Nyt se mamma sitten kuoli siellä Meksikossa.
Kommentit (195)
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrättekö, että käytännössä infarkti vaatii päivystyksellistä pallolaajennusta? Sellaisia ei ole saatavilla muissa kuin hyvinvointivaltioissa. Tai ehkä voi olla, mutta hinnat ovat tosiaan erittäin kalliit. Suomessakin pohjoisessa etäisyydet ovat pitkät, ja täälläkin moni jää matkalle kuolemaan.
Loppujen lopuksi pitää muistaa, että sairaus tappaa, ei antamatta jäänyt hoito. Keuhkoahtaumatauti ja sepelvaltimotauti ovat hankittuja tauteja. Nämä taudit kuvaavat sitä, kuinka ihminen on menneet vuodet elänyt. Joskus se kuolema tulee. Se ei silti muuta sitä, että tämä oli ikävä tragedia. Toivottavasti perhe selviää. Voimia!
Ja jos infarkti on tarpeeksi paha, toisin sanoen tukkeutunut sepelvaltimon on kokonaan tulpan tukkima, ei pallolaajennusta voida tehdä. Tällöin ohitusleikkaus avosydänleikkauksena on ainoa vaihtoehto, mutta sitäkään ei voida suorittaa kuin vain silloin, jos potilaan kunto on suhteellisen hyvä. Jos potilas ei ole leikkauskelpoinen, häntä ei leikata. Paha infarkti yhdistettynä perussairauteen voi olla juuri sellainen tilanne, että käytännössä mitään parantavaa toimenpidettä ei ole tehtävissä edes parhaassa suomalaisessa sydänsairaalassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vakuutusyhtiön piikkiin tämä menee. Se, että pyörsivät päätöksensä kertoo, että vakuutusyhtiön olisi tullut korvata, yrittivät vaan livahtaa mistä halvimmalla pääsee. Helvetin kova maksu omaisille.
"Helvetin kova maksu omaisille"
- anteeksi kuinka niin?
Eivät he laittaneet pennin penniäkään tähän hommaan. He kerjäsivät ja anoivat rahaa vierailta ihmisiltä somessa ja saivat reilusti rahaa kasaan, joten eiköhän se ole helvetin kova maksu lahjoittajille.
Omaiset maksoivat 50.000 dollarin sairaalalaskun ja loppua eivät enää pystyneet maksamaan, kun lasku kasvoi koko ajan vain suuremmaksi. Sen takia he keräyksen joutuivat aloittamaan, kun eivät saaneet enempää rahaa mistään noin lyhyellä varoitusajalla, omaisuuden realisointi ei tapahdu ihan viikossa. Tytär lensi Suomesta Meksikoon lyhyellä varoitusajalla, majoittautui siellä eli siinä meni varmasti hänen tilinsä. Lahjoittajia oli useita ja aika moni käsittääkseni lahjoitti 20 euroa eli tuskin se 20 euroa "helvetin kova maksu" yhdelle henkilölle on. Toivottavasti sinulle ei koskaan tapahdu mitään pahaa, sen verran katkeralta kuulostat, että karma kostaa.
Vierailija kirjoitti:
Kai ne lahjoitetut rahat palautuvat niiden antajille?
Tytär sanoi jo siinä vaiheessa, että rahat palautetaan, kun vakuutusyhtiö ilmoitti maksavansa kotiinkuljetuksen.
Kyllä tässä oli alun alkaen niin huonon ennusteen merkit (suhteellisen nuorella COPD&sydäninfarkti, viikko hengityskoneessa, ei tehty sydäntoimenpidettä). Eikö Meksikon sairaaloissa annettu omaisille riittävää tietoa selviämismahdollisuuksista, vai haluttiinko sairaalassa tahallaan pitkittää hoitoa, että saatiin rahat pumpattua vakuutusyhtiöltä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tätämieltäolen kirjoitti:
Kannattaako yleensäkin ihmisen, joka on kroonisesti sairas, lähteä kauas ulkomaan reissulle jos
tietää että jotakin voi sattua ja ainahan voi olla varma että vakuutusyhtiö ei kaikkea kuitenkaan
korvaa. Jos minä olisin tuo mamma, en olisi matkalle lähtenyt, oma henki olisi ehkä säästynyt tai
mennyt kotimaassa ja omaiset säästyneet stressiltä ja kerjuulta. Matkustella kannattaa kun on terve,
ei sairas.
