Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
||||||||||| LAINAKATTO tulee 1.7.2016 - MILLÄS NYT OSTAT ASUNNON? ||||||||||||||||
Lainakielto
03.02.2016 |
Kesällä uusille asuntolainoille tulee uudet pelisäännöt. Esim. henkilötakaus ei enää kelpaa, vaan lainanhakijalla tulee olla muhkea potti omia säästöjä. Tämä on ihan laissa säädetty - asiasta ei voi toisin sopia!
Kyllä kyyti on kylmää, jos teidän omistusasunnosta haaveilevien pitäisi jatkuvasti nousevan vuokran yhteydessä säästää kymmeniä tuhansia euroja puhdasta rahaa! Siinä vierähtää äkkiä vuosikymmen ja iso raha vuokrana hukkaan. Yhä useampi joutuu asumaan vuokralla ja tämä lisää vuokra-asuntojen kysyntää - mikä taas saa asuntosijoittajat liikkeelle haalimaan itselle vuokrakämppiä rahantekokoneiksi.
Uusi laki suosii asuntosijoittajia ja omistusasujia mikä ei ole ihme, sillä laista päättäneistä suuri osa on itsekin asuntosijoittajia tai ainakin omistusasujia. Eläköön, tämä on sitä köyhälistön kyykyttämistä!
Kommentit (205)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä uutta tässä muka on. En tunne ketään, joka olisi saanut lainan ilman etukäteissäästöä ikinä ja olemme osatneet ja myynet perhepiirissä ainakin 10 asuntoa.
70- luvun alussa eka asuntomme, jossa oli oltava 30% etukäteissäästöä.
Onneksi olimme olleet Ruotsissa jonkun aikaa töissä, niin saatiin 23-vuotiaina eka yksiö ostettua. Ihan hyvä, että opetetaan ihmiset säästäväisiksi.
Niin ja 1500-luvulla sai moneksi vuodeksi verovapauden jos muutti Savoon ja pykäsi sinne oman saunamökin, ihan ilmaiseksi vielä, ajatelkaa!
Ehkäpä "pieni" kohtuus vertailuissa olisi paikallaan. Tosin mahdoton pyyntö tällä inttämispalstalla.
Tuo kirjoittaja varmaankin tarkoitti, että 10%:n omarahoitusosuus tuntuu kohtuulliselta. Ja minunkin mielestä se on paluuta järkevälle linjalle kun huomioidaan luottotappioiden mahdollisuus.
Pankkikriisin aikaanhan niitä maksettiin syyttömien voimin veroina pankkitukiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensiasunnon ostajalle se on 5 % ja toisen asunnon ostajalle 10 %.
Ei nyt mikään mahdoton tavoite, mutta aiheuttaa sen, että oma asunto pitää ostaa jo nuorena eli yksiönä, että saa tavoitteen kasaan. Yksiöiden hinnat tuskin siis laskee pääkaupunkiseudulla. Jos pääkaupunkiseutulaisesta perusaloitusluukusta maksetaan sellainen 100.000-150.000 euroa, tietää se 5000-7500 euron etukäteissäästötavoitetta.
Eikö nuoripari saa yhdessä säästöön jotain 20000 € parissa vuodessa? Asuessaan yhdessä jakaen vuokran? Vaikkapa jossain Korsossa?.
Pankissa töissä oleva vaimo oli vilpittömästi hyvillään tästä. Keskivertoihmisen maksuasiat on kuulemma nykyään niin retuperällään ja lainat omaan maksukykyynsä nähden liian tapissaan, joten jotain on oikeasti tapahduttava ja tämä oli hänen mukaansa parhaita mahdollisia lääkkeitä siihen. Vaikea olla eri mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä juttu. Jos ei ole varaa säästää esim. 10% asunnon hinnasta, niin ei ole järkevästi varaa myöskään ostaa asuntoa. Silloin kun pitää joka tapauksessa olla kuukausibudjetissa joustovaraa (ts. se vara, jonka nyt voi säästää) esim. koron nousuun tai remontteihin.
