Lähihoitaja yliopistoon opiskelemaan äidinkieltä, miltä kuulostaa?
Tällainen haave on minulla noussut yhtäkkiä pintaan. Äidinkieli oli peruskoulussa aina yksi lemppariaineitani mm. ruotsin ohella, ja menestyinkin kummassakin hyvin. Muissa aineissa en oikein menestynyt, enkä oikein jaksanut yrittääkään, silloin vielä kun valitettavasti kiinnosti enemmän viina ja pojat.
Hain sitten yläasteen jälkeen vaatimattomasti opiskelemaan lähihoitajaksi, olinhan aina halunnut lastenhoitajaksi. Haaveena tuolloin oli jatkaa sitten myöhemmin lastentarhanopettajaksi.
No, nyt olen pienen lapsen äiti ja tullut siihen tulokseen, etten ehkä enää halua palata päiväkotiin hoitamaan muiden lapsia ja työpäivän jälkeen tulla kotiin hoitamaan omia lapsiani.
Äidinkielen opinnot ei ole koskaan aiemmin käynyt minulla mielessäkään, ainakaan kovin tosissaan. Olen aina ajatellut, ettei minusta olisi siihen. Enhän ole käynyt edes lukiota.
Löysin kuitenkin netistä vanhan äidinkielen pääsykokeen, ja aloin pohtia, että jos rakastin äidinkieltä koko peruskoulun ajan niin paljon, että luin innolla aina kokeisiin, ja sain niistä hyviä numeroita, sekä sain hyviä arvosanoja kirjoittamistani aineista, niin miksi minulla ei riittäisi motivaatiota päntätä pääsykokeisiin niin paljon, että pääsisin sisään ihan pelkän pääsykokeen perusteella.
Kuulostaako tämä ihan naurettavalta vai löytyykö täältä joku, joka uskoisi, että minusta voisi olla siihen? :)
Kommentit (166)
Pääsykoekirjat tilattu! Toivottavasti tulevat nopeasti, luettavaa riittää kolme kirjaa. Olisiko hyviä vinkkejä pänttäämiseen? :)
Ap
Sinne vaan AP! Itsekin tunnen monia ihan amispohjalta yliopistoon päässeitä, se tosin vaatii hieman työtä mennä pelkillä koepisteillä, mutta ei ole mahdotonta!
Kannattaisi tosin harkita äidinkielen open sijaan vaikkapa suomen kielen opettamista ulkomaalaisille ja toisena kielenä oppiville, olen ymmärtänyt heistä olevan pulaa. Eräs ystäväni opiskelee suomen kielen opettajaksi ja tehnyt paljon opetustyötä näille suomi toisena kielenä -opiskelijoille. Yllättävän moni opiskelija ei halua/uskalla opettaa suomea ulkomaalaisille, vaan haluaa juuri äikän opeksi. Kaverini totesi, että moni opiskelija pelkää juuri sitä, että suomea opetetaan suomeksi eikä englantia "saa" ottaa apukieleksi, koska moni ei osaa englantia ja opetuksessa pitää käyttää mielikuvistusta ja osata heittäytyä sekä sietää epävarmuutta. Sulta varmaan kävisi vanhana lastenhoitajana tuo heittäytyminen, ei pelottaisi näytellä mikä on iso ja mikä pieni :D
Upupupu upupu upupuuuuu. Up. Uppista.
Hei. Mitkä kirjat sulla on. Luetko rinnakkain vai yhden kerrallaan?
Vierailija kirjoitti:
Hei. Mitkä kirjat sulla on. Luetko rinnakkain vai yhden kerrallaan?
Heippa, mulla ei ole vielä yhtään kirjaa, mutta tilasin tänään Käyttökielioppi, Kieltä kohti sekä Karhunkieli -nimiset kirjat. Luulen, että luen kirjan kerrallaan, vai mitä kokeneemmat suosittelevat?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla on rikas mies tai selviät opintolainan kanssa, niin siitä vaan suoraan hakemaan yliopistoon. Muuten kannattaa palata töihin, opiskella pari vuotta avoimessa, hakea yliopistoon ja sitten jäädä töistä opintovapaalle. Opintovapaata voi ottaa työstään kaksi vuotta ja sen aikana saa ansiosidonnaista.
