Ei töitä mistään!
Olen aivan masentunut työtilanteen vuoksi tai töiden puuttumisen vuoksi..
Olen suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja hyvin arvosanoin. Omalla alalla ei vain ole töitä tarjolla kuin muutaman kerran vuodessa ja hakijoita on satoja yhteen paikkaan...
Minulle kyllä kelpaisi perusduunikin, mutta olen kuulemma liian koulutettu vaikka kokemusta kassalta ym. on.
Ei oman alan asiantuntijatehtävissä sanotaan taas haastattelussa että vaihdan kuitenkin paikkaa jos oman alan töitä tulee. Ja niitä oman alan töitä ei ole..
Opiskelu ei enää onnistu koska opintotukikuukaudet käytetty. Mitä siis tehdä? Elää pummilla loppuikä? :(
Kommentit (280)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylimielistä puhetta sellainen, jossa ihmetellään miksei ole tehnyt koulutukseen liittyviä hommia jo aiemmin. Varmasti kaikki tekisivät, jos se olisi niin helppoa. Joskus on vain pakko tyytyä niihin hanttihommiin, että saa edes jotain työtä, kaikki ei saa aina niitäkään. Ja joskus niitä oman alan hommia on tarjolla vain toisella puolella Suomea, eikä aina ole mahdollisuutta muuttaa kesäksi johonkin muualle ja maksaa kahta kämppää, tai luopua omasta opiskelija-kämpästä, jota sai jonotella pari vuotta.
Jos on niin prinsessa, ettei pysty asumaan solussa, joita saa aina, niin sitten pitää kärsiä seuraukset ja olla muuttamatta kesätöiden parissa. Itse asuin koko opiskeluajan solussa ja muutin kesätöiden parissa eri puolille Suomea. Koskaan ei ollut ongelmaa saada syksyksi solua.
Lisäksi pitää miettiä, millaisen tutkinnon tekee ja miltä alalta. Lukemalla naistutkimusta pääaineena ja sivuaineena viestintää ja assyrologiaa on turha kuvitella työllistyvänsä. Suosittelen luonnontieteitä, itse en ole ollut päivääkään työttömänä yhdistelmällä tilastotiede-laskentatoimi-tietojenkäsittelytiede. Ai niin, unohdin: tällä alalla pitää osatakin jotain, eikä pelkkien fantsujen epämääräisten käsitteiden pyörittely paperilla eri järjestykseen riitä.
Voi jesta että oletkin sekä töykeä että tietämätön. "Luonnontieteitä" suosittelet - oletko kuullut ollenkaan millaiset työllistymisvaikeudet suurella osalla luonnontieteellisiä aloja on? Siellä (esim. biologia, kemia) tehdään tohtorintutkintoja liukuhihnalta siksi, että maisterit eivät työllisty ja tohtorista on ikään kuin tullut jo uusi maisteri.
On myös käsittämättömän putkinäköistä nähdä humanistiset ja yhteiskuntatieteet jonakin epämääräisenä käsitepyörittelynä. Lisäksi et ilmeisestikään ylhäisessä kovien tieteiden maailmassasi kuitenkaan ymmärrä sellaista asiaa, että olisi vähän hankalaa, jos kaikki korkeakoulutukseen kykyjä omaavat henkilöt kouluttautuisvat luonnontieteellisille aloille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on kun hakijoita on se helvetin 600 jokaiseen paikkaan. Otetaan summamutikassa joku tai se kuka on nimeltä tuttu. Ei kukaan oikeasti käy 600 hakemusta kunnolla läpi ja CVeitä siihen päälle.