Pk-seudultakin saanee ensiasunnon noin 150 000 eurolla. Siihen siis vaaditaan 15 tuhannen säästöt. Pienestäkin paljasta saa kyllä 5000e/vuosi säästöön - jos ei saa, ei ole asuntoonkaan varaa. En näe mitenkään kolmen vuoden säästöaikaa ylivoimaisen pitkänä. Muualla suomessa riittääkin sitten huomattavasti pienempi säästösumma.
Älkääkä aloittako itkua siitä, kuinka ensiasunnon pitää olla iso perheasunto - jos on ensiasuntoa ostamassa vasta lasten teon jälkeen, silloin on myös ollut aikaa säästää rahaa. Yleensäkin suunnitelmallisuus on hyväksi, ja sellaisen, joka herää yksipäivä ilman sentinkään säästöjä että oho, meillä on jo kolme lasta ja pitäisi asunto ostaa, ei kannata sitä ostaakaan. Silloin on taloudenhoidossa ja elämänsuunnittelussa yleensäkin niin isoja puutteita, ettei siihen enää asuntolainaa pidä ottaa.
5000 euroa vuodessa on noin 417 euroa kuukaudessa. Ettäkö sen verran saa säästöön "pienestäkin palkasta"? :D
Niin. Ei tietenkään onnistu jos ei ole mistään valmis tinkimään, muuten kyllä. Ja jos ei onnistu sittenkään, niin ilmeisesti palkka on jo niin pieni, että ei kyllä onnistuisi lainankaan maksaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP, ajattelepa niin päin, että se lainakatto on sinun turvaksesi laadittu. Et ota huimapäisesti niin paljon velkaa, että et siitä sitten selviäkään, vaikka optimistisesti kuvittelit voivasi supistaa menoja rutkasti kaikilla talouden osa-alueilla. Länsimaissa ei kai ketään suoranaisesti heitetä velkavankeuteen, mutta siitähän on kysymys, kun kitkuttelet ja valitat, ettet pystykään maksamaan velkaasi määräajassa.
Kun olin ottamassa ensimmäistä ja samalla ainutta asuntovelkaani, se osui siihen aikaan, kun pankit jakelivat rahaa suunnilleen kenelle tahansa, joka hoksasi mennä kysymään. Minulle sattui vastuuntuntoinen lainaosaston virkailija, jonka kanssa kävimme huolellisesti läpi koko talouteni ja kaikki tulot ja menot sekä lainan vaikutuksen verotukseen. Laina oli kohtalaisen iso, mutta kun nuo selvitykset oli tehty ja niiden mukaan laadittu takaisinmaksusuunnitelma, niin missään vaiheessa ei tullut ongelmia. Laina lyheni jopa loppujen lopuksi nopeammin, vuotta suunniteltua nopeammin olin jo velaton. Ja silloin lainan korot huitelivat tosi korkealla. Nytkin jotkut valittavat lainan kalleudesta, mutta eivät todellakaan tiedä mistä puhuvat. Me sen ajan asuntovelkaiset maksoimme jossakin vaiheessa jopa 13 % korkoa. Revi siitä!
15,8% oli mun korkein asuntolainan korko.
Minä vuosina on ollut 13% tai 15% korkoja? Ainakin kun Suomen Pankin sivuilta katsoo, niin 2000-luvulla korkein korko on pyörinyt siinä 5-6% kohdilla.
No nyt ymmärrän alapeukkujen määrän - tutkin asiaa ja 13-18% korkoja on ollut 90-luvun alussa muutamia vuosia. Pahoittelen tietämättömyyttäni ja paljastan, että olen itse syntynyt 1990, joka kenties selittää tätä tietämättömyyttä 90-luvun alun lamasta.
