Lue keskustelun säännöt.
G: kamalimmat anoppi/appi/käly/sukulaismies tarinat!
Eli nyt kerrotaan kauheimmista anopeista, kälyistä, serkun lapsista ja siskon koiran veljen isistä!
Omaa kälyäni en onneksi näe kuin 1-2 kertaa vuodessa, koska asumme ulkomailla ja näemme vain Suomessa, sillä hehän eivät rakkaasta kotimaasta poistu, vaikka meillä olisi ilmainen majoitus ja appivanhemmatkin olisivat avustaneen matkakuluissa, syinä mm etteivät puhu englantia eivätkä ala opettelemaan, täällä olisi outoa ruokaa, liian kuuma jne, Eivät siis vain tahto matkustaa eivätkä ole rajojen ulkopuolelle poistuneetkaan.
Joka kerta tavatessamme hän jankkaa samoja "miten vielä jaksatte ulkomailla asua, brassailette vain, tuleekohan nyt teidän mukana tauteja, olemme ihme maailmanmatkaajia jne".
Ymmärrän kyllä että jos ei tahdo reissata niin ei tarvitse, mutta kun hän tuomitsee meidät tästä että asumme ulkomailla. Asumme kyllä Euroopassa ja mieheni on hyväpalkkaisessa ammatissa, hän jaksaa ihmetellä kuinka ihmeessä voimme asua suurkaupungissa, ei ole lunta, ei ruisleipää jne. Mitään posiitivista hän ei ikinä sano. Jaksaisin selittää vaikka kuinka mutta muuten tulee romaani, joten teidän vuoromme, olkaa hyvä!
Kommentit (410)
Miehen sisko ei pidä minua hyvänä puolisona miehelleni, sillä sairastan diabetestä.....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun anoppikokelas oletti, että 18-vuotiaana lukiolaisena olisin maksanut myös poikaystäväni elämisen. Kävin joo töissä opiskelun ohessa, mutta en silti todellakaan rikas ollut, paskaa siivoustyötä niska limassa kaikki vapaa-aika. Samaan firmaan olisi ollut paikkoja avoinna poikaystävällekin, niin olisi tienannut omat rahansa, mutta eihän miespuolinen henkilö voi siivoustyötä tehdä. Eikä hakenut muuallekaan.
Anoppikokelas haukkui minut sitten lellipennuksi, prinsessaksi ym, koska käytin vaivalla säästämäni rahat OMAAN autoon. Haukkui minua myös, koska halusin sillä itse vaivalla maksamallani auton romulla ajaa mm. sinne töihin. Olisi pitänyt lainata poikaystävälle, että pääsee harrastuksiinsa. Eikä edes bensoja olisi saanut pyytää.
Lisäksi jo heti eka tapaamisesta lähtien oli ihme tarve haukkua ulkonäköäni. "Tuollasen tuulennussiman vinkuheinän oot ottanu poika! Alas tyttö syyä niin saat vähän lihaa luittes päälle! Hirveetä kahtoa kun luut paistaa", ym mitä näitä nyt on. Olin ja olen normaalipainoinen. (Pojan äiti lihava, saikin myöhemmin veritulpan, kun söi kuten naisen kuuluu!)
Joo onneksi pääsi myös pojan äidistä eroon eroamalla tuosta pojasta. Nykyisen miehen äidin kanssa ei MITÄÄN ongelmia, vaikka asutaan saman katon alla :)
Minun miniäkseni olisit tervetullut!!
Vierailija kirjoitti:
Minun miniäkseni olisit tervetullut!!
Tämän viestin lähetin puolimarokkolaiselle terveydenhoitajalle
Vierailija kirjoitti:
Minun anoppikokelas oletti, että 18-vuotiaana lukiolaisena olisin maksanut myös poikaystäväni elämisen. Kävin joo töissä opiskelun ohessa, mutta en silti todellakaan rikas ollut, paskaa siivoustyötä niska limassa kaikki vapaa-aika. Samaan firmaan olisi ollut paikkoja avoinna poikaystävällekin, niin olisi tienannut omat rahansa, mutta eihän miespuolinen henkilö voi siivoustyötä tehdä. Eikä hakenut muuallekaan.
