Lue keskustelun säännöt.
Mies luulee että kihlautuminen ja kosiminen on kaks eri asiaa
03.02.2016 |
En ees ymmärrä ton järjenjuoksua. Ihmetteli sit et miks siinä sit kysytään will you marry me?
Sen mielestä kihlautuminen on sillä ajatuksella et joskus mennään naimisiin. Ja kosiminen ennenku mennään.
"Eiks sitä kihlautumista sit voi jättää välistä? Selkeesti naisen keksintö et pitää saada kaks sormusta"
Kiva jos se kosii mua joskus sanomalla meetkö kihloihin mun kanssa, tai vastaavaa :D
Kommentit (1774)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis hä? Ollaan kihloissa, ikinä ei oo häistä puhuttu tai niitä mietitty:D saas nyt nähdä, pitää ekaks pohtia, et mitenkä asiassa edetään. Veikkaan, että naimisiin ei mennä.
Ei sitä oo mikään pakko mennä naimisiin :) Avioliittohan on vaan vuosi vuodelta yhä turhempi instituutio. Mutta kihloissa te ette ole, jos ette ole sopineet menevänne naimisiin.
Onhan ne voineet sopia siitä naimisiinmenoa. Etteivät mene.
Niin? Ei se edelleenkään ole kihlaus, jos sopii ettei mene naimisiin. Kihlaus on kun sopii menevänsä naimisiin.
Koita nyt päättää mitä se kihlaus sitten loppujen lopuksi on. Niin, ei ole ihan yksioikoista.
Olen koko ajan sanonut että kihlaus on kun sopii menevänsä naimisiin. Jos viitsit ystävällisesti näyttää sen kohdan jossa olen väittänyt jotain muuta?
kihlaus oli sopimus naimisiinmenosta, eikö?
Kyllä, kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä. Ollaan kihloissa kun ollaan sovittu, että mennään naimisiin. Mikä tässä on niin epäselvää?
Ei mikään, tämä on täysin selvää. Toiset sopii naimisiinmenosta, etteivät menekään.
Silloin se ei ole kihlaus. Kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä. Miten vaikeaa on osata suomen kieltä? Avioliittoon meneminen tarkoittaa sitä että mennään avioliittoon.
Jos kihlaus olisi sopimus siitä, että avioliittoon ei mennä, niin se myös lukisi joka paikassa näin, myös siellä kielitoimiston sivulla.
Kyllä, kihlaus on sopimus avioliittoon menemisesestä, toiset sopii siitä erilailla kuin toiset.
Voihan sitä sopia että menee maanantaina tai ensi heinäkuussa tai että menee iloisesti tai että menee kuplivasti. Ei sillä ole väliä. Sen sijaan sillä on väliä että sopii menevänsä naimisiin, kuten tuo määritelmä sen sanoo: kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä, selkokielellä, kihlaus on sopimus siitä että mennään avioliittoon.
O-P-E-T-T-E-L-E S-U-O-M-E-N K-I-E-L-T-Ä.
Itseasiassa se lakipykälähän sanoi, että kaksi ihmistä, jotka ovat sopineet avioliitosta, ovat kihlautuneet. Missään ei kielletä kihlautumista ilman avioaikeita. Että opettelepa itse.
Lakipykälä sanoo näin: Kaksi henkilöä, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet.
Ja tässä linkki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234
Logiikallasi kihlautumisena voitaisiin pitää myös sitä, kun kosittava antaa rukkaset. Ts. pari sopii avioliitosta siten, että he eivät mene naimisiin.
Niin, että missä oli se kielto kihlautua ilman avioaikeita?
Entä missä oli se mahdollisuus kihlautua ilman avioaikeita? Toistuvista pyynnöistä huolimatta et ole pystynyt osoittamaan, että kihlaukselle olisi mitään muuta merkitystä kuin sopimus avioliittoon menemisestä. (Paitsi tietysti se sanakirjan esimerkki yritysfuusiosta, mutta jtäetään se nyt huomioimatta.)
Onhan se sopimus avioliittoon menemisestä tehty, kortti jätetään käyttämättä. Kielitoimistokaan ei kiellä tätä.
Pari sopii menevänsä naimisiin -> he ovat kihloissa. Ennen avioitumista pari päättää, että he eivät menekään naimisiin -> kihlaus on purkautunut. Jos pari jatkaa yhdessä ja he ovat kihlautumisensa merkiksi hankkineet sormukset, niin ei se periaatteessa kenellekään kuulu, jos he edelleen käyttävät sormuksiaan. Kihlapari sanan varsinaisessa merkityksessä he vain eivät enää ole.
Pari sopii avioliiton esteiden tutkinnasta tarkoituksenaan mennä naimisiin -> he ovat kihloissa.
Pari sopii avioliiton esteiden tutkinnasta tietäen, että he eivät aio naimisiin -> he eivät ole kihloissa.
Tässä ei ole mitään tulkinnanvaraista.
Ja sitten on pari muuta tapaa hoitaa homma himaan.
Kuten?
Se nyt vaan on niin, että kun sovitaan naimisiinmenosta, ollaan kihloissa. Kun sovitaan että ei mennä naimisiin, ei olla kihloissa. Mitä muita vaihtoehtoja tälle on? Paitsi tietysti joku historiallisen hömpän "valehtelen suostuvani ja yritän saada miehen hengiltä ennen häitä" -tyyppinen juonikuvio, mutta sellaiset voi jättää reaalimaailmassa huomiotta.
Kyllä myös nuo tavat, jotka mainitsit. Sitten kihloihin mennään kun siitä sovitaan.
Ja silloin kun kihloihin menosta sovitaan... Arvaa mitä? Sovitaan, että mennään naimisiin. Tadaa!
Kiitos, mutta mä oon jo.
No sehän on kiva. Mutta miten se liittyy kihlauksen määritelmään?
Sä kosit?
Huomaan, että argumenttisi alkavat loppua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Selitä mulle: miksi sana kihlaus on olemassa, jos se on sun mielestä plusmiinusnolla? Mikä järki on olla olemassa sana, joka ei loppujen lopuksi sitten tarkoita mitään, kun kerran kaikki merkitykset on ok?
Tässä on se homman ydin.
Samahan se tietysti, mitä itse kukin kihlauksella tarkoittaa, niin kauan kuin ei mene kihloihin. Ja sitten kun menee, se on muuten ihan sama, mutta kihlakumppanin kanssa olisi kyllä syytä selvittää, että kumpikin ymmärtää asian merkityksen varmasti samalla tavalla.
Ja sitten kun on joka puolelle ilmoitettu että me ollaan nyt kihloissa, ei kannata ottaa nokkiinsa, jos ja kun ihmiset rupeavat kyselemään, milloin aiotte pitää häät. Koska sillä tavoin useimmat kihlauksen edelleen ymmärtävät, että se on sopimus avioliittoon menemisestä.
Samoin kuin saahan sitä sanoa kissaansa koiraksi. Ketä se haittaa niin kauan kuin ei koeta myydä sitä kissaa jollekulle koirana, tai kutsu kylään kissa-allergikkoa ja selitä että ethän sinä koirille allerginen ole.
Teinikihloissa olijoiden kannattaa siis tiedostaa, että he käyttävät sanaa "kihlaus" kielenkäytön yleisten normien vastaisesti. Eikä silloin kannata kovin vakaumuksen syvällä rintaäänellä mennä julistamaan, että kyllä tämä meidän kihlaus on ihan yhtä oikea kuin teidänkin, jotka aiotte avioitua. Koska eihän kihlauksella mitään oikeaa merkitystä ole. Se on se, mitä yhteisö päättää sen olevan. Ette oikein voi väittää olevanne oikeasti kihloissa, jos useimmat ovat eri mieltä siitä, mitä kihloissa oleminen tarkoittaa.
Virhe on suunnilleen samaa astetta kuin kutsua enoaan sedäkseen, vaikka enohan se on. Ei kovin vakavaa yleensä, mutta voi aiheuttaa sekaannuksia ja kummastusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis hä? Ollaan kihloissa, ikinä ei oo häistä puhuttu tai niitä mietitty:D saas nyt nähdä, pitää ekaks pohtia, et mitenkä asiassa edetään. Veikkaan, että naimisiin ei mennä.
Ei sitä oo mikään pakko mennä naimisiin :) Avioliittohan on vaan vuosi vuodelta yhä turhempi instituutio. Mutta kihloissa te ette ole, jos ette ole sopineet menevänne naimisiin.
Onhan ne voineet sopia siitä naimisiinmenoa. Etteivät mene.
Niin? Ei se edelleenkään ole kihlaus, jos sopii ettei mene naimisiin. Kihlaus on kun sopii menevänsä naimisiin.
Koita nyt päättää mitä se kihlaus sitten loppujen lopuksi on. Niin, ei ole ihan yksioikoista.
