Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

||||||||||| LAINAKATTO tulee 1.7.2016 - MILLÄS NYT OSTAT ASUNNON? ||||||||||||||||

Lainakielto
03.02.2016 |

Kesällä uusille asuntolainoille tulee uudet pelisäännöt. Esim. henkilötakaus ei enää kelpaa, vaan lainanhakijalla tulee olla muhkea potti omia säästöjä. Tämä on ihan laissa säädetty - asiasta ei voi toisin sopia!

Kyllä kyyti on kylmää, jos teidän omistusasunnosta haaveilevien pitäisi jatkuvasti nousevan vuokran yhteydessä säästää kymmeniä tuhansia euroja puhdasta rahaa! Siinä vierähtää äkkiä vuosikymmen ja iso raha vuokrana hukkaan. Yhä useampi joutuu asumaan vuokralla ja tämä lisää vuokra-asuntojen kysyntää - mikä taas saa asuntosijoittajat liikkeelle haalimaan itselle vuokrakämppiä rahantekokoneiksi.

Uusi laki suosii asuntosijoittajia ja omistusasujia mikä ei ole ihme, sillä laista päättäneistä suuri osa on itsekin asuntosijoittajia tai ainakin omistusasujia. Eläköön, tämä on sitä köyhälistön kyykyttämistä!

Kommentit (205)

Vierailija
101/205 |
03.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

No minkälainen potti nyt pitää olla. Ennenmuinoin piti olla 20% asunnon hinnasta säästettynä.

Koska ennenmuinoin? Me ostettiin 2014 omakotitalo ilman senttiäkään omia säästöjä, meillä oli henkilötakaus ja saman henkilön panttaus omasta talosta. Talo maksoi 230 000€. Saatiin samalla myös remonttilaina ja nyt ollaankin jo rempattu talo siihen kuntoon, että saatiin takaaja pois lainasta talon arvon nousun vuoksi :)

Onneksi saatiin laina silloin, ei meillä olisi ollut ikinä mahdollisuutta 1200€ vuokran lisäksi säästää kohtuullisessa ajassa useita kymmeniä tuhansia euroja...

Vierailija
102/205 |
03.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hankkia lapsia

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
103/205 |
03.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tarkoittanee, ettei köyhän kuulukaan saada omistusasuntoa

Vierailija
104/205 |
03.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP, ajattelepa niin päin, että se lainakatto on sinun turvaksesi laadittu. Et ota huimapäisesti niin paljon velkaa, että et siitä sitten selviäkään, vaikka optimistisesti kuvittelit voivasi supistaa menoja rutkasti kaikilla talouden osa-alueilla. Länsimaissa ei kai ketään suoranaisesti heitetä velkavankeuteen, mutta siitähän on kysymys, kun kitkuttelet ja valitat, ettet pystykään maksamaan velkaasi määräajassa.

Kun olin ottamassa ensimmäistä ja samalla ainutta asuntovelkaani, se osui siihen aikaan, kun pankit jakelivat rahaa suunnilleen kenelle tahansa, joka hoksasi mennä kysymään. Minulle sattui vastuuntuntoinen lainaosaston virkailija, jonka kanssa kävimme huolellisesti läpi koko talouteni ja kaikki tulot ja menot sekä lainan vaikutuksen verotukseen. Laina oli kohtalaisen iso, mutta kun nuo selvitykset oli tehty ja niiden mukaan laadittu takaisinmaksusuunnitelma, niin missään vaiheessa ei tullut ongelmia. Laina lyheni jopa loppujen lopuksi nopeammin, vuotta suunniteltua nopeammin olin jo velaton. Ja silloin lainan korot huitelivat tosi korkealla. Nytkin jotkut valittavat lainan kalleudesta, mutta eivät todellakaan tiedä mistä puhuvat. Me sen ajan asuntovelkaiset maksoimme jossakin vaiheessa jopa 13 % korkoa. Revi siitä!  

15,8% oli mun korkein asuntolainan korko.

Minä vuosina on ollut 13% tai 15% korkoja? Ainakin kun Suomen Pankin sivuilta katsoo, niin 2000-luvulla korkein korko on pyörinyt siinä 5-6% kohdilla.

Vierailija
105/205 |
03.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä tänä kannustaisi muuttamaan pois pk-seudulta. Prosenttilaskuna: omakotitaloa varten peräkylällä ei todellakaan tarvitse vuosia säästää. Toisin kuin Helsingissä yksiökin voi olla mahdoton duunarille.

