Lue keskustelun säännöt.
Lasten synttärikutsuista. Taas jäi poika ilman kutsua.
01.03.2016 |
En enää tiedä, mitä tehdä. Poika sai päiväkotiaikana todella vähän kutsuja. Hän oli vähän vajaa kolmivuotiaasta asti päiväkodissa ja koko aikana tuli ehkä kuusi synttärikutsua. Monesti jäi yhden toisen pojan kanssa ilman kutsua. Kutsuttiin kerran kaikki päiväkotiryhmän pojat, mutta suurimmalta osalta ei tullut vastavuoroisesti kutsua. Ja nyt sama jatkuu koulussa. Nyt jätti kutsumatta eräs tässä lähellä asuva, rinnakkaisluokalla oleva poika, jonka kanssa ovat leikkineet silloin tällöin. Poika kävi esim. meidän kanssamme uimarannalla viime kesänä ja meidän poikamme kutsui hänet omille synttäreilleen. Vaan eipä kutsunut, nyt kun "tila loppui paperista kesken" eli oli saanut kutsua tietyn määrän kavereita ja meidän poikamme tipahti pois. Kutsui oman luokkansa pojat ja kolme poikaa rinnakkaisluokalta eli entiset eskarikaverit. Paitsi meidän poikamme.
En enää tiedä, mitä tehdä. Poika on ainoa lapsi, joten sosiaalisilta taidoiltaan ei ehkä niin taitava kuin muut. Lisäksi ehkä ikäisekseen vähän lapsellinen vielä.
Kommentit (232)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a, empä tiedä olenko itsekään tässä synttärijutussa toiminut aina kovinkaan fiksusti.
Viimeksi poikamme sai luvan kutsua 6 kaveria omien neljän lastemme lisäksi. Huomasin, että kutsuttavien listalla oli mm. eräs hyvin suosittu poika. Hän kuitenkin on koulukiusaaja, joka pilasi poikamme eskarivuoden kiusaamalla. Poikamme ei tietääkseni ole kovinkaan paljon tekemisissä tämän kiusaajan kanssa, mutta ilmeisesti halusi hännystellä suosikkia kutsumalla synttäreille. Kiusaaja oli myös sanonut, että lapsemme saa kutsun vastavuoroisesti, jos hänet nyt kutsutaan. En antanut kutsua häntä.Lapsen tekemältä listalta puuttui poika, joka ei ole suosikin asemassa luokallaan. Poikamme oli hänelle järjestetyillä seikkailupuistosynttäreillä. Ehdotin, että kutsumme hänet juhliin. Lapsi ihmetteli että miksi kun ei ole koko vuonna leikkinyt pojan kanssa. No, puhuin juuri tästä vastavuoroisuudesta ja sanoin arvelevani ettei ko. poika saa usein kutsuja ja varmaan ilahtuisi kutsusta erityisen paljon. Hän sai kutsun, ja tuli juhliin todella kalliin lahjan kanssa. Juhlissa hän vietti aikaa lähinnä aikuisten kanssa, mutta näytti viihtyvän. Uskon, että hän on juuri tällainen lapsi, jolla ei täysin synkkaa kaikkien kanssa, mistä vanhempansa ovat hieman huolissaan.
Oma poikamme saa noin viisi kutsua vuodessa. Toissavuonna hän halusi kutsua naapurin kaksoset, jotka ovat vähän itseään vanhempia. Heiltä ei tullut kutsua meille, joten tänä vuonna jätimme heidät kutsumatta. Osin myös siitä syystä, että koulukavereita on enemmän.
Kuulostaa kyllä tarpeettoman monimutkaiselta tämä tämmöinen...olisiko mielestänne pitänyt toimia toisin? Periaatteessa meille kyllä mahtuisi enemmänkin juhlijoita mutta pelkään että homma riistäytyy tavalla tai toisella käsistä, kun aikuisia on vain 2, ja toinen vahtii omia pienempiä.
