Tunnusta: mikä on ollut laiskuuden huippusi?
Kommentit (371)
Tulin viikon reissulta maaliskuun alussa. Kävin reissun toka vikana päivänä uimassa Punaisessameressä. Uikkareista en ole saanut vieläkään huuhdeltua merivettä pois.
Uudet, matkaa varta vasten ostetut uikkarit : /
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Räplään joskus puhelinta niin kauan, että akku loppuu enkä jaksa kurkottaa laturiin. Annan sitten yleensä vain olla ja siirryn television katseluun (tv tottakai ollut päällä koko ajan).
Sama! :)
Tai olen mennyt olkkariin katsomaan telkkaa, mutta räplään kännykkää ensin nin kauan, että siitä loppuu akku ja aloitan vasta sitten sen mitä piti tehdä..eli tv katselu
Jep! Oikein suunnittelen katsovani jotain tiettyä ohjelmaa, mutta parin tunnin päästä huomaan selanneeni puhelimella nettiä koko ohjelman ajan ja telkusta näkyy joku ostos tv jo toista tuntia :D t. Lainaamasi viestin kirjoittaja
Huh, syyllistyn myös näihin molempiin. On lohduttavaa, että on muitakin 😃
En oo jaksanu mennä nukkumaan kun oon ollu niin väsynyt.
Oon piilottanut biojätettä pakastimeen ettei tarvii viedä sitä ulos.
Onkohan se vielä siellä?
Luin sängyssä kirjaa ja kun piti ruveta nukkumaan, niin totesin, että en jaksa nousta laittamaan valoja pois ja viemään kirjaa pois sängyltä, vaikka siinä olisi tullut yhteensä ehkä 5 metriä kävelyä. Nukahdin sitten sänkyyn valot päällä ja kirja tyynyn vieressä.
Nyt on ollut jo lähemmäs tunnin ajan kakkahätä, mutta en ole jaksanut nousta ylös tästä tuolilta ja mennä vessaan. Aamupalaa ihme kyllä jaksoin käydä hakemassa jääkaapista.
Minulla selvästi kaukaiset esi-isät ovat olleet laiskiaisia, jos ne muilla ihmisillä ovat olleet apinoita (tai joitain apinoiden kaltaisia olentoja).
En viitsi maksaa laskuja. Liian raskasta etsiä laskuja ja avata kuoret.
En jaksanut pestä pyykkiä, niin menin ilman alushousuja kouluun, kun en likaisiakaan halunnut jalkaan laittaa.
Pyöräilin parin kilometrin verran pidemmän lenkin, ettei tarvitse pyöräillä isoa ylämäkeä.
En kyllä tiedä onko tämä sitten laiskuuden huippu vai mikä.
Meillä on joulukuusi vielä pussitettuna terassilla. Olemme muutoin kyllä ihan normaaleja, työssäkäyviä ihmisiä.
jäbä kirjoitti:
Makasin illalla sängyssä enkä jaksanut nousta sammuttamaan valoja joten päätin ampua valokatkaisiaa 3m päähän airaoft kuula-aseella, valot sammu mut pistorasia on atomeina. Still worth it!
Ammuit valokatkaisijaa ja osuit pistorasiaan? Et taida olla kovin hyvä ampuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heittänyt roskapussit hissiin ja painanut hissin alas, itse menin takas kotiin. Oli pussit kadonnut kun myöhemmin lähin ulos :D
Meidän talossa joku oli tehnyt vähän vastaavaa. Tosin täällä talon virallinen kyylä kävi ne roskat läpi ja sai selville kuka sen oli tehnyt :D
Jos joku heittää hissiin pari roskapussia, niin roskat pitää syöttää kyseiselle alkeelliselle heittäjälle.
Tiputella ne roskat ko. henkillön postiluukusta sisään, kun henkilö ei ole kotona
Pidän usein kenkiä ne aamulla laitettuani, koko päivän. Koko ajan tulee asiaa kämpästä ulos, eikä jaksa/muista ottaa niitä pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heittänyt roskapussit hissiin ja painanut hissin alas, itse menin takas kotiin. Oli pussit kadonnut kun myöhemmin lähin ulos :D
Nyt tuli kyl kunnon naurut! :DD Miksköhän muuten Suomessa ei ole näitä roskakuiluja missään käytössä...
Kyllä niitä vanhahkoissa taloissa on (ainakin ollut), en tiedä, onko yhä käytössä.
Karmeeta luettavaa. Mä olen luullut olevani laiska ja saamaton, mutta tällä mittapuulla olen kyllä hyvinkin tekevä ja aikaansaava. Onko teidän saamattomuus hetkellistä vai jatkuvaa? Koskee laiskuus koko elämänalaa, vai tiettyä osaa?
Itsestäni ei ole kertoa esimerkkiä, mutta tyttäreni kerää puhtaita ja likaisia vaatteita keskelle huoneensa lattialle. Kun käsken pistää pyykkiin ja kaappiin ne siitä, niin hän piilottaa ne päiväpeiton alle ennemmin kuin menee muutaman metrin kylppäriin pyykkikoreille tai omalle vaatekaapille. Asutaan pienessä kaksiossa, joten se matka kylppäriinkään ei ole tosiaankaan pitkä. Lisäksi hän käyttää xs-s -kokoja, joten ne vaatteet eivät ole kovin painaviakaan. Sillä energialla kun nostelee sängylle ja petaa(yleensä ei petaa), niin laittais oikeille paikoilleen.