Anoppikokelas haukkui minut sitten lellipennuksi, prinsessaksi ym, koska käytin vaivalla säästämäni rahat OMAAN autoon. Haukkui minua myös, koska halusin sillä itse vaivalla maksamallani auton romulla ajaa mm. sinne töihin. Olisi pitänyt lainata poikaystävälle, että pääsee harrastuksiinsa. Eikä edes bensoja olisi saanut pyytää.
Lisäksi jo heti eka tapaamisesta lähtien oli ihme tarve haukkua ulkonäköäni. "Tuollasen tuulennussiman vinkuheinän oot ottanu poika! Alas tyttö syyä niin saat vähän lihaa luittes päälle! Hirveetä kahtoa kun luut paistaa", ym mitä näitä nyt on. Olin ja olen normaalipainoinen. (Pojan äiti lihava, saikin myöhemmin veritulpan, kun söi kuten naisen kuuluu!)
Joo onneksi pääsi myös pojan äidistä eroon eroamalla tuosta pojasta. Nykyisen miehen äidin kanssa ei MITÄÄN ongelmia, vaikka asutaan saman katon alla :)
Minulle anoppi, joka ylipäätään käyttää tuollaista kieltä, olisi lähes pakottava syy jättää hänen poikansa välittömästi. Kyllä pelkästään tuollainen kielenkäyttö kertoo jo niin paljon koko perheestä. Mahdotonta ajatella häntä tulevien lasten isoäitinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mieheni suunnittelee ensin omien vanhempiensa kanssa, missä ja kenen kanssa joulu vietetään. Sitten asiasta kerrotaan minulle FYI. Olemme mieheni kanssa jo ihan aikuisia, 40+.
Mun isä oli samanlainen. Hän kävi oman äitinsä kanssa läpi kaikki juhlapyhät ja perhejuhlat, ja kertoi sitten meille muille lopputuloksen. Teini-ikäisenä tajusin ettei se ole normaalia, mutta tilannetta ei voitu muuttaa ilman isoja riitoja ja mökötyksiä, joten luovutin, ja annoin isäni ja hänen äitinsä edelleen sopia keskenään, miten esimerkiksi minun syntymäpäiviäni vietetään. Aloin vain salaa viettämään toisiakin synttärijuhlia kavereideni kanssa haluamallani tavalla. Isäni suvussa on muutenkin toisaalta tapana olla sanomatta asioita suoraan ja toisaalta herkkiä mielensäpahoittajia, eli kaksi toisiaan ruokkivaa vahingollista piirrettä. Minustakin on ikäväkseni kasvanut hiukan salailevanpuoleinen henkilö, koska se tuntui helpoimmalta tavalta navigoida isäni suvun kanssa.
Mun anopin mielestä yksi lapsi riittää, nolla on paras lasten lukumäärä. Anoppi alkoi riitelmään kanssani kun kerroin, että suunnittelemme toista lasta. Kaippa hän pelkäsi joutuvansa lastenvahdiksi vaikka asuukin toisella puolella Suomea. Hän ei ole koskaan hoitanut meidän lapsia, tuskinpa koskaan pyydänkään. Muutenkin anoppi 70+ on kipuillut valtavasti mummoksi tulon kanssa ja kaikki pahaolo on kaadettu minun niskaan. Nyt hänellä on takana 6 vuotta mummona oloa ja tilanne alkaa jo vähän tasaantumaan. Itse vielä joskus itken hänen pahoja sanojaan, mutta eiköhän se tästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teiniaikojeni poikaystävän perhe. Olin tuohon aikaan 16-18-vuotias ja exä vuoden vanhempi. Aina tämän äidin luona käydessämme exän isäpuoli ja pikkuveli istuivat vain tietokoneillaan pelaamassa, ja äiti hoiti yksin kaikki kotityöt. Ja aina välillä kävi raivoamassa tälle isäpuolelle että tuus nyt jumalauta auttamaan sieltä, keitä ny edes kahvia kun on vieraita käymässä. Vastauksena aina "mm" "joo" "kohta" jne. Hän ei muutenkaan puhunut paljoa. Äiti tykkäsi joka ikinen kerta, kun olimme vierailemassa, haukkua exäni isän aivan lyttyyn. Sekin vielä, että exästäni tämä äiti ei loppujenlopuksi välittänyt juuri lainkaan, pikkuveli (silloin 12v) oli taas lellitty piloille.
