Lue keskustelun säännöt.
Lääkäri! Mikä on kauheinta, mitä olet nähnyt työssäsi?
07.02.2016 |
Miten tämä vaikutti sinuun tai omaan mieleesi, vai vaikuttiko mitenkään?
Kommentit (216)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaameaa on se mitä vanhat, kokeneet lääkärit tekee sunnuntai-iltana, roikkuvat vauva-palstalla...
:D
Sitten maanantai aamuna työpaikalla leikkaussalissa " Luin eilen netistä semmosta ja semmosta..." Siihen sitten toinen kolleega " Joo minäkin luin siitä se oli aika mielenkiintoinen keskustelu! " Sitten laskeutuu jäätävä hiljaisuus puna leviää lääkäreiden kasvoille ja mielessä " ei hemmetti miksi piti ottaa puheeksi tuo... oi oi... vauvapalstan keskustelusta luin sen... no nyt tuo tietää, että käyn siellä.... " Molemmat lääkärit pohtii samaa.... Sitten yhteen ääneen " Niin se oli Duodecim sivuilla tuo äsköinen mistä kerroin! "
Mahtava kommentti. Voisi hyvin olla osa käsikirjoitusta jossakin lääkärisarjassa.
Leikeltyjä sydämiä, jakso 682, kohtaus 11b.
Maanantaiaamuna, työpaikalla leikkaussalissa:
Lääkäri A: Tiedättekö - luin eilen netistä, aiheesta X...
Lääkäri B, vanhempi kollega: Aivan! Minäkin näin sen. Todella mielenkiintoinen keskustelu.
Lääkärit: ...
Lääkärit: ...!
Lääkäri A, punastuneena: Ei... Ei hemmetti... Pitikin ottaa puheeksi tuo...
Lääkäri B, kalmankalpeana: Mutta minähän - minähän luin sen sieltä... Nyt hän tietää, että...Jatkuu seuraavassa jaksossa.
Jotenkin vaan tuli mieleen tilanne missä lääkärit keskustelee ja vahingossa lipsahtaa ilmi mistä on lukenut asiasta... Ja molemmat lääkärit huomaavat paljastuneensa käyvänsä vauvapalstalla.
No mutta ainahan se on tiedetty tällä palstalle, etteivät arvoisat lääkärit täällä vapaa-ajallana käy. Nehän käyttävät aikansa hyödyllisesti, tutkivat esimerkiksi netistä jotakin tiettyä alaan liittyvää juttua. Eivät lääkärit käy vauvapalstalla, ja ne jotka mahdollisesti joskus kertaluonteisesti käyvät, ovat riittävät fiksuja siten, etteivät paljasta sitä työkavereilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
puoskari kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruumiinavausta seuratessa tuli etova olo,kun kieli leikattiin puukolla pois ja kun kalloa avattiin sellaisella pyörösahalla.
Että ihan puukolla, oliko vanha mora? :D Ei ole oikein oppi jäänyt päähän. Vai oliko kaikki skapellit pesussa?
Eläviä leikellään skalpellilla. Obduktiosaleissa on käytössä tavalliset lihaveitset. Ja samantyyppiset muoviessut, mitä kaupan lihatiskin takana näkee joskus. Itselleni tutussa paikassa veitsinä oli musta-oranssipäiset fiskarsin functional form veitset. Kuulemma pysyvät hyvin kädessä eivätkä lipeä vaikka olisi limaa ja tahmaa näpeissä, ja kestää uudelleenteroitusta hyvin.
Juuri tulin obduktiosalista eikä todellakaan mitkään fiskarsit siellä heilu! Oikeastiko joku näihin uskoo?! Tottakai sielläkin on skalpellit ja suoli- ja suonisakset!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkis lienee sellainen koulu, että aivopesu on siellä vahvempaa kuin muualla. Heidät koulutetaan ajattelemaan, että he ovat muiden yläpuolella. Ehkä se helpottaa väärien päätösten kanssa elämistä. Fakki-idiootteja ja yllättävän epäempaattisia järki-ihmisiä ne tyypillisesti ovat.