Itse olen ensiasunnon ostaja mieheni kanssa. Pankit vaativat nytkin 10% omarahoitusosuutta, jonka olemme itse saaneet säästettyä opintojen ja töiden ohessa (nyt vakituinen työpaikka), vaikka maksamme vuodessa melkein 13 000€ vuokraa. Asumme siis Helsingissä tällä hetkellä.
Olen laskenut, että pystyn maksamaan oman osuuteni (eli puolet) lainasta takaisin, vaikka korot nousisivat 9,5 % (siis kokonaiskorko, sisältäen marginaalin). Pystyn siis tuolla 9,5% maksamaan, vaikka jäisin työttömäksi. Näin on luonnollisesti myös miehelläni. Toki, jos ansiosidonnainen loppuisi ja tippuisi Kelan peruspäivärahalle, niin silloin en voisi 9,5% korolla maksaa.
Pitäisikö kuitenkin varautua siihen, että korot olisivat 18% luokkaa? Silloinhan PK-seudulta voi täysin unohtaa asunnon oston, jos rasitustesti kannattaisikin tehdä 15-18%. Luulin selvittäneeni asiat suht hyvin, kun tutkin asuntolainojen korkoja vuodesta 1999 alkaen eli 17 vuoden ajalta. (johon asti Suomen Pankin tietokanta antoi kuukausitasolla korkojen luvut).
Ainahan sitä pitää jossain asua. Nyt maksamme vuokraa yli 1000€ kuukaudessa. Vuokrat tuskin alenevat ja vuokrakin pitää maksaa vaikka olisi työtön, sairas tai mitä tahansa.
Pankkia ei muuten kiinnosta ollenkaan korkeaan vuokraan vetoaminen. Niiden vastais on aina, että esim. Työttömyustilanteessa vuokrakämppään saa paljon kattavamman asumistuen ja lisäksi vuokra-asunto on tarvittaessa helppo vaihtaa halvempaan. Ja onhan se tottakin. Mekin vedottii joskis siihen, että laina+asumiskustannukset omassa olisi pienemmät kuin summa mitä maksettiin kuussa vuokraa, ja oltiin siis maksetti jo vuosia. Pankkia se ei kiinnostanut ollenkaan.
Tiedän kyllä, että se ei kiinnosta pankkeja. Näin on ollut mm. kaverini laita. Minua vuokran maksaminen ja sen suuruus kuitenkin kiinnostaa, sillä maksan kokoajan rahaa jollekin muulle enkä kerrytä omaa omaisuutta. Lähtökohtani myös on, että pärjäisin ilman tukia, jolloin tuo raha menisi kokonaan palkasta tai työttömänä ansiosidonnaisesta. Toki aina elämä voi yllättää ja tällöin vuokralla ollessa tuet auttavat.
Mutta ihan rehellisesti: kuka viimeisen 5 vuoden aikana asunnon ostanut on laskenut, että pystyisi maksamaan lainaa jos korot pomppaisivat 18%? Tai ylipäätään 2000-luvulla asunnon ostanut? Kannattaako näitä 90-luvun laman aikoja muistella? Toki ne kannattaa pitää mielessä ja ne on hyvä tiedostaa, mutta jättääkö kokonaan sen takia asunnon ostamatta?
Kaverini on kauhistellut mieheni ja minun asuntolainaa. Hän itse osti Keravalta kaksion noin 100 000 hintaan (mikä on jopa Keravan mittapuulla todella halpa). No, hän ei vain ole laskenut kuluihin ollenkaan mukaan tulevaa putkiremonttia ja muita isoja remontteja. Ja lainan marginaalista kysyttäessä hän ei tiennyt, mikä marginaali edes on...
Heti kun ostat Helsingistä/sen lähettyviltä asunnon nykyiseen markkinahintaan, saat kuulla kauhistelua tilanteestasi vähintäänkin:
- Ystäviltä ja sukulaisilta, jotka asuvat kaukana Helsingistä ja asuntojen hinnat ovat matalampia
- Sukulaisilta/työkavereilta, jotka asuvat Helsingissä, mutta ovat ostaneet asuntonsa 15 vuotta sitten, jolloin ollut paljon halvempaa
Ei tee edes mieli kertoa, että olemme ostaneet asunnon Helsingistä, koska saman tien alkaa hintautelut ja kauhistelut. Meillä siis uusi kolmio, hinta kokonaisuudessaan 254 000.