Opintovapaalla ei makseta ansiosidonnaista, vaan aikuiskoulutustukea tai kelan opintotukea. Ensimmäisen määrä on kyllä ansiosidonnaisen verran, mutta maksukuukausia on max 19 (vai18 nykyään?) työhistorian pituudesta riippuen. Jos tämä ei riitä, on sen jälkeen vielä oikeus kelan opintorahaan. Maksimit sai toissavuonna 8 työvuodella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla on rikas mies tai selviät opintolainan kanssa, niin siitä vaan suoraan hakemaan yliopistoon. Muuten kannattaa palata töihin, opiskella pari vuotta avoimessa, hakea yliopistoon ja sitten jäädä töistä opintovapaalle. Opintovapaata voi ottaa työstään kaksi vuotta ja sen aikana saa ansiosidonnaista.
Opintovapaalla ei makseta ansiosidonnaista, vaan aikuiskoulutustukea tai kelan opintotukea. Ensimmäisen määrä on kyllä ansiosidonnaisen verran, mutta maksukuukausia on max 19 (vai18 nykyään?) työhistorian pituudesta riippuen. Jos tämä ei riitä, on sen jälkeen vielä oikeus kelan opintorahaan. Maksimit sai toissavuonna 8 työvuodella.
Aikuiskoulutustuen perusosa 700 e ollaan leikkaamassa kokonaan pois ensi vuoden alussa kaikilta sitä saavilta. Pienenee selvästi.
Totta kai kannattaa hakea niin ei tartte harmitella myöhemmin. Yksi tuttu opiskeli psykologiksi lähihoitajapohjalta, joten varmasti aivan mahdollinen myös äikän open ammatti. Yliopisto-opinnoissa oma mielenkiinto on tärkeä alasta riippumatta, ei sitä muuten jaksa.
No totta hitossa sinulla on mahdollisuuksia. Ei yliopisto-opiskelu ole sen vaikeampaa kuin muukaan, erilaista vain. Kaikille se ei tietenkään ole yhtä helppoa kuin koulumaisempi opiskelu, sillä meitä on monenlaisia oppijoita, mutta jos kirjoista pänttääminen omaehtoisesti onnistuu, sekaan vaan yrittämään. Itse olen lukenut kaksi maisterintutkintoa, mm. suomen kieltä, suomalaista kirjallisuutta ja kirjallisuustiedettä. Kiinnostavaa eikä sen vaikeampaa kuin muukaan opiskelu, jos on motivaatiota ja jaksaa omatoimisen lukemisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla on rikas mies tai selviät opintolainan kanssa, niin siitä vaan suoraan hakemaan yliopistoon. Muuten kannattaa palata töihin, opiskella pari vuotta avoimessa, hakea yliopistoon ja sitten jäädä töistä opintovapaalle. Opintovapaata voi ottaa työstään kaksi vuotta ja sen aikana saa ansiosidonnaista.
Opintovapaalla ei makseta ansiosidonnaista, vaan aikuiskoulutustukea tai kelan opintotukea. Ensimmäisen määrä on kyllä ansiosidonnaisen verran, mutta maksukuukausia on max 19 (vai18 nykyään?) työhistorian pituudesta riippuen. Jos tämä ei riitä, on sen jälkeen vielä oikeus kelan opintorahaan. Maksimit sai toissavuonna 8 työvuodella.
Aikuiskoulutustuen perusosa 700 e ollaan leikkaamassa kokonaan pois ensi vuoden alussa kaikilta sitä saavilta. Pienenee selvästi.
Ikäviä uutisia. Lopettelen omaa tukikauttani. Olen näköjään onnekas, sain ennen opintovapaata vuorotteluvapaan vanhoilla ehdoilla. Kaikesta leikataan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika epäkannustavia kommentteja osa : o Ihan kuin osa vastaajista kuvittelisi olevansa jotain yli-ihmisiä, kun ovat päässeet yliopistoon, ja ketkään muut eivät pysty esim. lukemaan romaaneja : )
Mun mielestä ilman muuta kannattaa yrittää, jos kiinnostusta löytyy. Aikuisopiskelijalla on usein motivaatiota ja elämänkokemusta, joista on hyötyä opinnoissa.