Tai sitten opiskelee alan, jolla pääsee töihin. Kun itse hain nykyistä työpaikkaani, hakijoita oli 4. T: tilastotieteilijä
Ei kaikki voi olla tilastotieteilijöitä. Jos kaikki olis tilastotieteilijöitä niin luuletko että työllisyysluvut olis yhtään sen paremmat? Tai sis tilastotieteilijänä varmaankin pystyt antamaan tähän faktaa ja numeroita? T: humanisti-yhteiskuntatieteilijä oman alan töissä (pitkän kituuttamisen ja hakemusrumban jälkeen)
En tarkoita, että kaikkien pitäisi olla tilastotieteilijöitä. Tarkoitan sitä, että meillä pitäisi voimakkaasti karsia kaikkeen jonniinjoutavaan kouluttamista ja keskittyä korkeakoulutuksessa oikeasti työllistäviin aloihin. Ne, joilla ei riitä päätä lukea näitä aloja, voivat sitten tehdä niitä perus-duunaritöitä ja elättää itsensä niillä. Ei voida olettaa, että yhteiskunnan pitää maksaa sinulle vaikkapa teatterintutkimuksesta 3000 kuussa, vaan se voi olla harrastus, jota teet työpäivän jälkeen, kun kotiudut kaupan kassalta tai portaita moppaamasta.
T: tilastotieteilijä
Eli sinulle kaikki taiteisiin, tutkimukseen ja ajatteluun liittyvät työt ovat pilipalia? Että niitä pitäisi harrastuksena jaksaa rankan duunaripäivän jälkeen?
En tiedä tuliko sinulle yllätyksenä se, että kaikki sivistys mikä sinullakin on hallussa ja kaikki keksinnöt, jotka on keksitty ennen sinun olemassaoloasi ja kaikki taide/viihde, joka on nykyäänkin olemassa on peräisin juuri noista taide/tutkimus -aloilta. Jos kaikki ne lakkautettaisiin taikasauvan iskusta eikä niitä saisi enää opiskellakaan, niin arvaapa miten nopeasti sivistysvaltio rapistuisi?
Ei luoja.
Miten taiteilijat vaikuttavat sivistysvaltioon? Media-alan ja liiketalouden ihmiset ne pyörittävät kaikkea viihdettä joka ihmisiä kiinnostaa, taiteilijat lähinnä hengaavat omissa pikkuriikkisissä piireissään ylistämässä toisiaan ja kuppaamassa välillä säätiöiden avustusrahoja, jotka voidaan lotrata turhuuteen ja tehdä töitä sitten vasemmalla kädellä kunhan ahdistukselta saa aikaiseksi. t. taiteilijapiirejä lähemmin tunteva
Onneksi taiteilijoiden rahoitus - sikäli kun he sitä onnistuvat saamaan - tulee pääsääntöisesti säätiöiltä, kuten itsekin sanoit. Säätiöt ovat yksityisiä ja niiden antamat rahat eivät tule sinun pikku verorahoistasi, vaan sellaisilta jotka ovat pitäneet sivistystä tärkeänä ja jättäneet säätiöille rahaa perinnöksi.
Et silti kiistänyt pointtiani. Enkä missään välissä maininnut edes verorahoja. Tosin työttömille taiteilijoille jotka eivät edes säätiörahoille suoriudu kuluttavat varmasti niitäkin.
"Taiteilijapiirejä lähemmin tunteva" taitaa olla vittuuntunut ja/tai katkeroitunut taiteilijapiireihin. Itse tunnen "taiteilijapiireistä" ihmisiä jotka tekevät (sekä palkkalistoilla että, kauheaa, säätöiden tukemana) erilaisia yhteisötaideprojekteja, joissa osallistetaan mm. lapsia, vanhuksia, maahanmuuttajia jne. Lisäksi on paljon muusikoita, teatterintekijöitä ym. jotka tekevät koko ajan näkyvää ja saavutettavaa taidetta, IHAN APURAHOILLA. Toki moni sitten kausittain tekee jotakin vaikeammin tuotteistettavaa ja "pienemmän piirin" juttua, ihan niin kuin taiteessa kuuluu voida tehdäkin.
Aivan uskomatonta puusilmäilyä ajatella ,että "media-ala" pyörittää kaikkea sitä elokuva- musiikki- kuvataide- teatteritarjontaa jota maailmassa on. Toki sillä on tärkeä osansa, mutta kyllä ihmisiä kiinnostaviin sisältöihin (tarkoitan laajemmin kuin Robin ja Vares-elokuvat) tarvitaan paljon myös sitä luovaa, sivistykseen liittyvää pääomaa. Maailmassa "kulutetaan" lukematon määrä muutakin kulttuuria kuin kertakäyttöistä paskaviihdettä.
