Tekisi mieli jättää vauva yksin makuuhuoneeseen karjumaan, laittaa musiikki täysille ja unohtaa vauva pariksi tunniksi.
Se ei nuku öisin, se ei nuku päivisin. Yöllä nukkuu tunnin pätkiä ja herää iloisena jokeltamaan. Ei nukahda uudestaan heti, vaan valvoo pari tuntia, väsyy ja järkyttävän huudon jälkeen nukahtaa huutoonsa. Päivällä nukkuu vartin pätkiä. En pääse edes vessaan, kun se vain karjuu.
Se on herännyt tänään 05.15, eikä ole nukkunut sen jälkeen yli viittä minuuttia putkeen. Nukahti yhdeksän aikaan ja menin vessaan, heräsi heti ja huusi kuin tapettava, kunnes tulin.
Mä en jaksa. Mä vien sen makuuhuoneeseen pinnasänkyyn ja annan olla. Mikään ei auta! Kyseessä 5kk poika. Neuvolaan olen soittanut, apua olen saanut läheisiltä, mutta vain pari tuntia tai päivän tai yön kerrallaan. Sen jälkeen jaksan puoli päivää tai päivän, kunnes olen taas valvonut sen 24 tai 36 tuntia putkeen.
Mä itken väsymystäni, vauva jokeltelee iloisena sylissä ja mä en vaan jaksa. Se ei nuku.
Kommentit (112)
Vierailija kirjoitti:
Tiesittekö, että monissa kehitysmaissa lapset eivät juurikaan huuda. Heidät hoidetaan kantamalla sylissä ja pidetään rinnalla mahdollisimman pitkään kuten luonto on tarkoittanut. "Lonkkakanto" on kädellisille lajeille ominainen. Allergioitakaan ei esiinny samassa mittakaavassa. Tämä vain off topicina kun joku mietti, miten ennen vanhaan kestettiin huutavia vauvoja. Ehkä ne kannettiin sylissä ja olivat koko ajan lähellä ihmistä, ainakin jonkun hoitajan kanssa ? Vaunut ja pinnasängyt ovat suht uusia juttuja, länsimaisen teollisen yhteiskunnan keksintöjä. Olemme vieraantunut luonnosta. Ei ole luonnollista että vauva huutaa 24/7 eikä monissa Afrikan yhteiskunnissa tunnisteta kyseistä ongelmaa. Ongelmaa tuskin oli Suomessakaan muutama sukupolvi taaksepäin. Lapsen paikka ei ole yksin pinnasängyssä eikä oikeastaan edes vaununkopassa.
Kyllä koliikkivauva huutaa liinassakin.
En ole lukenut koko ketjua. Pääsin siihen asti kun parissa kommentissa oli mainittu tyyliin "kävelin 6-12-24 tuntia edestakaisin hyssytellen itkevää vauvaa sylissä". Hei haloo! Miksi? Jos vauva ei rauhoitu hyssyttelyyn niin sen voi laittaa sänkyyn tai koppaan. Äiti voi sitten puuhata omia juttujaan kunhan on samassa huoneessa ja vaikka välillä juttelee ja paijailee niin että vauva tietää että ei ole jätetty yksin ja hylätty. Myös jos vauva rauhoittuu ainoastaan sylissä hyssyttelyyn niin silloin ollaan menty pahasti pieleen vauvanhoidossa. Kuka äiti semmoista jaksaa pidemmän päälle. Silloin lapsi totutellaan sylistä pois, kuten edellisessäkin esimerkissä. Tärkeää on että lapsi tietää äidin tai isän olevan samassa huoneessa. Itkeminen ei vahingoita vauvaa niin kauan kun tiedetään että vauva on terve eikä huuda esim. kivun takia.
Terveisin kolmen äiti
Siis sä et tee mitään??
Ei ihme että vauva huutaa.
Etkö tajua että vauvalla voi olla nälkä tai jano tai ylipäätään turvaton olo?
Minä pidin vauvaa sylissä ja syötin vauvaa ja se nukahti siihen kun sai syötyä ja oli hyvä olla.