Nuorena voi olla vaikea nähdä tätä, mutta käytännössä kaikilla noin 60-vuotiailla on jo perussairauksia. Aiotko itse pysyä kotimaassa elämäsi viimeiset 30 vuotta?
No ei kyllä pidä paikkaansa. Yleensä 60-vuotiaat ovat vielä työelämässä. Kenelläkään sen ikäisellä sukulaisellani tai työkaverillani ei ole mitään vakavia perussairauksia.
En minäkään keskustele työkavereitteni kanssa verenpainelääkityksestäni tai mieheni rytmihäiriöistä, joihin on liittyynyt TIA kohtaus, nyt lääkityksen myötä tilanne hyvin hallinnassa. Ikää 50 v.
Vammaisillekin kuuluu oikeus elää täyttä elämää. Siihen kuuluu matkustus, mikäli voimat sallivat. Tällöi bolisi myytävä kattavia vakuutuksia ja jos vakutus ei korvaisi, suomen valtio korvaisi lennon kotiin erikoiskoneella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siitä paikallisesta sairaalasta oli kuvia ja näytti ihan kamalalta verrattuna siihen yksityiseen johon vakuutusyhtiö passitti mutta ei suostunutkaan maksamaan.
Ai. Minä näin kuvan sairaalan edestä kadulta. Tuolta se Meksiko näyttää. Niin surullinen kuin tänmä tapaus onkin, ihmettelen vähän tätä hirveää kauhistelua siitä että juuri suomalaisen ei kuuluisi olla hirvittävässä meksikolaisessa sairaalassa... Tämä on aina mahdollista jos lähtee kehitysmaahan lomalle tai muuten. Jos se tuntuu ylitsepääsemättömän hirveältä, kannattaa pysyä kotona Suomessa. Meksikolaiselle ei tätä vaihtoehtoa ole...
Minä ihmettelen myös tätä kauhistelua, että Meksikossa ei saakaan saman tason hoitoa samaan hintaa kuin Suomessa. Ja että vakuutusyhtiö on ollut syypää raha-ahdinkoon, kun on passittanut naisen kalliiseen yksityissairaalaan. Osalle taitaa olla täysin vierasta, että erikoissairaanhoito oikeasti on kallista ja suomalaiset ovat etuoikeutettuja, kun täällä kaikilla on oikeus saada tarvitsemaansa hoitoa varallisuudesta ja vakuutuksista riippumatta. Ei se ole maailmalla mikään itsestäänselvyys.
Lähdette matkalle ja ikääkin on niin ensiksi mennään lääkäriin ja kokeisiin että olenko minä sairas vai terve vai siltäväliltä. Lääkäriltä todistus. Vakuutuskonttuuriin ja vakuutus ja kerrotte rehellisesti onko sairauksia ja näytätte vielä todiistuksen ja vakuutus sen mukaan. Ellei itse ymmärrä niin ottaa mukaan sellaisen joka ymmärtää. Ottaa selville jos joudun sairaalaan niin vakuutusko korvaa, onko tämä niin kattava vakuutus ja jos kuolen niin tuleeko ruumis vakuutusyhtiön laskuun.
Vierailija kirjoitti:
Olisipa kiva kuulla sekin, että mitä yhteyttä keuhkoahtaumalla on sydänkohtauksen kanssa.
No on sillä sen verran, että se altistaa sydäninfarktille.Keuhkoahtaumataudista kärsinyt isäni kuoli sydäninfarktiin.Näin kuoleman hänen kasvoillaan kuukausia ennen infarktia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muu eli lahjoitettujen rahojen palauttaminen sitten joskus myöhemmin kun jaksaa
Jos jaksaa. Todennäköisesti ei jaksa...
Ihan sama muutoma euro, lahjoittajat varmasti asennoituivat heti niin, että se on sitten lahjoitus, ei laina.
Vierailija kirjoitti:
Lähdette matkalle ja ikääkin on niin ensiksi mennään lääkäriin ja kokeisiin että olenko minä sairas vai terve vai siltäväliltä. Lääkäriltä todistus. Vakuutuskonttuuriin ja vakuutus ja kerrotte rehellisesti onko sairauksia ja näytätte vielä todiistuksen ja vakuutus sen mukaan. Ellei itse ymmärrä niin ottaa mukaan sellaisen joka ymmärtää. Ottaa selville jos joudun sairaalaan niin vakuutusko korvaa, onko tämä niin kattava vakuutus ja jos kuolen niin tuleeko ruumis vakuutusyhtiön laskuun.