Muuttamaan pois pk-seudulta työttömäksi jonnekin muualle? Eipä silloin lainaa kauheasti tule.

Ei ehkä tarvitse säästää, mutta jos siitä haluaa joskus eroon, mitä jää käteen? Monet nuoret ostavat pikkupaikkakunnista isoja taloja isolla lainalla, ovat ilmeisesti sitten niin varmoja siitä että asuvat koko ikänsä siinä. Ihmettelen vaan, onko se aina niin "järkevä sijoitus", jos tosiaan pikkukylissä asuntojen arvo laskee.. 

Vierailija
106/205 |
03.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyvä muutos!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
107/205 |
03.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Säännöt on tehty kierrättäviksi. Otetaan 100 000e lainaa ja loput 20 000e remonttilainaa. Asunto maksaa 120 000e.

Vierailija
108/205 |
04.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP, ajattelepa niin päin, että se lainakatto on sinun turvaksesi laadittu. Et ota huimapäisesti niin paljon velkaa, että et siitä sitten selviäkään, vaikka optimistisesti kuvittelit voivasi supistaa menoja rutkasti kaikilla talouden osa-alueilla. Länsimaissa ei kai ketään suoranaisesti heitetä velkavankeuteen, mutta siitähän on kysymys, kun kitkuttelet ja valitat, ettet pystykään maksamaan velkaasi määräajassa.

Kun olin ottamassa ensimmäistä ja samalla ainutta asuntovelkaani, se osui siihen aikaan, kun pankit jakelivat rahaa suunnilleen kenelle tahansa, joka hoksasi mennä kysymään. Minulle sattui vastuuntuntoinen lainaosaston virkailija, jonka kanssa kävimme huolellisesti läpi koko talouteni ja kaikki tulot ja menot sekä lainan vaikutuksen verotukseen. Laina oli kohtalaisen iso, mutta kun nuo selvitykset oli tehty ja niiden mukaan laadittu takaisinmaksusuunnitelma, niin missään vaiheessa ei tullut ongelmia. Laina lyheni jopa loppujen lopuksi nopeammin, vuotta suunniteltua nopeammin olin jo velaton. Ja silloin lainan korot huitelivat tosi korkealla. Nytkin jotkut valittavat lainan kalleudesta, mutta eivät todellakaan tiedä mistä puhuvat. Me sen ajan asuntovelkaiset maksoimme jossakin vaiheessa jopa 13 % korkoa. Revi siitä!  

15,8% oli mun korkein asuntolainan korko.

Minä vuosina on ollut 13% tai 15% korkoja? Ainakin kun Suomen Pankin sivuilta katsoo, niin 2000-luvulla korkein korko on pyörinyt siinä 5-6% kohdilla.

No nyt ymmärrän alapeukkujen määrän - tutkin asiaa ja 13-18% korkoja on ollut 90-luvun alussa muutamia vuosia. Pahoittelen tietämättömyyttäni ja paljastan, että olen itse syntynyt 1990, joka kenties selittää tätä tietämättömyyttä 90-luvun alun lamasta.

Itse olen ensiasunnon ostaja mieheni kanssa. Pankit vaativat nytkin 10% omarahoitusosuutta, jonka olemme itse saaneet säästettyä opintojen ja töiden ohessa (nyt vakituinen työpaikka), vaikka maksamme vuodessa melkein 13 000€ vuokraa. Asumme siis Helsingissä tällä hetkellä.

Olen laskenut, että pystyn maksamaan oman osuuteni (eli puolet) lainasta takaisin, vaikka korot nousisivat 9,5 % (siis kokonaiskorko, sisältäen marginaalin). Pystyn siis tuolla 9,5% maksamaan, vaikka jäisin työttömäksi. Näin on luonnollisesti myös miehelläni. Toki, jos ansiosidonnainen loppuisi ja tippuisi Kelan peruspäivärahalle, niin silloin en voisi 9,5% korolla maksaa.

Pitäisikö kuitenkin varautua siihen, että korot olisivat 18% luokkaa? Silloinhan PK-seudulta voi täysin unohtaa asunnon oston, jos rasitustesti kannattaisikin tehdä 15-18%. Luulin selvittäneeni asiat suht hyvin, kun tutkin asuntolainojen korkoja vuodesta 1999 alkaen eli 17 vuoden ajalta. (johon asti Suomen Pankin tietokanta antoi kuukausitasolla korkojen luvut).