Oletko käynyt lääkiksen, kun tiedät, mitä ja miten siellä opetaan? Oma kokemukseni lääkiksen opinnoista (95-01) ja erikoistumisesta (01-08) sekä lääkärin työstä (99-) on kyllä ihan toinen. Todellakaan ei opeteta ylemmyyttä vaan ahkeran opiskelun ja NÖYRYYDEN tärkeyttä. Lääkärin tehtävänä on vain tietää ja osata, tehdä päätöksiä ja kantaa niistä vastuu. Siinä pitää luottaa itseensä ja osaamiseensa ja toisaalta olla erittäin nöyrä osaamisensa ja mahdollisuuksiensa rajoista. Joillekin tämä ilmeisesti näyttäytyy ylemmyytenä? Yksi parhaista lääkärin profession piirteistä on kollegiaalisuus, joka sekin helposti käännetään toisen virheiden peittelyksi (maallikoiden) puheissa. Lääkärit oikeasti ovat järjestään kivoja, fiksuja ja älykkäitä tyyppejä.
Tässä kommentissa jotenkin tiivistyy juuri se, miksi lääkäreitä pidetään ylimielisenä.
// Oman tietotaidon ja päätöksenteon rajojen tunteminen on tärkeää ihan kaikilla aloilla, ja erityisesti vastuussa olevissa professioissa kuten vaikka DI, sairaalafarmaseutti, ekonomi, tai vaikka ihan sairaanhoitaja. Myös heillä voi olla työpaikkoja joissa kykyjen ylittäminen voi viedä hengen. (DI-puolelta esimerkkinä vaikka voimalaitoksen johtaminen tai vaarallisten prosessien hallinta, jotka voivat epäonnistuessaan siis aiheuttaa suuronnettomuuden, ekonomi joka laskee väärin irtisanottavien määrän ja 10 ihmistä saa potkut turhaan yms, sairaanhoitajan vastuun varmaan jokainen tajuaa itse).
// Samoin tietty nöyryys ja uudelleenkouluttautuminen on tärkeää. Aina jaksetaan jauhaa siitä kuinka lääketieteellinen tieto muuttuu. Mutta hei mites toi IT? Tietotekniikan työlaisen työkenttä muuttuu ihan huikean usein, ihan omissa sfääreissä tämä itsensä uudelleenkouluttaminen työn ohella.
// Lääkärit puhuvat päivystyksestä ja pitkistä työajoista. Se liikematkalla oleva ekonomi joka vetää 24h tunnin valvomisen jälkeen kokousta toisella aikavyöhykkeellä on varmaan sitten lomalla...
// Mitä tulee erikoistumiseen: Eihän kukaan yrityselämässä aloitteleva saa heti myöskään managerin titteliä. Siihen menee se viisi vuotta vähän operatiivisempia hommia jotta voidaan edes puhua työkokemuksesta...
// Ja kollegiaalisuus sitten- esimerkiksi DI-opinnoissa koko opiskelukulttuuri rakentuu kaveruudelle ja kollegiaalisuudelle. Itseasiassa kollegiaalisuus ja verkottoituminen on niin luonnollinen osa business-elämää ja alkeellisia tiimityöskentelytaitoja, että ei siitä tarvitse edes puhua. Lääkärit puhuvat kollegiaalisuudesta heti kun joku kohtelee heitä paremmin kun he kohtelevat "alempiarvoisiaan" - vaikka kyseessä olisi ihan normaalit käytöstavat ja työkaverin tukeminen vaikeassa tilanteessa. Kyllä muissakin professioissa vedetään yhteen hiileen ja peitellään tuttujen mokia.
//Lääkärit ovat varmasti kivoja ja fiksuja ja mukavia tyyppejä - ihan niinkuin kun muutkin ammattiryhmät.
Ja DI:tkö on jumalia sit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkis lienee sellainen koulu, että aivopesu on siellä vahvempaa kuin muualla. Heidät koulutetaan ajattelemaan, että he ovat muiden yläpuolella. Ehkä se helpottaa väärien päätösten kanssa elämistä. Fakki-idiootteja ja yllättävän epäempaattisia järki-ihmisiä ne tyypillisesti ovat.
