Lääkäri! Mikä on kauheinta, mitä olet nähnyt työssäsi?

Miehelläni oli esinahantulehdus, jossa koko terskannuppi paisui ihan jättimäiseksi muodottamaksi möykyksi.

Sitä se meni näyttämään ihotautipäivystykseen. Vastaanottanut lääkäri soitti kollegoilleen, että "voisitteko tulla vähän katsomaan".

Luulen, että se ylitti aika monen paikallaolleen lääkärin top 5- kokemuksen.

Kuulemma olisi ollut koko kullinnuppi ollut vaarassa mennä Kuopioon seuraavassa taudin vaiheessa.

Voisin kyllä linkittääkin kuvan, mutta ei taida olla palstan sääntöjen mukaista. Ja aika moni saisi trauman.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaitiolovelvollisuus.

Jos joku lääkäri kirjoittelee tähän niin on kyllä epäammattimaista.

Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvista asioista voi kuitenkin kertoa myös sillä tavalla, että yksityisyyden suoja säilyy eikä vaitiolovelvollisuutta rikota (kuten voit mistä tahansa lääkärin haastattelusta huomata). Tähän kysymykseen voisi vastata vaikkapa "pienen lapsen kuolema" tmv. 

Jokainen potilas olettaa ja on oikeutettu, ettei hänen yksityisasioitaan kerrota eteenpäin edes nimettöminä. Minun potilastiedot ovat minun eivät kuulu muille missään määrin. Ei edes nimettöminä. Opetusmateriaalinakin minulta kysytään lupa ensin. Haluan luottaa hoitohenkilökuntaan, enkä miettiä että ketkä kaikki saavat tietoonsa minun asiat.

Kaikki yliopistosairaalassa oleva tieto, myös potilastiedot, on tarvittaessa tutkimuskäytössä ilman mitään lupia.

Vierailija kirjoitti:

* kuo-li-oon (pahuksen Lumia)

*reps* Mietin, että mikä siellä Kuopiossa on, että sen sinne erikseen pitää mennä. Patologi tai muuko? :D Mutta Lumiahan sen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä niissä kirurgeissa leviävä tarttuva tauti oikein on, joka tekee niistä sellaisia ylimielisen oloisia huokailijoita?

Ylevyys ja oman ammattitaidon täydellinen tietäminen. Ihminen joka on lääkäri ja opiskellut esim. neurokirurgiksi tai sydänkirurgiksi on aika hemmetin pätevä ja taitava ihminen alallaan. Sosiaaliset taidot voivat olla huonoja ja käyttäytyminen ylenkatsova.

Doc Martin sarjassa kuvataan aika hyvin huippukirurgia käytökseltään.

Itseasiassa lääkis on ihan todellinen amis, ja kirurgit ovat hyvin suppean alan erikoisosaajia. Itsellä on taskussa  toinen akaateeminen tutkinto ja nyt lääkis meneillään, ja olen monien lääkäreiden kohdalla huomannut todella kapean yleissivistyksen. Lääkäreillä ei ole monia akateemisille olennaisia taitoja, koulutuksessa ei kirjoiteta tai lasketa, ei opiskella yritysstrategiaa tai kieliä, ei polittiisia järjestelmiä tai organisaatiokursseja. Nämä ovat siis sellaisia yleissivistäviä peruselementtejä mitä tradenomit/ekonomit/insinöörit/humanistit taitavat ja jotka helpottavat yhteiskunnan asioiden ja ihmisten ymmärtämistä. 

Tämä kirurgeihin liittyvä mystiikka on täysin kulttuurillista. Vähän sama homma jos palvottaisiin jotain kapean alan IT-spesialistia (joilla saattaa olla kirurgia parempi palkka). Nyt sitten joku voikin sanoa, että kirurgi pelastaa henkiä. Niin joo, mutta pelastaahan hoitsut ja ensihoitajatkin, mutta he osaavat sen lisäksi käyttäytyä vaikka koulutus onkin lyhyempi.

(jotkut) Lääkärit ja lääkisopiskelijat ovat työyhteisössä valitettavan ylimielisiä, ei tulisi edes mieleen että toimari rääkyisi alaisilleen tai assistenteilleen niinkuin monet lääkärit hoitohenkilökunnalle. Vaikka kuinka olisi palkassa ja koulutuksessa eroa, on työyhteisön ja potilaan parhaaksi se, että käyttäydytään sivistyneesti ja ystävällisesti. 

