En ymmärrä mikseivät opiskelijatytöt tavoittele vähän vanhempia miehiä vaan tyytyvät usein ikätovereihinsa

Jos he etsivät tasa-arvoista suhdetta eivätkä elättäjä-setämiestä?

Nainen ajattelee sinne 40-50 vuoden päähän eikä halua riesoikseen omaishoidettavaa ukkoa.

Koska ei kiinnosta keski-ikäistyvät miehet. Haluan kumppanin joka on samassa elämäntilanteessa kuin minä.

T. Pekka 39v

Vierailija kirjoitti:

Jos he etsivät tasa-arvoista suhdetta eivätkä elättäjä-setämiestä?

Öööööh... Ei. Ei nainen välttämättä elättäjää etsi, pyyteetöntä, ulkonöltään filmitähden tasoa olevaa miellyttäjää vailla itsetuntoa kylläkin.

niin on ja sen takia en haluakaan olla tekemisissä köyhien opiskelijapojujen kanssa, joista kaikenlisäksi suurin osa haluaa vaan nussia ja kehua kamuilleen ja on vielä kaikenlisäksi huonokäytöksisiä.

N19

Minä en ole ollut töissä valmistumisen jälkeen, joten taloudellinen tilanteeni on yhtä huono tai huonompikin, kuin 10 vuotta nuoremmilla. Olen myös passivoitunut henkisesti ja lakannut kokonaan unelmoimasta. Ihanaa vävyainesta vittu. 

Vierailija kirjoitti:

Nainen ajattelee sinne 40-50 vuoden päähän eikä halua riesoikseen omaishoidettavaa ukkoa.

Aina yhtä paska läppä. Jos nainen on 70 ja mies 80 ja molemmat terveitä, niin ei voi edes tietää vielä että kumpi menee huonoon kuntoon ensin.

Harkitsitteko edes sitä? En siis tarkoita mitään todella isoja ikäeroja, vaan sitä että toinen olisi jo työelämässä kun itse on vielä pitkään opiskelija. Siis sellaista n. kymmenen vuoden ikäeroa, mikä ei kai nyt niin tosi paljon kuitenkaan ole? Kuitenkin silloin voisi välttyä asumasta kimppakämpissä tai yksiöissä ja puolisolla olisi luultavasti jo auto ja mahdollisuus tarjota esimerkiksi ulkomaanmatkoja...

Varmaan siitä samasta syystä, kuin ne 30-40 -vuotiaat miehetkään eivät tavoittele 50-60 -vuotiaita naisia, vaan mieluummin nuoria.

Vierailija kirjoitti:

Harkitsitteko edes sitä? En siis tarkoita mitään todella isoja ikäeroja, vaan sitä että toinen olisi jo työelämässä kun itse on vielä pitkään opiskelija. Siis sellaista n. kymmenen vuoden ikäeroa, mikä ei kai nyt niin tosi paljon kuitenkaan ole? Kuitenkin silloin voisi välttyä asumasta kimppakämpissä tai yksiöissä ja puolisolla olisi luultavasti jo auto ja mahdollisuus tarjota esimerkiksi ulkomaanmatkoja...

10 v:n ikäero on paljon...

Vierailija kirjoitti:

Harkitsitteko edes sitä? En siis tarkoita mitään todella isoja ikäeroja, vaan sitä että toinen olisi jo työelämässä kun itse on vielä pitkään opiskelija. Siis sellaista n. kymmenen vuoden ikäeroa, mikä ei kai nyt niin tosi paljon kuitenkaan ole? Kuitenkin silloin voisi välttyä asumasta kimppakämpissä tai yksiöissä ja puolisolla olisi luultavasti jo auto ja mahdollisuus tarjota esimerkiksi ulkomaanmatkoja...

Opiskelut kestävät muutaman vuoden. Senkö takia pitäisi ottaa loppuelämän riesaksi joku ukko, joka ei kiinnosta pätkääkään?

