Lue keskustelun säännöt.
Ahdistaa asuntojen hinnat
29.02.2016 |
Rupes taas masentamaan ihan pirusti kun selailin oikotiestä asuntoja Helsingistä. Opiskelen alaa, josta tulen valmistuttuani tienaamaan jotain 4000€ bruttona, työllisyystilanne on tosi hyvä. Ongelma on se, että olen sinkku ja tulen olemaan loppuikäni, en halua asua kenenkään muun kanssa, piste. Onko mulla mitään mahdollisuutta pystyä kustantamaan joskus kiva kaksio ok-alueelta Helsingissä, yksin? Tekemieni laskutoimitusten perusteella näyttää tulevaisuuteni aika synkältä :(
Kommentit (142)
Vierailija kirjoitti:
vituttaakunpitirekisteröityy kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko pakko asua Helsingissä? Muissakin kaupungeissa pärjää keskustassa hyvin autotta.
Suomen muut kaupungit ovat aika käpykyliä, kaverit, tapahtumat yms. ovat kaikki Helsingissä. Joo ei se Helsinkikään mikään valtava kaupunki ole, mutta mulle ihan sopiva, sellainen käsitettävä.
-AP
No sitten maksat siitä, että ei tarvitse asua käpykylässä.
Tampere on ihan yhtä hyvä kuin Helsinki, vaikka terävin kulttuurin kärki ehkä viihtyykin paremmin jälkimmäisessä. Toisaalta onnibussilla pääsee Treelta Hkiin kolmella eurolla, joten jos käy kerran tai pari kuussa helsinkiläisissä riennoissa, ei siihen budjetti kaadu. Osoittaa vaan luonteen joustamattomuutta jos ei pääse lähtemään Helsingistä pois. Asuntojen hinnat ovat aivan eri kokoluokassa jo Tampereella, ja vielä halvempia Turussa ja Kuopiossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vituttaakunpitirekisteröityy kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko pakko asua Helsingissä? Muissakin kaupungeissa pärjää keskustassa hyvin autotta.
Suomen muut kaupungit ovat aika käpykyliä, kaverit, tapahtumat yms. ovat kaikki Helsingissä. Joo ei se Helsinkikään mikään valtava kaupunki ole, mutta mulle ihan sopiva, sellainen käsitettävä.
-AP
No sitten maksat siitä, että ei tarvitse asua käpykylässä.
Tampere on ihan yhtä hyvä kuin Helsinki, vaikka terävin kulttuurin kärki ehkä viihtyykin paremmin jälkimmäisessä. Toisaalta onnibussilla pääsee Treelta Hkiin kolmella eurolla, joten jos käy kerran tai pari kuussa helsinkiläisissä riennoissa, ei siihen budjetti kaadu. Osoittaa vaan luonteen joustamattomuutta jos ei pääse lähtemään Helsingistä pois. Asuntojen hinnat ovat aivan eri kokoluokassa jo Tampereella, ja vielä halvempia Turussa ja Kuopiossa.
Tampere on ankea pikkukylä. En ole tänne jäämässä homehtumaan loppuiäkseni.
-AP
vituttaakunpitirekisteröityy kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vituttaakunpitirekisteröityy kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vituttaakunpitirekisteröityy kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vituttaakunpitirekisteröityy kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ap enää tosissaankaan? Mullakin on ihan hyvät tulot ja hyvä koulutus, mutta en todellakaan olettanut että pelkästään se koulutuksen hankkiminen kumoaisi taloudelliset realiteetit. Sillä koulutuksella pitää saada TYÖTÄ ja työllä RAHAA ja rahaa pitää SÄÄSTÄÄ. Se on se vaiva jota omaisuuden eteen joutuu muut kuin miljoonaperijät näkemään, koulutuksen hankkiminen on vasta se ensimmäinen askel. En todellakaan kuvitellut että vastavalmistuneena mulle "kuuluisi" keskustakaksio, vaan ostin halvan lähiöyksiön ekaksi kämpäksi.
Eipä tarvinu 70-luvulla valmistuneiden köyhäillä ja elää velkavankeudessa näin.