Ainahan sitä pitää jossain asua. Nyt maksamme vuokraa yli 1000€ kuukaudessa. Vuokrat tuskin alenevat ja vuokrakin pitää maksaa vaikka olisi työtön, sairas tai mitä tahansa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
109/205 |
04.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä uutta tässä muka on. En tunne ketään, joka olisi saanut lainan ilman etukäteissäästöä ikinä ja olemme osatneet ja myynet perhepiirissä ainakin 10 asuntoa.

70- luvun alussa eka asuntomme, jossa oli oltava 30% etukäteissäästöä.

Onneksi olimme olleet Ruotsissa jonkun aikaa töissä, niin saatiin 23-vuotiaina eka yksiö ostettua. Ihan hyvä, että opetetaan ihmiset säästäväisiksi.

Vierailija
110/205 |
04.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

No eihän siinä niin käy.

Asuntojen hinnat seuraavat kysynnän ja tarjonnan lakia. Käytännössä asuntojen hinnat laskevat sille tasolle, jolla ne menevät kaupaksi. Eli ne, jotka ovat kuluneen 10 vuoden sisään ostaneet asunnon menettävät säästönsä.

Suurella osalla asunnon arvo ei kata edes jäljellä olevaa lainaa ja pankki vaatii lisätakuita, muutoin irtisanoo lainan. Kun lisää pantattavaa ei ole, niin pankki ottaa asunnon haltuunsa, ja myy sen alihintaan. Nykyiselle asuntovelkaiselle jää jäljelle pelkädtään velkaa ilman asuntoa.

Prkl. Kuulun juuri tuohon em. porukkaan. Tuli asuminen sitten aika kalliiksi.

tosiasiassa pankit eivät halau itselleen riesaksi kenenkään asuntoja ja kukaan ei menetä mitään, jos haluaa asua siinä asunnossa enemmin kuin nykyavioliiton kestoajan. Hinnat menee alas ja ylös ja voitot ja tappiot syntyy vasta omaisuuden realisoinnissa, että silleen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
111/205 |
04.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mitä uutta tässä muka on. En tunne ketään, joka olisi saanut lainan ilman etukäteissäästöä ikinä ja olemme osatneet ja myynet perhepiirissä ainakin 10 asuntoa.

70- luvun alussa eka asuntomme, jossa oli oltava 30% etukäteissäästöä.

Onneksi olimme olleet Ruotsissa jonkun aikaa töissä, niin saatiin 23-vuotiaina eka yksiö ostettua. Ihan hyvä, että opetetaan ihmiset säästäväisiksi.

Kyllä meidän perhe on saanut kaksi asuntolainaa ilman säästöjä, viimeisin vuonna 2015. Myös sisarukseni ja miehen sisarukset ovat ostaneet ensiasuntonsa ilman säästöjä. Meidän nykyinen asuntolaina on 230 000 ja kyseessä omakotitalo. Takaukset on hyvät.

Vierailija
112/205 |
04.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP, ajattelepa niin päin, että se lainakatto on sinun turvaksesi laadittu. Et ota huimapäisesti niin paljon velkaa, että et siitä sitten selviäkään, vaikka optimistisesti kuvittelit voivasi supistaa menoja rutkasti kaikilla talouden osa-alueilla. Länsimaissa ei kai ketään suoranaisesti heitetä velkavankeuteen, mutta siitähän on kysymys, kun kitkuttelet ja valitat, ettet pystykään maksamaan velkaasi määräajassa.

Kun olin ottamassa ensimmäistä ja samalla ainutta asuntovelkaani, se osui siihen aikaan, kun pankit jakelivat rahaa suunnilleen kenelle tahansa, joka hoksasi mennä kysymään. Minulle sattui vastuuntuntoinen lainaosaston virkailija, jonka kanssa kävimme huolellisesti läpi koko talouteni ja kaikki tulot ja menot sekä lainan vaikutuksen verotukseen. Laina oli kohtalaisen iso, mutta kun nuo selvitykset oli tehty ja niiden mukaan laadittu takaisinmaksusuunnitelma, niin missään vaiheessa ei tullut ongelmia. Laina lyheni jopa loppujen lopuksi nopeammin, vuotta suunniteltua nopeammin olin jo velaton. Ja silloin lainan korot huitelivat tosi korkealla. Nytkin jotkut valittavat lainan kalleudesta, mutta eivät todellakaan tiedä mistä puhuvat. Me sen ajan asuntovelkaiset maksoimme jossakin vaiheessa jopa 13 % korkoa. Revi siitä!  