Oletko käynyt lääkiksen, kun tiedät, mitä ja miten siellä opetaan? Oma kokemukseni lääkiksen opinnoista (95-01) ja erikoistumisesta (01-08) sekä lääkärin työstä (99-) on kyllä ihan toinen. Todellakaan ei opeteta ylemmyyttä vaan ahkeran opiskelun ja NÖYRYYDEN tärkeyttä. Lääkärin tehtävänä on vain tietää ja osata, tehdä päätöksiä ja kantaa niistä vastuu. Siinä pitää luottaa itseensä ja osaamiseensa ja toisaalta olla erittäin nöyrä osaamisensa ja mahdollisuuksiensa rajoista. Joillekin tämä ilmeisesti näyttäytyy ylemmyytenä? Yksi parhaista lääkärin profession piirteistä on kollegiaalisuus, joka sekin helposti käännetään toisen virheiden peittelyksi (maallikoiden) puheissa. Lääkärit oikeasti ovat järjestään kivoja, fiksuja ja älykkäitä tyyppejä.
Tässä kommentissa jotenkin tiivistyy juuri se, miksi lääkäreitä pidetään ylimielisenä.
// Oman tietotaidon ja päätöksenteon rajojen tunteminen on tärkeää ihan kaikilla aloilla, ja erityisesti vastuussa olevissa professioissa kuten vaikka DI, sairaalafarmaseutti, ekonomi, tai vaikka ihan sairaanhoitaja. Myös heillä voi olla työpaikkoja joissa kykyjen ylittäminen voi viedä hengen. (DI-puolelta esimerkkinä vaikka voimalaitoksen johtaminen tai vaarallisten prosessien hallinta, jotka voivat epäonnistuessaan siis aiheuttaa suuronnettomuuden, ekonomi joka laskee väärin irtisanottavien määrän ja 10 ihmistä saa potkut turhaan yms, sairaanhoitajan vastuun varmaan jokainen tajuaa itse).
// Samoin tietty nöyryys ja uudelleenkouluttautuminen on tärkeää. Aina jaksetaan jauhaa siitä kuinka lääketieteellinen tieto muuttuu. Mutta hei mites toi IT? Tietotekniikan työlaisen työkenttä muuttuu ihan huikean usein, ihan omissa sfääreissä tämä itsensä uudelleenkouluttaminen työn ohella.
// Lääkärit puhuvat päivystyksestä ja pitkistä työajoista. Se liikematkalla oleva ekonomi joka vetää 24h tunnin valvomisen jälkeen kokousta toisella aikavyöhykkeellä on varmaan sitten lomalla...
// Mitä tulee erikoistumiseen: Eihän kukaan yrityselämässä aloitteleva saa heti myöskään managerin titteliä. Siihen menee se viisi vuotta vähän operatiivisempia hommia jotta voidaan edes puhua työkokemuksesta...
// Ja kollegiaalisuus sitten- esimerkiksi DI-opinnoissa koko opiskelukulttuuri rakentuu kaveruudelle ja kollegiaalisuudelle. Itseasiassa kollegiaalisuus ja verkottoituminen on niin luonnollinen osa business-elämää ja alkeellisia tiimityöskentelytaitoja, että ei siitä tarvitse edes puhua. Lääkärit puhuvat kollegiaalisuudesta heti kun joku kohtelee heitä paremmin kun he kohtelevat "alempiarvoisiaan" - vaikka kyseessä olisi ihan normaalit käytöstavat ja työkaverin tukeminen vaikeassa tilanteessa. Kyllä muissakin professioissa vedetään yhteen hiileen ja peitellään tuttujen mokia.
//Lääkärit ovat varmasti kivoja ja fiksuja ja mukavia tyyppejä - ihan niinkuin kun muutkin ammattiryhmät.
Ja DI:tkö on jumalia sit?
No ei todellakaan. Mutta oletko kuullut esim. DI:n tai ekonomin valittelevan (kuviteltua) erityisasemaansa, kuinka pitkiä päiviä tehdään ja on niin rankkaa, ja voi voi kun on vastuullinen työ? Tai puhuvan muista tekniikkaa tai matematiikkaa ymmärtämättömistä "maallikkoina"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehelläni oli esinahantulehdus, jossa koko terskannuppi paisui ihan jättimäiseksi muodottamaksi möykyksi.
Sitä se meni näyttämään ihotautipäivystykseen. Vastaanottanut lääkäri soitti kollegoilleen, että "voisitteko tulla vähän katsomaan".
Luulen, että se ylitti aika monen paikallaolleen lääkärin top 5- kokemuksen.
Kuulemma olisi ollut koko kullinnuppi ollut vaarassa mennä Kuopioon seuraavassa taudin vaiheessa.