Lääkärin työssä on vaikeaa vastuu ja väärän diagnoosin tuomat mahdolliset seuraukset. Mutta on niitä muitakin duuneja jossa tehdään vaikeita päätöksiä. Esim laajat irtisanomispäätökset voivat olla varsinkin +50v työntekijöille mielenterveydellisesti kohtalokkaita ja johtavat syrjäytymiseen ja moniin ongelmiin, vaikka varsinaisesti henki ei menisikään. Ja joku (ei lääkäri) nekin päätökset kantaa harteillaan.

Lääkis lienee sellainen koulu, että aivopesu on siellä vahvempaa kuin muualla. Heidät koulutetaan ajattelemaan, että he ovat muiden yläpuolella. Ehkä se helpottaa väärien päätösten kanssa elämistä. Fakki-idiootteja ja yllättävän epäempaattisia järki-ihmisiä ne tyypillisesti ovat.

Vierailija kirjoitti:

Lääkis lienee sellainen koulu, että aivopesu on siellä vahvempaa kuin muualla. Heidät koulutetaan ajattelemaan, että he ovat muiden yläpuolella. Ehkä se helpottaa väärien päätösten kanssa elämistä. Fakki-idiootteja ja yllättävän epäempaattisia järki-ihmisiä ne tyypillisesti ovat.

Väittäisin, että se vaikeuttaa väärien päätösten tekemistä. Jos lääkärikoulutuksessa laitettaisiin enemmän arvoa vaikka farmaseuttien ja muun hoitohenkilökunnan osaamiselle, saattaisi dialogi olla rikkaampaa ja vaikeat päätökset voitaisiin tehdä yhteistyössä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- mies ja raskaana oleva nainen rajussa kolarissa

- puukotettu, nuori uhri

Olen ensihoitaja, nämä jääneet aivan erityisesti mieleen.

Jos et huomannut, niin tässä ketjussa pyydettiin lääkäreiden kommentteja. Lääkärit tuollaiset potilaat tutkivat ja hoitavat, ei ensihoitaja.

Ensihoitaja voi joskus pelastaa sinunkin henkesi!!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin toista päivää kesätöissä kandina. Osastolle tuotiin itsemurhaa yrittänyt yläkouluikäinen, joka oli sekakäyttänyt runsaasti lääkkeitä ja alkoholia. Nuori ei voinut hyvin ja kertoi katuvansa yritystä... Nuori menehtyi vain muutamien minuuttien kuluttua tuon sanomisesta. Oli siinä itkussa pidättelemistä...

Tämä on surullisin näistä kertomuksista :/

Niin on. T.nuorisotyöntekijä

Vierailija kirjoitti:

Miehelläni oli esinahantulehdus, jossa koko terskannuppi paisui ihan jättimäiseksi muodottamaksi möykyksi.

Sitä se meni näyttämään ihotautipäivystykseen. Vastaanottanut lääkäri soitti kollegoilleen, että "voisitteko tulla vähän katsomaan".

Luulen, että se ylitti aika monen paikallaolleen lääkärin top 5- kokemuksen.

Kuulemma olisi ollut koko kullinnuppi ollut vaarassa mennä Kuopioon seuraavassa taudin vaiheessa.

Voisin kyllä linkittääkin kuvan, mutta ei taida olla palstan sääntöjen mukaista. Ja aika moni saisi trauman.

Miten sitä hoidettiin?

Nauran vieläkin ääneen Kuopioon menevälle esarille! :D

Kuolema ja suru on aina vaikea kohdata työssään, vaikka sitä kuinka "harjoittelisi". Nykyisessä työssä järkyttävintä on ollut huomata, miten huonosti osa lapsista nyky-yhteiskunnassa voi, miten huono-osaisuus ja traumatisoituminen siirtyy sukupolvesta toiseen ja ennen kaikkea se, miten julmasti vanhemmat voivat erotilanteessa tehdä lapsesta välikappaleen kaikkeen.

Kauheinta, mitä olen nähnyt, oli kandiaikana. Ensiapuun tuotiin ihminen, joka oli jäänyt jonkin hihnan väliin ja koko vatsanahka kuoriutunut pois ja suolet esillä. En tiedä jäikö henkiin.

Koskettavaa, ei niinkään kamalaa, oli myös, kun nuorimies tuotiin päivystykseen, oli selvinnyt kolarista, jossa tyttöystävä oli kuollut.

Oli raflaavasti obduktiosta kerrottu.

Kas,kun ei ollut aivan tuollaista roisketta meillä.