Olen koko ajan sanonut että kihlaus on kun sopii menevänsä naimisiin. Jos viitsit ystävällisesti näyttää sen kohdan jossa olen väittänyt jotain muuta?
kihlaus oli sopimus naimisiinmenosta, eikö?
Kyllä, kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä. Ollaan kihloissa kun ollaan sovittu, että mennään naimisiin. Mikä tässä on niin epäselvää?
Ei mikään, tämä on täysin selvää. Toiset sopii naimisiinmenosta, etteivät menekään.
Silloin se ei ole kihlaus. Kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä. Miten vaikeaa on osata suomen kieltä? Avioliittoon meneminen tarkoittaa sitä että mennään avioliittoon.
Jos kihlaus olisi sopimus siitä, että avioliittoon ei mennä, niin se myös lukisi joka paikassa näin, myös siellä kielitoimiston sivulla.
Kyllä, kihlaus on sopimus avioliittoon menemisesestä, toiset sopii siitä erilailla kuin toiset.
Voihan sitä sopia että menee maanantaina tai ensi heinäkuussa tai että menee iloisesti tai että menee kuplivasti. Ei sillä ole väliä. Sen sijaan sillä on väliä että sopii menevänsä naimisiin, kuten tuo määritelmä sen sanoo: kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä, selkokielellä, kihlaus on sopimus siitä että mennään avioliittoon.
O-P-E-T-T-E-L-E S-U-O-M-E-N K-I-E-L-T-Ä.
Itseasiassa se lakipykälähän sanoi, että kaksi ihmistä, jotka ovat sopineet avioliitosta, ovat kihlautuneet. Missään ei kielletä kihlautumista ilman avioaikeita. Että opettelepa itse.
Lakipykälä sanoo näin: Kaksi henkilöä, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet.
Ja tässä linkki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234
Logiikallasi kihlautumisena voitaisiin pitää myös sitä, kun kosittava antaa rukkaset. Ts. pari sopii avioliitosta siten, että he eivät mene naimisiin.
Niin, että missä oli se kielto kihlautua ilman avioaikeita?
Entä missä oli se mahdollisuus kihlautua ilman avioaikeita? Toistuvista pyynnöistä huolimatta et ole pystynyt osoittamaan, että kihlaukselle olisi mitään muuta merkitystä kuin sopimus avioliittoon menemisestä. (Paitsi tietysti se sanakirjan esimerkki yritysfuusiosta, mutta jtäetään se nyt huomioimatta.)
Onhan se sopimus avioliittoon menemisestä tehty, kortti jätetään käyttämättä. Kielitoimistokaan ei kiellä tätä.
Pari sopii menevänsä naimisiin -> he ovat kihloissa. Ennen avioitumista pari päättää, että he eivät menekään naimisiin -> kihlaus on purkautunut. Jos pari jatkaa yhdessä ja he ovat kihlautumisensa merkiksi hankkineet sormukset, niin ei se periaatteessa kenellekään kuulu, jos he edelleen käyttävät sormuksiaan. Kihlapari sanan varsinaisessa merkityksessä he vain eivät enää ole.
Pari sopii avioliiton esteiden tutkinnasta tarkoituksenaan mennä naimisiin -> he ovat kihloissa.
Pari sopii avioliiton esteiden tutkinnasta tietäen, että he eivät aio naimisiin -> he eivät ole kihloissa.
Tässä ei ole mitään tulkinnanvaraista.
Ja sitten on pari muuta tapaa hoitaa homma himaan.
Kuten?
Se nyt vaan on niin, että kun sovitaan naimisiinmenosta, ollaan kihloissa. Kun sovitaan että ei mennä naimisiin, ei olla kihloissa. Mitä muita vaihtoehtoja tälle on? Paitsi tietysti joku historiallisen hömpän "valehtelen suostuvani ja yritän saada miehen hengiltä ennen häitä" -tyyppinen juonikuvio, mutta sellaiset voi jättää reaalimaailmassa huomiotta.
Kyllä myös nuo tavat, jotka mainitsit. Sitten kihloihin mennään kun siitä sovitaan.
Ja silloin kun kihloihin menosta sovitaan... Arvaa mitä? Sovitaan, että mennään naimisiin. Tadaa!
Kiitos, mutta mä oon jo.
No sehän on kiva. Mutta miten se liittyy kihlauksen määritelmään?
Sä kosit?
Huomaan, että argumenttisi alkavat loppua.
Eikö tää enää olekaan hauskaa? Voi pikkuista!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selitä mulle: miksi sana kihlaus on olemassa, jos se on sun mielestä plusmiinusnolla? Mikä järki on olla olemassa sana, joka ei loppujen lopuksi sitten tarkoita mitään, kun kerran kaikki merkitykset on ok?
Tässä on se homman ydin.
Samahan se tietysti, mitä itse kukin kihlauksella tarkoittaa, niin kauan kuin ei mene kihloihin. Ja sitten kun menee, se on muuten ihan sama, mutta kihlakumppanin kanssa olisi kyllä syytä selvittää, että kumpikin ymmärtää asian merkityksen varmasti samalla tavalla.
Ja sitten kun on joka puolelle ilmoitettu että me ollaan nyt kihloissa, ei kannata ottaa nokkiinsa, jos ja kun ihmiset rupeavat kyselemään, milloin aiotte pitää häät. Koska sillä tavoin useimmat kihlauksen edelleen ymmärtävät, että se on sopimus avioliittoon menemisestä.
Samoin kuin saahan sitä sanoa kissaansa koiraksi. Ketä se haittaa niin kauan kuin ei koeta myydä sitä kissaa jollekulle koirana, tai kutsu kylään kissa-allergikkoa ja selitä että ethän sinä koirille allerginen ole.
Teinikihloissa olijoiden kannattaa siis tiedostaa, että he käyttävät sanaa "kihlaus" kielenkäytön yleisten normien vastaisesti. Eikä silloin kannata kovin vakaumuksen syvällä rintaäänellä mennä julistamaan, että kyllä tämä meidän kihlaus on ihan yhtä oikea kuin teidänkin, jotka aiotte avioitua. Koska eihän kihlauksella mitään oikeaa merkitystä ole. Se on se, mitä yhteisö päättää sen olevan. Ette oikein voi väittää olevanne oikeasti kihloissa, jos useimmat ovat eri mieltä siitä, mitä kihloissa oleminen tarkoittaa.
Virhe on suunnilleen samaa astetta kuin kutsua enoaan sedäkseen, vaikka enohan se on. Ei kovin vakavaa yleensä, mutta voi aiheuttaa sekaannuksia ja kummastusta.
Tämä. Niin kauan kuin meidän yhteiskuntamme käsittää kihlauksen avioliittoon johtavana väliaikaisena tilana, niin nämä teinikihlaajat ovat valitettavasti alakynnessä. Ei kukaan heidän rakkauden tasoaan ole epäilemässä vaan sitä, että miksi ihmeessä he käyttävät sanoja kummallisesti yleisten normien vastaisesti. Vaikka kuinka jonkun mielestä laissa ja sanakirjassa on porsaanreikä ja kuinka "hehheh, kyllähän kihlaus voi olla sopimus myös avioliittoon menemättä jättämisestä" niin ei kannata silti ihmetellä miksi joku pitää näitä tällaisia vähän vajaina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis hä? Ollaan kihloissa, ikinä ei oo häistä puhuttu tai niitä mietitty:D saas nyt nähdä, pitää ekaks pohtia, et mitenkä asiassa edetään. Veikkaan, että naimisiin ei mennä.
Ei sitä oo mikään pakko mennä naimisiin :) Avioliittohan on vaan vuosi vuodelta yhä turhempi instituutio. Mutta kihloissa te ette ole, jos ette ole sopineet menevänne naimisiin.
Onhan ne voineet sopia siitä naimisiinmenoa. Etteivät mene.
Niin? Ei se edelleenkään ole kihlaus, jos sopii ettei mene naimisiin. Kihlaus on kun sopii menevänsä naimisiin.
Koita nyt päättää mitä se kihlaus sitten loppujen lopuksi on. Niin, ei ole ihan yksioikoista.
Olen koko ajan sanonut että kihlaus on kun sopii menevänsä naimisiin. Jos viitsit ystävällisesti näyttää sen kohdan jossa olen väittänyt jotain muuta?
kihlaus oli sopimus naimisiinmenosta, eikö?
Kyllä, kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä. Ollaan kihloissa kun ollaan sovittu, että mennään naimisiin. Mikä tässä on niin epäselvää?
Ei mikään, tämä on täysin selvää. Toiset sopii naimisiinmenosta, etteivät menekään.
Silloin se ei ole kihlaus. Kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä. Miten vaikeaa on osata suomen kieltä? Avioliittoon meneminen tarkoittaa sitä että mennään avioliittoon.
Jos kihlaus olisi sopimus siitä, että avioliittoon ei mennä, niin se myös lukisi joka paikassa näin, myös siellä kielitoimiston sivulla.