Voisin kyllä linkittääkin kuvan, mutta ei taida olla palstan sääntöjen mukaista. Ja aika moni saisi trauman.
Miten sitä hoidettiin?
Sai antibioottikuurin, ja jatkohoidoksi jotain silmävoidetta (!!) sekä suosituksen ottaa lämpimiä istumakylpyjä..
En pystynyt lukemaan kuin pari sivua. Kuka lääkäri lähtee kertomaan näitä juttuja? Millainen perverssi ihminen on mukana alapeukuttamassa satoja kertoja närkästyneenä, kun joku esittää jotain tolkkua keskusteluun?
Eikö teitä av-mammoja jumalauta hävetä mikään? Ei yhtään mikään? Sosiaalipornoa vaan tuutin täydeltä niin paljon kuin lähtee ja yläpeukkuja paljastelijoille satamäärin.
Hyi saatanan saatana. Menetin osan uskoani ihmisyyteen juuri nyt. Kiitos Aihe vapaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi hyvänen aika sentään. En ole koskaan ymmärtänyt eräiden herkkänahkaisuutta sairauksien suhteen.
Elämä on sairauksia ja jokainen saa taatusti niistä osansa.
Itse lääkärin lapsena olen jo 4-vuotiaana katsellut salaa hyllyssä olleesta oikeuslääketieteen kirjasta kuvia räjähtäneistä ja hukkuneista ihmisistä. Ja ne oli suosittuja kavereidenkin kesken, kunnes äiti älysi korjata kirjan pois. En ole saanut ainakaan ilmiselviä traumoja.
Ja entisaikaan ajanvaraukset soitettiin lankapuhelimeen, joita minun piti hanttihommana kirjata ylös. Siinä sai kuulla ohessa selostuksia opettajien peräpukamista.
Ja Googlesta kuvahauilla saa tarkat kliiniset kuvat todellisista sairaustapauksista.
Ihmiset vaihtuu, sairaudet jää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkis lienee sellainen koulu, että aivopesu on siellä vahvempaa kuin muualla. Heidät koulutetaan ajattelemaan, että he ovat muiden yläpuolella. Ehkä se helpottaa väärien päätösten kanssa elämistä. Fakki-idiootteja ja yllättävän epäempaattisia järki-ihmisiä ne tyypillisesti ovat.
Oletko käynyt lääkiksen, kun tiedät, mitä ja miten siellä opetaan? Oma kokemukseni lääkiksen opinnoista (95-01) ja erikoistumisesta (01-08) sekä lääkärin työstä (99-) on kyllä ihan toinen. Todellakaan ei opeteta ylemmyyttä vaan ahkeran opiskelun ja NÖYRYYDEN tärkeyttä. Lääkärin tehtävänä on vain tietää ja osata, tehdä päätöksiä ja kantaa niistä vastuu. Siinä pitää luottaa itseensä ja osaamiseensa ja toisaalta olla erittäin nöyrä osaamisensa ja mahdollisuuksiensa rajoista. Joillekin tämä ilmeisesti näyttäytyy ylemmyytenä? Yksi parhaista lääkärin profession piirteistä on kollegiaalisuus, joka sekin helposti käännetään toisen virheiden peittelyksi (maallikoiden) puheissa. Lääkärit oikeasti ovat järjestään kivoja, fiksuja ja älykkäitä tyyppejä.
Tässä kommentissa jotenkin tiivistyy juuri se, miksi lääkäreitä pidetään ylimielisenä.
// Oman tietotaidon ja päätöksenteon rajojen tunteminen on tärkeää ihan kaikilla aloilla, ja erityisesti vastuussa olevissa professioissa kuten vaikka DI, sairaalafarmaseutti, ekonomi, tai vaikka ihan sairaanhoitaja. Myös heillä voi olla työpaikkoja joissa kykyjen ylittäminen voi viedä hengen. (DI-puolelta esimerkkinä vaikka voimalaitoksen johtaminen tai vaarallisten prosessien hallinta, jotka voivat epäonnistuessaan siis aiheuttaa suuronnettomuuden, ekonomi joka laskee väärin irtisanottavien määrän ja 10 ihmistä saa potkut turhaan yms, sairaanhoitajan vastuun varmaan jokainen tajuaa itse).