No jos aikuisten maailmaan verrataan, niin sama kuin sinun äitisi päättäisi sinun häihisi kutsuvieraslistan. Haluamasi ystävä jäisi kutsumatta, koska teillä on joskus vuosia sitten ollut jotain kränää ja äitisi mielestä hän ei ole hyvä ystävä sinulle (huolimatta siitä, miten itse koet asian). Sen sijaan tilalle pitäisi kutsua joku puolituttu pikkuserkku (jonka kanssa et ole tekemisissä), koska äidilläsi käy häntä sääliksi ja hän haluaa kiillottaa omaa kilpeään "olemalla syrjittyjen puolella". Ja jälkikäteen äitisi olisi ylpeä siitä, kun se pikkuserkku toi vielä niin kalliin lahjankin...
Sepäs se, kun aikuisten ja lasten maailmaa ei voi verrata. Jos lapsi haluaa mielistellä jotain kiusaajaa, niin vanhemman tehtävänä on puuttua asiaan. Tai jos hän haluaa jättää pois sellaisen lapsen, jonka kaikki muutkin jättävät. Lapsi vielä harjoittelee sosiaalisia taitoja, aikuiset yleensä osaavat ne.
Miksi lapsen pitää juhlia merkkipäiväänsä sellaisen ihmisen kanssa, jota hän ei tunne/jonka seura ei kiinnosta? Siksi, että äiti saa paremman mielen, koska on olevinaan niin jalo ja hyväsydäminen? Eikö sosiaalisia taitoja voi harjoitella 364 päivänä vuodessa ja edes yhtenä päivänä vuodessa antaa lapsen juhlia juuri niiden kavereiden kanssa kuin hän itse tahtoo?
Ei täällä ole kukaan vaatinut, että lapsen pitäisi juhlia sellaisen kanssa, jota ei tunne. Tai jonka seura ei kiinnosta. Jos luit koko ketjun, niin tiedät, että tämä poika, joka ei kutsunut lastani omiin juhliinsa, kuitenkin vaati kutsua itselleen. Ja kun kutsua ei saanut, niin käytös muuttui omituiseksi. Meidän piti käydä hänen vanhempiensa kanssa keskustelemassa hänen rikkomastaan tavarasta. Tämäkö on sinusta ok? Tämä on nyt keskustelunaiheena tässä.
ap
Mitä siitä voi edes keskustella kun ongelmaa ei ole. Lapsi käyttäytyi huonosta oletettavasti siksi ettei saanut kutsua. Okei asia selvä. Vanhempien kanssa keskusteltu ja sovittu että korvataan rikotut asiat. Okei asia selvä. Eli mikä se keskustelun idea oli? Sillä syytä lapsen käytöksen pohjalle ei voida tietää ja harmi jos lapsen on vaikea säädellä käytöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puutteita voi olla niiden muiden sosiaalisissa taidoissa. Vastaajilla ainakin näkyy olevan tyypillistä koulukiusaajan piirrettä. Nehän ovat suosittuja kun niitä pelätään, joten muiden on pakko nuolla, myötäillä ja miellyttää, jottei itse joutuisi kiusatuksi. Myös tämä käytös opitaan kotoa.
Mene poikasi kanssa vaikka partioon.
Lapsi oppii sosiaaliseksi olemalla muiden kanssa mutta myös vanhempansa esimerkistä. Partiossa voi aikuinen mielellään olla mukana etenkin pienimpien touhuissa. Uskontoa ei nykyään tuputeta, se juna meni jo.
Ujous voi haitata alussa, mutta ujo lapsi on ihana, muille tilaa antava ja usein tosi fiksu: ajattelee ennenkuin tekee tai sanoo, toisin kuin päiväkodissa, koulussa ja työpaikoilla kojeltavat s
sosiaaliset tyhjäpäät.