Mies osti matkavakuutuksen ja kertoi rytmihäiriöistä ja TIA kohtauksesta, kysyi tarvitaanko lääkärintodistusta, ei tarvittu. Kyseessä ihan suomalainen vakuutusyhtiö, en luota tippaakaan siihen että pahassa tilanteessa olisi ambulanssilento taattu, vaikka termi äkillisessä tilanteessa kaikki korvataan lukee vakuutuksessa.
Ihan oma syy, ei sairaan ihmisen pitäisi matkustella meksikossa tai muuallakaan.
Ja mitä tulee ruumiin kuljetukseen ja siitä aiheutuviin maksuihin, kannattaisiko tuhkata ruumis tuolla ja lähettää uurna postissa? Kuitenkin on mahdollista että sama kohtalo odottaisi täällä. Miksi siis tuhlata käypää rahaa raadon kuljettamiseen?
Mitä niille lahjoitetuille rahoilla käy ????
Tytär yritti kaikkensa ja jopa enemmän...
Juridisesti hän ei voi tehdä äitinsä hoidosta ym. mitään, jos äitinsä oli naimisissa.
Silloin aviomies vastaa asioiden hoidosta.
Matkustaminen on vaarallinen laji...
Viime vuonna oli keräys raskaana olevan naisen ambulanssilentoa varten-
minne nämä rahat päätyivät kun vakuutus kuitenkin maksoi.
Vierailija kirjoitti:
Mitä niille lahjoitetuille rahoilla käy ????
Eiköhän niilläkin joku hautakivi osteta. Ja pitäähän se tyttären pikavisiitti Meksikoon jollakin kustantaa. Nämähän olivat ainakin Säde-tapauksessa monen mielestä ihan hyväksyttäviä kohteita rahoille, joita ei loppupeleissä tarvitukaan.
Miksi se vakuutusyhtiö käski jonnekin sairaalaan jos ei ollu aikomusta maksaa? Sitä en ymmärrä
Eiköhän rahojen kohtalo selviä. Aika vähän aikaa kulunut kuolemasta...voi teitä. :(
Vierailija kirjoitti:
Miksi se vakuutusyhtiö käski jonnekin sairaalaan jos ei ollu aikomusta maksaa? Sitä en ymmärrä
Varmaan siksi, että se oli vakuutusyhtiön yhteistyösairaala, ja siinä vaiheessa, kun he naisen tuonne sairaalaan ohjasivat, heillä ei ollut tiedossa, että nainen on kroonisesti sairas, eli matkavakuutus ei korvaa sairaalakuluja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tätämieltäolen kirjoitti:
Kannattaako yleensäkin ihmisen, joka on kroonisesti sairas, lähteä kauas ulkomaan reissulle jos
tietää että jotakin voi sattua ja ainahan voi olla varma että vakuutusyhtiö ei kaikkea kuitenkaan
korvaa. Jos minä olisin tuo mamma, en olisi matkalle lähtenyt, oma henki olisi ehkä säästynyt tai
mennyt kotimaassa ja omaiset säästyneet stressiltä ja kerjuulta. Matkustella kannattaa kun on terve,
ei sairas.
Nuorena voi olla vaikea nähdä tätä, mutta käytännössä kaikilla noin 60-vuotiailla on jo perussairauksia. Aiotko itse pysyä kotimaassa elämäsi viimeiset 30 vuotta?
No ei kyllä pidä paikkaansa. Yleensä 60-vuotiaat ovat vielä työelämässä. Kenelläkään sen ikäisellä sukulaisellani tai työkaverillani ei ole mitään vakavia perussairauksia.
En minäkään keskustele työkavereitteni kanssa verenpainelääkityksestäni tai mieheni rytmihäiriöistä, joihin on liittyynyt TIA kohtaus, nyt lääkityksen myötä tilanne hyvin hallinnassa. Ikää 50 v.
No meillä kyllä keskustellaan kahvipöydässä sairauksistakin. Ihmisillä, useilla nuorillakin, on kyllä esim. astman kaltaisia perussairauksia ja jollain vaikka kilpirauhasen vajaatoiminta, mutta ikään liittyviä ja _vakavia_ perussairauksia ei.
Tarvitsevat rahoja oikeudenkäyntiin, jos aikovat nostaa kanteen.