Lue keskustelun säännöt.
Lähihoitaja yliopistoon opiskelemaan äidinkieltä, miltä kuulostaa?
23.02.2016 |
Tällainen haave on minulla noussut yhtäkkiä pintaan. Äidinkieli oli peruskoulussa aina yksi lemppariaineitani mm. ruotsin ohella, ja menestyinkin kummassakin hyvin. Muissa aineissa en oikein menestynyt, enkä oikein jaksanut yrittääkään, silloin vielä kun valitettavasti kiinnosti enemmän viina ja pojat.
Hain sitten yläasteen jälkeen vaatimattomasti opiskelemaan lähihoitajaksi, olinhan aina halunnut lastenhoitajaksi. Haaveena tuolloin oli jatkaa sitten myöhemmin lastentarhanopettajaksi.
No, nyt olen pienen lapsen äiti ja tullut siihen tulokseen, etten ehkä enää halua palata päiväkotiin hoitamaan muiden lapsia ja työpäivän jälkeen tulla kotiin hoitamaan omia lapsiani.
Äidinkielen opinnot ei ole koskaan aiemmin käynyt minulla mielessäkään, ainakaan kovin tosissaan. Olen aina ajatellut, ettei minusta olisi siihen. Enhän ole käynyt edes lukiota.
Löysin kuitenkin netistä vanhan äidinkielen pääsykokeen, ja aloin pohtia, että jos rakastin äidinkieltä koko peruskoulun ajan niin paljon, että luin innolla aina kokeisiin, ja sain niistä hyviä numeroita, sekä sain hyviä arvosanoja kirjoittamistani aineista, niin miksi minulla ei riittäisi motivaatiota päntätä pääsykokeisiin niin paljon, että pääsisin sisään ihan pelkän pääsykokeen perusteella.
Kuulostaako tämä ihan naurettavalta vai löytyykö täältä joku, joka uskoisi, että minusta voisi olla siihen? :)
Kommentit (166)
Vierailija kirjoitti:
Opettajaksi haluavan tulee myös opiskella kirjallisuustiedettä 60 op (=lukea aivan helvetillinen määrä kirjoja, ainakin Tampereella on keskimäärin 6-12 kpl romaaneja luettavana per kurssi, teoriat päälle...) ja tietenkin suorittaa kasvatustieteitä saman verran. Opekoulutukseen ei vain kävellä sisään, vaan sinne on joinakin vuosina tosi vaikea päästä.
Ainakin Joensuussa kirjallisuuden perusopintojen puolella vaan kahella 5op kurssilla (suomen kirjallisuuden klassikot ja länsimaisen kirjallisuuden klassikot) on tarvinnu lukee romaaneja. Kummallekkin n. 10-15. Aineopinnoista en tiedä.
Mutta nuokin kirjat ovat kaikille jo valmiiksi tuttuja mm. Kalevala, seitsemän veljestä, vänrikki stoolin tarinat, janne kuutio, tuntematon sotilas, manillaköysi jne.
Rikos ja rangaistus, raamattu, madame bovary, ylpeys ja ennakkoluulo, jumalainen näytelmä jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika epäkannustavia kommentteja osa : o Ihan kuin osa vastaajista kuvittelisi olevansa jotain yli-ihmisiä, kun ovat päässeet yliopistoon, ja ketkään muut eivät pysty esim. lukemaan romaaneja : )
Mun mielestä ilman muuta kannattaa yrittää, jos kiinnostusta löytyy. Aikuisopiskelijalla on usein motivaatiota ja elämänkokemusta, joista on hyötyä opinnoissa.
Vierailija kirjoitti:
Aika epäkannustavia kommentteja osa : o Ihan kuin osa vastaajista kuvittelisi olevansa jotain yli-ihmisiä, kun ovat päässeet yliopistoon, ja ketkään muut eivät pysty esim. lukemaan romaaneja : )
Mun mielestä ilman muuta kannattaa yrittää, jos kiinnostusta löytyy. Aikuisopiskelijalla on usein motivaatiota ja elämänkokemusta, joista on hyötyä opinnoissa.
Meinasin kommentoida mutta et varmaan ymmärtäisi kuitenkaan :)
"Esim. Lukemaan romaaneja" 🙈 :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen aina ollut melko epäluottavainen itseäni sekä omia kykyjäni kohtaan, mutta ehkä minun on nyt aika näyttää itselleni, että kyllä sitä pystyy mihin vaan, jos kiinnostusta ja motivaatiota vaan löytyy tarpeeksi! Joku tuossa kommentoi, että sain melko epäkannustavia kommentteja. Itse olin yllättynyt siitä, miten moni kannusti ja peukutti aloitustani, kiitos! Nyt hymyilyttää :)
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajaksi haluavan tulee myös opiskella kirjallisuustiedettä 60 op (=lukea aivan helvetillinen määrä kirjoja, ainakin Tampereella on keskimäärin 6-12 kpl romaaneja luettavana per kurssi, teoriat päälle...) ja tietenkin suorittaa kasvatustieteitä saman verran. Opekoulutukseen ei vain kävellä sisään, vaan sinne on joinakin vuosina tosi vaikea päästä.