Aina sama nurina: "Onpas kallista!! Eihän tuossa ole mitään järkeä!! Miten selviätte!?!?"
No kyllä me vain ollaan laskettu, että selvitään. Emmekä ole ainoita keskituloisia, jotka Helsingistä asunnon hankkivat ja siitä selviävät. Tuntuu, että osa jopa toivoo, että ihmiset pk-seudulla joutuisivat pulaan asuntolainojensa kanssa.
Hyvä keino on säästää esim. kaksi vuotta samaa summaa kuin oli ajatellut sijoittaa asunnon lainan lyhentämiseen. Eli esim. maksukyky on esim. 800 euroa/kk. Niin silloin kahdessa vuodessa säästöön jää noin 19200 euroa. Ellei tähän pysty edes osittain ei pysty ostamaan asuntoakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä tänä kannustaisi muuttamaan pois pk-seudulta. Prosenttilaskuna: omakotitaloa varten peräkylällä ei todellakaan tarvitse vuosia säästää. Toisin kuin Helsingissä yksiökin voi olla mahdoton duunarille.
Muuttamaan pois pk-seudulta työttömäksi jonnekin muualle? Eipä silloin lainaa kauheasti tule.
Ei ehkä tarvitse säästää, mutta jos siitä haluaa joskus eroon, mitä jää käteen? Monet nuoret ostavat pikkupaikkakunnista isoja taloja isolla lainalla, ovat ilmeisesti sitten niin varmoja siitä että asuvat koko ikänsä siinä. Ihmettelen vaan, onko se aina niin "järkevä sijoitus", jos tosiaan pikkukylissä asuntojen arvo laskee..
Millä ihmeen "isoilla lainoilla"?
Juurihan on todettu, että pikkupaikoilla kaikki asunnot ovat halpoja, myös ok-talot.
Itse asun pikkukaupungissa, työskentelen kunnalla, joten palkka ei päätä huimaa. Tästä huolimatta ostimme ihan ok-kuntoisen, mukavan 180m2 omakotitalon hintaan 85.000. Lainatarve oli n. 60.000, jota ei enää kauaa maksella. Seuraavaksi ostamme sijoitusasunnon jostakin mukavasta kasvukaupungista.
En ole varma, asummeko tässä "loppuikäämme", aivan sama, vaikkei asuttaisikaan. Jos töiden perässä joskus hamassa tulevaisuudessa muutetaan muualle, talo myydään pois sillä hinnalla millä kaupaksi menee, tai pidetään vaikka kesämökkinä. Tai tuikataan vaikka tuleen.
-58 kirjoitti:
Hyvä keino on säästää esim. kaksi vuotta samaa summaa kuin oli ajatellut sijoittaa asunnon lainan lyhentämiseen. Eli esim. maksukyky on esim. 800 euroa/kk. Niin silloin kahdessa vuodessa säästöön jää noin 19200 euroa. Ellei tähän pysty edes osittain ei pysty ostamaan asuntoakaan.
Missä asut tuon kaksi vuotta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No problem, asp-tili on jo käynnissä ja 50% tavoitteesta säästetty. Aikaa mennyt alle 1 vuosi.
Saako kysyä, miksi alapeukut :D
Koska vasemmisto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP, ajattelepa niin päin, että se lainakatto on sinun turvaksesi laadittu. Et ota huimapäisesti niin paljon velkaa, että et siitä sitten selviäkään, vaikka optimistisesti kuvittelit voivasi supistaa menoja rutkasti kaikilla talouden osa-alueilla. Länsimaissa ei kai ketään suoranaisesti heitetä velkavankeuteen, mutta siitähän on kysymys, kun kitkuttelet ja valitat, ettet pystykään maksamaan velkaasi määräajassa.