// Samoin tietty nöyryys ja uudelleenkouluttautuminen on tärkeää. Aina jaksetaan jauhaa siitä kuinka lääketieteellinen tieto muuttuu. Mutta hei mites toi IT? Tietotekniikan työlaisen työkenttä muuttuu ihan huikean usein, ihan omissa sfääreissä tämä itsensä uudelleenkouluttaminen työn ohella.
// Lääkärit puhuvat päivystyksestä ja pitkistä työajoista. Se liikematkalla oleva ekonomi joka vetää 24h tunnin valvomisen jälkeen kokousta toisella aikavyöhykkeellä on varmaan sitten lomalla...
// Mitä tulee erikoistumiseen: Eihän kukaan yrityselämässä aloitteleva saa heti myöskään managerin titteliä. Siihen menee se viisi vuotta vähän operatiivisempia hommia jotta voidaan edes puhua työkokemuksesta...
// Ja kollegiaalisuus sitten- esimerkiksi DI-opinnoissa koko opiskelukulttuuri rakentuu kaveruudelle ja kollegiaalisuudelle. Itseasiassa kollegiaalisuus ja verkottoituminen on niin luonnollinen osa business-elämää ja alkeellisia tiimityöskentelytaitoja, että ei siitä tarvitse edes puhua. Lääkärit puhuvat kollegiaalisuudesta heti kun joku kohtelee heitä paremmin kun he kohtelevat "alempiarvoisiaan" - vaikka kyseessä olisi ihan normaalit käytöstavat ja työkaverin tukeminen vaikeassa tilanteessa. Kyllä muissakin professioissa vedetään yhteen hiileen ja peitellään tuttujen mokia.
//Lääkärit ovat varmasti kivoja ja fiksuja ja mukavia tyyppejä - ihan niinkuin kun muutkin ammattiryhmät.
Just näin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ruumiinavausta seuratessa tuli etova olo,kun kieli leikattiin puukolla pois ja kun kalloa avattiin sellaisella pyörösahalla.
Miksi kieli leikataan pois?? :O
Raadollisinta lääkärinä työskennellessä ei ole ollut mikään murjoutunut pää tai vinksottavat suolenmutkat vaan ihmisten heikon terveyden ja epätasa-arvoisuuden katselu. Hirvittävää katsella, kuinka jo pienistä lapsista näkee, miksi he oireilevat ja kuinka ongelmat seuraavat sukupolvelta toiselle. Ja kuinka huono-osaisuus, huonot elämätavat ja välinpitämättömyys saavat ihmisen rappeutumaan ennen aikojaan. Eivät elä kaikki ihmiset samassa maailmassa ei. Se tunne esimerkiksi, kun ei voi pelastaa lasta vanhemmiltaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Raadollisinta lääkärinä työskennellessä ei ole ollut mikään murjoutunut pää tai vinksottavat suolenmutkat vaan ihmisten heikon terveyden ja epätasa-arvoisuuden katselu. Hirvittävää katsella, kuinka jo pienistä lapsista näkee, miksi he oireilevat ja kuinka ongelmat seuraavat sukupolvelta toiselle. Ja kuinka huono-osaisuus, huonot elämätavat ja välinpitämättömyys saavat ihmisen rappeutumaan ennen aikojaan. Eivät elä kaikki ihmiset samassa maailmassa ei. Se tunne esimerkiksi, kun ei voi pelastaa lasta vanhemmiltaan.
Olen samaa mieltä. Samaan aikaan harmittaa Suomen luokkayhteiskuntien rajojen kasvu, kun harppaus parempaan on vaikeampaa kuin ennen. Tämä elämän raadollisuus on tosin läsnä monessa muussakin ammatissa (sairaanhoitaja, kätilö, lähihoitaja, ensihoitaja, sosiaalityöntekijä, poliisi, juristi, opettaja...) Vaikka ketjun nimessä pyydetäänkin kertomaan lääkärin työn vaikeista puolista, olisi parempi nimi ehkä vain puhua minkä vaan ammatin vaikeista puolista. Itse olen sitä mieltä, että kyllä täällä voi suurpiirteisesti muutamalla sanalla kertoa vaikeasta (potilas) tapauksesta. Kuten joku jo sanoikin, että hoitohenkilökunnalla on toki vaitiolovelvollisuus, mutta ei me mitään salaisia agentteja olla joiden pitää vaieta kaikesta työhön liittyvästä.