Ainakin Joensuussa kirjallisuuden perusopintojen puolella vaan kahella 5op kurssilla (suomen kirjallisuuden klassikot ja länsimaisen kirjallisuuden klassikot) on tarvinnu lukee romaaneja. Kummallekkin n. 10-15. Aineopinnoista en tiedä.
Mutta nuokin kirjat ovat kaikille jo valmiiksi tuttuja mm. Kalevala, seitsemän veljestä, vänrikki stoolin tarinat, janne kuutio, tuntematon sotilas, manillaköysi jne.
Rikos ja rangaistus, raamattu, madame bovary, ylpeys ja ennakkoluulo, jumalainen näytelmä jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä haluaisit tehdä työksesi? Mikä siellä on työllisyystilanne, jos on tiukkaa niin mikä on sun valtti että sut valitaan esim. 100 hakijan joukosta? Mun mielestä tähtäin pitää olla jossain oikeassa ammatissa, ei opinnoissa. Turha opiskella kortistoon. Ainakaan päätoimisesti. Voithan töiden ohella opiskella vaikka mitä jos intoa riittää. En muutenkaan jättäisi työpaikkaa tässä tilanteessa, kuin vasta sitten kun on seuraavaan nimi paperissa.
Äidinkielen (= suomen kielen) opettajia tarvitaan jatkossakin - ja hyvät saavat varmasti töitä. Tsemppiä pääsykokeisiin! Viittaan viestiin 29.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni hyvä idea, jos yliopisto-opinnot oikeasti kiinnostavat. Lähihoitajan tutkinto on 2. asteen tutkinto siinä missä lukion yo-tutkinto, pääsykokeet ratkaisevat yliopistoon pääsyn.
Ja tulevasta opiskeluohjelmastasi/aikataulustasi/jaksamisestasi riippuen, sinullahan on mahdollisuus tehdä vaikka lähihoitajan töitäkin opintojen ohella - pieni taloudellinen helpotus ehkä.
Jos opettajaksi haluat, niin kannattaa ehdottomasti opiskella jotain massasta erottavaa. S2-opeille on töitä, tietotekniikkataitojen täytyy olla tosi hyvät ja ajan tasalla. Perusmaikat hukkuvat massaan ja jäävät auttamatta koodavien, sujuvaa swahilia puhuvien opettajien jalkoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pärjäät varmasti, jos haluat tarpeeksi pärjätä! Ei se rakettitiedettä ole. Tsemppiä!
Mutta yksi varoituksen sana. Minäkin hakeuduin opiskelemaan alaa, koska rakastin yläasteen ja lukion äikäntunteja ja tykkäsin lukea ja kirjoittaa. Yliopisto-opiskelun teoreettisuus ja jopa "matemaattisuus" kuitenkin yllätti. Suomen opintoihin taisi kuulua yksi ainoa parin opintopisteen kielenhuollon kurssi, jossa pohdittiin oikeakielisyysasioita. Muuten leijuttiin todella kaukana käytännöstä eri kielentutkimuksen alojen maailmassa (ja niitä kielentutkimuksessa riittää!). Varsinkin perusopinnoissa turhauduin ihan täysin, kun piti miettiä jotain diftongien ilmenemistä eri murrealueilla tai tulkita lauseenjäseniä suhteessa tekstin kontekstiin... Maisterivaiheessa tykkäsin sitten opinnoista jo enemmän, kun erikoistuin sosiolingvistiikkaan.
Kotimaisen kirjallisuuden opinnot ovat ehkä lähempänä sitä "lukion äikkää". Niillä kursseilla tulkitaan proosa- lyriikkateosten kulttuurisia & kielellisiä merkityksiä vähän kuten lukion runo- ja novellianalyyseissa, toki tieteellisemmin. Mutta sitä luettavaa on. Helposti tosiaan joku 10 kaunokirjallista teosta per kurssi ja siihen päälle 3-4 teoriakirjaa. Toivottavasti luet mielelläsi ja paljon, myös englanniksi. Vaikka oppiaine on nimeltään suomen kieli, niin opiskeluissa tulee vastaan melkein joka kurssilla kirjallisuutta ja artikkeleita englanniksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1. Kokeile miten pääsykokeissa käy. Et menetä mitään.