-AP
70-luvulla piti olla jopa 50% asunnon hinnasta säästettynä, ennen kuin sai lainaa. Laina-aika oli tyypillisesti 5 tai 10 vuotta, ja sen aikaa perheet elivät todella vaatimattomasti, syötiin kaurapuuroa, ajettiin vanhalla pikkudatsunilla ja ei todellakaan matkusteltu tai osteltu elektroniikkaa. Suurin osa perheen tuloista laitettiin lainan lyhentämiseen. Ja silloin tyypillisesti todellakin ensin muutettiin siihen yksiöön, ja siitä kaksioon jossa lapset jakoivat huoneen ja vanhemmat nukkuivat olohuoneessa.
Sinähän nimenomaan et suostu tinkimään elintasostasi ja asumismukavuudestasi samaan tyyliin kuin silloin tehtiin. Muuta pikkuyksiöön kaukaiseen lähiöön, pistä kaikki kuluttaminen jäihin ja säästä vimmatusti. Asunnon oston jälkeenkin elä samalla lailla, ja laita 50-70% nettotuloistasi lainan lyhentämiseen. Älä matkustele, älä osta elektroniikkaa tai autoa, ja hommaa vaatteet käytettynä. Tee kotiruokaa perusaineista ja harrasta vain maksuttomia juttuja. Tadaa, olet saanut takaisin 70-luvun mahdollisuudet ja lainakin hupenee samaa vauhtia \o/
Inflaatio söi lainat ja hintataso oli paljon alhaisempi. Tavallinen duunarikin pystyi hankkimaan omakotitalon.
-AP
Niin pystyy nykyäänkin, jos tyytyy siihen 70-luvun elintasoon josta yllä puhun, ja samantasoiseen taloon kuin mitä talot oli silloin. Eli vain perusvarusteltu 70-80 neliöinen tönö ilman mitään hienouksia, pääosin itse tehden. Sellaisia ne duunarien omakotitalot 70-luvulla oli.
Inflaation vastapainona oli muutes sitten 10-15% lainakorot, eikä hintataso todellakaan ollut alhaisempi. Esim. ruokaan meni tyypillisesti paljon suurempi osuus talouden tuloista kuin nykyään.
Koulutetuksi ihmiseksi sulla on yllättävän huono yleissivistys ja lähihistorian tietämys...
Ja ne talot olivat uusia silloin, nyt sillä duunarilla ei ole varaa edes niihin samoihin ikivanhoihin perusvarusteltuihin 70-luvun tönöihin. Puhumattakaan kesämökeistä yms.
-AP
No herrajumala olet tyhmä! Todellakin on varaa! Ne tönöt maksaa suurimmassa osassa maata noin 100 000e. Vastaavanlaisen uuden (minimirakennusvaatimukset täyttävän) saa noin 180 tonnilla. Kesämökit maksaa alkaen 15 tonnia.
Duunareiden keskipalkka lienee noin 2000-2500e/kk, eli pariskunnalla nettona reilu 3000e. Laitetaan siitä 70-luvun tyyliin reilu puolet lainaan, niin lainan kk-maksuksi tulee vähintään 1500e. Tönö on siis maksettu noin 7 - 15 vuodessa korkotilanteesta riippuen. Kesämökki siihen päälle vuodessa-parissa. TÄYSIN tehtävissä, JOS tyytyy 70-luvun tasoon taloissa ja elintasossaan.
Ja älä ala jankuttaa että kun niitä taloja ei helsingissä tuolla hintaa saa.. no ei saa, eikä se helsingin duunari 70-luvullakaan TODELLAKAAN ostanut helsingistä omakotitaloa, ainakaan ensiasunnoksi.
Sä olet ihan pihalla.
Luulisi, että maailma olisi vähän kehittynyt 70-luvulta, mutta ilmeisesti te yritätte pitää nykynuoret samassa pula-ajan kurjuudessa kuin mitä itse koitte. Siinä syy keinotekoiseen asuntopulaan.
-AP
Mä en ole ollut syntynytkään 70-luvulla... Joillakin vaan katsos on sellaista kuin yleissivistys.
