Säälittää vuokralla kerrostalossa asuvat lapsiperheet

Vierailija kirjoitti:

Kyllä omakotitalossa on huomattavasti isommat kulut. Eikö muiden pidä huoltaa taloa

ja tonttia? Meidät kunta pakotti liittymään eri viemäriverkostoo , joka maksoi

meille 2000. Talon ja tontin huoltoon uppoaa uudessakin talossa rahaa.

Kiinteistövero? Jätemaksut??

Sähkölasku meillä uudessa talossa on sama, kuin yhtiövastike rivarissa.

Ja pyh. Omakotitalossa ei ole mitään sellaista maksua jota ei olisi myös osakkeessa, mutta osakkeessa on maksuja joita ei ole omakotitalossa.

Minä en haluaisi vanhemmiltani perintöä. Nyt heiltä jää ainakin omakotitalo muine tykötarpeineen. Tulee olemaan valtava työ selvittää tämä kuolinpesä sitten aikanaan. Parempi olisi jos nauttisivat rahoistaan itse eikä jälkeen jäisi mitään. Uskon itse pärjääväni ihan omillani ilman heidän rahojaan.

Kiitos säälistä mutta tämä vuokra-asunto on valitettavasti nyt ainoa vaihtoehto tulojemme takia. Saamme asumistukea n. 800€ ja maksettavaksi jää n. 400€ nykyisestä vuokra-asunnosta pääkaupunkiseudulla. Neljälläsadalla emme valitettavasti voisi asua missään emmekä maksaa omistusasuntoa. Ne elämänilot on löydyttävä ja otettava ja otetaankin jostain muualta kuin hulppesta omistusasumista.

Mä jätän lapsilleni saman, minkä mun vanhemmat mulle. Paljon rakkautta, läheisyyttä ja itsetuntoa. Ja toivottavasti yhtä pitkään ja terveenä saan olla, kuin mun vanhempani. Meillä ei ole tapana juosta uran ja rahan perässä, vaan tehdä viisaita, pitkälle kantavia valintoja.

Jätetään ihan oma mökki ja muutama tontti aivan uskomattoman hyvillä paikoilla perinnöksi, myös omaarantaa löytyy. Hän itse saa sitten esim. Myydä osan (toista tonttia on kymmenisen hehtaaria ja toista yli) joilla kertyvillä rahoilla saa aikasta lailla hyvän oman talon rakennettua jos haluaa. :) Lapsia yksi ja enempää ei ole siunaantunut joten onhan tuo jo aika jackpot yhdelle kun ei tarvitse kenenkäänkanssa edes riidellä perinnöstä. Meillä on sijoitettu lapseen näin, itse viihdymme vuokralla paremmin ja välillä mökillä. Eli se siitä, kaikki ei ole niin kuin päälle päin näyttää ;) monikaan ei meidän sijoituksista ja omistuksista sekä säästöistä tiedä paljoakaan sillä ulkoisesti olemme melko vaatimaton, tavallinen perhe kerrostalossa, onnellinen sellainen. :D

Olemme asuneet sekä omakotitalossa että kerrostalossa ja täytyy sanoa, että onnellisempi olen nyt kerrostalossa. Emme asu pääkaupunkiseudulla, mutta isossa kaupungissa kuitenkin ja viisi henkiselle perheellemme riitävän suuret asunnot maksavat täällä maltaita, toki jostain 10km päässä keskustasta saattaisi vanhan ok-talon edullisesti saada mutta sinne korpeen en koskaan mene. Nyt asumme tilavassa vuokra-asunnossa, lasten koulu ja kaupat ihan vieressä, keskustaan 1km. Ei tarvitse tuskailla ison asuntolainan kanssa ja rakennamme hissukseen ihanalle paikalle ison vesistön ääreen unelmien kesämökkiä. Sinnekin matkaa kotoa vain noin 50km.

Tässä epävarmassa taloustilanteessa (siis ihan koko maailman) nautin vapaudesta ja velattomuudesta

Kun nyt niin paljon säälitään niin pitäisikö alkaa säälimään niitä jotka säälii? Elävät säälissä kun on niin paljon asioita ja ihmisiä joita pitää sääliä...minusta on ainakin kovin rankkaa sääliä niin paljon kaikkia ja kaikkea....tulee niin säälittäväksi koko olo kun kaikki aika manee kaiken maailman säälimiseen, huh...olipas säälittävää...

Mun vanhemmat on ikänsä huhkineet ja säästäneet hankkiakseen talon ja auton ja mökin. Nyt ovat vanhoja ja näyttää järkevimmältä, että myisivät talot ja tavarat, jotta voisivat hankkia tasokkaat paikat palvelutalosta. Eivät vaan oikein kykene irrottamaan materiasta, jota ovat koko ikänsä kynnet verillä koonneet...