Onneksi itse tein kaupan alan töitä koko opiskeluajan osa-aikaisena, joten olen täällä saanut opiskelujen jälkeen jatkaa. En ole valmistumisen jälkeen saanut oman alan töitä, vaikka joka ikistä edes läheltä liippaavaa työtä olen hakenut. Turhauttaa toki tehdä tämmöistä perusduunia, kun kaipaisin haasteita ja vaihtelua työelämään. On tämä silti parempi vaihtoehto kuin työttömyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on kun hakijoita on se helvetin 600 jokaiseen paikkaan. Otetaan summamutikassa joku tai se kuka on nimeltä tuttu. Ei kukaan oikeasti käy 600 hakemusta kunnolla läpi ja CVeitä siihen päälle.
Tai sitten opiskelee alan, jolla pääsee töihin. Kun itse hain nykyistä työpaikkaani, hakijoita oli 4. T: tilastotieteilijä
Ei kaikki voi olla tilastotieteilijöitä. Jos kaikki olis tilastotieteilijöitä niin luuletko että työllisyysluvut olis yhtään sen paremmat? Tai sis tilastotieteilijänä varmaankin pystyt antamaan tähän faktaa ja numeroita? T: humanisti-yhteiskuntatieteilijä oman alan töissä (pitkän kituuttamisen ja hakemusrumban jälkeen)
En tarkoita, että kaikkien pitäisi olla tilastotieteilijöitä. Tarkoitan sitä, että meillä pitäisi voimakkaasti karsia kaikkeen jonniinjoutavaan kouluttamista ja keskittyä korkeakoulutuksessa oikeasti työllistäviin aloihin. Ne, joilla ei riitä päätä lukea näitä aloja, voivat sitten tehdä niitä perus-duunaritöitä ja elättää itsensä niillä. Ei voida olettaa, että yhteiskunnan pitää maksaa sinulle vaikkapa teatterintutkimuksesta 3000 kuussa, vaan se voi olla harrastus, jota teet työpäivän jälkeen, kun kotiudut kaupan kassalta tai portaita moppaamasta.
T: tilastotieteilijä
Eli sinulle kaikki taiteisiin, tutkimukseen ja ajatteluun liittyvät työt ovat pilipalia? Että niitä pitäisi harrastuksena jaksaa rankan duunaripäivän jälkeen?
En tiedä tuliko sinulle yllätyksenä se, että kaikki sivistys mikä sinullakin on hallussa ja kaikki keksinnöt, jotka on keksitty ennen sinun olemassaoloasi ja kaikki taide/viihde, joka on nykyäänkin olemassa on peräisin juuri noista taide/tutkimus -aloilta. Jos kaikki ne lakkautettaisiin taikasauvan iskusta eikä niitä saisi enää opiskellakaan, niin arvaapa miten nopeasti sivistysvaltio rapistuisi?
Ei luoja.
Miten taiteilijat vaikuttavat sivistysvaltioon? Media-alan ja liiketalouden ihmiset ne pyörittävät kaikkea viihdettä joka ihmisiä kiinnostaa, taiteilijat lähinnä hengaavat omissa pikkuriikkisissä piireissään ylistämässä toisiaan ja kuppaamassa välillä säätiöiden avustusrahoja, jotka voidaan lotrata turhuuteen ja tehdä töitä sitten vasemmalla kädellä kunhan ahdistukselta saa aikaiseksi. t. taiteilijapiirejä lähemmin tunteva
Onneksi taiteilijoiden rahoitus - sikäli kun he sitä onnistuvat saamaan - tulee pääsääntöisesti säätiöiltä, kuten itsekin sanoit. Säätiöt ovat yksityisiä ja niiden antamat rahat eivät tule sinun pikku verorahoistasi, vaan sellaisilta jotka ovat pitäneet sivistystä tärkeänä ja jättäneet säätiöille rahaa perinnöksi.