Kukin tyylillään.Patologi oli melkoinen Persoona kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Lääkis lienee sellainen koulu, että aivopesu on siellä vahvempaa kuin muualla. Heidät koulutetaan ajattelemaan, että he ovat muiden yläpuolella. Ehkä se helpottaa väärien päätösten kanssa elämistä. Fakki-idiootteja ja yllättävän epäempaattisia järki-ihmisiä ne tyypillisesti ovat.

Oletko käynyt lääkiksen, kun tiedät, mitä ja miten siellä opetaan? Oma kokemukseni lääkiksen opinnoista (95-01) ja erikoistumisesta (01-08) sekä lääkärin työstä (99-) on kyllä ihan toinen. Todellakaan ei opeteta ylemmyyttä vaan ahkeran opiskelun ja NÖYRYYDEN tärkeyttä. Lääkärin tehtävänä on vain tietää ja osata, tehdä päätöksiä ja kantaa niistä vastuu. Siinä pitää luottaa itseensä ja osaamiseensa ja toisaalta olla erittäin nöyrä osaamisensa ja mahdollisuuksiensa rajoista. Joillekin tämä ilmeisesti näyttäytyy ylemmyytenä? Yksi parhaista lääkärin profession piirteistä on kollegiaalisuus, joka sekin helposti käännetään toisen virheiden peittelyksi (maallikoiden) puheissa. Lääkärit oikeasti ovat järjestään kivoja, fiksuja ja älykkäitä tyyppejä.

Kyllä niille vauvoille vaan syntymän jälkeen tarjoillaan vaan millä ajattelit, että ne vieroitetaan vichy vedelläkö?

Vierailija kirjoitti:

Mikä niissä kirurgeissa leviävä tarttuva tauti oikein on, joka tekee niistä sellaisia ylimielisen oloisia huokailijoita?

Sikavirus.

Vierailija kirjoitti:

Lääkärit oikeasti ovat järjestään kivoja, fiksuja ja älykkäitä tyyppejä.

Ei ihan järjestään, vaan kyllä noista kollegoista (tosin virolaisista sellaisista) joku sellainen yli-ihmisenä itseään pitävä on löytynyt.

Yksi keikkalääkäri sai meiltä lähtöpassitkin tämän vuoksi, potilaat ei tykänneet ja söi töissä aina toisten eväät. Kuulemma jonkun tarkkailupotilaan kohdalla kun potilaat pyysivät jotain, keinutteli varpailta kantapäille todeten, että "minä olen lääkäri, minä päätän". Määräsi joka flunssaan reseptillä Amorionia ja Strepsilsiä, apteekki tuskaili kun Strepsilsit loppuivat. Se oli lääkärivanhempien lapsi.

t. itsekin lääkäri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaameaa on se mitä vanhat, kokeneet lääkärit tekee sunnuntai-iltana, roikkuvat vauva-palstalla...

:D

Sitten maanantai aamuna työpaikalla leikkaussalissa " Luin eilen netistä semmosta ja semmosta..."  Siihen sitten toinen kolleega " Joo minäkin luin siitä se oli aika mielenkiintoinen keskustelu! "  Sitten laskeutuu jäätävä hiljaisuus puna leviää lääkäreiden kasvoille ja mielessä " ei hemmetti miksi piti ottaa puheeksi tuo... oi oi... vauvapalstan keskustelusta luin sen... no nyt tuo tietää, että käyn siellä.... "  Molemmat lääkärit pohtii samaa.... Sitten yhteen ääneen " Niin se oli Duodecim sivuilla tuo äsköinen mistä kerroin! "

Mahtava kommentti. Voisi hyvin olla osa käsikirjoitusta jossakin lääkärisarjassa.

Leikeltyjä sydämiä, jakso 682, kohtaus 11b.

Maanantaiaamuna, työpaikalla leikkaussalissa:

Lääkäri A: Tiedättekö - luin eilen netistä, aiheesta X...

Lääkäri B, vanhempi kollega: Aivan! Minäkin näin sen. Todella mielenkiintoinen keskustelu.

Lääkärit: ...

Lääkärit: ...!

Lääkäri A, punastuneena: Ei... Ei hemmetti... Pitikin ottaa puheeksi tuo...

Lääkäri B, kalmankalpeana: Mutta minähän - minähän luin sen sieltä... Nyt hän tietää, että...

Jatkuu seuraavassa jaksossa.