Äidinvaisto ja järki hukassa.
Ja kun mulla ei vauva huutanut kuin pienen hetken. Tiedätkö miksi?
Vierailija kirjoitti:
Nyt neuvoloista pitäisi olla saatavilla kotiapua. Soita heti puhelinajalla neuvolaan ja sano, ettet jaksa, kun et saa nukuttua.
"Kotiapua" ei haeta neuvoloista. Se on lapsiperheiden kotipalvelu ja sinne pitää soittaa itse.
Vierailija kirjoitti:
Itse haluaisin mammoilta kysyä, miksei sitä vauvaa vain voi jättää itkemään? Huutakoot sydämensä kyllyydestä! Eihän se itse vanhempana tiedä eikä muista tästä itkemisestä yhtään mitään eikä se siihen kuole :D
t. mies
Jo kuuden tunnin vastaamattomuus näkyy vauvojen aivoista otetuissa kuvissa. Vastaamattomuus aiheuttaa vauvassa masennusta ja vaikeutta äidin ja vauvan välistä vuorovaikutusta. Siksi vauvaa ei tulisi jättää yksin.
Mutta mutta, normaali vauva ei kyllä huuda noin paljon. Vaikka uuden allergiaohjeen mukaan ei haittaa vaikka huutaa, niin kyllä mä kokeilisin kaikki mahdolliset allergeenit. Lempeä unikoulu. Perheneuvola. Tukea te tarvitsette ja heti!
Vierailija kirjoitti:
Itse haluaisin mammoilta kysyä, miksei sitä vauvaa vain voi jättää itkemään? Huutakoot sydämensä kyllyydestä! Eihän se itse vanhempana tiedä eikä muista tästä itkemisestä yhtään mitään eikä se siihen kuole :D
t. mies
Vauvalla on jokin hätä. Vauva ei voi itseään ruokkia, ei pukea, ei hoivata.
Vauva voi vain itkemällä viestittää hädästään ja myös eleillään.
Kunpa vaan äidit tämän tajuaisivat.
Pitkäaikainen huudattaminen traumatisoi lasta.
Koeta saada neuvolasta tai lääkäriltä selville, onko vauvallasi kaikki kunnossa. Nyt tuli voimaan myös laki, jonka mukaan lapsiperheiden pitäisi saada kotiapua. Itsellä kokemusta , ymmärrän sinua. Rukoilen puolestasi !
Vierailija kirjoitti:
Ennen hoidettiin myös vanhukset yleensä kodeissa. Kun niillä omat lapset olivat kasvatetut aikuisiksi, olivat he itse jo hoidon tarpeessa.
Ja miten yhdestä vanhusparista riittäisi esim 12 aikuiselle lapselleen lapsenpiiaksi.
Enimmäkseen äiti hoiti omat lapsensa itse myös ennen.
Koska perheet olivat suuria, oli melkein joka naisella nuorempi tai vanhempi sisar, joka katsoi lapsia alkuvaiheessa, ennen kuin isoimmat lapset alkoivat vahtia toisiaan. Ja myös isovanhemmat, palkolliset, loiset, ja talossa elätettävät orvot yms. sukulaiset vahtivat lapsia. Oikeastaan ainoa, joka ei osallistunut lasten hoitoon millään tavalla oli lasten isä. Nykyinen tilanne, jossa nainen on täysin yksin, on historiallisesti aivan uusi.
Ihan ensiksi ap:n on saatavat nukkua kunnolla. Aivot eivät toimi eikä ratkaisus löydä väsyneenä. Ap, syötä ja vaihda lapselle kuivat ja sitten tulpat korviin ja nukkumaan. Vauva karjukoon itsensä uneen, jos karjuu.
Kun heräät, haet kotiapua neuvolan kautta ja lisäksi lapsi tutkimuksiin. 5 kk:n tulisi leikkiä ja olla kiinnostunut ympäristöstä, ei vain huutaa. Veikkaan minäkin, että hänellä on joku allergia tai vaikka laktoosi-intoleranssi, joka kulttuurillisista syistä on Suomessa lapsilla alidiagnosoitu.