Et silti kiistänyt pointtiani. Enkä missään välissä maininnut edes verorahoja. Tosin työttömille taiteilijoille jotka eivät edes säätiörahoille suoriudu kuluttavat varmasti niitäkin.
"Eivät edes säätiörahoille suoriudu" onkin jännästi ilmaistu. Oletko katsonut sitä, miten paljon säätiöiltä haetaan ja saadaan? Esim. juuri Kulttuurirahasto julkisti apurahansa, hakijoita lähemmäs kymmenentuhatta, saajia n. tuhat. Monilla säätiöillä saajien prosenttiosuus vielä paljon pienempi. Ei niille apurahoille todellakaan noin vain lampsien ja raahustaen suoriteta jotakin paskaa nakkelemaan kankaalle.
Turussa ja Tampereella ei töitä, pk-seudulla 2000 maisteria hakemassa yhtä paikkaa , johon jo valittu joku etukäteen.
Vierailija kirjoitti:
Suomen tulevaisuus puhelinmyynnissä?
Näinpä. Nyt sietää nuorten koulutettujen ihmisten hävetä. Olisivat nyt herranjumala tajunneet
1) 19-vuotiaana valita alan joka varmasti työllistää loppuelämän
2) tehdä koko opiskeluajan erilaisia hanttihommia todistaen näin ahkeruutensa ja monipuolisuutensa
3) tehdä silti koko opiskeluajan myös oman alan töitä tai vähintäänkin verkostoitua niin perkeleesti kohti kaikkia kiinnostavia potentiaalisia työntekijöitä
VAIN PÄÄSTÄKSEEN MYYMÄÄN LEHTIÄ VIIDEN VUODEN OPISKELUJEN JÄLKEEN!371
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on kun hakijoita on se helvetin 600 jokaiseen paikkaan. Otetaan summamutikassa joku tai se kuka on nimeltä tuttu. Ei kukaan oikeasti käy 600 hakemusta kunnolla läpi ja CVeitä siihen päälle.
Tai sitten opiskelee alan, jolla pääsee töihin. Kun itse hain nykyistä työpaikkaani, hakijoita oli 4. T: tilastotieteilijä
Ei kaikki voi olla tilastotieteilijöitä. Jos kaikki olis tilastotieteilijöitä niin luuletko että työllisyysluvut olis yhtään sen paremmat? Tai sis tilastotieteilijänä varmaankin pystyt antamaan tähän faktaa ja numeroita? T: humanisti-yhteiskuntatieteilijä oman alan töissä (pitkän kituuttamisen ja hakemusrumban jälkeen)
En tarkoita, että kaikkien pitäisi olla tilastotieteilijöitä. Tarkoitan sitä, että meillä pitäisi voimakkaasti karsia kaikkeen jonniinjoutavaan kouluttamista ja keskittyä korkeakoulutuksessa oikeasti työllistäviin aloihin. Ne, joilla ei riitä päätä lukea näitä aloja, voivat sitten tehdä niitä perus-duunaritöitä ja elättää itsensä niillä. Ei voida olettaa, että yhteiskunnan pitää maksaa sinulle vaikkapa teatterintutkimuksesta 3000 kuussa, vaan se voi olla harrastus, jota teet työpäivän jälkeen, kun kotiudut kaupan kassalta tai portaita moppaamasta.
T: tilastotieteilijä
Eli sinulle kaikki taiteisiin, tutkimukseen ja ajatteluun liittyvät työt ovat pilipalia? Että niitä pitäisi harrastuksena jaksaa rankan duunaripäivän jälkeen?
En tiedä tuliko sinulle yllätyksenä se, että kaikki sivistys mikä sinullakin on hallussa ja kaikki keksinnöt, jotka on keksitty ennen sinun olemassaoloasi ja kaikki taide/viihde, joka on nykyäänkin olemassa on peräisin juuri noista taide/tutkimus -aloilta. Jos kaikki ne lakkautettaisiin taikasauvan iskusta eikä niitä saisi enää opiskellakaan, niin arvaapa miten nopeasti sivistysvaltio rapistuisi?