Seurustelin muinoin miehen kanssa, jonka edellinen, 10 vuotta kestänyt suhde oli päättynyt vuotta ennen tapaamistamme. Minut esiteltiin miehen vanhemmille perheen kesämökillä juhannuksena. Äiti kännipäissään itki, kuinka kova ikävä hänellä on tätä miehen exää ja piti oikein näkyvällä paikalla kirjahyllyssä hempeää kuvaa heistä kahdesta. Miehen isä taas ei katsonut minua, ei puhunut minulle eikä tunnustanut läsnäoloani millään lailla. Ihan kuin olisin ilmaa ollut. Olimme illalla paistaneet makkaraa ja tämä isä kysyi, että missäs olisi sinappia. Ojensin sinapin hänelle, mutta hän ei ollut näkevinäänkään sitä! Sitten, kun laskin sinapin pöydälle, hän kurkotti sen siitä omaan käteensä.
Miehen kanssa muutimme yhteenkin ja kutsuin miehen vanhempia kyläänkin. Eivät "päässeet" koskaan tulemaan. Näinkin näitä vanhempia vain pari kertaa koko kolmevuotisen suhteemme ajan ja isä ei koskaan puhunut kanssani sanaakaan. Kaikkiin perheen juhliin oli luonnollisesti miehen exä kutsuttu, mutta minua ei. Menin silti, kun mies niin halusi. Yritin aluksi miellyttää ja viedä lahjojakin (mm. olin nähnyt miehen äidin juovan tiettyä punaviiniä kesämökillä, joten vein ko. viinin tuliaisiksi. Äiti sysäsi pullon kaappiin ja tokaisi, että hän ei pidä punaviinistä, ainoastaan valkoviinistä. Seuraavalla kerralla vein pullon valkoviiniä ja äiti taas tokaisi, että hän ei juo valkoviiniä ollenkaan), mutta luovutin pian. Minulla ei ollut miehen ja hänen exänsä eron kanssa mitään tekemistä, sillä olivat eronneet naisen pettämisen vuoksi. Viimeiseen vuoteen emme nähneet näitä vanhempia lainkaan, sillä mies itsekin oli pöyristynyt tästä käytöksestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seurustelin 20-vuotiaana 23-vuotiaan miehen kanssa. Asuin jyväskylässä ja hän tampereella, joten näimme kerran, pari kuukaudessa. Heti ensimmäisen kerran kun menin anoppilaan kylään, sain kuulla miehen äidiltä, isosiskolta ja isosiskon mieheltä kuinka en ole tervetullut sinne ja mitäs mä siellä edes teen. Joka kerta sain kuulla kuinka tämmöinen bilettävä teini? ei ole heidän pojalleen sopiva ja kaikki heistä vihaavat mua. Aina käyttäydyin asiallisesti ja ystävällisesti enkä edes "biletä" kuin kerran parissa kuukaudessa joten en tiedä miksi he niin kovasti minua vihasivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun noita tarinoita lukee, ei voi tulla muuhun johtopäätökseen kuin että on suuri onni, etten ole koskaan sitoutunut kehenkään kaksilahkeiseen, en mammanpoikaan enkä muuhunkaan. Jaksan ihmetellä ihmettelemästä päästyäni, miten moukkamaisia ihmiset voivatkaan olla.
Olin 15v kun aloin seurustelemaan nykyisen mieheni kanssa. Anoppini ei voinut sietää minua, koska poikansa vietti ennemmin aikaa kanssani kuin ryyppäsi äitinsä kanssa ( mieheni on vuoden minua vanhempi ja kyllä, anoppi on alkoholisti). Anoppi levitti minusta juoruja ja soitti kännissä haukkuakseen huoraksi yms. Yhteiseloa mieheni kanssa on kohta takana 8 vuotta ja olen oppinut sietämään noita anopin tempauksia. Enää hän ei onneksi ole minua silmätikukseen ole ottanut.. Kova paikka se silloin oli ujolle teinille kuulla huorittelua aikuiselta naiselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anoppi on muuten kiva, mutta sekaantuu liikaa asioihin jotka eivät kuulu hänelle millään tavalla.. Yksi on tietty raha ja miten sitä rahaa käytetään. Aina kun jotain ostetaan, niin alkaa marina miten turhuuksiin te sitä rahaa tuhlaatte, kirppikseltä olisi varmasti löytynyt joku samaa ajava liki ilmaiseksi. Meidän kodin pitäisi näyttää kierrätyskeskuksen lahjoituspisteeltä jos hän saisi päättää.. Lapsi kun tuli, niin mitään hänelle ei olisi saanut uutena ostaa kun rahanhaaskuu.. Liki kaikki vaatteet on kirppiksiltä metsästettyjä ja saatuja, vaunut, pinnis ja turvaistuinkin saatiin sukulaiseltani, mutta kun ostettiin mm. mobile, petivaatteet ja pari pehmolelua uutena, niin alkoi valitus rahanhaaskuusta.. Tutitkin varmaan olisi pitänyt ostaa käytettynä. Mukava tyyppi muuten, mutta aina ei jaksaisi joutua puolustelemaan ostoksiaan, etenkin kun ne eivät mitenkään anopin elämään vaikuta.