Vasta vähän aikaa sitten, ei niin kaukaisessa galaksissa:
"Eipä tarvinu 70-luvulla valmistuneiden köyhäillä ja elää velkavankeudessa näin.
-AP"
Että miten se nyt olikaan, oliko asiat ennen paremmin vai ei ;D? Pula-ajan kurjuutta vai ihanaa epäköyhäilyä ilman velkavankeutta?
vituttaakunpitirekisteröityy kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vituttaakunpitirekisteröityy kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko pakko asua Helsingissä? Muissakin kaupungeissa pärjää keskustassa hyvin autotta.
Suomen muut kaupungit ovat aika käpykyliä, kaverit, tapahtumat yms. ovat kaikki Helsingissä. Joo ei se Helsinkikään mikään valtava kaupunki ole, mutta mulle ihan sopiva, sellainen käsitettävä.
-AP
No sitten maksat siitä, että ei tarvitse asua käpykylässä.
Tampere on ihan yhtä hyvä kuin Helsinki, vaikka terävin kulttuurin kärki ehkä viihtyykin paremmin jälkimmäisessä. Toisaalta onnibussilla pääsee Treelta Hkiin kolmella eurolla, joten jos käy kerran tai pari kuussa helsinkiläisissä riennoissa, ei siihen budjetti kaadu. Osoittaa vaan luonteen joustamattomuutta jos ei pääse lähtemään Helsingistä pois. Asuntojen hinnat ovat aivan eri kokoluokassa jo Tampereella, ja vielä halvempia Turussa ja Kuopiossa.
Tampere on ankea pikkukylä. En ole tänne jäämässä homehtumaan loppuiäkseni.
-AP
Ja Helsinki ei ole? Kieltämättä Ullanlinnassa on kiva tunnelma, mutta sinne sulla ei ole varaa.
Vierailija kirjoitti:
vituttaakunpitirekisteröityy kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vituttaakunpitirekisteröityy kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko pakko asua Helsingissä? Muissakin kaupungeissa pärjää keskustassa hyvin autotta.
Suomen muut kaupungit ovat aika käpykyliä, kaverit, tapahtumat yms. ovat kaikki Helsingissä. Joo ei se Helsinkikään mikään valtava kaupunki ole, mutta mulle ihan sopiva, sellainen käsitettävä.
-AP
No sitten maksat siitä, että ei tarvitse asua käpykylässä.
Tampere on ihan yhtä hyvä kuin Helsinki, vaikka terävin kulttuurin kärki ehkä viihtyykin paremmin jälkimmäisessä. Toisaalta onnibussilla pääsee Treelta Hkiin kolmella eurolla, joten jos käy kerran tai pari kuussa helsinkiläisissä riennoissa, ei siihen budjetti kaadu. Osoittaa vaan luonteen joustamattomuutta jos ei pääse lähtemään Helsingistä pois. Asuntojen hinnat ovat aivan eri kokoluokassa jo Tampereella, ja vielä halvempia Turussa ja Kuopiossa.
Tampere on ankea pikkukylä. En ole tänne jäämässä homehtumaan loppuiäkseni.
-AP
Ja Helsinki ei ole? Kieltämättä Ullanlinnassa on kiva tunnelma, mutta sinne sulla ei ole varaa.
Helsinki on keskikokoinen eurooppalainen kaupunki, kaupunkialue samaa kokoluokkaa kuin Dublin ja Kööpenhamina.
-AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tampereen puolustukseksi vielä sen verran, että täältä saa kivan kaksion läheltä keskustaa n. 130 tuhannella. Eroa ap:n skenaarioon on siis 120 tuhatta. Sillä saa elämään kaikenlaista ankeudenkarkoitusta aika kivasti. Jos kuitenkin ihminen haluaa välttämättä maksaa 250 tuhatta kaksiosta Helsingissä, silloin hän valitsee erilaisen ankeuden. Eli sen mikä seuraa makaronidieetistä.
Ap kosmopoliitti vois mennä Berliiniin, siellä on edullista asua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap kosmopoliitti vois mennä Berliiniin, siellä on edullista asua.
Tykkään Suomesta ja haluaisin olla rakentamassa tätä yhteiskuntaa, mutta ilmeisesti täällä saa vaan märkä rättiä naamalle jos yrittää tehdä töitä.