Vierailija kirjoitti:
Unohdin pankkikorttini tunnusluvun. Yli puoli vuotta sitten. Enkä ole jaksanut käydä pankissa tai soittaa sinne saadakseni uuden luvun. Korttiin liitetyltä tililtä olen vain maksanut laskuja verkkopankissa sekä lähimaksulla alle 25 e ostoksia kaupassa. Onneksi mulla toinen pankkikortti toiseen tiliin, jonne tulee osa mun tuloista. Välillä kun tuolta tililtä ovat olleet rahat loppu, olen joutunut kaupassa laskemaan päässäni, että ostoksista tulee varmasti se alle 25 euroa :D
Nyt lähimaksukaan ei ole toiminut enää aikoihin. Olen varmaan liian monta kertaa käynyt automaatilla kokeilemassa tunnuslukua. Mutta en ole saanut vieläkään aikaiseksi tehdä asialle mitään, kun sillä toisella tilillä on nyt taas rahaa.
Kun en muistanut oikeaa tunnuslukua, nostin rahaa väärällä tunnusluvulla.
Sinkkumies
Vierailija kirjoitti:
Karmeeta luettavaa. Mä olen luullut olevani laiska ja saamaton, mutta tällä mittapuulla olen kyllä hyvinkin tekevä ja aikaansaava. Onko teidän saamattomuus hetkellistä vai jatkuvaa? Koskee laiskuus koko elämänalaa, vai tiettyä osaa?
Itsestäni ei ole kertoa esimerkkiä, mutta tyttäreni kerää puhtaita ja likaisia vaatteita keskelle huoneensa lattialle. Kun käsken pistää pyykkiin ja kaappiin ne siitä, niin hän piilottaa ne päiväpeiton alle ennemmin kuin menee muutaman metrin kylppäriin pyykkikoreille tai omalle vaatekaapille. Asutaan pienessä kaksiossa, joten se matka kylppäriinkään ei ole tosiaankaan pitkä. Lisäksi hän käyttää xs-s -kokoja, joten ne vaatteet eivät ole kovin painaviakaan. Sillä energialla kun nostelee sängylle ja petaa(yleensä ei petaa), niin laittais oikeille paikoilleen.
mietinkin jo missä kaikki mielensäpahoittajat ;)
Illalla en jaksa sammuttaa valoa huoneesta, niin heittelen sängyn koristetyynyjä katkaisijaa, jotta valo sammuu :D nykyään saan jo ensimmäisellä tyynyllä valon sammumaan :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karmeeta luettavaa. Mä olen luullut olevani laiska ja saamaton, mutta tällä mittapuulla olen kyllä hyvinkin tekevä ja aikaansaava. Onko teidän saamattomuus hetkellistä vai jatkuvaa? Koskee laiskuus koko elämänalaa, vai tiettyä osaa?
Itsestäni ei ole kertoa esimerkkiä, mutta tyttäreni kerää puhtaita ja likaisia vaatteita keskelle huoneensa lattialle. Kun käsken pistää pyykkiin ja kaappiin ne siitä, niin hän piilottaa ne päiväpeiton alle ennemmin kuin menee muutaman metrin kylppäriin pyykkikoreille tai omalle vaatekaapille. Asutaan pienessä kaksiossa, joten se matka kylppäriinkään ei ole tosiaankaan pitkä. Lisäksi hän käyttää xs-s -kokoja, joten ne vaatteet eivät ole kovin painaviakaan. Sillä energialla kun nostelee sängylle ja petaa(yleensä ei petaa), niin laittais oikeille paikoilleen.
mietinkin jo missä kaikki mielensäpahoittajat ;)
Joo, ensimmäinen ja ainoa. Hittolainen, ja näiden ihmisten pitäis ylläpitää Suomea?! Lisääntykää vielä maahanmuuttajien kanssa, niin flegmaattinen perheenne on täydellinen. Kukaan ei halua tehdä mitään.
Olin rättiväsyneenä kävelemässä luennolta kotiin ja kaupan kohdalla ajattelin, että käyn hakemassa koiralle paketin jauhelihaa kun en millään jaksa kotona avata pakastimen ovea, raakaruokapussin suuta ja sitten vielä sulatella sitä. Siinä pakastimen oven edessä olisi vielä ollut siihen jostain syystä jäänyt lehti"roskis", joka on painava ja joka olisi pitänyt siirtää. Ei jaksanut, koira sai jauhelihansa tällä kertaa.
Saman koiran kanssa ollaan jääty yhdessä eteiseen lenkin jälkeen nukkumaan, kun en ole jaksanut valjaiden poisottamisen jälkeen riisua itseltäni enää kenkiä ja takkia pois. Siinä oli ihan mukava päät vastakkain torkkua hetki.
Jep! Oikein suunnittelen katsovani jotain tiettyä ohjelmaa, mutta parin tunnin päästä huomaan selanneeni puhelimella nettiä koko ohjelman ajan ja telkusta näkyy joku ostos tv jo toista tuntia :D t. Lainaamasi viestin kirjoittaja