Mulla on paljon omituisia sukulaisia.
Veljeni on aikuinen, mutta asustelee yhä isäni nurkissa vailla poismuuttosuunnitelmia. Hänellä on pakottava tarve keskustella seksistä, mielellään S/M tai insesti tms. jutuista, myös ruokapöydässä vaikka lapsiakin olisi paikalla. Olen joskus omassa mielessäni pohtinut, että taitaa olla puhe siitä mistä puute...
Äitini on tällaista joka asiaan nenänsä tunkevaa sorttia. Järjestää esimerkiksi kaikki juhlamme oman mielensä mukaan. Vieraslistan saan sentään itse päättää (jos mentäisin äitini mielen mukaan täsääkin, olisi lopputuloksena juhlimassa.. äitini)
Kälyni on matkija, jolla ei ole omaa elämää. Aina on kopioimassa muiden kasvatus-/sisustus-/vaatetyylejä sekä harrastuksia ja keräilykohteitakin. Aluksi ajattelin, että on vain niin sama maku, mutta alkoi mennä liian pitkälle. Esimerkiksi ei omistanut ainuttakaan parillista/yhteensopivaa huonekalua, ennenkuin muutimme mieheni kanssa yhteen. Äkkiä koko sisustus oli samaa valkoista, kuin meillä. Mieheni mukaan käly ei ole koskaan ollut kiinnostunut sisustamisesta...
Anoppini taas on ihan omaa luokkaansa. Rahat ovat aina loppu ja lainailee "pikkusummia" sukulaisilta. Esim. 100€ erissä monta kertaa kuukaudessa eri sukulaisilta. Palvoo vanhinta lastenlastaan kuin jumalaa, muut eivät kiinnosta. On monta kertaa muistuttanut, että mieheni on vahinko, toisin kuin vanhemmat sisaruksensa.
Kamalin anopin tempaus tapahtui, kun mieheni oli armeijassa. Menimme anopille, kun mies pääsi ensimmäisille lomille. Meille oli varattu olohuoneesta vuodesohva. Olohuoneen ovessa oli suuret lasit/ikkunat ja ovi suljettiin yöksi "yksityisyyden" turvaamiseksi. Seksiä harrastimme parin viikon eron jälkeen molempina iltoina. Anoppi oli herännyt yöllä käymään vessassa ja nähnyt tietysti oven läpi mitä olohuoneessa tapahtuu.
Lauantai-iltana anoppi oli saanut tarpeekseen. Hän tuli kuin myrskynmerkki olohuoneeseen. Ajattelin, että oli nähnyt ja järkyttynyt. Melkein ehdin jo pyytää anteeksi, kunnes kävi ilmi ettei anoppi ollut asiasta sinällään moksiskaan. Mieheni vain näytti kuulemma siltä, ettei alkujaan tiennyt mitä oli tekemässä ja hän oli päättänyt tulla äkkiä neuvomaan, ettei mene koko yö hukkaan. Siinä sitten kuuntelin vieressä, kuinka anoppi antoi hyvin kiusaantuneelle pojalleen seksivinkkejä. Ehkä omituisinta mitä koskaan minulle on käynyt.
Aamulla häpesin silmät päästäni, kun menin aamupalalle. Anoppi oli kuitenkin aivan sinut yöllisten tapahtumien kanssa. Nykyisin laitamme aina oveen roikkumaan pyyhkeen tai lakanan...
Vierailija kirjoitti:
Mulla on paljon omituisia sukulaisia.