-AP
vituttaakunpitirekisteröityy kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vituttaakunpitirekisteröityy kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vituttaakunpitirekisteröityy kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ap enää tosissaankaan? Mullakin on ihan hyvät tulot ja hyvä koulutus, mutta en todellakaan olettanut että pelkästään se koulutuksen hankkiminen kumoaisi taloudelliset realiteetit. Sillä koulutuksella pitää saada TYÖTÄ ja työllä RAHAA ja rahaa pitää SÄÄSTÄÄ. Se on se vaiva jota omaisuuden eteen joutuu muut kuin miljoonaperijät näkemään, koulutuksen hankkiminen on vasta se ensimmäinen askel. En todellakaan kuvitellut että vastavalmistuneena mulle "kuuluisi" keskustakaksio, vaan ostin halvan lähiöyksiön ekaksi kämpäksi.
Eipä tarvinu 70-luvulla valmistuneiden köyhäillä ja elää velkavankeudessa näin.
-AP
70-luvulla piti olla jopa 50% asunnon hinnasta säästettynä, ennen kuin sai lainaa. Laina-aika oli tyypillisesti 5 tai 10 vuotta, ja sen aikaa perheet elivät todella vaatimattomasti, syötiin kaurapuuroa, ajettiin vanhalla pikkudatsunilla ja ei todellakaan matkusteltu tai osteltu elektroniikkaa. Suurin osa perheen tuloista laitettiin lainan lyhentämiseen. Ja silloin tyypillisesti todellakin ensin muutettiin siihen yksiöön, ja siitä kaksioon jossa lapset jakoivat huoneen ja vanhemmat nukkuivat olohuoneessa.
Sinähän nimenomaan et suostu tinkimään elintasostasi ja asumismukavuudestasi samaan tyyliin kuin silloin tehtiin. Muuta pikkuyksiöön kaukaiseen lähiöön, pistä kaikki kuluttaminen jäihin ja säästä vimmatusti. Asunnon oston jälkeenkin elä samalla lailla, ja laita 50-70% nettotuloistasi lainan lyhentämiseen. Älä matkustele, älä osta elektroniikkaa tai autoa, ja hommaa vaatteet käytettynä. Tee kotiruokaa perusaineista ja harrasta vain maksuttomia juttuja. Tadaa, olet saanut takaisin 70-luvun mahdollisuudet ja lainakin hupenee samaa vauhtia \o/
Inflaatio söi lainat ja hintataso oli paljon alhaisempi. Tavallinen duunarikin pystyi hankkimaan omakotitalon.
-AP
Sääliäkö haluat? Kaikilla muilla on kaikki helpompaa, yhyy. Voi pientä.
Omasta tuttavapiiristä muuten ensimmäinen okt-ostaja oli amisduunari. Itselläni oli silloin vielä opinnot kesken. Toinen samanlainen rakentaa paraikaa omaansa. Amisduunareillakin on ilmeisesti helpompaa kun sulla :( :(
Vituttaa vaan nykymaailma. Harkitsen vakavasti jo sossurotaksi alkamista. Ainakin olisi vapaa-aikaa, samanlaista kituuttamista elämä olis sen jättilainan kanssa, mutta siihen vielä päälle 2 tuntia työmatkoja ja 8 tuntia töitä.
-AP
Anna palaa. Voit sitten minimieläkkeellä Kontulassa vuokrakämpässä kituuttaessasi pohtia, että sulla voisi olla vaikka miljoonan maksettu kämppä ja mukavasti muutakin omaisuutta, muttei ole koska luovutit jo alkumetreillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap kosmopoliitti vois mennä Berliiniin, siellä on edullista asua.
Melkein missä hyvänsä on halvempaa asua kuin Helsingissä. Euroopassa yhtä kallista on lienee vain Lontoossa.
En ole ap. Mutta... Kyllä nyt pitäisi voida keskustella asuntojen järjettömän korkeasta hintatasosta ilman, että asia menee henkilökohtaisuuksiin ja ap.tä haukutaan epärealiseksi jne.