Onpa inhottavia kommentteja täällä. Lapset tosiaan vasta harjoittelevat sosiaalisia taitoja. Empatiaa voi ja pitää opettaa. Kuten myös hyviä tapoja, kuten sitä vastavuoroisuutta. Myös kaveriporukat muovautuvat suuntaan ja toiseen lapsilla, joten miksi luoda kuppikuntia kutsumalla vain ne bestikset, jotka puolen vuoden päästä saattavat olla etäisempiä kavereita. Kutsulla voi olla iso merkitys syrjään jääneen lapsen itsetunnolle.
t. alakoulun opettaja
Ymmärrän aapeen harmituksen asiasta, mutta kysehän ei ole siitä, että poikasi ei saisi mitään kutsuja koskaan. Sellaisia lapsiakin on. Hän vaikuttaa suhteellisen suositulta kuitenkin. Ehkä on hyvä opettaa pojalle, että kaikkia ei voi itsekään aina kutsua synttäreille, mutta kavereita voi olla. Jos asia vaivaa sinua, niin voithan kysyä suoraan toisen pojan vanhemmalta että mistä tämä johtuu.
Jep..
Lapselleni ei pidetä kaverisynttäreitä kun ei ole ketään ketä tulisi paikalle. Poika aina haaveilee isoista juhlista ja keitä sinne kutsuttaisiin :( Sydän itkee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a, empä tiedä olenko itsekään tässä synttärijutussa toiminut aina kovinkaan fiksusti.
Viimeksi poikamme sai luvan kutsua 6 kaveria omien neljän lastemme lisäksi. Huomasin, että kutsuttavien listalla oli mm. eräs hyvin suosittu poika. Hän kuitenkin on koulukiusaaja, joka pilasi poikamme eskarivuoden kiusaamalla. Poikamme ei tietääkseni ole kovinkaan paljon tekemisissä tämän kiusaajan kanssa, mutta ilmeisesti halusi hännystellä suosikkia kutsumalla synttäreille. Kiusaaja oli myös sanonut, että lapsemme saa kutsun vastavuoroisesti, jos hänet nyt kutsutaan. En antanut kutsua häntä.Lapsen tekemältä listalta puuttui poika, joka ei ole suosikin asemassa luokallaan. Poikamme oli hänelle järjestetyillä seikkailupuistosynttäreillä. Ehdotin, että kutsumme hänet juhliin. Lapsi ihmetteli että miksi kun ei ole koko vuonna leikkinyt pojan kanssa. No, puhuin juuri tästä vastavuoroisuudesta ja sanoin arvelevani ettei ko. poika saa usein kutsuja ja varmaan ilahtuisi kutsusta erityisen paljon. Hän sai kutsun, ja tuli juhliin todella kalliin lahjan kanssa. Juhlissa hän vietti aikaa lähinnä aikuisten kanssa, mutta näytti viihtyvän. Uskon, että hän on juuri tällainen lapsi, jolla ei täysin synkkaa kaikkien kanssa, mistä vanhempansa ovat hieman huolissaan.
Oma poikamme saa noin viisi kutsua vuodessa. Toissavuonna hän halusi kutsua naapurin kaksoset, jotka ovat vähän itseään vanhempia. Heiltä ei tullut kutsua meille, joten tänä vuonna jätimme heidät kutsumatta. Osin myös siitä syystä, että koulukavereita on enemmän.
Kuulostaa kyllä tarpeettoman monimutkaiselta tämä tämmöinen...olisiko mielestänne pitänyt toimia toisin? Periaatteessa meille kyllä mahtuisi enemmänkin juhlijoita mutta pelkään että homma riistäytyy tavalla tai toisella käsistä, kun aikuisia on vain 2, ja toinen vahtii omia pienempiä.
No jos aikuisten maailmaan verrataan, niin sama kuin sinun äitisi päättäisi sinun häihisi kutsuvieraslistan. Haluamasi ystävä jäisi kutsumatta, koska teillä on joskus vuosia sitten ollut jotain kränää ja äitisi mielestä hän ei ole hyvä ystävä sinulle (huolimatta siitä, miten itse koet asian). Sen sijaan tilalle pitäisi kutsua joku puolituttu pikkuserkku (jonka kanssa et ole tekemisissä), koska äidilläsi käy häntä sääliksi ja hän haluaa kiillottaa omaa kilpeään "olemalla syrjittyjen puolella". Ja jälkikäteen äitisi olisi ylpeä siitä, kun se pikkuserkku toi vielä niin kalliin lahjankin...