Kyllä, kihlaus on sopimus avioliittoon menemisesestä, toiset sopii siitä erilailla kuin toiset.
Voihan sitä sopia että menee maanantaina tai ensi heinäkuussa tai että menee iloisesti tai että menee kuplivasti. Ei sillä ole väliä. Sen sijaan sillä on väliä että sopii menevänsä naimisiin, kuten tuo määritelmä sen sanoo: kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä, selkokielellä, kihlaus on sopimus siitä että mennään avioliittoon.
O-P-E-T-T-E-L-E S-U-O-M-E-N K-I-E-L-T-Ä.
Itseasiassa se lakipykälähän sanoi, että kaksi ihmistä, jotka ovat sopineet avioliitosta, ovat kihlautuneet. Missään ei kielletä kihlautumista ilman avioaikeita. Että opettelepa itse.
Lakipykälä sanoo näin: Kaksi henkilöä, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet.
Ja tässä linkki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234
Logiikallasi kihlautumisena voitaisiin pitää myös sitä, kun kosittava antaa rukkaset. Ts. pari sopii avioliitosta siten, että he eivät mene naimisiin.
Niin, että missä oli se kielto kihlautua ilman avioaikeita?
Entä missä oli se mahdollisuus kihlautua ilman avioaikeita? Toistuvista pyynnöistä huolimatta et ole pystynyt osoittamaan, että kihlaukselle olisi mitään muuta merkitystä kuin sopimus avioliittoon menemisestä. (Paitsi tietysti se sanakirjan esimerkki yritysfuusiosta, mutta jtäetään se nyt huomioimatta.)
Onhan se sopimus avioliittoon menemisestä tehty, kortti jätetään käyttämättä. Kielitoimistokaan ei kiellä tätä.
Pari sopii menevänsä naimisiin -> he ovat kihloissa. Ennen avioitumista pari päättää, että he eivät menekään naimisiin -> kihlaus on purkautunut. Jos pari jatkaa yhdessä ja he ovat kihlautumisensa merkiksi hankkineet sormukset, niin ei se periaatteessa kenellekään kuulu, jos he edelleen käyttävät sormuksiaan. Kihlapari sanan varsinaisessa merkityksessä he vain eivät enää ole.
Pari sopii avioliiton esteiden tutkinnasta tarkoituksenaan mennä naimisiin -> he ovat kihloissa.
Pari sopii avioliiton esteiden tutkinnasta tietäen, että he eivät aio naimisiin -> he eivät ole kihloissa.
Tässä ei ole mitään tulkinnanvaraista.
Ja sitten on pari muuta tapaa hoitaa homma himaan.
Kuten?
Se nyt vaan on niin, että kun sovitaan naimisiinmenosta, ollaan kihloissa. Kun sovitaan että ei mennä naimisiin, ei olla kihloissa. Mitä muita vaihtoehtoja tälle on? Paitsi tietysti joku historiallisen hömpän "valehtelen suostuvani ja yritän saada miehen hengiltä ennen häitä" -tyyppinen juonikuvio, mutta sellaiset voi jättää reaalimaailmassa huomiotta.
Kyllä myös nuo tavat, jotka mainitsit. Sitten kihloihin mennään kun siitä sovitaan.
Ja silloin kun kihloihin menosta sovitaan... Arvaa mitä? Sovitaan, että mennään naimisiin. Tadaa!
Kiitos, mutta mä oon jo.
No sehän on kiva. Mutta miten se liittyy kihlauksen määritelmään?
Sä kosit?
Huomaan, että argumenttisi alkavat loppua.
Eikö tää enää olekaan hauskaa? Voi pikkuista!
Ihan vaan tiedoksesi, täällä palstalla on muitakin, jos viittaat siis siihen kun aiemmin sanoin, että tää on räkätaudissa hauskaa hommaa. Onhan tää, mutta toi sun lainaama henkilö ei ole minä. Mä kävin syömässä iltapalaa ja joku on silti porskuttanut täällä ketjua eteenpäin. Sinä sen sijaan olet yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selitä mulle: miksi sana kihlaus on olemassa, jos se on sun mielestä plusmiinusnolla? Mikä järki on olla olemassa sana, joka ei loppujen lopuksi sitten tarkoita mitään, kun kerran kaikki merkitykset on ok?
Tässä on se homman ydin.
Samahan se tietysti, mitä itse kukin kihlauksella tarkoittaa, niin kauan kuin ei mene kihloihin. Ja sitten kun menee, se on muuten ihan sama, mutta kihlakumppanin kanssa olisi kyllä syytä selvittää, että kumpikin ymmärtää asian merkityksen varmasti samalla tavalla.
Ja sitten kun on joka puolelle ilmoitettu että me ollaan nyt kihloissa, ei kannata ottaa nokkiinsa, jos ja kun ihmiset rupeavat kyselemään, milloin aiotte pitää häät. Koska sillä tavoin useimmat kihlauksen edelleen ymmärtävät, että se on sopimus avioliittoon menemisestä.
Samoin kuin saahan sitä sanoa kissaansa koiraksi. Ketä se haittaa niin kauan kuin ei koeta myydä sitä kissaa jollekulle koirana, tai kutsu kylään kissa-allergikkoa ja selitä että ethän sinä koirille allerginen ole.
Teinikihloissa olijoiden kannattaa siis tiedostaa, että he käyttävät sanaa "kihlaus" kielenkäytön yleisten normien vastaisesti. Eikä silloin kannata kovin vakaumuksen syvällä rintaäänellä mennä julistamaan, että kyllä tämä meidän kihlaus on ihan yhtä oikea kuin teidänkin, jotka aiotte avioitua. Koska eihän kihlauksella mitään oikeaa merkitystä ole. Se on se, mitä yhteisö päättää sen olevan. Ette oikein voi väittää olevanne oikeasti kihloissa, jos useimmat ovat eri mieltä siitä, mitä kihloissa oleminen tarkoittaa.
Virhe on suunnilleen samaa astetta kuin kutsua enoaan sedäkseen, vaikka enohan se on. Ei kovin vakavaa yleensä, mutta voi aiheuttaa sekaannuksia ja kummastusta.
Tämä. Niin kauan kuin meidän yhteiskuntamme käsittää kihlauksen avioliittoon johtavana väliaikaisena tilana, niin nämä teinikihlaajat ovat valitettavasti alakynnessä. Ei kukaan heidän rakkauden tasoaan ole epäilemässä vaan sitä, että miksi ihmeessä he käyttävät sanoja kummallisesti yleisten normien vastaisesti. Vaikka kuinka jonkun mielestä laissa ja sanakirjassa on porsaanreikä ja kuinka "hehheh, kyllähän kihlaus voi olla sopimus myös avioliittoon menemättä jättämisestä" niin ei kannata silti ihmetellä miksi joku pitää näitä tällaisia vähän vajaina.
Minusta on oudompaa, että kuulette niistä vasta nyt, kun ne on kuitenkin olleet voimassa jo vuosikymmeniä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis hä? Ollaan kihloissa, ikinä ei oo häistä puhuttu tai niitä mietitty:D saas nyt nähdä, pitää ekaks pohtia, et mitenkä asiassa edetään. Veikkaan, että naimisiin ei mennä.
Ei sitä oo mikään pakko mennä naimisiin :) Avioliittohan on vaan vuosi vuodelta yhä turhempi instituutio. Mutta kihloissa te ette ole, jos ette ole sopineet menevänne naimisiin.
Onhan ne voineet sopia siitä naimisiinmenoa. Etteivät mene.
Niin? Ei se edelleenkään ole kihlaus, jos sopii ettei mene naimisiin. Kihlaus on kun sopii menevänsä naimisiin.
Koita nyt päättää mitä se kihlaus sitten loppujen lopuksi on. Niin, ei ole ihan yksioikoista.
Olen koko ajan sanonut että kihlaus on kun sopii menevänsä naimisiin. Jos viitsit ystävällisesti näyttää sen kohdan jossa olen väittänyt jotain muuta?
kihlaus oli sopimus naimisiinmenosta, eikö?
Kyllä, kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä. Ollaan kihloissa kun ollaan sovittu, että mennään naimisiin. Mikä tässä on niin epäselvää?
Ei mikään, tämä on täysin selvää. Toiset sopii naimisiinmenosta, etteivät menekään.
Silloin se ei ole kihlaus. Kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä. Miten vaikeaa on osata suomen kieltä? Avioliittoon meneminen tarkoittaa sitä että mennään avioliittoon.
Jos kihlaus olisi sopimus siitä, että avioliittoon ei mennä, niin se myös lukisi joka paikassa näin, myös siellä kielitoimiston sivulla.
Kyllä, kihlaus on sopimus avioliittoon menemisesestä, toiset sopii siitä erilailla kuin toiset.