Te, jotka olette sitä mieltä, että pitää vaan tyytyä asiantilaan, olette juuri niitä, jotka edeauttavat tätä kehitystä. Asunnoista pyydetään järjettömiä niin kauan kuin joku on valmis järjettömiä maksamaan.
Sitten on outoja ilmiöitä: muutama vuosi sitten Viikkiin rakennettiin Hitas-asuntoja, siis upouusia ja huomattavan edullisia verrattuna vapaarahoitteisiin, ja miten kävi: asunnot olivat kuukausia varattavissa eivätkä suinkaan menneet kuumille kiville. Nyt ne on myyty, mutta miksi ne eivät menneet nopeammin? Edullisia upouusia asuntoja, niin pieniä kuin isoja, kivalla alueella Helsingissä.
Ap, katso myös Hitas-asuntoja. Niitä tulee joskus myyntiin (vanhoja).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kosmopoliitti vois mennä Berliiniin, siellä on edullista asua.
Melkein missä hyvänsä on halvempaa asua kuin Helsingissä. Euroopassa yhtä kallista on lienee vain Lontoossa.
Harhaluulo, Helsinki on jossain top30 paikkeilla Euroopan kaupungeista elinkustannuksiltaan.
vituttaakunpitirekisteröityy kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ostat tietysti ensin halvan huonolta alueelta. Sitä maksellessa saat kunnon omavastuut kerättyä ja voit ostaa toiveasuntosi.
Eli 10 vuotta elämästä lisää vessanpöntöstä alas? Ihan tarpeeksi kurjaa tää opiskelu ja ghetossa asuminen nytkin.
-AP
Lopeta rutina ap, niin sen ovat tehneet muutkin. Ja ennen vanhaankin asuttiin ensi ahtaasti. Insinööri ja vaimonsa asuivat vauvan kanssa yksiössä 50-luvulla. Sitten muutettiin vähän isompaan asuntoon ja vasta myöhemmin rakennettiin omakotitalo.
Me asuimme vuosituhannen vaihteessa vuokralla yksiössä ja remontoimme ensimmäisen omistusasunnon, pienen kaksion. Siinä viitisen vuotta asusteltuamme ostimme kolmion vähän paremmalta alueelta. Tarjosimme reilusti alle pyydetyn hinnan ensimmäisessä kerroksessa olevasta pommista ja saimme asunnon, kun ei se muita kiinnostanut. Ison remontin jälkeen teimme pari lasta ja viiden vuoden päästä tarvitsimme lisää tilaa. Nyt meillä on iso perheasunto hyvällä alueella, hyvällä paikalla ja putkirenmontistakin on selvitty. Lainaa on edelleen paljon, mutta alle puolet asunnon arvosta. Omalla työllä, näkemyksellä, riskinotolla ja toki asuntojen hinnan nousulla olemme ansainneet ainakin 150 000 euroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kosmopoliitti vois mennä Berliiniin, siellä on edullista asua.
Melkein missä hyvänsä on halvempaa asua kuin Helsingissä. Euroopassa yhtä kallista on lienee vain Lontoossa.
Kokeileppa vaikka mitä tahansa norjalais- tai sveitsiläiskaupunkia. Muutkin isot brittikaupungit ovat kalliimpia, samoin vaikkapa Pariisi, Kööpenhamina ja Reykjavik. Berliini on selvästi halvempi, mutta Frankfurt ja Hampuri vain hieman. Onhan noita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kosmopoliitti vois mennä Berliiniin, siellä on edullista asua.
Melkein missä hyvänsä on halvempaa asua kuin Helsingissä. Euroopassa yhtä kallista on lienee vain Lontoossa.
Kokeileppa vaikka mitä tahansa norjalais- tai sveitsiläiskaupunkia. Muutkin isot brittikaupungit ovat kalliimpia, samoin vaikkapa Pariisi, Kööpenhamina ja Reykjavik. Berliini on selvästi halvempi, mutta Frankfurt ja Hampuri vain hieman. Onhan noita.
Palkkataso myös eri Norjassa ja Sveitsissä.