Sepäs se, kun aikuisten ja lasten maailmaa ei voi verrata. Jos lapsi haluaa mielistellä jotain kiusaajaa, niin vanhemman tehtävänä on puuttua asiaan. Tai jos hän haluaa jättää pois sellaisen lapsen, jonka kaikki muutkin jättävät. Lapsi vielä harjoittelee sosiaalisia taitoja, aikuiset yleensä osaavat ne.
Miksi lapsen pitää juhlia merkkipäiväänsä sellaisen ihmisen kanssa, jota hän ei tunne/jonka seura ei kiinnosta? Siksi, että äiti saa paremman mielen, koska on olevinaan niin jalo ja hyväsydäminen? Eikö sosiaalisia taitoja voi harjoitella 364 päivänä vuodessa ja edes yhtenä päivänä vuodessa antaa lapsen juhlia juuri niiden kavereiden kanssa kuin hän itse tahtoo?
Ei täällä ole kukaan vaatinut, että lapsen pitäisi juhlia sellaisen kanssa, jota ei tunne. Tai jonka seura ei kiinnosta. Jos luit koko ketjun, niin tiedät, että tämä poika, joka ei kutsunut lastani omiin juhliinsa, kuitenkin vaati kutsua itselleen. Ja kun kutsua ei saanut, niin käytös muuttui omituiseksi. Meidän piti käydä hänen vanhempiensa kanssa keskustelemassa hänen rikkomastaan tavarasta. Tämäkö on sinusta ok? Tämä on nyt keskustelunaiheena tässä.
ap
Mitä siitä voi edes keskustella kun ongelmaa ei ole. Lapsi käyttäytyi huonosta oletettavasti siksi ettei saanut kutsua. Okei asia selvä. Vanhempien kanssa keskusteltu ja sovittu että korvataan rikotut asiat. Okei asia selvä. Eli mikä se keskustelun idea oli? Sillä syytä lapsen käytöksen pohjalle ei voida tietää ja harmi jos lapsen on vaikea säädellä käytöstä.
Tämän vuoden ekassa viestissäni on kerrottu tarkemmin. Lue sieltä.
ap
Mietin ap tuota alkuperäistä dilemmaa eli kaveri jätti poikasi kutsumatta koska tila paperista loppui kesken eli äiti oli määritellyt kuinka monta voi kutsua??? Olisi ollut todella tärkeä käydä keskustelemassa vanhemman kanssa tästä. Jos kyse on siitä, että kaverin äiti rajasi juhlat niin tavallaan kaverin harmituksen voi ymmärtää?? Ei oikeuta väkivaltaista käytöstä, mutta näin periaatteessa. Mitä pojan vanhemmat sanovat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse muistan lapsena ollessani kun eräs äiti kielsi minua tulemasta heille kylään vaikka kaikki muut lapset saivat sinne tulla ,syy ei koskaan auennut kuin se että ehkä katsoi että olen alempiarvoinen ja avioeroperheestä sekä isäni oli duunarina ja itse tämä perhe asui rivarissa ja me taasen kerrostalossa kaksiossa.
Näin se syrjintä alkaa jo lapsena...ilman mitään syytä.