Kun olin ottamassa ensimmäistä ja samalla ainutta asuntovelkaani, se osui siihen aikaan, kun pankit jakelivat rahaa suunnilleen kenelle tahansa, joka hoksasi mennä kysymään. Minulle sattui vastuuntuntoinen lainaosaston virkailija, jonka kanssa kävimme huolellisesti läpi koko talouteni ja kaikki tulot ja menot sekä lainan vaikutuksen verotukseen. Laina oli kohtalaisen iso, mutta kun nuo selvitykset oli tehty ja niiden mukaan laadittu takaisinmaksusuunnitelma, niin missään vaiheessa ei tullut ongelmia. Laina lyheni jopa loppujen lopuksi nopeammin, vuotta suunniteltua nopeammin olin jo velaton. Ja silloin lainan korot huitelivat tosi korkealla. Nytkin jotkut valittavat lainan kalleudesta, mutta eivät todellakaan tiedä mistä puhuvat. Me sen ajan asuntovelkaiset maksoimme jossakin vaiheessa jopa 13 % korkoa. Revi siitä!
15,8% oli mun korkein asuntolainan korko.
Minä vuosina on ollut 13% tai 15% korkoja? Ainakin kun Suomen Pankin sivuilta katsoo, niin 2000-luvulla korkein korko on pyörinyt siinä 5-6% kohdilla.
No nyt ymmärrän alapeukkujen määrän - tutkin asiaa ja 13-18% korkoja on ollut 90-luvun alussa muutamia vuosia. Pahoittelen tietämättömyyttäni ja paljastan, että olen itse syntynyt 1990, joka kenties selittää tätä tietämättömyyttä 90-luvun alun lamasta.
Itse olen ensiasunnon ostaja mieheni kanssa. Pankit vaativat nytkin 10% omarahoitusosuutta, jonka olemme itse saaneet säästettyä opintojen ja töiden ohessa (nyt vakituinen työpaikka), vaikka maksamme vuodessa melkein 13 000€ vuokraa. Asumme siis Helsingissä tällä hetkellä.
Olen laskenut, että pystyn maksamaan oman osuuteni (eli puolet) lainasta takaisin, vaikka korot nousisivat 9,5 % (siis kokonaiskorko, sisältäen marginaalin). Pystyn siis tuolla 9,5% maksamaan, vaikka jäisin työttömäksi. Näin on luonnollisesti myös miehelläni. Toki, jos ansiosidonnainen loppuisi ja tippuisi Kelan peruspäivärahalle, niin silloin en voisi 9,5% korolla maksaa.
Pitäisikö kuitenkin varautua siihen, että korot olisivat 18% luokkaa? Silloinhan PK-seudulta voi täysin unohtaa asunnon oston, jos rasitustesti kannattaisikin tehdä 15-18%. Luulin selvittäneeni asiat suht hyvin, kun tutkin asuntolainojen korkoja vuodesta 1999 alkaen eli 17 vuoden ajalta. (johon asti Suomen Pankin tietokanta antoi kuukausitasolla korkojen luvut).
Ainahan sitä pitää jossain asua. Nyt maksamme vuokraa yli 1000€ kuukaudessa. Vuokrat tuskin alenevat ja vuokrakin pitää maksaa vaikka olisi työtön, sairas tai mitä tahansa.
Pankkia ei muuten kiinnosta ollenkaan korkeaan vuokraan vetoaminen. Niiden vastais on aina, että esim. Työttömyustilanteessa vuokrakämppään saa paljon kattavamman asumistuen ja lisäksi vuokra-asunto on tarvittaessa helppo vaihtaa halvempaan. Ja onhan se tottakin. Mekin vedottii joskis siihen, että laina+asumiskustannukset omassa olisi pienemmät kuin summa mitä maksettiin kuussa vuokraa, ja oltiin siis maksetti jo vuosia. Pankkia se ei kiinnostanut ollenkaan.