Vierailija kirjoitti:
OT: Mua hävetti perjantaina lääkärissä kun mun sukat haisi jonotettuani päivystyksessä monta tuntia goretexit jalassa. Sitten välähti sanoa lääkärille, että tää taitaa olla kuitenkin aika vähäistä verrattuna moneen muuhun tapaukseen. Lääkäri oli samaa mieltä.
Heh, mulla oli aikanaan potilas jonka krooniset haavat haisivat niin pahalle että naapurit teki hajusta useita valituksia. Sen jälkeen muutaman hajujalat tai mehevät paiseet eivät ole paljon haitanneet. Paitsi alkuraskauden pahoinvoinnissa... Sen muuten erottaa jo ensisilmäyksellä kenellä on vaan kiireessä jäänyt suihku väliin ja kuka potilas oikeasti laiminlyö hygienian. Todellinen itsestä huolehtimisen laiminlyönti on oikeasti vakava asia ja merkki siitä että jokin on pahasti pielessä :(
T. TK lääkäri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Potilaan tietoja saa luovuttaa vain hoitavalle hoitohenkilökunnalle. Konsultaatio on asia erikseen ja tällöin konsultoitava lääkäri katsotaan kuuluvaksi potilasta hoitavaan henkilökuntaan.
Te ette nyt ihan tunnu ymmärtävän mitä ne potilaan yksityiset tiedot ovat.
OK jakaa: Meille tuli kerran potilas, jolla oli keila peräsuolessa.
Ei OK: Mikko-Petteri Meikäläisellä oli keila peräsuolessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Potilaan tietoja saa luovuttaa vain hoitavalle hoitohenkilökunnalle. Konsultaatio on asia erikseen ja tällöin konsultoitava lääkäri katsotaan kuuluvaksi potilasta hoitavaan henkilökuntaan.
Te ette nyt ihan tunnu ymmärtävän mitä ne potilaan yksityiset tiedot ovat.
OK jakaa: Meille tuli kerran potilas, jolla oli keila peräsuolessa.
Ei OK: Mikko-Petteri Meikäläisellä oli keila peräsuolessa.
EI myöskään Ok: Meille tuli 51-vuotias mies, jolla oli Pohjois-Sipoon keilailuklubin pro-tason keila peräsuolessaan.
Meinaatko että Hjallis paljastui?
Kuvottavin näky oli, kun eräs osastopotilas ulosti miehen nyrkin kokoisen klöntin lapamatoja alusastiaan. Siinä ne kiemurtelivat yhdessä kasassa, ja osa jäi vielä peräaukosta roikkumaan. Silloin teki niiiin mieli lähteä vain huoneesta pois, mutta eihän se olisi ollut sopivaa. Parasta tapauksessa oli, että se saatiin lääkkellä hoidettua ja potilas tyytyväiseksi, kun pelästyi itsekin luonnollisesti sitä näkyä.
Haisevat potilaat ovat kamalimpia, etenkin kun olen itse hajusteyliherkkä. Haistan herkästi tupakoitsijat, tai hometalossa asuvat. Kerran piti tehdä gynetutkimus potilaalle, jonka alapää löyhkäsi niin mahdottomasti, että piti reippaat puoli tuntia tuulettaa sen jälkeen, ennen kuin pystyi edes palaamaan huoneeseen. Kerran taas oli mies, säärihaava-asioissa, joka ei käyttänyt lainkaan sukkia kengissään, ja jalat haisivat äärimmäisen!!! kammottavalle. Onneksi en ottanut häntä vastaan omassa huoneessa, vaan toimenpidehuoneessa, ja haisut jäi hoitajan haisteltavaksi.
. Onneksi en ottanut häntä vastaan omassa huoneessa, vaan toimenpidehuoneessa, ja haisut jäi hoitajan haisteltavaksi.[/quote kirjoitti:
Kiusa se on pienikin kiusa. Ja vielä ihmetellään, miksi terveydenhuoltopuolella on huono työilmapiiri. Joku vähän sivistyneempi olisi ehkä kirjoittanut "valitettavasti haisut jäi hoitajan haisteltaviksi kun ikkunaakaan ei voinut avata" tai jotain...
Jotenkin vaan tuli mieleen tilanne missä lääkärit keskustelee ja vahingossa lipsahtaa ilmi mistä on lukenut asiasta... Ja molemmat lääkärit huomaavat paljastuneensa käyvänsä vauvapalstalla.