Voihan sitä sopia että menee maanantaina tai ensi heinäkuussa tai että menee iloisesti tai että menee kuplivasti. Ei sillä ole väliä. Sen sijaan sillä on väliä että sopii menevänsä naimisiin, kuten tuo määritelmä sen sanoo: kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä, selkokielellä, kihlaus on sopimus siitä että mennään avioliittoon.
O-P-E-T-T-E-L-E S-U-O-M-E-N K-I-E-L-T-Ä.
Itseasiassa se lakipykälähän sanoi, että kaksi ihmistä, jotka ovat sopineet avioliitosta, ovat kihlautuneet. Missään ei kielletä kihlautumista ilman avioaikeita. Että opettelepa itse.
Lakipykälä sanoo näin: Kaksi henkilöä, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet.
Ja tässä linkki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234
Logiikallasi kihlautumisena voitaisiin pitää myös sitä, kun kosittava antaa rukkaset. Ts. pari sopii avioliitosta siten, että he eivät mene naimisiin.
Niin, että missä oli se kielto kihlautua ilman avioaikeita?
Entä missä oli se mahdollisuus kihlautua ilman avioaikeita? Toistuvista pyynnöistä huolimatta et ole pystynyt osoittamaan, että kihlaukselle olisi mitään muuta merkitystä kuin sopimus avioliittoon menemisestä. (Paitsi tietysti se sanakirjan esimerkki yritysfuusiosta, mutta jtäetään se nyt huomioimatta.)
Onhan se sopimus avioliittoon menemisestä tehty, kortti jätetään käyttämättä. Kielitoimistokaan ei kiellä tätä.
Pari sopii menevänsä naimisiin -> he ovat kihloissa. Ennen avioitumista pari päättää, että he eivät menekään naimisiin -> kihlaus on purkautunut. Jos pari jatkaa yhdessä ja he ovat kihlautumisensa merkiksi hankkineet sormukset, niin ei se periaatteessa kenellekään kuulu, jos he edelleen käyttävät sormuksiaan. Kihlapari sanan varsinaisessa merkityksessä he vain eivät enää ole.
Pari sopii avioliiton esteiden tutkinnasta tarkoituksenaan mennä naimisiin -> he ovat kihloissa.
Pari sopii avioliiton esteiden tutkinnasta tietäen, että he eivät aio naimisiin -> he eivät ole kihloissa.
Tässä ei ole mitään tulkinnanvaraista.
Ja sitten on pari muuta tapaa hoitaa homma himaan.
Kuten?
Se nyt vaan on niin, että kun sovitaan naimisiinmenosta, ollaan kihloissa. Kun sovitaan että ei mennä naimisiin, ei olla kihloissa. Mitä muita vaihtoehtoja tälle on? Paitsi tietysti joku historiallisen hömpän "valehtelen suostuvani ja yritän saada miehen hengiltä ennen häitä" -tyyppinen juonikuvio, mutta sellaiset voi jättää reaalimaailmassa huomiotta.
Kyllä myös nuo tavat, jotka mainitsit. Sitten kihloihin mennään kun siitä sovitaan.
Ja silloin kun kihloihin menosta sovitaan... Arvaa mitä? Sovitaan, että mennään naimisiin. Tadaa!
Kiitos, mutta mä oon jo.
No sehän on kiva. Mutta miten se liittyy kihlauksen määritelmään?
Sä kosit?
Huomaan, että argumenttisi alkavat loppua.
Eikö tää enää olekaan hauskaa? Voi pikkuista!
Ihan vaan tiedoksesi, täällä palstalla on muitakin, jos viittaat siis siihen kun aiemmin sanoin, että tää on räkätaudissa hauskaa hommaa. Onhan tää, mutta toi sun lainaama henkilö ei ole minä. Mä kävin syömässä iltapalaa ja joku on silti porskuttanut täällä ketjua eteenpäin. Sinä sen sijaan olet yksin.
Vain pelkästään tässä viestissä, jota lainasit on ollut lukuisia vastaajia, mutta ei mitään jatkakaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis hä? Ollaan kihloissa, ikinä ei oo häistä puhuttu tai niitä mietitty:D saas nyt nähdä, pitää ekaks pohtia, et mitenkä asiassa edetään. Veikkaan, että naimisiin ei mennä.
Ei sitä oo mikään pakko mennä naimisiin :) Avioliittohan on vaan vuosi vuodelta yhä turhempi instituutio. Mutta kihloissa te ette ole, jos ette ole sopineet menevänne naimisiin.
Onhan ne voineet sopia siitä naimisiinmenoa. Etteivät mene.
Niin? Ei se edelleenkään ole kihlaus, jos sopii ettei mene naimisiin. Kihlaus on kun sopii menevänsä naimisiin.
Koita nyt päättää mitä se kihlaus sitten loppujen lopuksi on. Niin, ei ole ihan yksioikoista.
Olen koko ajan sanonut että kihlaus on kun sopii menevänsä naimisiin. Jos viitsit ystävällisesti näyttää sen kohdan jossa olen väittänyt jotain muuta?
kihlaus oli sopimus naimisiinmenosta, eikö?
Kyllä, kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä. Ollaan kihloissa kun ollaan sovittu, että mennään naimisiin. Mikä tässä on niin epäselvää?
Ei mikään, tämä on täysin selvää. Toiset sopii naimisiinmenosta, etteivät menekään.
Silloin se ei ole kihlaus. Kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä. Miten vaikeaa on osata suomen kieltä? Avioliittoon meneminen tarkoittaa sitä että mennään avioliittoon.
Jos kihlaus olisi sopimus siitä, että avioliittoon ei mennä, niin se myös lukisi joka paikassa näin, myös siellä kielitoimiston sivulla.
Kyllä, kihlaus on sopimus avioliittoon menemisesestä, toiset sopii siitä erilailla kuin toiset.
Voihan sitä sopia että menee maanantaina tai ensi heinäkuussa tai että menee iloisesti tai että menee kuplivasti. Ei sillä ole väliä. Sen sijaan sillä on väliä että sopii menevänsä naimisiin, kuten tuo määritelmä sen sanoo: kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä, selkokielellä, kihlaus on sopimus siitä että mennään avioliittoon.
O-P-E-T-T-E-L-E S-U-O-M-E-N K-I-E-L-T-Ä.
Itseasiassa se lakipykälähän sanoi, että kaksi ihmistä, jotka ovat sopineet avioliitosta, ovat kihlautuneet. Missään ei kielletä kihlautumista ilman avioaikeita. Että opettelepa itse.
Lakipykälä sanoo näin: Kaksi henkilöä, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet.
Ja tässä linkki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234
Logiikallasi kihlautumisena voitaisiin pitää myös sitä, kun kosittava antaa rukkaset. Ts. pari sopii avioliitosta siten, että he eivät mene naimisiin.
Niin, että missä oli se kielto kihlautua ilman avioaikeita?
Entä missä oli se mahdollisuus kihlautua ilman avioaikeita? Toistuvista pyynnöistä huolimatta et ole pystynyt osoittamaan, että kihlaukselle olisi mitään muuta merkitystä kuin sopimus avioliittoon menemisestä. (Paitsi tietysti se sanakirjan esimerkki yritysfuusiosta, mutta jtäetään se nyt huomioimatta.)
Onhan se sopimus avioliittoon menemisestä tehty, kortti jätetään käyttämättä. Kielitoimistokaan ei kiellä tätä.
Pari sopii menevänsä naimisiin -> he ovat kihloissa. Ennen avioitumista pari päättää, että he eivät menekään naimisiin -> kihlaus on purkautunut. Jos pari jatkaa yhdessä ja he ovat kihlautumisensa merkiksi hankkineet sormukset, niin ei se periaatteessa kenellekään kuulu, jos he edelleen käyttävät sormuksiaan. Kihlapari sanan varsinaisessa merkityksessä he vain eivät enää ole.
Pari sopii avioliiton esteiden tutkinnasta tarkoituksenaan mennä naimisiin -> he ovat kihloissa.
Pari sopii avioliiton esteiden tutkinnasta tietäen, että he eivät aio naimisiin -> he eivät ole kihloissa.
Tässä ei ole mitään tulkinnanvaraista.
Ja sitten on pari muuta tapaa hoitaa homma himaan.
Kuten?
Se nyt vaan on niin, että kun sovitaan naimisiinmenosta, ollaan kihloissa. Kun sovitaan että ei mennä naimisiin, ei olla kihloissa. Mitä muita vaihtoehtoja tälle on? Paitsi tietysti joku historiallisen hömpän "valehtelen suostuvani ja yritän saada miehen hengiltä ennen häitä" -tyyppinen juonikuvio, mutta sellaiset voi jättää reaalimaailmassa huomiotta.
Kyllä myös nuo tavat, jotka mainitsit. Sitten kihloihin mennään kun siitä sovitaan.
Ja silloin kun kihloihin menosta sovitaan... Arvaa mitä? Sovitaan, että mennään naimisiin. Tadaa!