Tiedän kyllä, että se ei kiinnosta pankkeja. Näin on ollut mm. kaverini laita. Minua vuokran maksaminen ja sen suuruus kuitenkin kiinnostaa, sillä maksan kokoajan rahaa jollekin muulle enkä kerrytä omaa omaisuutta. Lähtökohtani myös on, että pärjäisin ilman tukia, jolloin tuo raha menisi kokonaan palkasta tai työttömänä ansiosidonnaisesta. Toki aina elämä voi yllättää ja tällöin vuokralla ollessa tuet auttavat.
Mutta ihan rehellisesti: kuka viimeisen 5 vuoden aikana asunnon ostanut on laskenut, että pystyisi maksamaan lainaa jos korot pomppaisivat 18%? Tai ylipäätään 2000-luvulla asunnon ostanut? Kannattaako näitä 90-luvun laman aikoja muistella? Toki ne kannattaa pitää mielessä ja ne on hyvä tiedostaa, mutta jättääkö kokonaan sen takia asunnon ostamatta?
Kaverini on kauhistellut mieheni ja minun asuntolainaa. Hän itse osti Keravalta kaksion noin 100 000 hintaan (mikä on jopa Keravan mittapuulla todella halpa). No, hän ei vain ole laskenut kuluihin ollenkaan mukaan tulevaa putkiremonttia ja muita isoja remontteja. Ja lainan marginaalista kysyttäessä hän ei tiennyt, mikä marginaali edes on...
Heti kun ostat Helsingistä/sen lähettyviltä asunnon nykyiseen markkinahintaan, saat kuulla kauhistelua tilanteestasi vähintäänkin:
- Ystäviltä ja sukulaisilta, jotka asuvat kaukana Helsingistä ja asuntojen hinnat ovat matalampia
- Sukulaisilta/työkavereilta, jotka asuvat Helsingissä, mutta ovat ostaneet asuntonsa 15 vuotta sitten, jolloin ollut paljon halvempaa
Ei tee edes mieli kertoa, että olemme ostaneet asunnon Helsingistä, koska saman tien alkaa hintautelut ja kauhistelut. Meillä siis uusi kolmio, hinta kokonaisuudessaan 254 000.
Aina sama nurina: "Onpas kallista!! Eihän tuossa ole mitään järkeä!! Miten selviätte!?!?"
No kyllä me vain ollaan laskettu, että selvitään. Emmekä ole ainoita keskituloisia, jotka Helsingistä asunnon hankkivat ja siitä selviävät. Tuntuu, että osa jopa toivoo, että ihmiset pk-seudulla joutuisivat pulaan asuntolainojensa kanssa.
Miksi alapeukkuja mutta ei vastauksia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mut miettikääs mitä siitäkin tulisi, jos pienituloisillakin olisi varaa asua edullisesti eli oikeassa omistusasunnossa ja käyttää säästyneitä rahoja esim. matkusteluun ja sijoittamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä juttu. Jos ei ole varaa säästää esim. 10% asunnon hinnasta, niin ei ole järkevästi varaa myöskään ostaa asuntoa. Silloin kun pitää joka tapauksessa olla kuukausibudjetissa joustovaraa (ts. se vara, jonka nyt voi säästää) esim. koron nousuun tai remontteihin.
Pk-seudultakin saanee ensiasunnon noin 150 000 eurolla. Siihen siis vaaditaan 15 tuhannen säästöt. Pienestäkin paljasta saa kyllä 5000e/vuosi säästöön - jos ei saa, ei ole asuntoonkaan varaa. En näe mitenkään kolmen vuoden säästöaikaa ylivoimaisen pitkänä. Muualla suomessa riittääkin sitten huomattavasti pienempi säästösumma.
