En ymmärrä mikseivät opiskelijatytöt tavoittele vähän vanhempia miehiä vaan tyytyvät usein ikätovereihinsa
Keskimääräinen n. 31-33-v. mies on kuitenkin melko samanlainen keholtaan ja mieleltään kuin n. 21-23-v. mies, mutta taloudellisessa tilanteessahan on aivan valtava ero.
Kommentit (238)
Myös seksitaidoissa on valtava ero kokeneen ja rauhallisen kolmekymppisen ja reisille roiskivan hosuvan kaksikymppisen välillä.
Vierailija kirjoitti:
Nainen ajattelee sinne 40-50 vuoden päähän eikä halua riesoikseen omaishoidettavaa ukkoa.
Mistä tiedät? Jenni Haukio...
Ei kai nyt voi yleistää kumpaankaan suuntaan. Itse henkilökohtaisesti pidän enemmän vanhemmista miehistä, sillä en pidä opiskelijariennoista tai muutenkaan ei vaan samalla tavalla iske ikäiseni miehet. Kaipaan mieheltä älykkyyttä ja tavoitteellisuutta elämässä ja vanhemmat miehet osaavat arvostaa naista eri tavalla, eivätkä kohtele miten sattuu. Minulla ja miehellä 17 vuoden ikäero, enkä ole katunut päivääkään, päinvastoin, olen iloinen, että uskalsin uskoa omiin tunteisiin, enkä mennä valtavirran mukana vain, koska pitäisi olla oman ikäinen mies.
Koska ei sillä iällä ole väliä, mutta helpommin sitä omanikäisiä tapaa ja tosiaan ei se toimi välttämättä jos elämäntilanteet ovat tosi erilaiset.
Itse olen opiskelija vielä hetken ja avoimies on 32. Ei todellakaan elätä mua ja elämäntilanne aika samankaltainen, eli toimii.
Vierailija kirjoitti:
Jos he etsivät tasa-arvoista suhdetta eivätkä elättäjä-setämiestä?
Ikänumeroko se määrää tasa-arvoisen suhteen?
Minunkin puolisoni 9 vuotta vanhempi, tavatessamme olin 24. Koskaan ei tullut mikään elättäminen tai "setämies" mieleen. Mutta ehkä tässä olikin se ero, en tuossa iässä ollut enää mikään "opiskelijatyttönen" vaan maisteriksi valmistunut, ulkomailla asunut ja nuoruuden kipuilut jo läpikäynyt. Eikä ole siellä makuukamarinkaan puolella ollut valittamista, ihan vaan niille tiedoksi jotka luulevat 30+-vuotiaan suunnilleen kuolevan käsiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa kirjoittavat "nuoret naiset" ovat pääasiassa kolmenkympin ylittäneitä naisia, jotka koittavat huijata saman ikäiset miehet itselleen väittämällä, että ei kiinnosta joku kääkkä. Oikeastihan nuoremmissa naisissa on paljonkin sellaisia, jotka pitävät vähän vanhemmista miehistä ja samoin nuoremmissa miehissä on vanhemmista naisista pitäviä. Mikäli nuorempi kiinnostaa, niin sekä miehille ja naisille sellaisia on kyllä tarjolla. Ei nyt lähdetä kinaamaan ja vihaamaan taas.
Itse ainakin olen parikymppinen opiskelija ja todellakin pidän kymmenisen vuotta vanhempia miehiä liian vanhoina mulle.
Se on täysin ok. Kaikki eivät pidä.
Kai sitä yleensä rakastutaan ihmiseen, eikä tavoitella mitään juttuja. Ja yleensä sitä rakastuu ihmiseen, jonka kanssa jakaa arkea, kuten opiskelee yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Kai sitä yleensä rakastutaan ihmiseen, eikä tavoitella mitään juttuja. Ja yleensä sitä rakastuu ihmiseen, jonka kanssa jakaa arkea, kuten opiskelee yhdessä.
Miten niin muka?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai sitä yleensä rakastutaan ihmiseen, eikä tavoitella mitään juttuja. Ja yleensä sitä rakastuu ihmiseen, jonka kanssa jakaa arkea, kuten opiskelee yhdessä.
Miten niin muka?
No on tätä ihan tutkittukin. Iso osa suhteista alkaa yhteisestä arjesta, opiskeluaikana, ja myöhemmin työelämässä. Ei monikaan kiinnostu mistään baaritutuista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos he etsivät tasa-arvoista suhdetta eivätkä elättäjä-setämiestä?
Ikänumeroko se määrää tasa-arvoisen suhteen?
Eikö tässä nyt nimenomaan ollut kyse siitä, että sillä vanhemmalla miehellä on varakkuutta, minkä pitäisi houkutella sitä köyhään opiskelijatyttöä? Se on tasa-arvoisesta suhteesta aika kaukana. Ainoa erohan nuoren ja vanhemman miehen välillä oli se varallisuus, joten jos sen epätasa-arvoa tuovan tekijän haluaa välttää, niin silloinhan valitaan se nuorempi, eikös?
Vierailija kirjoitti:
Harkitsitteko edes sitä? En siis tarkoita mitään todella isoja ikäeroja, vaan sitä että toinen olisi jo työelämässä kun itse on vielä pitkään opiskelija. Siis sellaista n. kymmenen vuoden ikäeroa, mikä ei kai nyt niin tosi paljon kuitenkaan ole? Kuitenkin silloin voisi välttyä asumasta kimppakämpissä tai yksiöissä ja puolisolla olisi luultavasti jo auto ja mahdollisuus tarjota esimerkiksi ulkomaanmatkoja...