Kiitos, mutta mä oon jo.
No sehän on kiva. Mutta miten se liittyy kihlauksen määritelmään?
Sä kosit?
Huomaan, että argumenttisi alkavat loppua.
Eikö tää enää olekaan hauskaa? Voi pikkuista!
Ihan vaan tiedoksesi, täällä palstalla on muitakin, jos viittaat siis siihen kun aiemmin sanoin, että tää on räkätaudissa hauskaa hommaa. Onhan tää, mutta toi sun lainaama henkilö ei ole minä. Mä kävin syömässä iltapalaa ja joku on silti porskuttanut täällä ketjua eteenpäin. Sinä sen sijaan olet yksin.
Kaikki kaks?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selitä mulle: miksi sana kihlaus on olemassa, jos se on sun mielestä plusmiinusnolla? Mikä järki on olla olemassa sana, joka ei loppujen lopuksi sitten tarkoita mitään, kun kerran kaikki merkitykset on ok?
Tässä on se homman ydin.
Samahan se tietysti, mitä itse kukin kihlauksella tarkoittaa, niin kauan kuin ei mene kihloihin. Ja sitten kun menee, se on muuten ihan sama, mutta kihlakumppanin kanssa olisi kyllä syytä selvittää, että kumpikin ymmärtää asian merkityksen varmasti samalla tavalla.
Ja sitten kun on joka puolelle ilmoitettu että me ollaan nyt kihloissa, ei kannata ottaa nokkiinsa, jos ja kun ihmiset rupeavat kyselemään, milloin aiotte pitää häät. Koska sillä tavoin useimmat kihlauksen edelleen ymmärtävät, että se on sopimus avioliittoon menemisestä.
Samoin kuin saahan sitä sanoa kissaansa koiraksi. Ketä se haittaa niin kauan kuin ei koeta myydä sitä kissaa jollekulle koirana, tai kutsu kylään kissa-allergikkoa ja selitä että ethän sinä koirille allerginen ole.
Teinikihloissa olijoiden kannattaa siis tiedostaa, että he käyttävät sanaa "kihlaus" kielenkäytön yleisten normien vastaisesti. Eikä silloin kannata kovin vakaumuksen syvällä rintaäänellä mennä julistamaan, että kyllä tämä meidän kihlaus on ihan yhtä oikea kuin teidänkin, jotka aiotte avioitua. Koska eihän kihlauksella mitään oikeaa merkitystä ole. Se on se, mitä yhteisö päättää sen olevan. Ette oikein voi väittää olevanne oikeasti kihloissa, jos useimmat ovat eri mieltä siitä, mitä kihloissa oleminen tarkoittaa.
Virhe on suunnilleen samaa astetta kuin kutsua enoaan sedäkseen, vaikka enohan se on. Ei kovin vakavaa yleensä, mutta voi aiheuttaa sekaannuksia ja kummastusta.
Tämä. Niin kauan kuin meidän yhteiskuntamme käsittää kihlauksen avioliittoon johtavana väliaikaisena tilana, niin nämä teinikihlaajat ovat valitettavasti alakynnessä. Ei kukaan heidän rakkauden tasoaan ole epäilemässä vaan sitä, että miksi ihmeessä he käyttävät sanoja kummallisesti yleisten normien vastaisesti. Vaikka kuinka jonkun mielestä laissa ja sanakirjassa on porsaanreikä ja kuinka "hehheh, kyllähän kihlaus voi olla sopimus myös avioliittoon menemättä jättämisestä" niin ei kannata silti ihmetellä miksi joku pitää näitä tällaisia vähän vajaina.
Minusta on oudompaa, että kuulette niistä vasta nyt, kun ne on kuitenkin olleet voimassa jo vuosikymmeniä.
Mikä on ollut voimassa? :D Kuulostaa ihan joltain viralliselta asetukselta..
Mut joo, ei, oon elämäni ensimmäisen kerran törmännyt tähän ilmiöön viime kesänä kun serkku meni kihloihin ja onnittelin ja kysyin hääpäivää, ja hän oli ihan äimän käkenä. Ja mulla on sentään iso tuttavapiiri. Tosin mä asun vihervassarisuvakkikuplassa että ehkä se johtuu siitä.. kun siis toi mun serkku on semmonen stereotyyppinen elämäm koululainen, joka kannattaa rasismia ja odinin sotureita (tämäkin selvisi mulle vasta viime syksynä, jonka jälkeen en ole pitänyt enää sitäkään vähää yhteyttä mitä ennen), joten mulle tuli tietenkin automaattisesti sellainen fiilis että hetkinen.. sehän käy aika hyvin järkeen, että jos vähemmän koulutetut kannattaa rasismia (koska ne on vähemmän koulutettuja) niin sehän on aika loogista ettei ne tiedä mitä kihlauskaan tarkoittaa. Mutta en halua tietenkään yleistää. Sun lähipiirissä on näköjään toisin.
Sen kuitenkin tiedän, että koko Suomen ja maailman mittakaavassa kihlat on edelleen yleisen normin mukaisesti avioliittoon johtava välivaihe. Musta tuntuu että nää teinikihlat on joku suomalainen juttu, esim. Yhdysvalloissa asuessani (melkein koko vuoden 2015), kukaan ei ollut kuullutkaan kihloista ilman avioliittoa, kun kerroin kaikille mun amerikkalaisille tuttaville tästä mun serkusta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä. Niin kauan kuin meidän yhteiskuntamme käsittää kihlauksen avioliittoon johtavana väliaikaisena tilana, niin nämä teinikihlaajat ovat valitettavasti alakynnessä. Ei kukaan heidän rakkauden tasoaan ole epäilemässä vaan sitä, että miksi ihmeessä he käyttävät sanoja kummallisesti yleisten normien vastaisesti. Vaikka kuinka jonkun mielestä laissa ja sanakirjassa on porsaanreikä ja kuinka "hehheh, kyllähän kihlaus voi olla sopimus myös avioliittoon menemättä jättämisestä" niin ei kannata silti ihmetellä miksi joku pitää näitä tällaisia vähän vajaina.
Minusta on oudompaa, että kuulette niistä vasta nyt, kun ne on kuitenkin olleet voimassa jo vuosikymmeniä.
Mistä niistä? Yleisistä normeistako?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis hä? Ollaan kihloissa, ikinä ei oo häistä puhuttu tai niitä mietitty:D saas nyt nähdä, pitää ekaks pohtia, et mitenkä asiassa edetään. Veikkaan, että naimisiin ei mennä.
Ei sitä oo mikään pakko mennä naimisiin :) Avioliittohan on vaan vuosi vuodelta yhä turhempi instituutio. Mutta kihloissa te ette ole, jos ette ole sopineet menevänne naimisiin.
Onhan ne voineet sopia siitä naimisiinmenoa. Etteivät mene.
Niin? Ei se edelleenkään ole kihlaus, jos sopii ettei mene naimisiin. Kihlaus on kun sopii menevänsä naimisiin.
Koita nyt päättää mitä se kihlaus sitten loppujen lopuksi on. Niin, ei ole ihan yksioikoista.
Olen koko ajan sanonut että kihlaus on kun sopii menevänsä naimisiin. Jos viitsit ystävällisesti näyttää sen kohdan jossa olen väittänyt jotain muuta?
kihlaus oli sopimus naimisiinmenosta, eikö?
Kyllä, kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä. Ollaan kihloissa kun ollaan sovittu, että mennään naimisiin. Mikä tässä on niin epäselvää?
Ei mikään, tämä on täysin selvää. Toiset sopii naimisiinmenosta, etteivät menekään.
Silloin se ei ole kihlaus. Kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä. Miten vaikeaa on osata suomen kieltä? Avioliittoon meneminen tarkoittaa sitä että mennään avioliittoon.
Jos kihlaus olisi sopimus siitä, että avioliittoon ei mennä, niin se myös lukisi joka paikassa näin, myös siellä kielitoimiston sivulla.
Kyllä, kihlaus on sopimus avioliittoon menemisesestä, toiset sopii siitä erilailla kuin toiset.
Voihan sitä sopia että menee maanantaina tai ensi heinäkuussa tai että menee iloisesti tai että menee kuplivasti. Ei sillä ole väliä. Sen sijaan sillä on väliä että sopii menevänsä naimisiin, kuten tuo määritelmä sen sanoo: kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä, selkokielellä, kihlaus on sopimus siitä että mennään avioliittoon.
O-P-E-T-T-E-L-E S-U-O-M-E-N K-I-E-L-T-Ä.
Itseasiassa se lakipykälähän sanoi, että kaksi ihmistä, jotka ovat sopineet avioliitosta, ovat kihlautuneet. Missään ei kielletä kihlautumista ilman avioaikeita. Että opettelepa itse.
Lakipykälä sanoo näin: Kaksi henkilöä, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet.