Älkääkä aloittako itkua siitä, kuinka ensiasunnon pitää olla iso perheasunto - jos on ensiasuntoa ostamassa vasta lasten teon jälkeen, silloin on myös ollut aikaa säästää rahaa. Yleensäkin suunnitelmallisuus on hyväksi, ja sellaisen, joka herää yksipäivä ilman sentinkään säästöjä että oho, meillä on jo kolme lasta ja pitäisi asunto ostaa, ei kannata sitä ostaakaan. Silloin on taloudenhoidossa ja elämänsuunnittelussa yleensäkin niin isoja puutteita, ettei siihen enää asuntolainaa pidä ottaa.
Ei pidä paikkaansa. Mulla on varaa maksaa lainaa mutten pystynyt säästämään kuin aivan mitättömiä summia. Silloin kun säästää pitää tietenkin maksaa myös vuokraa. Nyt maksan lainaa vähemmän kuin aiemmin oli vuokra. Jos kokonaan säästämällä olisi tuo takuusumma saada kasaan olisi pitänyt säästää yli kymmenen vuotta, jolloin olisin heittänyt hukkaan 80000 euroa pelkkänä vuokrana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Arkadianmäen väellä ei ole mitään kiinnostusta laskea asuntojen hintoja, kun omistavat ja sijoittavat itse.
Asuukos se Paavo Arhinmäki muuten yhä tuetusti?
Tosiaan! Mitä mahdollisuuksia on tavisduunarin ostaa kotia pienellä palkalla, kun kansanedustaja/ministeri ja lääkäri tarvitsevat yhteiskunnan avustaman asunnon...
Olen jo kolmenkymmenen, mutta onneksi taitaa olla käteisenä 90 000 ainakin. Eiköhän se riitä:)
Tätä asuntoasiaa kannattaa miettiä myös omien lasten kohdalta. Jos teistä aikuisista tuntuu, että hinnat ovat jo järjettömät ja 10% osuuden säästäminen on epätoivoista, tehkää lapsillenne palvelus ja alkakaa säästää heille pientä pesämunaa. Jos olette omalta osaltanne ryssineet asianne niin, että omistusasuntoon ei ole mahdollisuutta, pelastakaa edes lapsenne samalta kohtalolta!
Vierailija kirjoitti:
Tätä asuntoasiaa kannattaa miettiä myös omien lasten kohdalta. Jos teistä aikuisista tuntuu, että hinnat ovat jo järjettömät ja 10% osuuden säästäminen on epätoivoista, tehkää lapsillenne palvelus ja alkakaa säästää heille pientä pesämunaa. Jos olette omalta osaltanne ryssineet asianne niin, että omistusasuntoon ei ole mahdollisuutta, pelastakaa edes lapsenne samalta kohtalolta!
Joo, mä ainakin oon ryssinyt asiani ihan totaalisesti, kun olen sijoittanut osakkeisiin asunnon sijasta. Voi kauheaa, pelastakaa joku edes lapseni!
pekka kirjoitti:
Tuohan vain halventaa vuokrasuntoja, koska kysyntä kasvaa eikä riitä, niin niitä pitää rakentaa lisää. Sitten vuokrat halpenevat.
Ei todellakaan halpene
Vierailija kirjoitti:
Eikö nuoripari saa yhdessä säästöön jotain 20000 € parissa vuodessa? Asuessaan yhdessä jakaen vuokran? Vaikkapa jossain Korsossa?.
Nuorilla harvoin on sellaista työtä että saa mitään säästöön. 20 000 euroa???
Jos olet töissä 9 euron tuntipalkalla (jos olet saanut edes työpaikan ja täysiaikaisen sellaisen) niin aika hemmetin vaikeata on säästää rahaa kun yksiönkin vuokrat on 600-700 euroa halvimmillaan.
Alue: Aihe vapaa
Joo. Kaikilla markkinoilla aina hinnat tippuu silloin kun kysyntä kasvaa tarjontaa suuremmaksi :D
Varsinkin monopoliasemassa olevat pitävät hinnat alhaalla. Niinkuin nyt tämä Caruna.