Kun on ollut vierellä läpi tenttien ja gradun/lopputyön, auttanut työhakemusten kirjoittamisessa, silittänyt paidan työhaastatteluun, tsempannut kun ekan työpaikan pomo yrittää kyykyttää uutta tyyppiä, kannustanut hakemaan uutta paikkaa, kirjoittanut sähköpostin, jolla puoliso sai palkankorotuksen, niin voi vähän paremmin luottaa siihen, että puoliso ei luovuta, kun rakkauden ensihuuma haihtuu, kun vauva huutaa kolme kuukautta joka ilta, kun kroppa alkaa rupsahtaa ja jututkin alkaa muutua keski-ikäisiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nainen ajattelee sinne 40-50 vuoden päähän eikä halua riesoikseen omaishoidettavaa ukkoa.

Aina yhtä paska läppä. Jos nainen on 70 ja mies 80 ja molemmat terveitä, niin ei voi edes tietää vielä että kumpi menee huonoon kuntoon ensin.

Kyllä pystyy. Äitini on lähes 90 ja käy ulkoiluttamassa itseään 30 vuotta nuorempia ihmisiä. Anoppi 82 sama juttu.  Miehet tipahtavat hyvin nopeasti kun 80 tulee täyteen. Appikin aina kehuskeli kunnollaan, mutta kuivahti nojatuolin selkänojan ja telkkarin väliin ja on siinä pysynyt, sekä kunto että pää menee vauhdilla alamäkeä. Naapurin pappa pelasi golffia monta kierrosta viikossa vielä 75-vuotiaana, leikkasi nurtsinsa ja pesi autonsa, pari vuotta ja rollaattori ja palvelutalo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harkitsitteko edes sitä? En siis tarkoita mitään todella isoja ikäeroja, vaan sitä että toinen olisi jo työelämässä kun itse on vielä pitkään opiskelija. Siis sellaista n. kymmenen vuoden ikäeroa, mikä ei kai nyt niin tosi paljon kuitenkaan ole? Kuitenkin silloin voisi välttyä asumasta kimppakämpissä tai yksiöissä ja puolisolla olisi luultavasti jo auto ja mahdollisuus tarjota esimerkiksi ulkomaanmatkoja...

Opiskelut kestävät muutaman vuoden. Senkö takia pitäisi ottaa loppuelämän riesaksi joku ukko, joka ei kiinnosta pätkääkään?

Ei vaan jos on kaksi kiinnostavaa, joista toisella on jo hyvä ura ja omaisuutta.

Mulla on vanhempi mies. Joo en elä siivellä kuitenkaan ja halusin vain aikuisen vastuullisen miehen enkä mitään nuorta päämäärätöntä haahuilijaa. Ja oman ikäiset ei kiinnosta.

Muistelenpa tässä omia opiskeluaikojani. Ei minulla kyllä tullut mitenkään mieleen, että pitäisi saada ulkomaanmatkoja tai mies jolla on auto ja oma asunto. Silloin biletettiin, opiskeltiin ja mietittiin, mitä tulevaisuudelta haluttiin. Ei todellakaan haluttu, että se loppuelämä olisi valmiiksi kannettu eteen.

Opiskelija haluaa elää opiskelijaelämää kämppäkavereineen ja bileineen eikä homehtua jossain lähiössä. Jälkikäteen kaikki muistelevat kaiholla villiä ja vapaata opiskeluaikaa. Miksi luopua tästä ainutlaatuisesta elämänvaiheesta jonkin asunnon ja auton vuoksi? Vaihtaa opiskelijariennot puiseviin illanviettoihin? Sitä lähiöelämää joutuu kuitenkin elämään sitten loppuelämän ajan.

Vierailija kirjoitti:

Muistelenpa tässä omia opiskeluaikojani. Ei minulla kyllä tullut mitenkään mieleen, että pitäisi saada ulkomaanmatkoja tai mies jolla on auto ja oma asunto. Silloin biletettiin, opiskeltiin ja mietittiin, mitä tulevaisuudelta haluttiin. Ei todellakaan haluttu, että se loppuelämä olisi valmiiksi kannettu eteen.

Nykyään ei ole sillai mahdollista enää haahuilla kuin joskus 05, kun on ensikertalaiskiintiöt ja kaikki muut, ja maailma muutenkin epävarmempi. Nuoret aikuistuvat paljon aiemmin.

Kyllä jotkut nuoremmat naiset ovat kiinnostuneita selkeästi itseään vanhemmista miehistä. He vain eivät ole kiinnostuneita niistä "miehistä", jotka kutsuvat naisia opiskelijatytöiksi. Paitsi ehkä jotkut harvat hyötymismielessä.