Ja tässä linkki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234
Logiikallasi kihlautumisena voitaisiin pitää myös sitä, kun kosittava antaa rukkaset. Ts. pari sopii avioliitosta siten, että he eivät mene naimisiin.
Niin, että missä oli se kielto kihlautua ilman avioaikeita?
Entä missä oli se mahdollisuus kihlautua ilman avioaikeita? Toistuvista pyynnöistä huolimatta et ole pystynyt osoittamaan, että kihlaukselle olisi mitään muuta merkitystä kuin sopimus avioliittoon menemisestä. (Paitsi tietysti se sanakirjan esimerkki yritysfuusiosta, mutta jtäetään se nyt huomioimatta.)
Onhan se sopimus avioliittoon menemisestä tehty, kortti jätetään käyttämättä. Kielitoimistokaan ei kiellä tätä.
Pari sopii menevänsä naimisiin -> he ovat kihloissa. Ennen avioitumista pari päättää, että he eivät menekään naimisiin -> kihlaus on purkautunut. Jos pari jatkaa yhdessä ja he ovat kihlautumisensa merkiksi hankkineet sormukset, niin ei se periaatteessa kenellekään kuulu, jos he edelleen käyttävät sormuksiaan. Kihlapari sanan varsinaisessa merkityksessä he vain eivät enää ole.
Pari sopii avioliiton esteiden tutkinnasta tarkoituksenaan mennä naimisiin -> he ovat kihloissa.
Pari sopii avioliiton esteiden tutkinnasta tietäen, että he eivät aio naimisiin -> he eivät ole kihloissa.
Tässä ei ole mitään tulkinnanvaraista.
Ja sitten on pari muuta tapaa hoitaa homma himaan.
Kuten?
Se nyt vaan on niin, että kun sovitaan naimisiinmenosta, ollaan kihloissa. Kun sovitaan että ei mennä naimisiin, ei olla kihloissa. Mitä muita vaihtoehtoja tälle on? Paitsi tietysti joku historiallisen hömpän "valehtelen suostuvani ja yritän saada miehen hengiltä ennen häitä" -tyyppinen juonikuvio, mutta sellaiset voi jättää reaalimaailmassa huomiotta.
Kyllä myös nuo tavat, jotka mainitsit. Sitten kihloihin mennään kun siitä sovitaan.
Ja silloin kun kihloihin menosta sovitaan... Arvaa mitä? Sovitaan, että mennään naimisiin. Tadaa!
Kiitos, mutta mä oon jo.
No sehän on kiva. Mutta miten se liittyy kihlauksen määritelmään?
Sä kosit?
Huomaan, että argumenttisi alkavat loppua.
Eikö tää enää olekaan hauskaa? Voi pikkuista!
Ihan vaan tiedoksesi, täällä palstalla on muitakin, jos viittaat siis siihen kun aiemmin sanoin, että tää on räkätaudissa hauskaa hommaa. Onhan tää, mutta toi sun lainaama henkilö ei ole minä. Mä kävin syömässä iltapalaa ja joku on silti porskuttanut täällä ketjua eteenpäin. Sinä sen sijaan olet yksin.
Kaikki kaks?
Mä oon käsittänyt, että tässä ketjussa on lukuisia oikean kihlauksen määritelmän puolustajia selkeiden faktojen ja perusteluiden kanssa ja sitten tämä yksi teinikihlojen puolesta puhuja jankkaamassa vailla yhtäkään faktaa ja järkevää perustetta + muutama muu yksittäinen teinikihlojen puolustaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis hä? Ollaan kihloissa, ikinä ei oo häistä puhuttu tai niitä mietitty:D saas nyt nähdä, pitää ekaks pohtia, et mitenkä asiassa edetään. Veikkaan, että naimisiin ei mennä.
Ei sitä oo mikään pakko mennä naimisiin :) Avioliittohan on vaan vuosi vuodelta yhä turhempi instituutio. Mutta kihloissa te ette ole, jos ette ole sopineet menevänne naimisiin.
Onhan ne voineet sopia siitä naimisiinmenoa. Etteivät mene.
Niin? Ei se edelleenkään ole kihlaus, jos sopii ettei mene naimisiin. Kihlaus on kun sopii menevänsä naimisiin.
Koita nyt päättää mitä se kihlaus sitten loppujen lopuksi on. Niin, ei ole ihan yksioikoista.
Olen koko ajan sanonut että kihlaus on kun sopii menevänsä naimisiin. Jos viitsit ystävällisesti näyttää sen kohdan jossa olen väittänyt jotain muuta?
kihlaus oli sopimus naimisiinmenosta, eikö?
Kyllä, kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä. Ollaan kihloissa kun ollaan sovittu, että mennään naimisiin. Mikä tässä on niin epäselvää?
Ei mikään, tämä on täysin selvää. Toiset sopii naimisiinmenosta, etteivät menekään.
Silloin se ei ole kihlaus. Kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä. Miten vaikeaa on osata suomen kieltä? Avioliittoon meneminen tarkoittaa sitä että mennään avioliittoon.
Jos kihlaus olisi sopimus siitä, että avioliittoon ei mennä, niin se myös lukisi joka paikassa näin, myös siellä kielitoimiston sivulla.
Kyllä, kihlaus on sopimus avioliittoon menemisesestä, toiset sopii siitä erilailla kuin toiset.
Voihan sitä sopia että menee maanantaina tai ensi heinäkuussa tai että menee iloisesti tai että menee kuplivasti. Ei sillä ole väliä. Sen sijaan sillä on väliä että sopii menevänsä naimisiin, kuten tuo määritelmä sen sanoo: kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä, selkokielellä, kihlaus on sopimus siitä että mennään avioliittoon.
O-P-E-T-T-E-L-E S-U-O-M-E-N K-I-E-L-T-Ä.
Itseasiassa se lakipykälähän sanoi, että kaksi ihmistä, jotka ovat sopineet avioliitosta, ovat kihlautuneet. Missään ei kielletä kihlautumista ilman avioaikeita. Että opettelepa itse.
Lakipykälä sanoo näin: Kaksi henkilöä, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet.
Ja tässä linkki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234
Logiikallasi kihlautumisena voitaisiin pitää myös sitä, kun kosittava antaa rukkaset. Ts. pari sopii avioliitosta siten, että he eivät mene naimisiin.
Niin, että missä oli se kielto kihlautua ilman avioaikeita?
Entä missä oli se mahdollisuus kihlautua ilman avioaikeita? Toistuvista pyynnöistä huolimatta et ole pystynyt osoittamaan, että kihlaukselle olisi mitään muuta merkitystä kuin sopimus avioliittoon menemisestä. (Paitsi tietysti se sanakirjan esimerkki yritysfuusiosta, mutta jtäetään se nyt huomioimatta.)
Onhan se sopimus avioliittoon menemisestä tehty, kortti jätetään käyttämättä. Kielitoimistokaan ei kiellä tätä.
Pari sopii menevänsä naimisiin -> he ovat kihloissa. Ennen avioitumista pari päättää, että he eivät menekään naimisiin -> kihlaus on purkautunut. Jos pari jatkaa yhdessä ja he ovat kihlautumisensa merkiksi hankkineet sormukset, niin ei se periaatteessa kenellekään kuulu, jos he edelleen käyttävät sormuksiaan. Kihlapari sanan varsinaisessa merkityksessä he vain eivät enää ole.
Pari sopii avioliiton esteiden tutkinnasta tarkoituksenaan mennä naimisiin -> he ovat kihloissa.
Pari sopii avioliiton esteiden tutkinnasta tietäen, että he eivät aio naimisiin -> he eivät ole kihloissa.
Tässä ei ole mitään tulkinnanvaraista.
Ja sitten on pari muuta tapaa hoitaa homma himaan.
Kuten?
Se nyt vaan on niin, että kun sovitaan naimisiinmenosta, ollaan kihloissa. Kun sovitaan että ei mennä naimisiin, ei olla kihloissa. Mitä muita vaihtoehtoja tälle on? Paitsi tietysti joku historiallisen hömpän "valehtelen suostuvani ja yritän saada miehen hengiltä ennen häitä" -tyyppinen juonikuvio, mutta sellaiset voi jättää reaalimaailmassa huomiotta.
Kyllä myös nuo tavat, jotka mainitsit. Sitten kihloihin mennään kun siitä sovitaan.
Ja silloin kun kihloihin menosta sovitaan... Arvaa mitä? Sovitaan, että mennään naimisiin. Tadaa!
Kiitos, mutta mä oon jo.
No sehän on kiva. Mutta miten se liittyy kihlauksen määritelmään?
Sä kosit?
Huomaan, että argumenttisi alkavat loppua.
Eikö tää enää olekaan hauskaa? Voi pikkuista!