On julmaa jättää ryhmästä osan lapsista pois kutsusta. Näin se vaan on. Jos ei ole esim varaa järjestää kaikille kutsut niin täytyy vanhempien alentaa odotuksia. Ei tartte kaiken maailman HopLop yms synttärit olla. Mun lapsuudessa koko luokka kutsuttiin ja kaikki vastavuoroisesti. Riitti yhdessäolo ja muutama herkku. Mihin tämä yhdessäolon riemu on hävinnyt? Vanhempien pitäisi opastaa lapsia eikö itse olla kiusaajia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Melkoiseksi säätämiseksi on mennyt nykyajan synttärit. Omassa lapsuudessani ja omien lasteni lapsuudessa synttäreille kutsuttiin vain ystävät. Nykyisin pitäisi kutsua ystävien lisäksi kaikki tarhakaverit, koulukaverit, harrastuskaverit ja koko naapuruston lapset, jotta kukaan ei pahoittaisi mieltään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a, empä tiedä olenko itsekään tässä synttärijutussa toiminut aina kovinkaan fiksusti.
Viimeksi poikamme sai luvan kutsua 6 kaveria omien neljän lastemme lisäksi. Huomasin, että kutsuttavien listalla oli mm. eräs hyvin suosittu poika. Hän kuitenkin on koulukiusaaja, joka pilasi poikamme eskarivuoden kiusaamalla. Poikamme ei tietääkseni ole kovinkaan paljon tekemisissä tämän kiusaajan kanssa, mutta ilmeisesti halusi hännystellä suosikkia kutsumalla synttäreille. Kiusaaja oli myös sanonut, että lapsemme saa kutsun vastavuoroisesti, jos hänet nyt kutsutaan. En antanut kutsua häntä.Lapsen tekemältä listalta puuttui poika, joka ei ole suosikin asemassa luokallaan. Poikamme oli hänelle järjestetyillä seikkailupuistosynttäreillä. Ehdotin, että kutsumme hänet juhliin. Lapsi ihmetteli että miksi kun ei ole koko vuonna leikkinyt pojan kanssa. No, puhuin juuri tästä vastavuoroisuudesta ja sanoin arvelevani ettei ko. poika saa usein kutsuja ja varmaan ilahtuisi kutsusta erityisen paljon. Hän sai kutsun, ja tuli juhliin todella kalliin lahjan kanssa. Juhlissa hän vietti aikaa lähinnä aikuisten kanssa, mutta näytti viihtyvän. Uskon, että hän on juuri tällainen lapsi, jolla ei täysin synkkaa kaikkien kanssa, mistä vanhempansa ovat hieman huolissaan.
Oma poikamme saa noin viisi kutsua vuodessa. Toissavuonna hän halusi kutsua naapurin kaksoset, jotka ovat vähän itseään vanhempia. Heiltä ei tullut kutsua meille, joten tänä vuonna jätimme heidät kutsumatta. Osin myös siitä syystä, että koulukavereita on enemmän.
Kuulostaa kyllä tarpeettoman monimutkaiselta tämä tämmöinen...olisiko mielestänne pitänyt toimia toisin? Periaatteessa meille kyllä mahtuisi enemmänkin juhlijoita mutta pelkään että homma riistäytyy tavalla tai toisella käsistä, kun aikuisia on vain 2, ja toinen vahtii omia pienempiä.
No jos aikuisten maailmaan verrataan, niin sama kuin sinun äitisi päättäisi sinun häihisi kutsuvieraslistan. Haluamasi ystävä jäisi kutsumatta, koska teillä on joskus vuosia sitten ollut jotain kränää ja äitisi mielestä hän ei ole hyvä ystävä sinulle (huolimatta siitä, miten itse koet asian). Sen sijaan tilalle pitäisi kutsua joku puolituttu pikkuserkku (jonka kanssa et ole tekemisissä), koska äidilläsi käy häntä sääliksi ja hän haluaa kiillottaa omaa kilpeään "olemalla syrjittyjen puolella". Ja jälkikäteen äitisi olisi ylpeä siitä, kun se pikkuserkku toi vielä niin kalliin lahjankin...
Sepäs se, kun aikuisten ja lasten maailmaa ei voi verrata. Jos lapsi haluaa mielistellä jotain kiusaajaa, niin vanhemman tehtävänä on puuttua asiaan. Tai jos hän haluaa jättää pois sellaisen lapsen, jonka kaikki muutkin jättävät. Lapsi vielä harjoittelee sosiaalisia taitoja, aikuiset yleensä osaavat ne.