Ei luoja.
Miten taiteilijat vaikuttavat sivistysvaltioon? Media-alan ja liiketalouden ihmiset ne pyörittävät kaikkea viihdettä joka ihmisiä kiinnostaa, taiteilijat lähinnä hengaavat omissa pikkuriikkisissä piireissään ylistämässä toisiaan ja kuppaamassa välillä säätiöiden avustusrahoja, jotka voidaan lotrata turhuuteen ja tehdä töitä sitten vasemmalla kädellä kunhan ahdistukselta saa aikaiseksi. t. taiteilijapiirejä lähemmin tunteva
Onneksi taiteilijoiden rahoitus - sikäli kun he sitä onnistuvat saamaan - tulee pääsääntöisesti säätiöiltä, kuten itsekin sanoit. Säätiöt ovat yksityisiä ja niiden antamat rahat eivät tule sinun pikku verorahoistasi, vaan sellaisilta jotka ovat pitäneet sivistystä tärkeänä ja jättäneet säätiöille rahaa perinnöksi.
Et silti kiistänyt pointtiani. Enkä missään välissä maininnut edes verorahoja. Tosin työttömille taiteilijoille jotka eivät edes säätiörahoille suoriudu kuluttavat varmasti niitäkin.
"Eivät edes säätiörahoille suoriudu" onkin jännästi ilmaistu. Oletko katsonut sitä, miten paljon säätiöiltä haetaan ja saadaan? Esim. juuri Kulttuurirahasto julkisti apurahansa, hakijoita lähemmäs kymmenentuhatta, saajia n. tuhat. Monilla säätiöillä saajien prosenttiosuus vielä paljon pienempi. Ei niille apurahoille todellakaan noin vain lampsien ja raahustaen suoriteta jotakin paskaa nakkelemaan kankaalle.
Jäi vielä lisäämättä, että esimerkiksi tuon tuhannen joukossa on niin tieteen kuin taiteenkin apurahat (yksityishenkilöt ja isommat hankkeet).
> Työkokemuksena -07 lähtien ainoastaan tuo palkkatuettu työ sekä pari kk. puhelinvastaamista, josta tuli potkut alkuunsa, kun sanoin ruotsinkieliselle asiakkaalle, että meillä ei ole velvollisuutta palvella ruotsiksi.
Koet varmaan tämän jonkinlaisena vääryytenä? Olis pitänyt sitä ruotsia opetella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen tulevaisuus puhelinmyynnissä?
Näinpä. Nyt sietää nuorten koulutettujen ihmisten hävetä. Olisivat nyt herranjumala tajunneet
1) 19-vuotiaana valita alan joka varmasti työllistää loppuelämän
2) tehdä koko opiskeluajan erilaisia hanttihommia todistaen näin ahkeruutensa ja monipuolisuutensa
3) tehdä silti koko opiskeluajan myös oman alan töitä tai vähintäänkin verkostoitua niin perkeleesti kohti kaikkia kiinnostavia potentiaalisia työntekijöitä
VAIN PÄÄSTÄKSEEN MYYMÄÄN LEHTIÄ VIIDEN VUODEN OPISKELUJEN JÄLKEEN!371
Pahoittelen, kohdassa kolme tarkoitin siis työnantajia enkä työntekijöitä. Pistää sapettamaan tämä uskomaton individualistinen suoritusmenestyspaska ja "jokainen on vastuussa omasta onnistumisestaan, olisit myynyt koko omaisuutesi, muuttanut sillan alle, tehnyt töitä 24/7 ja mennyt lukemaan tilastotieteitä, oma vikasi tyhmä humanisti/taiteilija" -mentaliteetti joka on suodattunut suomalaisten korvien väliin niin tehokkaasti.