2. Lukiotausta ei ole pakollinen. Elämänkokemus on iso plussa.
3. Haluatko oikeasti äidinkielen opettajaksi? Jos haluat niin anna palaa. Jos oikeasti et vain halua jatkaa nykyisessä työssä niin homma ei tule toimimaan. Samoin ei tule toimimaan jos pääasia on palata kivan aineen opiskeluun.
4. Jonkin aineen opiskelu koulussa ja kyseisen aineen opettajaksi opiskeleminen ovat kaksi hyvin eri asiaa. Aloittaja varmasti pystyy oppimaan vaaditut asiat, mutta on toinen juttu vastaavatko ne sitä mitä hän haluaa opiskella. Esim. morfologia on kohtalaisen puuduttavaa mutta lusiihan sen jos haluaa opeksi.
Mitä pitäisi? Itsellä lähihoitajan paperit ja viimeinen vuosi amk sähköinsinöörin opintoja.
Mihin yliopistoon aiot ap hakea? Jos haet tämän kevään haussa, kannattaa lukeminen aloittaa jo nyt! Varaa lukemiselle riittävästi aikaa, tee jonkinlainen suunnitelma mitä aineistoa luet minäkin päivänä jne. Itse en voinut keskittyä kotona ollenkaan, mutta kirjastossa lukeminen oli helpompaa. Tsemppiä!
Kyllä hakea ainakin kannattaa. Ja jos opintojen jälkeen ei työpaikkaa sattuisikaan saamaan, niin ainakin ap:lla on jo työllistävä ammatti pohjalla kakkosvaihtoehtona. En näe, että opiskelusta mitään haittaa ainakaan voisi olla, paitsi huononpi tulotaso opintojen aikana toki.
Ilman muuta voit hakea yliopistoon. Jos peruskoulussa ei jaksanut ahkeroida, se ei tarkoita sitä, ettei ihmisestä ikinä elämässään olisi opiskelemaan; vanhetessa viisastuu.
Itse olen opiskellut avoimen yliopiston kautta suomen kielen perusopinnot. Ne suoritettiin ihan perinteisesti luennoilla istumalla ja tenttimällä, mutta iltaisin. Olisiko tämä mahdollisuus käyttökelpoinen?
Avoimessa yliopistossa voi opiskella aika pitkälle. Se on hyvä väylä katsoa, miltä yliopisto-opiskelu tuntuu. Ei se ole ollenkaan niin vaikeaa kuin miltä jotkut saavat sen kuulostamaan. Kurssi kerrallaan ja valmista tulee.
En jaksanut lukea aivan kaikkia kommentteja, mutta minä ainakin lämpimästi suosittelen hakemaan! Älä vähättele itseäsi, äläkä lannistu muiden kommenteista. Yliopisto on ainoa taho, joka päättää riittääkö sinun rahkeesi opiskeluun!
Suosittelen, että tutustut tänä vuonna pääsykoekirjoihin sekä lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjoihin. Käyt pääsykokeissa.. jos et pääse sisään mutta edelleen olet kiinnostunut, niin mene ihmeessä lukemaan avoimeen yliopistoon perusopintoja. Opinnot hyväksytään osaksi tutkintoasi, joten voit jatkaa suoraan aineopintoihin ja sivuaineisiin (kirjallisuus, erillisen soveltumiskokeen jälkeen pedagogiset). Saat lisäksi hyvät valmiudet ja henkistä pääomaa pääsykokeisiin.
Minusta opettajiin tarvitaan erilaisista taustoista tulevia ihmisiä, myös ammattikoulun käyneitä! Älä vähättele lähtökohtiasi, tulet huomaamaan, että ne ovat rikkaus!
Terveisin,
lukion käynyt ja paljon sijaisuuksia tehnyt opeopiskelija
"Paskaltahan tuo idea kuulostaa suoraan sanottuna. Aineenopettajia on työttömänä ihan helvetisti. Jos ala kiinnostaa, niin harrastuksena kannattaa osallistua avoimen kursseille. Urahaaveet hylkäisin samantien."
- Tjaa,a. En ole Ap. mutta ihan uteliaisuudesta kysyn, että tiedätkö sitten jonkin sataprosenttisesti varmasti työllistävän alan. - Ja vaikeutan sen verran, että älä vastaa, että lääkis tai eläinlääkis. Ja koska ni-in moni yliopisto-opiskelupaikkoja keskustelu menee liian usein lääkis-oikis-kauppis-Di (teknillinen korkeakoulu/ yliopisto) - niin ohitappa nämäkin vaihtoehdot, koska monia, hyvin monia muitakin vaihtoehtoja - onneksi - vielä on.