Kiitos päivän nauruista! Terv. Kaverinsa kanssa av-kaapista tullut, mutta töissä vakaasti kaapissa oleva lääkäri

Vierailija kirjoitti:

Se ku pappa pieras ja paskarantu tuli housuu ja vanha mädän haju levis koko huoneesee. Plussana vielä papan tulipunane naama.

Jos tämä oli lääkärin kamalin kokemus, niin se lääkäri ei ole kyllä pitkästi uraa tehnyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkis lienee sellainen koulu, että aivopesu on siellä vahvempaa kuin muualla. Heidät koulutetaan ajattelemaan, että he ovat muiden yläpuolella. Ehkä se helpottaa väärien päätösten kanssa elämistä. Fakki-idiootteja ja yllättävän epäempaattisia järki-ihmisiä ne tyypillisesti ovat.

Oletko käynyt lääkiksen, kun tiedät, mitä ja miten siellä opetaan? Oma kokemukseni lääkiksen opinnoista (95-01) ja erikoistumisesta (01-08) sekä lääkärin työstä (99-) on kyllä ihan toinen. Todellakaan ei opeteta ylemmyyttä vaan ahkeran opiskelun ja NÖYRYYDEN tärkeyttä. Lääkärin tehtävänä on vain tietää ja osata, tehdä päätöksiä ja kantaa niistä vastuu. Siinä pitää luottaa itseensä ja osaamiseensa ja toisaalta olla erittäin nöyrä osaamisensa ja mahdollisuuksiensa rajoista. Joillekin tämä ilmeisesti näyttäytyy ylemmyytenä? Yksi parhaista lääkärin profession piirteistä on kollegiaalisuus, joka sekin helposti käännetään toisen virheiden peittelyksi (maallikoiden) puheissa. Lääkärit oikeasti ovat järjestään kivoja, fiksuja ja älykkäitä tyyppejä.

Tässä kommentissa jotenkin tiivistyy juuri se, miksi lääkäreitä pidetään ylimielisenä.

// Oman tietotaidon ja päätöksenteon rajojen tunteminen on tärkeää ihan kaikilla aloilla, ja erityisesti vastuussa olevissa professioissa kuten vaikka DI, sairaalafarmaseutti, ekonomi, tai vaikka ihan sairaanhoitaja. Myös heillä voi olla työpaikkoja joissa kykyjen ylittäminen voi viedä hengen. (DI-puolelta esimerkkinä vaikka voimalaitoksen johtaminen tai vaarallisten prosessien hallinta, jotka voivat epäonnistuessaan siis aiheuttaa suuronnettomuuden, ekonomi joka laskee väärin irtisanottavien määrän ja 10 ihmistä saa potkut turhaan yms, sairaanhoitajan vastuun varmaan jokainen tajuaa itse).

// Samoin tietty nöyryys ja uudelleenkouluttautuminen on tärkeää. Aina jaksetaan jauhaa siitä kuinka lääketieteellinen tieto muuttuu. Mutta hei mites toi IT? Tietotekniikan työlaisen työkenttä muuttuu ihan huikean usein, ihan omissa sfääreissä tämä itsensä uudelleenkouluttaminen työn ohella.

// Lääkärit puhuvat päivystyksestä ja pitkistä työajoista. Se liikematkalla oleva ekonomi joka vetää 24h tunnin valvomisen jälkeen kokousta toisella aikavyöhykkeellä on varmaan sitten lomalla...

// Mitä tulee erikoistumiseen: Eihän kukaan yrityselämässä aloitteleva saa heti myöskään managerin titteliä. Siihen menee se viisi vuotta vähän operatiivisempia hommia jotta voidaan edes puhua työkokemuksesta...

// Ja kollegiaalisuus sitten- esimerkiksi DI-opinnoissa koko opiskelukulttuuri rakentuu kaveruudelle ja kollegiaalisuudelle. Itseasiassa kollegiaalisuus ja verkottoituminen on niin luonnollinen osa business-elämää ja alkeellisia tiimityöskentelytaitoja, että ei siitä tarvitse edes puhua. Lääkärit puhuvat kollegiaalisuudesta heti kun joku kohtelee heitä paremmin kun he kohtelevat "alempiarvoisiaan" - vaikka kyseessä olisi ihan normaalit käytöstavat ja työkaverin  tukeminen vaikeassa tilanteessa. Kyllä muissakin professioissa vedetään yhteen hiileen ja peitellään tuttujen mokia.

//Lääkärit ovat varmasti kivoja ja fiksuja ja mukavia tyyppejä - ihan niinkuin kun muutkin ammattiryhmät.