Vierailija kirjoitti:
On omituista lukea näitä viestejä näin IT-alan sovelluskehittäjänä. Eikö muilla aloilla ole mitään muuta kuin työhakemus+työhaastattelu? Tällä alalla tehdään yleensä kahdet esitehtävät (eli koodataan jonkinlainen sovellushärpäke tai vastaavaa) tietyssä aikarajassa joka on yleensä päivä tai kaksi, ja parhaiten suoriutunut valitaan. Täysin absoluuttiseen osaamiseen perustuva valinta siis, tietenkin henkilökemiat vaikuttavat jonkun verran mutta yleensä vain ratkaisevana tekijänä tasaisessa tilanteessa. Itse ammattikorkeasta valmistuneena sain ensimmäisen paikan jota hain, enkä ollut edes älyttömän kokenut tai taitava. Suosittelen muillekin aloille jonkinlaista testausta, vaikka esseen kirjoittamista tai käytännön tehtäviä.
Näin IT-ihmisenä itsekin ihmettelen kovasti. Ei ole ikinä tullut moista vastaan, kyllä se työhakemus+työhaastattelu on riittänyt. Ei, kerran oli typerät psykologiset testit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen tulevaisuus puhelinmyynnissä?
Näinpä. Nyt sietää nuorten koulutettujen ihmisten hävetä. Olisivat nyt herranjumala tajunneet
1) 19-vuotiaana valita alan joka varmasti työllistää loppuelämän
2) tehdä koko opiskeluajan erilaisia hanttihommia todistaen näin ahkeruutensa ja monipuolisuutensa
3) tehdä silti koko opiskeluajan myös oman alan töitä tai vähintäänkin verkostoitua niin perkeleesti kohti kaikkia kiinnostavia potentiaalisia työntekijöitä
VAIN PÄÄSTÄKSEEN MYYMÄÄN LEHTIÄ VIIDEN VUODEN OPISKELUJEN JÄLKEEN!371
Suomi varmasti ainut maa, jossa tohtorit myyvät lehtiä!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen tulevaisuus puhelinmyynnissä?
Näinpä. Nyt sietää nuorten koulutettujen ihmisten hävetä. Olisivat nyt herranjumala tajunneet
1) 19-vuotiaana valita alan joka varmasti työllistää loppuelämän
2) tehdä koko opiskeluajan erilaisia hanttihommia todistaen näin ahkeruutensa ja monipuolisuutensa
3) tehdä silti koko opiskeluajan myös oman alan töitä tai vähintäänkin verkostoitua niin perkeleesti kohti kaikkia kiinnostavia potentiaalisia työntekijöitä
VAIN PÄÄSTÄKSEEN MYYMÄÄN LEHTIÄ VIIDEN VUODEN OPISKELUJEN JÄLKEEN!371
Pahoittelen, kohdassa kolme tarkoitin siis työnantajia enkä työntekijöitä. Pistää sapettamaan tämä uskomaton individualistinen suoritusmenestyspaska ja "jokainen on vastuussa omasta onnistumisestaan, olisit myynyt koko omaisuutesi, muuttanut sillan alle, tehnyt töitä 24/7 ja mennyt lukemaan tilastotieteitä, oma vikasi tyhmä humanisti/taiteilija" -mentaliteetti joka on suodattunut suomalaisten korvien väliin niin tehokkaasti.
Ja voin kertoa jotain tämäntyyppistä tehneenä (töissä ulkomailla, toinen tutkinto, josta valmistuakseni viimeisetkin säästöt sulivat, eikä riittäneetkään...), että tuollainen itsensäuhraaminen ei kannata (tosin itse olin myös kiinnostunut näistä asioista...).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen tulevaisuus puhelinmyynnissä?
Näinpä. Nyt sietää nuorten koulutettujen ihmisten hävetä. Olisivat nyt herranjumala tajunneet
1) 19-vuotiaana valita alan joka varmasti työllistää loppuelämän
2) tehdä koko opiskeluajan erilaisia hanttihommia todistaen näin ahkeruutensa ja monipuolisuutensa
3) tehdä silti koko opiskeluajan myös oman alan töitä tai vähintäänkin verkostoitua niin perkeleesti kohti kaikkia kiinnostavia potentiaalisia työntekijöitä
VAIN PÄÄSTÄKSEEN MYYMÄÄN LEHTIÄ VIIDEN VUODEN OPISKELUJEN JÄLKEEN!371
Niin! Ja vielä opintotukea ovat saaneet! Ennen opiskeltiin lainarahoilla ja hiihdettiin yliopistolle neljänkymmenen asteen pakkasessa vanhoista kirjoista tehdyillä suksilla, paljasjaloin.