Hae/kysy kotiapua neuvolasta!
Voit itse sitten nukkua kun kotiavusta tulevat auttamaan kodinhoidossa ja lastenhoidossa. Itse hain apua ja sain apua ja nyt on hyvä olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauvalla on joku vikana, jos päivällikin torkahtelee vain. Ei mun mielestä ole normaalia, jos unen kesto on 5 min! Tai yöt menee tunnin pätkissä, eikä vauva saa uudestaan unen päästä kiinni. Nyt uudestaan neuvolaan yhteyttä! Soitat vaikka eri terkkarille kuin mikä teidän oma on, jos tuntuu ettei oma ymmärrä/ ota vakavasti. Monissa kunnissa on uniohjaajia, ota selvää onko teillä sellainen? Olette lääkärissä käynyt, että esim allergiat, refluksi ym jutut on suljettu pois? Älä nyt missään nimessä yritä vain sinnitellä, vaan vaadi apua. <3
Mä oon kans tämän kannalla. Soita neuvolaan. Ellet saa apua, soita lääkäriin. Ellet saa apua, soita eri lääkäriin tai yksityiseen lääkäriin. Apua saa Suomessa kun vaan vaatii. Ne sanoo vaan kaikille että se on normaalia, että menisi itsestään ohi, mutta tuo ei ole, oikeasti!
Ellet saa apua vauvan nukkumiseen, sitten sitä on saatava sinun nukkumiseesi. Oikeasti, soita ja vaadi!
Nimenomaan!
Suomessa apua saa jos osaa sitä vaatia. Usein jos ei osaa vaatia, ei saa. Eli vaadi. Edellisestä omakohtaiset kokemukset. Etkä luovuta!
Vierailija kirjoitti:
Ei entisaikaan ainakaan mun mummoni lapsuudenpeeheessä ketään apuansa antavaa ollut. Kyllä isomummoni ihan itse katraansa hoiti. Ennemminkin joillain oli vielä iäkkäät vanhempansakin siinä lisähoidettavina.
Mun isomummoni ei onneksi joutunut hoitamaan vanhempiaan, vaan sinne vanhempiensa taloon jäi naimattomia aikuisia lapsia auttelemaan. Ihan samoin muilla esivanhemmillani.
Kyllä on turha luulla, että aiemmin oli lähes kaikilla joutilaita lastenhoitajia talossa saatavilla.
Joskus myös se ikääntynyt lasten isovanhempi kiersi omien lastensa perheissä hoidettavana, ei hoitajana. Vanhat olivat usein raskaan työn raihnastuttamia jo varhain.
Joo, mutta yksi asia on varma: jos vauva on huutanut yöt ja päivät läpeensä, ei äiti ole joutanut häntä hyssyttelemään. Ja jotta on päivän raskaat työt jaksanut tehdä, on yölläkin ollut pakko nukkua. Johonkin ne huutavat tenavat on varmaan kipattu vanhempien unta häiritsemästä, jos huutaminen on vienyt yöunet kokonaan.
Jos ap joutuisi käymään päivisin töissä, ei niistä mitään tulisi. Ennen vanhaan ei ollut varaa valita ja aikuisen hyvinvointi vei voiton, jos leipä oli siitä kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiesittekö, että monissa kehitysmaissa lapset eivät juurikaan huuda. Heidät hoidetaan kantamalla sylissä ja pidetään rinnalla mahdollisimman pitkään kuten luonto on tarkoittanut. "Lonkkakanto" on kädellisille lajeille ominainen. Allergioitakaan ei esiinny samassa mittakaavassa. Tämä vain off topicina kun joku mietti, miten ennen vanhaan kestettiin huutavia vauvoja. Ehkä ne kannettiin sylissä ja olivat koko ajan lähellä ihmistä, ainakin jonkun hoitajan kanssa ? Vaunut ja pinnasängyt ovat suht uusia juttuja, länsimaisen teollisen yhteiskunnan keksintöjä. Olemme vieraantunut luonnosta. Ei ole luonnollista että vauva huutaa 24/7 eikä monissa Afrikan yhteiskunnissa tunnisteta kyseistä ongelmaa. Ongelmaa tuskin oli Suomessakaan muutama sukupolvi taaksepäin. Lapsen paikka ei ole yksin pinnasängyssä eikä oikeastaan edes vaununkopassa.