15,8% oli mun korkein asuntolainan korko.

Minä vuosina on ollut 13% tai 15% korkoja? Ainakin kun Suomen Pankin sivuilta katsoo, niin 2000-luvulla korkein korko on pyörinyt siinä 5-6% kohdilla.

No nyt ymmärrän alapeukkujen määrän - tutkin asiaa ja 13-18% korkoja on ollut 90-luvun alussa muutamia vuosia. Pahoittelen tietämättömyyttäni ja paljastan, että olen itse syntynyt 1990, joka kenties selittää tätä tietämättömyyttä 90-luvun alun lamasta.

Itse olen ensiasunnon ostaja mieheni kanssa. Pankit vaativat nytkin 10% omarahoitusosuutta, jonka olemme itse saaneet säästettyä opintojen ja töiden ohessa (nyt vakituinen työpaikka), vaikka maksamme vuodessa melkein 13 000€ vuokraa. Asumme siis Helsingissä tällä hetkellä.

Olen laskenut, että pystyn maksamaan oman osuuteni (eli puolet) lainasta takaisin, vaikka korot nousisivat 9,5 % (siis kokonaiskorko, sisältäen marginaalin). Pystyn siis tuolla 9,5% maksamaan, vaikka jäisin työttömäksi. Näin on luonnollisesti myös miehelläni. Toki, jos ansiosidonnainen loppuisi ja tippuisi Kelan peruspäivärahalle, niin silloin en voisi 9,5% korolla maksaa.

Pitäisikö kuitenkin varautua siihen, että korot olisivat 18% luokkaa? Silloinhan PK-seudulta voi täysin unohtaa asunnon oston, jos rasitustesti kannattaisikin tehdä 15-18%. Luulin selvittäneeni asiat suht hyvin, kun tutkin asuntolainojen korkoja vuodesta 1999 alkaen eli 17 vuoden ajalta. (johon asti Suomen Pankin tietokanta antoi kuukausitasolla korkojen luvut).

Ainahan sitä pitää jossain asua. Nyt maksamme vuokraa yli 1000€ kuukaudessa. Vuokrat tuskin alenevat ja vuokrakin pitää maksaa vaikka olisi työtön, sairas tai mitä tahansa.

Pankkia ei muuten kiinnosta ollenkaan korkeaan vuokraan vetoaminen. Niiden vastais on aina, että esim. Työttömyustilanteessa vuokrakämppään saa paljon kattavamman asumistuen ja lisäksi vuokra-asunto on tarvittaessa helppo vaihtaa halvempaan. Ja onhan se tottakin. Mekin vedottii joskis siihen, että laina+asumiskustannukset omassa olisi pienemmät kuin summa mitä maksettiin kuussa vuokraa, ja oltiin siis maksetti jo vuosia. Pankkia se ei kiinnostanut ollenkaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
113/205 |
04.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eihän tuo 10 prosentin vaatimus ole mikään kohtuuton, esim. 300 000 €:n asunnon kohdalla se on vain 30 000 € + mahd. varainsiirtovero. Onhan se kivempi ostaa kämppä, kun sen hinnasta on heti osa hoidettu.

Jos ihminen ei pysty säästämään 30 000 €, pysyköön vuokralaisena.

Siinä 270 000 eurossakin on sitten maksamista, vaikka korkoa ei tällä hetkellä tarvitse maksaa juuri yhtään.

Vierailija
114/205 |
04.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuo lisäö taas eriarvoisuutta. Jossain pk-seudulla säästäminen on muutenkin mahdotonta, kun vuokrat on niin kovat. Lisäksi säästettävän summn tulee olla suurempi, koska asunnotkin on kalliimpia. Ja ei, muutto pois ei onnistu koska miehen töitä ei käytännössä ole missään muualla suomessa, ja lisäksi täällä pk seudulla on koko meidän tukiverkko kuten sukulaiset ja ystävät.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
115/205 |
04.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tuo lisäö taas eriarvoisuutta. Jossain pk-seudulla säästäminen on muutenkin mahdotonta, kun vuokrat on niin kovat. Lisäksi säästettävän summn tulee olla suurempi, koska asunnotkin on kalliimpia. Ja ei, muutto pois ei onnistu koska miehen töitä ei käytännössä ole missään muualla suomessa, ja lisäksi täällä pk seudulla on koko meidän tukiverkko kuten sukulaiset ja ystävät.

ASP-säästäminen?