Veljeni on aikuinen, mutta asustelee yhä isäni nurkissa vailla poismuuttosuunnitelmia. Hänellä on pakottava tarve keskustella seksistä, mielellään S/M tai insesti tms. jutuista, myös ruokapöydässä vaikka lapsiakin olisi paikalla. Olen joskus omassa mielessäni pohtinut, että taitaa olla puhe siitä mistä puute...
Äitini on tällaista joka asiaan nenänsä tunkevaa sorttia. Järjestää esimerkiksi kaikki juhlamme oman mielensä mukaan. Vieraslistan saan sentään itse päättää (jos mentäisin äitini mielen mukaan täsääkin, olisi lopputuloksena juhlimassa.. äitini)
Kälyni on matkija, jolla ei ole omaa elämää. Aina on kopioimassa muiden kasvatus-/sisustus-/vaatetyylejä sekä harrastuksia ja keräilykohteitakin. Aluksi ajattelin, että on vain niin sama maku, mutta alkoi mennä liian pitkälle. Esimerkiksi ei omistanut ainuttakaan parillista/yhteensopivaa huonekalua, ennenkuin muutimme mieheni kanssa yhteen. Äkkiä koko sisustus oli samaa valkoista, kuin meillä. Mieheni mukaan käly ei ole koskaan ollut kiinnostunut sisustamisesta...
Anoppini taas on ihan omaa luokkaansa. Rahat ovat aina loppu ja lainailee "pikkusummia" sukulaisilta. Esim. 100€ erissä monta kertaa kuukaudessa eri sukulaisilta. Palvoo vanhinta lastenlastaan kuin jumalaa, muut eivät kiinnosta. On monta kertaa muistuttanut, että mieheni on vahinko, toisin kuin vanhemmat sisaruksensa.
Kamalin anopin tempaus tapahtui, kun mieheni oli armeijassa. Menimme anopille, kun mies pääsi ensimmäisille lomille. Meille oli varattu olohuoneesta vuodesohva. Olohuoneen ovessa oli suuret lasit/ikkunat ja ovi suljettiin yöksi "yksityisyyden" turvaamiseksi. Seksiä harrastimme parin viikon eron jälkeen molempina iltoina. Anoppi oli herännyt yöllä käymään vessassa ja nähnyt tietysti oven läpi mitä olohuoneessa tapahtuu.
Lauantai-iltana anoppi oli saanut tarpeekseen. Hän tuli kuin myrskynmerkki olohuoneeseen. Ajattelin, että oli nähnyt ja järkyttynyt. Melkein ehdin jo pyytää anteeksi, kunnes kävi ilmi ettei anoppi ollut asiasta sinällään moksiskaan. Mieheni vain näytti kuulemma siltä, ettei alkujaan tiennyt mitä oli tekemässä ja hän oli päättänyt tulla äkkiä neuvomaan, ettei mene koko yö hukkaan. Siinä sitten kuuntelin vieressä, kuinka anoppi antoi hyvin kiusaantuneelle pojalleen seksivinkkejä. Ehkä omituisinta mitä koskaan minulle on käynyt.
Aamulla häpesin silmät päästäni, kun menin aamupalalle. Anoppi oli kuitenkin aivan sinut yöllisten tapahtumien kanssa. Nykyisin laitamme aina oveen roikkumaan pyyhkeen tai lakanan...
Oletko S?:)
Meidän appivanhempien mielestä halpa hyvä, halvempi parempi. Tämä koskee ihan kaikkea elämistä. Eli kaikki pitäisi aina ostaa halvinta mahdollista, mitä kaupasta saa ja kaikki muut asiat paitsi elintarvikkeet käytettynä. Mitään ei saisi ikinä ostaa uutena. Se on kuulemma järjetöntä tuhlausta. Heti, jos näkevät jotain uutta, niin alkavat moittia miten siihen on mennyt rahaa ihan turhaan, kun halvemmallakin olisi päässyt. Erityisesti matkailu on heidän mielestään täyttä rahan haaskaamista. Samoin on ulkona syöminen, koska ruokaa on kotonakin ja viihteellä käyminen, koska kyllähän aika kuluu myös kotona tv:n ääressä.
OT: Kuulin joskus teininä kun vanhemmat harrasti seksiä. Helvetin kiusallista ja vihasin sitä, onneksi ei montaa kertaa sattunut,