Meinasin kommentoida mutta et varmaan ymmärtäisi kuitenkaan :)
"Esim. Lukemaan romaaneja" 🙈 :DKommentoi vaan, kokeillaan ymmärränkö 😜
Oman kommenttini kirvoitti mm. tämä lause:"Opettajaksi haluavan tulee myös opiskella kirjallisuustiedettä 60 op (=lukea aivan helvetillinen määrä kirjoja, ainakin Tampereella on keskimäärin 6-12 kpl romaaneja luettavana per kurssi, teoriat päälle...)"
Ja väännetään nyt vielä rautalangasta sekin, että ymmärrän toki, että opintoihin muutakin kuuluu kuin romaanien lukemista, mutta tuskin mitään yli-inhimillisiä ominaisuuksia kuitenkaan vaaditaan, että niistä selviämiseen. Ainakin maistereita on aika paljon tässä maassa.
On erikseen isoja kirjatenttejä perus- ja aineopinoissa, joissa tentitään ns. kaanon. Teoksista voidaan kysyä melkein mitä vain, muttei päähenkilöiden nimiä tms. Sitten erikseen on metodi- ja teoriakurssit, joilla perehdytään teorioihin ja metodeihin. Seminaareissa kirjoitetaan teorioista, omaa tutkimusta.
Kenellekään ei liene yllätys, että yliopistossa(kin) on tenttejä.
En tiedä, mitä nuo teoria- ja metodikurssit ovat, mutta eikö yliopiston vähän niin kuin pointti ole, että siellä pääsee käyttämään aivojaan.
Mua ulkopuolisena kiinnostaa, että miksi te alapeukuttajat olette alapeukuttaneet ja mitä itse opiskelette tai teette työksenne?
T. Kauppaoppilaitoksesta kauppakorkeaan jatkanut
hieno tavoite, toivotan onnea sinulle!
nuo alapeukuttajat on varmaan niitä, joilla ei rohkeus riittänyt tarttua muutokseen ajoissa....
Ap: jos haet Helsinkiin, suosittelen käymään avoimessa syntaksin ja fonologian & morfologian kurssit. Niistä on apua pääsykokeissa ja jos pääset sisään, on ne suoraan hyväksiluettavissa. Perusopinnoissa on muutakin, joita voi avoimessa suorittaa, mutta nuo on ne pääsykokeiden kannalta hyödyllisimmät.
Vierailija kirjoitti:
Ap: jos haet Helsinkiin, suosittelen käymään avoimessa syntaksin ja fonologian & morfologian kurssit. Niistä on apua pääsykokeissa ja jos pääset sisään, on ne suoraan hyväksiluettavissa. Perusopinnoissa on muutakin, joita voi avoimessa suorittaa, mutta nuo on ne pääsykokeiden kannalta hyödyllisimmät.
Kiitos vinkistä! Tämän kevään pääsykokeisiin taidan mennä nyt ihan vaan kirjojen avulla, mutta jos en pääse sisään, lupaan hakeutua suosittelemillesi kursseille avoimeen :) Ihanaa, kun te tsemppaatte!
Ap
Vielä sen verran, että vaikka otsikossa ja aloituksessani puhuinkin äidinkielestä, niin olin kyllä tietoinen, että aine kulkee yliopistoissa nimellä suomen kieli ja kirjallisuus. Tuntui vaan jotenkin "tuttavallisemmalta" puhua äidinkielestä, kun kuitenkin viittasin siihen, miten peruskoulussa rakastin äikkää ja että suunnitelmissani olisi tulla äikänopeksi, mikäli niin pitkälle tässä pintaan nousseessa haaveessani pääsisin. :)
Joku oli tuossa vinkannut, että kannattaisi harkita suomen kielen opettamista ulkomaailaisille/suomea toisena kielenään puhuville. Kiitos vinkistä, laitan senkin ehdottomasti korvan taakse! :)
Ap
Up