Minä olen opiskelija ja puolisoni on työelämässä ollut jo monta vuotta. Ikäeroa meillä on kaksi vuotta miehen hyväksi. Miksi ottaisin itseäni reilusti vanhemman miehen, kun oman ikäisiäkin löytyy hyviä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai sitä yleensä rakastutaan ihmiseen, eikä tavoitella mitään juttuja. Ja yleensä sitä rakastuu ihmiseen, jonka kanssa jakaa arkea, kuten opiskelee yhdessä.
Miten niin muka?
No on tätä ihan tutkittukin. Iso osa suhteista alkaa yhteisestä arjesta, opiskeluaikana, ja myöhemmin työelämässä. Ei monikaan kiinnostu mistään baaritutuista.
Ystävien kautta. http://mic.com/articles/112062/the-way-most-people-meet-their-significa…
Vierailija kirjoitti:
Harkitsitteko edes sitä? En siis tarkoita mitään todella isoja ikäeroja, vaan sitä että toinen olisi jo työelämässä kun itse on vielä pitkään opiskelija. Siis sellaista n. kymmenen vuoden ikäeroa, mikä ei kai nyt niin tosi paljon kuitenkaan ole? Kuitenkin silloin voisi välttyä asumasta kimppakämpissä tai yksiöissä ja puolisolla olisi luultavasti jo auto ja mahdollisuus tarjota esimerkiksi ulkomaanmatkoja...
En harkinnut. Kyllä kolmikymppiset tuntui minusta tosi vanhoilta. Ja myös näyttivät, tietty raikkaus on hävinnyt jo siinä iässä.
Kumppanin kanssa jaetaan elämä. Lievästi ärsytti aikoinaan jo se kun pari vuotta vanhempi mieheni meni ensin töihin juuri kun oli paras aika bilettää, ei ollut juhlaseuraksi siitä enää samaan malliin. Onneksi ei ole mustasukkainen hirmu että pääsin vielä tyttökavereiden kanssa tanssimaan, mutta ikävähän se oli usein sitä yhteistä jaettua opiskelijan vapauden huumaa. Voi itku ja murhe jos koko aika olisikin mennyt kymmenen vuotta vanhempi ja "viisaampi" kainalossa! Ei tule nuoruus enää takaisin kun sen kerran menettää, ap vaikka kuvittelet muuta. Nuo suhteet voi sopia joillekin harvoille ja valituille kypsille sieluille , jos on kyse siitä että vanhempi osapuoli on kypsymättä niin harvoin hyvin käy..
Miksi rajaatte jotkut suhteet pois ikänumeron takia?
Iällä, paikkakunnalla, uskonnolla, ammatilla tai olemuksella ei ole mikään ratkaiseva merkitys. 80
Kyllä mulle kelpais 30v "setämies" :D eihän ne nyt nii vanhoja vielä oo..
N22
Mies 29 plus 1v ja hamsteri kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies 29 plus 1v ja hamsteri kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies 29 plus 1v ja hamsteri kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrä nyt, että kolmekymppinen ukko on nuoren naisen näkökulmasta vanha kääkkä.
N40, jolla muisti yhä pelaa.Naisten mielipiteet ovat kuin naisten peräsuolet; täynnä paskaa ja koostumus muuttuu satunnaisesti.
No entäs ne samassa pöydässä syövien miesten peräsuolet sitten ? Täynnä autolehtiä vai pornovideoita, vai mitä paljon hienompaa ainetta sieltä sieltä sitten (naisten vastaaviin paikkoihin verrattuna) löytyneekään?
Pointti on siinä että naiset uhoavat miesten olevan liian vanhoja, mutta nuoruus on valttia vain naiselle.
Jos parikymppinen poika pystyy panemaan nelikymppistä naista, vaikka nuoruus on naisen tärkeimpiä ominaisuuksia, niin toki parikymppinen tyttö voi seurustella kolmekymppisen miehen kanssa.
Kun nainen oikeasti törmää johonkin mieheen, jonka ikä ei heti tule puheeksi, kerkeää monesti jo kiinnostua ja sitten perustelee sen ikäeron itselleen ja se ei enää olekaan mikään ongelma.
Se kolmekymppinen mies on jo sen verran ukkoontunut, ettei sytytä pätkääkään. Ehkä kaverina voisi mennä, mutta itselleni seksi on ainakin tärkeää suhteessa niin en pystyisi suhteeseen kolmekymppisen kanssa, koska en pidä niin vanhaa miestä haluttavana.
Eli sinua häiritsee siinä vain se ikänumero. Ihan samanlaista se seksi on kolmekymppisenäkin. Yli nelikymppisenä alkaa sitten näkyä erot eri miesten välillä; osalle tulee erektio-ongelmia yms. ja toiset ovat vielä melko lailla samanlaisia kuin ennenkin. Vasta olikin tutkimus tuosta vanhenemisesta, jossa huomattiin että neljääkymppiä lähestyvissä ihmisissä on valtavia eroja ikääntymisen kulussa.
Mua häiritsee kolmekymppisen ja vanhemman miehen ulkonäkö. Veltostunut iho, rypyt ja pakeneva hiusraja ällöttävät. Parikymppisen ja kolmekymppisen miehen ulkonäössä on suuri ero. Nimenomaan sen parikymppisen hyväksi.
Ap on vissiin niitä jotka ei parikymppisenä kelvanneet kenellekään. Ikää karttuu, ei kokemuksia naisista, mutta silti katsellaan saman ikäisiä naisia kuin silloin nuorempana.