Ihan vaan tiedoksesi, täällä palstalla on muitakin, jos viittaat siis siihen kun aiemmin sanoin, että tää on räkätaudissa hauskaa hommaa. Onhan tää, mutta toi sun lainaama henkilö ei ole minä. Mä kävin syömässä iltapalaa ja joku on silti porskuttanut täällä ketjua eteenpäin. Sinä sen sijaan olet yksin.
Kaikki kaks?
Mä oon käsittänyt, että tässä ketjussa on lukuisia oikean kihlauksen määritelmän puolustajia selkeiden faktojen ja perusteluiden kanssa ja sitten tämä yksi teinikihlojen puolesta puhuja jankkaamassa vailla yhtäkään faktaa ja järkevää perustetta + muutama muu yksittäinen teinikihlojen puolustaja.
Jep, mulla on sama fiilis. Aina sillä välin kun kirjoittaa omaa sepustusta vastaukseksi, niin sillä välin jo monta muuta kihlauksen oikein ymmärtänyttä henkilöä on kirjoittanut omat vastauksensa. Aika nopealla tahdilla saa vastata jos vaan kaksi ihmistä vastailee :O
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis hä? Ollaan kihloissa, ikinä ei oo häistä puhuttu tai niitä mietitty:D saas nyt nähdä, pitää ekaks pohtia, et mitenkä asiassa edetään. Veikkaan, että naimisiin ei mennä.
Ei sitä oo mikään pakko mennä naimisiin :) Avioliittohan on vaan vuosi vuodelta yhä turhempi instituutio. Mutta kihloissa te ette ole, jos ette ole sopineet menevänne naimisiin.
Onhan ne voineet sopia siitä naimisiinmenoa. Etteivät mene.
Niin? Ei se edelleenkään ole kihlaus, jos sopii ettei mene naimisiin. Kihlaus on kun sopii menevänsä naimisiin.
Koita nyt päättää mitä se kihlaus sitten loppujen lopuksi on. Niin, ei ole ihan yksioikoista.
Olen koko ajan sanonut että kihlaus on kun sopii menevänsä naimisiin. Jos viitsit ystävällisesti näyttää sen kohdan jossa olen väittänyt jotain muuta?
kihlaus oli sopimus naimisiinmenosta, eikö?
Kyllä, kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä. Ollaan kihloissa kun ollaan sovittu, että mennään naimisiin. Mikä tässä on niin epäselvää?
Ei mikään, tämä on täysin selvää. Toiset sopii naimisiinmenosta, etteivät menekään.
Silloin se ei ole kihlaus. Kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä. Miten vaikeaa on osata suomen kieltä? Avioliittoon meneminen tarkoittaa sitä että mennään avioliittoon.
Jos kihlaus olisi sopimus siitä, että avioliittoon ei mennä, niin se myös lukisi joka paikassa näin, myös siellä kielitoimiston sivulla.
Kyllä, kihlaus on sopimus avioliittoon menemisesestä, toiset sopii siitä erilailla kuin toiset.
Voihan sitä sopia että menee maanantaina tai ensi heinäkuussa tai että menee iloisesti tai että menee kuplivasti. Ei sillä ole väliä. Sen sijaan sillä on väliä että sopii menevänsä naimisiin, kuten tuo määritelmä sen sanoo: kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä, selkokielellä, kihlaus on sopimus siitä että mennään avioliittoon.
O-P-E-T-T-E-L-E S-U-O-M-E-N K-I-E-L-T-Ä.
Itseasiassa se lakipykälähän sanoi, että kaksi ihmistä, jotka ovat sopineet avioliitosta, ovat kihlautuneet. Missään ei kielletä kihlautumista ilman avioaikeita. Että opettelepa itse.
Lakipykälä sanoo näin: Kaksi henkilöä, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet.
Ja tässä linkki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234
Logiikallasi kihlautumisena voitaisiin pitää myös sitä, kun kosittava antaa rukkaset. Ts. pari sopii avioliitosta siten, että he eivät mene naimisiin.
Niin, että missä oli se kielto kihlautua ilman avioaikeita?
Entä missä oli se mahdollisuus kihlautua ilman avioaikeita? Toistuvista pyynnöistä huolimatta et ole pystynyt osoittamaan, että kihlaukselle olisi mitään muuta merkitystä kuin sopimus avioliittoon menemisestä. (Paitsi tietysti se sanakirjan esimerkki yritysfuusiosta, mutta jtäetään se nyt huomioimatta.)
Onhan se sopimus avioliittoon menemisestä tehty, kortti jätetään käyttämättä. Kielitoimistokaan ei kiellä tätä.
Pari sopii menevänsä naimisiin -> he ovat kihloissa. Ennen avioitumista pari päättää, että he eivät menekään naimisiin -> kihlaus on purkautunut. Jos pari jatkaa yhdessä ja he ovat kihlautumisensa merkiksi hankkineet sormukset, niin ei se periaatteessa kenellekään kuulu, jos he edelleen käyttävät sormuksiaan. Kihlapari sanan varsinaisessa merkityksessä he vain eivät enää ole.
Pari sopii avioliiton esteiden tutkinnasta tarkoituksenaan mennä naimisiin -> he ovat kihloissa.
Pari sopii avioliiton esteiden tutkinnasta tietäen, että he eivät aio naimisiin -> he eivät ole kihloissa.
Tässä ei ole mitään tulkinnanvaraista.
Ja sitten on pari muuta tapaa hoitaa homma himaan.
Kuten?
Se nyt vaan on niin, että kun sovitaan naimisiinmenosta, ollaan kihloissa. Kun sovitaan että ei mennä naimisiin, ei olla kihloissa. Mitä muita vaihtoehtoja tälle on? Paitsi tietysti joku historiallisen hömpän "valehtelen suostuvani ja yritän saada miehen hengiltä ennen häitä" -tyyppinen juonikuvio, mutta sellaiset voi jättää reaalimaailmassa huomiotta.
Kyllä myös nuo tavat, jotka mainitsit. Sitten kihloihin mennään kun siitä sovitaan.
Ja silloin kun kihloihin menosta sovitaan... Arvaa mitä? Sovitaan, että mennään naimisiin. Tadaa!
Kiitos, mutta mä oon jo.
No sehän on kiva. Mutta miten se liittyy kihlauksen määritelmään?
Sä kosit?
Huomaan, että argumenttisi alkavat loppua.
Eikö tää enää olekaan hauskaa? Voi pikkuista!
Ihan vaan tiedoksesi, täällä palstalla on muitakin, jos viittaat siis siihen kun aiemmin sanoin, että tää on räkätaudissa hauskaa hommaa. Onhan tää, mutta toi sun lainaama henkilö ei ole minä. Mä kävin syömässä iltapalaa ja joku on silti porskuttanut täällä ketjua eteenpäin. Sinä sen sijaan olet yksin.
Kaikki kaks?
Mä oon käsittänyt, että tässä ketjussa on lukuisia oikean kihlauksen määritelmän puolustajia selkeiden faktojen ja perusteluiden kanssa ja sitten tämä yksi teinikihlojen puolesta puhuja jankkaamassa vailla yhtäkään faktaa ja järkevää perustetta + muutama muu yksittäinen teinikihlojen puolustaja.
Jep, mulla on sama fiilis. Aina sillä välin kun kirjoittaa omaa sepustusta vastaukseksi, niin sillä välin jo monta muuta kihlauksen oikein ymmärtänyttä henkilöä on kirjoittanut omat vastauksensa. Aika nopealla tahdilla saa vastata jos vaan kaksi ihmistä vastailee :O
Tai toisinpäin. Sopii kyllä kumpaankin puoleen. Mutta sivumäärä kyllä kertoo omaa mieltänsä 😎
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis hä? Ollaan kihloissa, ikinä ei oo häistä puhuttu tai niitä mietitty:D saas nyt nähdä, pitää ekaks pohtia, et mitenkä asiassa edetään. Veikkaan, että naimisiin ei mennä.
Ei sitä oo mikään pakko mennä naimisiin :) Avioliittohan on vaan vuosi vuodelta yhä turhempi instituutio. Mutta kihloissa te ette ole, jos ette ole sopineet menevänne naimisiin.
Onhan ne voineet sopia siitä naimisiinmenoa. Etteivät mene.
Niin? Ei se edelleenkään ole kihlaus, jos sopii ettei mene naimisiin. Kihlaus on kun sopii menevänsä naimisiin.
Koita nyt päättää mitä se kihlaus sitten loppujen lopuksi on. Niin, ei ole ihan yksioikoista.
Olen koko ajan sanonut että kihlaus on kun sopii menevänsä naimisiin. Jos viitsit ystävällisesti näyttää sen kohdan jossa olen väittänyt jotain muuta?
kihlaus oli sopimus naimisiinmenosta, eikö?
Kyllä, kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä. Ollaan kihloissa kun ollaan sovittu, että mennään naimisiin. Mikä tässä on niin epäselvää?
Ei mikään, tämä on täysin selvää. Toiset sopii naimisiinmenosta, etteivät menekään.