Kehitysmaissa ei ole allergioita, koska siellä on loisia. Kehitysmaan vauva myös painaa aika paljon vähemmän kuin plösö länsimaalainen, jatkuvassa roudaamisessa voi saada itse lihaksensa jumiin.
Kummasti ne vaan selässä kulkevat pellollakin kakarat, ei niitä lonkalla tarvitse jatkuvasti pitää. Naiset myös tekevät usein työt istuen lattiatasossa ja lapsi voi olla silloin lähellä ilman että häntä joutuu kantamaan.
Vierailija kirjoitti:
Imetä, imetä, imetä. on mun neuvo. Itsellä myös yksi huutaja ollut, ja sille aina vaan lykkäsin tissin suuhun, kun alkoi huuto. Joskus 5 kertaa tunnissa, joskus kerran.
Sillä itse säilyi järjissään, kun lapsi ainakin oli hiljaa. Ja imettäessä itse torkahteli samalla.
En ymmärrä, miksi tätä niin alapeukutetaan. Hyvä neuvohan tuo on, jos vaan lasta muuten imettää.
Vierailija kirjoitti:
Ah tämä vauva-palsta, vapaaehtoisesti lapsettomien oma vittuilupalsta! Jos te ette halua lapsia, niin pakkoko täällä on lapsia halunneille vittuilla?
En usko että velat tässä vittuilee vaan "täydelliset" äidit joille on sattunut hyvä tuuri helppojen vauvojen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaksa vielä vähän! Vauvojen elämä on täynnä vaheita, pääset sinäkin vielä ihan varmasti hyville unille pallerosi kanssa!
OT, mutta tämä ei auta yhtään. Olin itse ap:n tilassa 10 vuotta sitten. Lapsi ei nukkunut yli 45 minuutin unia koko ensimmäisen elinvuotensa aikana. Huusi yöt tietenkin ja meillä oli kaksi muutakin pientä lasta. Oli oikeasti tosi vähällä, etten tehnyt lapselle jotain. Sain apua, mutta eipä siinä apu enää muistu mieleen, kun on kantanut lasta 24 tuntia putkeen, eikä ole nukkunut tai syönyt itse ollenkaan.
Lapsilla on vaiheita, mutta KUKAAN ei jaksa valvoa ja kuunnella huutavaa lasta edes viikkoa putkeen.
Kehotuksesta kärsivällisyyteen ei ole mitään apua, jos haluatte auttaa niin tarjoutukaa tulemaan vauvanvahdiksi itse. Jos ei ole rohkeuttta niin antakaa jokin muu käytännöllinen neuvo. Silloin kun on tilanne päällä ei ole avuksi rauhoitella etänä. Vedä vaan kukkahattua syvemmälle päähäsi.
Tiesittekö, että monissa kehitysmaissa lapset eivät juurikaan huuda. Heidät hoidetaan kantamalla sylissä ja pidetään rinnalla mahdollisimman pitkään kuten luonto on tarkoittanut. "Lonkkakanto" on kädellisille lajeille ominainen. Allergioitakaan ei esiinny samassa mittakaavassa. Tämä vain off topicina kun joku mietti, miten ennen vanhaan kestettiin huutavia vauvoja. Ehkä ne kannettiin sylissä ja olivat koko ajan lähellä ihmistä, ainakin jonkun hoitajan kanssa ? Vaunut ja pinnasängyt ovat suht uusia juttuja, länsimaisen teollisen yhteiskunnan keksintöjä. Olemme vieraantunut luonnosta. Ei ole luonnollista että vauva huutaa 24/7 eikä monissa Afrikan yhteiskunnissa tunnisteta kyseistä ongelmaa. Ongelmaa tuskin oli Suomessakaan muutama sukupolvi taaksepäin. Lapsen paikka ei ole yksin pinnasängyssä eikä oikeastaan edes vaununkopassa.