Minusta tilanne on hyvin ikävä ja toivon, etten ikinä ole samassa jamassa. En odota perintöä heiltä, vaikka perintö tietysti olisi kiva, mutta hyväksyn sen, että hankin elantoni ja omat tavarani omalla työlläni. Toivoisin, että vanhempani osaisivat ennen kaikkea pitää huolta itsestään ja olla onnellisia.

Minusta näyttää, että omaisuuden keräämisen pakko on pilannut heidän elämänsä alusta loppuun.

Keräämänsä omaisuus on sellaista, että vaikka joiltakin osin sillä on mulle tunnearvoa, en suurimmaksi osaksi haluaisi sitä koskaan omistaa. Jos jotakin joskus perin, joudun siis vain muuttamaan sen rahaksi ja maksamaan kovat verot.

Karu totuus on, että vain eliitti pystyy tarjoamaan lapsilleen sellaiset perinnöt, joilla on merkittävä taloudellinen tai muu arvo.

Ei olisi kivaa. Perimysoikeus olisi poistettava, sillä se lisää yhteiskunnallista epätasa-arvoa.

Hauska päätelmä että vuokralla kerrostalossa asuvat olisivat köyhiä. Me asutaan vuokralla kerrostalossa. Ollaan asuttu jo toistakymmentä vuotta. Omaisuutta on samalla haalittu, just laskettiin etta tontin pk-seudulla, osakkeet, sijoitusasunnot ja autot jos nyt myisi ja lainat maksaisi pois, jäisi lähemmäs miljoona euroa käteistä - kaikki omalla työllä ja sijoittamalla (riskit) tienattua. Lapsille en ole ajatellut jättää perintöä, vaan mielummin tuen heitä opinnoissaan sun muuta aina tarpeen mukaan kun olen vielä elossa. Tulevat aikanaan perimään isovanhempansa, koska itse en odota vanhemmiltani mitään perintöä, menköön suoraan seuraavalle sukupolvelle. Jo nyt siirretään metsiä ja mökkejä lasten nimiin perintöveroa välttääksemme / pienentääksemme.

Eli kiitos huolenpidostasi. Aiomme asua vuokralla jatkossakin ja emme aio jättää lapsille perintöä, mutta ei heitä tarvitse sääliäkkään.

"Eivät jää jälkeeni manttaalit,

ei korut eikä kalliit taulut,

vaan jäävät nuo iltojen idyllit,

suviluonto ja linnunlaulut.

Talviset hanget ja raikas sää,

kotimaa, joka kauniilta näyttää.

Niin paljon kaunista jälkeen jää,

sitä saat sinä vapaasti käyttää"

-Veikko Lavi, Soittajan testamentti, 3. säkeistö

kerrostalossa eläminen ei ole ihmisarvoista elämää!

Jätän tän vuokra-asunnon koska oikeuden saa siirtää perheenjäsenelle.

-

Ei ole varaa ostaa asuntoa. Mä olen asunut koko ikäni kerrostalossa. (46v.) En ole kärsinyt siitä.

Meitä saa sääliä:) just katsellaan seuraavaa kämppää ja sekin tulee olemaan ihan vuokrakämppä, tällä alueella 70-80 neliöiset kämpät maksavat 300 000-400 000, en tunne hinkua em lainaan:D itselle jää porukoilta 5 asuntoa, toivoisin et ne realisoitaisiin mahd pian. Haluan pulskan tilin ja vähän sitoumuksia:) ens vuonna lähdetään lontooseen miehen työn vuoksi eikä aiota kyllä sieltäkään ostaa yhtään mitään, mä aion vaan nauttia ja shoppailla + kierrellä kaupunkia. Vuokrataso on kyllä kova, 2000-3000£ mutta onneks kuuluu miehen soppariin, niin saadaan kunnon kämppä:)

Hänelle jää mökki, sijoitusrahasto, osakesalkkuja, loma-osakkeita, 2 velatonta autoa ja sukanvarteen kerrytettyä käteistä n. 6000euroa.

On se siinä mielessä huono juttu että lapset eivät koskaan saa olla omalla pihalla.

Lisäksi täytyy vanhemman päivystää ulkona säässä kuin säässä.

Ympäristö on aneeminen parkkipaikkojen vieressä.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole varaa ostaa asuntoa. Mä olen asunut koko ikäni kerrostalossa. (46v.) En ole kärsinyt siitä.

Et tietenkään koska et tiedä paremmasta!!

Vierailija kirjoitti:

Mitä ajattelitte jättää lapsille perinnöksi,jos pahimmasta tapauksessa asutte vielä vanhanakin vuokralla. Eikö olisi kiva jättää lapsille jotain perinnöksi?

Ulkomailla asutaan paljon yleisemmin vuokralla, ne saa rahaa muutenkin säästöön perintöön. Suomessa kaikki on seinissä, kun muuten kaikki raha viedään kun kaikki on maailman kalleinta ja palkat keskinkertaiset.