Ja sitten saatiin valmistumisen jälkeen virka...
Työnhaku riippuu todella paljon siitä millä alalla olet ja minkä tyyppinen tutkintosi on. Oletko erikoistunut asiantuntija vai onko sinulla yleisempi tutkinto. Sivuaineet? Harrastuneisuus? Työkokemus? Jos hakemiasi paikkoja on todella hakenut 200 ihmistä voi olla, että haet vääränlaisia paikkoja? Tässä muutama vinkki:
- Verkostoidu (alan tapahtumat, seurat/yhdistykset, opiskelutoverit, opettajat jne.)
- Selvitä (soita yhteyshenkilölle) mitä erikoisosaamista johonkin työpaikkaan etsitään ja hae, jos sinulla on sitä tarjota. Tuo spesifi osaamisesi hakemuksessa hyvin esille.
- Kaikkia työpaikkoja ei ilmoiteta työkkärissä...
- Hae töihin/harjoitteluun ulkomaille. Yritykset, järjestöt ja EU.
Jos sinulta puuttuu alan työkokemus kokonaan, niin harjoittelu/harrastaminen on todennäköisin tapa saada työkokemusta. Alaa pitäisi usein myös ns. tuntea, ei pelkän teoreettisen yliopistotutkinnon verran.
Koskaan kuullutkaan että joku oikeasti saisi paikan vain soittamalla, kysymällä tai avoimella hakemuksella
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuoden aikana 243 hakemusta, 2 haastattelua, 0 työpaikkaa ;)
Tuo käy jo työstä!
En ole tuo kelle vastasit mutta oman kokemukseni mukaan täällä mamma-palstalla ei ajatella noin. Jossain aikaisemmissa keskusteluissa on tehty hyvin selväksi, että työtön työnhakija vain makaa kotonaan perse homeessa ja kukaan ei tuntunut uskovan, että niihin hakemusten rustaamisiin ja mahdollisiin haastatteluihin menee aikaa.
Söpö ajatus, että työttömät eivät olisi tehneet töitä jo opiskeluaikana. Olen ollut kesästä asti työtön ja opiskellessa yliopistossa minulla oli koko ajan joku työpaikka. Kandin jälkeen olin kokopäiväisesti alani töissä. En ottanut senttiäkään opintolainaa enkä kaikkina vuosina edes opintotukea.
Mutta kun ei niihin vanhoihin työpaikkoihin palkata enää. Toki kokemuksesta on hyötyä, mutta ei se automaattisesti loppuiän uraa takaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen aivan masentunut työtilanteen vuoksi tai töiden puuttumisen vuoksi..
Olen suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja hyvin arvosanoin. Omalla alalla ei vain ole töitä tarjolla kuin muutaman kerran vuodessa ja hakijoita on satoja yhteen paikkaan...
Minulle kyllä kelpaisi perusduunikin, mutta olen kuulemma liian koulutettu vaikka kokemusta kassalta ym. on.
Ei oman alan asiantuntijatehtävissä sanotaan taas haastattelussa että vaihdan kuitenkin paikkaa jos oman alan töitä tulee. Ja niitä oman alan töitä ei ole..
Opiskelu ei enää onnistu koska opintotukikuukaudet käytetty. Mitä siis tehdä? Elää pummilla loppuikä? :(
Alkakaa tehdä opettajan/avustajan sijaisuuksia! Hommia on ihan pirusti, varsinkin kun poissaoloja tulee paljon uuden opsin suunnittelun myötä. Ei tarvita välttämättä pedagogisia, ilmoittaudutte rekryyn vaan. Töitä on taatusti.
Innovaatioita huudetaan mutta eipä ole innovaatioita kun ei palkata ketään tekemään niitä.
Kohta myymme toisillemme lehtiä ja D-vitamiineja. Kreikakin nousee lamasta..