallisten puheluiden soittamista kuukausitolkulla. Kammoan puhelimessa puhumista.
- Muidenkin asioiden hoito venyy aina. Laskut maksan ennen kuin tulee viivästyskorkoa.
- Pyykit ovat jääneet joskus märkinä koneeseen moneksi päiväksi ja on pitänyt pyörittää uudestaan.
- Olen jättänyt esimerkiksi omenoita ostamatta siksi ne pitäisi jaksaa kuoria. Ja sitä ennen pestä kuorimaveitsi.
- Kuten arvata saattaa, en ole pitkään aikaan tehnyt itse ruokaa.
- Olen ollut imuroimatta kauan. Monta viikkoa, ehkä 1-3 kk muistaakseni. Kunnes oli tiedossa vieraita.
- Olen maannut koko päivän sängyssä ja tehnyt kaiken siellä. Monta monta kertaa. Käynyt vain vessassa.Ulkomaailmassa olen siistin ja jopa reippaan oloinen.
Masentunut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on joulukoristeita ikkuna täynnä.
Enää kahdeksan kuukautta..Tosta tulikin mieleen, että pitäisiköhän poistaa viime kesäiset kukka-amppelit parvekkeelta, kun uusia kesäkukkia myydään jo. Ehtiihän sitä sitten.
Siis mitä? Laitat vaan uudet kukat amppeliin!
En jaksa välillä pestä meikkejä enkä hampaita illalla. T. Hamnashoitaja
En jaksanut kävellä toiselle puolelle huonetta valoja sammuttaa, joten kokeilin tuuria ja tähtäsin tyhjällä limpparipullolla valokatkaisinta. Uskomatonta, mutta osuin siihen ja valot sammui. Pienet hurraa huudot itselle ja vaivuin uneen :D
Aina kun en jaksa pyykätä, lähden kotipaikkakunnalla käymään ja ohimennen kysyn äitiltä mahtuisiko minunkin vaatteet koneeseen. Ja olen jo aikuinen nainen, mutta joskus on kiva olla oman äidin paapottavana.
Heitin ruoantähteet roskikseen , ja samalla sinne putosi haarukka. Näin haarukan hyvin, vaikka roskis on iso ja upottava. En jaksanut kaivaa haarukkaa sieltä. Isäntä ei ole vielä huomannut, että haarukoita on yksi vähemmän. Kun huomaa, aion leikkiä tietämätöntä.
Saako puolustautua? Vauva oli kahden kuukauden ikäinen.
Kaveri antoi palan kakkua tupperware-astiassa. En jaksanut syödä kakkua, ja se homehtui jääkaappiin. Vein homehtuneen kakunpalan astiassaan parvekkeelle, ajattelin myöhemmin pestä sen astian, mutta se unohtui kuukausiksi. Varmaan puolen vuoden päästä sain lopulta sain sen pestyä ja palautettua kaverille :D
Masennukseni ollessa pahimmillaan en jaksanut muuta kuin maata sängyssä itkemässä.
Mulla on joulukoristeita ikkuna täynnä.
Enää kahdeksan kuukautta..