-AP
En lukenut koko ketjua. Samat ajatukset kuin aloittajalla. Haluaisin muuttaa pääkaupunkiseudulle (sukulaiset ja ystävät siellä suunnalla), mutta katson ettei ole varaa. Lainaa pitäisi ottaa se n. 230000-250000 + pitäisi olla varautunut kustantamaan putki- tai julkkariremppa tai kattava pintaremontti. Pankista saisin max. 200000 ja sellainenkin summa pelottaa. Koska olen sinkku eikä taustalla ole esim. suvun varoja. Jos korot nousisivat jonnekin 10% tuntumaan, olisin välittömästi kusessa. En sitä paitsi halua käyttää kaikkia rahojani asumiseen, vaan haluan matkustella, harrastaa, käydä ulkona jne. Enkä toisaalta halua asua missään alle 20m2 yksiössä, parvisänkyyn kapuamiseen katson olevani liian vanha, ja jos pk-seudulle muutan niin en halua asua missään periferiassa mistä kestää tunti keskustaan.
Nettotulot n. 3500-4000eur/kk, mutta ei siis varaa muuttaa pk-seudulle. (Tai siis olisi, mutta vain laitamille tai tosi pieneen ja/tai huonokuntoiseen kämppään ja riskit olisivat hirvittävät.) Alkuperäinen suunnitelmani oli maksaa mahdollisimman nopeasti nykyistä asuntoani (kaksio 50m2, 120000) pois ja sitten muuttaa Hkiin, mutta Hgin hinnat nousevat nopeammin kuin pystyn lyhentämään. Kämppä joka maksoi 4-5 vuotta sitten 180000 on nyt 240000-250000 vaikkei mitään laittoa ole tehty ja taloyhtiön remontit painavat niskaan, aivan älytöntä.
Ja anteeksi, myönnän provonneeni paikoitellen, koska pillastuin tästä naurettavasta ryöstöhintatasosta. Totuus lävähti naamalleni kertarysäyksellä ja unelmat murskautuivat. Kai se pitää harkita tänne Tampereelle jäämistä vielä muutamaksi ekstravuodeksi, jolloin voisi kartuttaa käsirahaa ja varallisuutta jonkun edullisemman asunnon kanssa ja sitten lähteä koettamaan onneaan PK-seudulle. Ehkä joku länsi-metron asemanseutu tms. ei olisi myöskään ihan mahdoton vaihtoehto, siellä ehkä vähän edullisempaa kuin ytimen lähellä ja uudehkoja asuntoja paljon tarjolla.
Rakkaudella,
-AP
Ennen kuin menin naimisiin,maksoin yksin kolmioni asuntolainaa ja vastiketta 500 €+450 € 1700 € nettopalkastani ja ihan hyvin pärjäsin. Lainaa oli 90 000 €. Sinun palkkasi olisi tuplat minun palkastani joten sinulle jäisi arviolta n. 1500 € käyttörahaa. Sekö ei mielestäsi riitä hyvään elämään? Sinulle olisi sitten aivan sama, vaikka olisit sossupummi, jolle ei kerry eläkettä eikä varallisuutta ja sama kurjuus jatkuu loppuiän?
Jos haluaa asua Helsingin keskustan tuntumassa, käyttörahaa ei jää yhtä paljon kun halvemmilla seuduilla asuessa. Asuntojen arvo on kuitenkin jatkuvassa nousussa tai se ei ainakaan tule rdikaalisti laskemaan, joten omansa tulee joka tapauksessa saamaan takaisin. En ymmärrä tuota katkeruutta, en kerta kaikkiaan!
Minä ajattelin myydä asunnon Tampereella ja lähteä elämään herroiksi johonkin pikkukylään (työ tämän sallii). Miksi ihmeessä nykyaikana pitäisi olla jumissa ylihinnoitelluissa "kasvukeskuksissa", joissa ei kasva kuin kansan velkaantumisaste? Muuttakaa maalle - sieltä pääsee nykyään halvalla matkoille.
Luulisi, että maailma olisi vähän kehittynyt 70-luvulta, mutta ilmeisesti te yritätte pitää nykynuoret samassa pula-ajan kurjuudessa kuin mitä itse koitte. Siinä syy keinotekoiseen asuntopulaan.
-AP