Vierailija
116/205 |
04.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun me otettiin asuntolaina loppuvuodesta 2013, tämä sääntö oli jo Helsingin OP:lla käytössä. Ei myönnetty 100% lainaa vaan piti olla rahaa tai reaalivakuuksia.

Vierailija
117/205 |
04.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä tänä kannustaisi muuttamaan pois pk-seudulta. Prosenttilaskuna: omakotitaloa varten peräkylällä ei todellakaan tarvitse vuosia säästää. Toisin kuin Helsingissä yksiökin voi olla mahdoton duunarille.

Muuttamaan pois pk-seudulta työttömäksi jonnekin muualle? Eipä silloin lainaa kauheasti tule.

Ei ehkä tarvitse säästää, mutta jos siitä haluaa joskus eroon, mitä jää käteen? Monet nuoret ostavat pikkupaikkakunnista isoja taloja isolla lainalla, ovat ilmeisesti sitten niin varmoja siitä että asuvat koko ikänsä siinä. Ihmettelen vaan, onko se aina niin "järkevä sijoitus", jos tosiaan pikkukylissä asuntojen arvo laskee.. 

Sijainti, sijainti, sijainti ennen kaikkea. Asunnon ostaminen jostain hevon kuusesta, jossa ei ole edes työpaikkoja. JÄRKEVÄÄ??

Vierailija
118/205 |
04.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ihan hyvä juttu. Jos ei ole varaa säästää esim. 10% asunnon hinnasta, niin ei ole järkevästi varaa myöskään ostaa asuntoa. Silloin kun pitää joka tapauksessa olla kuukausibudjetissa joustovaraa (ts. se vara, jonka nyt voi säästää) esim. koron nousuun tai remontteihin.

Pk-seudultakin saanee ensiasunnon noin 150 000 eurolla. Siihen siis vaaditaan 15 tuhannen säästöt. Pienestäkin paljasta saa kyllä 5000e/vuosi säästöön - jos ei saa, ei ole asuntoonkaan varaa. En näe mitenkään kolmen vuoden säästöaikaa ylivoimaisen pitkänä. Muualla suomessa riittääkin sitten huomattavasti pienempi säästösumma.

Älkääkä aloittako itkua siitä, kuinka ensiasunnon pitää olla iso perheasunto - jos on ensiasuntoa ostamassa vasta lasten teon jälkeen, silloin on myös ollut aikaa säästää rahaa. Yleensäkin suunnitelmallisuus on hyväksi, ja sellaisen, joka herää yksipäivä ilman sentinkään säästöjä että oho, meillä on jo kolme lasta ja pitäisi asunto ostaa, ei kannata sitä ostaakaan. Silloin on taloudenhoidossa ja elämänsuunnittelussa yleensäkin niin isoja puutteita, ettei siihen enää asuntolainaa pidä ottaa.

5000 euroa vuodessa on noin 417 euroa kuukaudessa. Ettäkö sen verran saa säästöön "pienestäkin palkasta"? :D

Vierailija
119/205 |
04.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mitä uutta tässä muka on. En tunne ketään, joka olisi saanut lainan ilman etukäteissäästöä ikinä ja olemme osatneet ja myynet perhepiirissä ainakin 10 asuntoa.

70- luvun alussa eka asuntomme, jossa oli oltava 30% etukäteissäästöä.

Onneksi olimme olleet Ruotsissa jonkun aikaa töissä, niin saatiin 23-vuotiaina eka yksiö ostettua. Ihan hyvä, että opetetaan ihmiset säästäväisiksi.

2011 saatiin ilman säästöjä lainaa. Tosin takuuna piti olla jonkun jotain omaisuutta (toisen vanhemman velaton okt). Ja ainoastaan yksi pankki suostui myöntämään koko summan. 160k.

Vierailija
120/205 |
04.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mitä uutta tässä muka on. En tunne ketään, joka olisi saanut lainan ilman etukäteissäästöä ikinä ja olemme osatneet ja myynet perhepiirissä ainakin 10 asuntoa.

70- luvun alussa eka asuntomme, jossa oli oltava 30% etukäteissäästöä.

Onneksi olimme olleet Ruotsissa jonkun aikaa töissä, niin saatiin 23-vuotiaina eka yksiö ostettua. Ihan hyvä, että opetetaan ihmiset säästäväisiksi.

Niin ja 1500-luvulla sai moneksi vuodeksi verovapauden jos muutti Savoon ja pykäsi sinne oman saunamökin, ihan ilmaiseksi vielä, ajatelkaa!