Miksi lapsen pitää juhlia merkkipäiväänsä sellaisen ihmisen kanssa, jota hän ei tunne/jonka seura ei kiinnosta? Siksi, että äiti saa paremman mielen, koska on olevinaan niin jalo ja hyväsydäminen? Eikö sosiaalisia taitoja voi harjoitella 364 päivänä vuodessa ja edes yhtenä päivänä vuodessa antaa lapsen juhlia juuri niiden kavereiden kanssa kuin hän itse tahtoo?
Ei täällä ole kukaan vaatinut, että lapsen pitäisi juhlia sellaisen kanssa, jota ei tunne. Tai jonka seura ei kiinnosta. Jos luit koko ketjun, niin tiedät, että tämä poika, joka ei kutsunut lastani omiin juhliinsa, kuitenkin vaati kutsua itselleen. Ja kun kutsua ei saanut, niin käytös muuttui omituiseksi. Meidän piti käydä hänen vanhempiensa kanssa keskustelemassa hänen rikkomastaan tavarasta. Tämäkö on sinusta ok? Tämä on nyt keskustelunaiheena tässä.
ap
Mitä siitä voi edes keskustella kun ongelmaa ei ole. Lapsi käyttäytyi huonosta oletettavasti siksi ettei saanut kutsua. Okei asia selvä. Vanhempien kanssa keskusteltu ja sovittu että korvataan rikotut asiat. Okei asia selvä. Eli mikä se keskustelun idea oli? Sillä syytä lapsen käytöksen pohjalle ei voida tietää ja harmi jos lapsen on vaikea säädellä käytöstä.
Tämän vuoden ekassa viestissäni on kerrottu tarkemmin. Lue sieltä.
ap
"Palaan tähän reilu vuoden takaiseen ketjuun. Poikamme synttärit oli viime vuoden lopulla, eikä kutsuttu tätä poikaa. Hän ei niellyt kutsutta jäämistä helposti. Hän laittoi yhteisen kaverin asialle, että hänet pitäisi kutsua myös. Tämä yhteinen kaveri oli kutsuttu. Tämän pojan käytös muuttui tämän jälkeen, esim. on rikkonut tavaroita meillä. Yhdestä arvokkaasta tavarasta piti käydä keskustelemassa korvaamisesta. Tämä poika ei kutsunut meidän poikaamme alkuvuoden synttäreihinsä, mikä oli odotettavissa.
En tiedä, onko se ainoita lapsia mollannut enää palstalla, mutta mitä mieltä olet tämän pojan käytöksestä? Hänellä on pikkusisarus.
Ap"
Tässä on ensimmäinen viestisi tältä vuodelta. En näe ongelmaa. Tulit vaan sillä pätemään sitä että myös monilapsisen perheen lapsella voi olla ongelmia/haastavaa käytöstä/kiukuttelua tai muita vaikeuksia. Okei? Eiköhän kaikki sen tiedä muutenkin, eikä kukaan ole väittänyt sitä ettei asia voisi näin olla ja että kukaan lapsi olisi täydellinen.
Siinä ei ole ongelmaa enää sillä asia on selvitetty vanhempien kanssa ja jokaisella lapsella on omat haasteensa ja toisilla haasteet voivat olla isompia kuin toisilla.
Ei täällä ole kukaan vaatinut, että lapsen pitäisi juhlia sellaisen kanssa, jota ei tunne. Tai jonka seura ei kiinnosta. Jos luit koko ketjun, niin tiedät, että tämä poika, joka ei kutsunut lastani omiin juhliinsa, kuitenkin vaati kutsua itselleen. Ja kun kutsua ei saanut, niin käytös muuttui omituiseksi. Meidän piti käydä hänen vanhempiensa kanssa keskustelemassa hänen rikkomastaan tavarasta. Tämäkö on sinusta ok? Tämä on nyt keskustelunaiheena tässä.
ap