Silloin se ei ole kihlaus. Kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä. Miten vaikeaa on osata suomen kieltä? Avioliittoon meneminen tarkoittaa sitä että mennään avioliittoon.
Jos kihlaus olisi sopimus siitä, että avioliittoon ei mennä, niin se myös lukisi joka paikassa näin, myös siellä kielitoimiston sivulla.
Kyllä, kihlaus on sopimus avioliittoon menemisesestä, toiset sopii siitä erilailla kuin toiset.
Voihan sitä sopia että menee maanantaina tai ensi heinäkuussa tai että menee iloisesti tai että menee kuplivasti. Ei sillä ole väliä. Sen sijaan sillä on väliä että sopii menevänsä naimisiin, kuten tuo määritelmä sen sanoo: kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä, selkokielellä, kihlaus on sopimus siitä että mennään avioliittoon.
O-P-E-T-T-E-L-E S-U-O-M-E-N K-I-E-L-T-Ä.
Itseasiassa se lakipykälähän sanoi, että kaksi ihmistä, jotka ovat sopineet avioliitosta, ovat kihlautuneet. Missään ei kielletä kihlautumista ilman avioaikeita. Että opettelepa itse.
Lakipykälä sanoo näin: Kaksi henkilöä, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet.
Ja tässä linkki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234
Logiikallasi kihlautumisena voitaisiin pitää myös sitä, kun kosittava antaa rukkaset. Ts. pari sopii avioliitosta siten, että he eivät mene naimisiin.
Niin, että missä oli se kielto kihlautua ilman avioaikeita?
Entä missä oli se mahdollisuus kihlautua ilman avioaikeita? Toistuvista pyynnöistä huolimatta et ole pystynyt osoittamaan, että kihlaukselle olisi mitään muuta merkitystä kuin sopimus avioliittoon menemisestä. (Paitsi tietysti se sanakirjan esimerkki yritysfuusiosta, mutta jtäetään se nyt huomioimatta.)
Onhan se sopimus avioliittoon menemisestä tehty, kortti jätetään käyttämättä. Kielitoimistokaan ei kiellä tätä.
Pari sopii menevänsä naimisiin -> he ovat kihloissa. Ennen avioitumista pari päättää, että he eivät menekään naimisiin -> kihlaus on purkautunut. Jos pari jatkaa yhdessä ja he ovat kihlautumisensa merkiksi hankkineet sormukset, niin ei se periaatteessa kenellekään kuulu, jos he edelleen käyttävät sormuksiaan. Kihlapari sanan varsinaisessa merkityksessä he vain eivät enää ole.
Pari sopii avioliiton esteiden tutkinnasta tarkoituksenaan mennä naimisiin -> he ovat kihloissa.
Pari sopii avioliiton esteiden tutkinnasta tietäen, että he eivät aio naimisiin -> he eivät ole kihloissa.
Tässä ei ole mitään tulkinnanvaraista.
Ja sitten on pari muuta tapaa hoitaa homma himaan.
Kuten?
Se nyt vaan on niin, että kun sovitaan naimisiinmenosta, ollaan kihloissa. Kun sovitaan että ei mennä naimisiin, ei olla kihloissa. Mitä muita vaihtoehtoja tälle on? Paitsi tietysti joku historiallisen hömpän "valehtelen suostuvani ja yritän saada miehen hengiltä ennen häitä" -tyyppinen juonikuvio, mutta sellaiset voi jättää reaalimaailmassa huomiotta.
Kyllä myös nuo tavat, jotka mainitsit. Sitten kihloihin mennään kun siitä sovitaan.
Ja silloin kun kihloihin menosta sovitaan... Arvaa mitä? Sovitaan, että mennään naimisiin. Tadaa!
Kiitos, mutta mä oon jo.
No sehän on kiva. Mutta miten se liittyy kihlauksen määritelmään?
Sä kosit?
Huomaan, että argumenttisi alkavat loppua.
Eikö tää enää olekaan hauskaa? Voi pikkuista!
Ihan vaan tiedoksesi, täällä palstalla on muitakin, jos viittaat siis siihen kun aiemmin sanoin, että tää on räkätaudissa hauskaa hommaa. Onhan tää, mutta toi sun lainaama henkilö ei ole minä. Mä kävin syömässä iltapalaa ja joku on silti porskuttanut täällä ketjua eteenpäin. Sinä sen sijaan olet yksin.
Kaikki kaks?
Mä oon käsittänyt, että tässä ketjussa on lukuisia oikean kihlauksen määritelmän puolustajia selkeiden faktojen ja perusteluiden kanssa ja sitten tämä yksi teinikihlojen puolesta puhuja jankkaamassa vailla yhtäkään faktaa ja järkevää perustetta + muutama muu yksittäinen teinikihlojen puolustaja.
Jep, mulla on sama fiilis. Aina sillä välin kun kirjoittaa omaa sepustusta vastaukseksi, niin sillä välin jo monta muuta kihlauksen oikein ymmärtänyttä henkilöä on kirjoittanut omat vastauksensa. Aika nopealla tahdilla saa vastata jos vaan kaksi ihmistä vastailee :O
Tai toisinpäin. Sopii kyllä kumpaankin puoleen. Mutta sivumäärä kyllä kertoo omaa mieltänsä 😎
Kertoa omaa mieltänsä? Sulla ei todellakaan oo suomen kieli hallussa...
Näitä tämmöisiä ketjuja on aina silloin tällöin, kun joku tuskailee miehensä haluttomuutta sitoutua ja mennä naimisiin ja sitten ei ymmärretä mitä kihlautuminen tarkoittaa. Mutta tämä on ollut kautta aikojen huvittavin ketju, mihin olen ikinä törmännyt. Käsittämätöntä, miten joku jaksaa jankata loputtomiin vastaan itsestäänselvään ja yleisesti tiedettyyn ja virallisesti määriteltyyn asiaan ja vaikka sitä hänelle selitetään ja opetetaan yhä uudestaan ja uudestaan kuin lapselle aakkosia kädestä pitäen.
Se että teinit ja aikuisetkin leikkivät olevansa kihloissa vailla sen oikeaa tarkoitusta, ei muuta asiaa kihlauksen viralliseksi ja oikeaksi määritelmäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis hä? Ollaan kihloissa, ikinä ei oo häistä puhuttu tai niitä mietitty:D saas nyt nähdä, pitää ekaks pohtia, et mitenkä asiassa edetään. Veikkaan, että naimisiin ei mennä.
Ei sitä oo mikään pakko mennä naimisiin :) Avioliittohan on vaan vuosi vuodelta yhä turhempi instituutio. Mutta kihloissa te ette ole, jos ette ole sopineet menevänne naimisiin.
Onhan ne voineet sopia siitä naimisiinmenoa. Etteivät mene.
Niin? Ei se edelleenkään ole kihlaus, jos sopii ettei mene naimisiin. Kihlaus on kun sopii menevänsä naimisiin.
Koita nyt päättää mitä se kihlaus sitten loppujen lopuksi on. Niin, ei ole ihan yksioikoista.
Olen koko ajan sanonut että kihlaus on kun sopii menevänsä naimisiin. Jos viitsit ystävällisesti näyttää sen kohdan jossa olen väittänyt jotain muuta?
kihlaus oli sopimus naimisiinmenosta, eikö?
Kyllä, kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä. Ollaan kihloissa kun ollaan sovittu, että mennään naimisiin. Mikä tässä on niin epäselvää?
Ei mikään, tämä on täysin selvää. Toiset sopii naimisiinmenosta, etteivät menekään.
Silloin se ei ole kihlaus. Kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä. Miten vaikeaa on osata suomen kieltä? Avioliittoon meneminen tarkoittaa sitä että mennään avioliittoon.
Jos kihlaus olisi sopimus siitä, että avioliittoon ei mennä, niin se myös lukisi joka paikassa näin, myös siellä kielitoimiston sivulla.
Kyllä, kihlaus on sopimus avioliittoon menemisesestä, toiset sopii siitä erilailla kuin toiset.
Voihan sitä sopia että menee maanantaina tai ensi heinäkuussa tai että menee iloisesti tai että menee kuplivasti. Ei sillä ole väliä. Sen sijaan sillä on väliä että sopii menevänsä naimisiin, kuten tuo määritelmä sen sanoo: kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä, selkokielellä, kihlaus on sopimus siitä että mennään avioliittoon.
O-P-E-T-T-E-L-E S-U-O-M-E-N K-I-E-L-T-Ä.
Itseasiassa se lakipykälähän sanoi, että kaksi ihmistä, jotka ovat sopineet avioliitosta, ovat kihlautuneet. Missään ei kielletä kihlautumista ilman avioaikeita. Että opettelepa itse.
Lakipykälä sanoo näin: Kaksi henkilöä, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet.
Ja tässä linkki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234
Logiikallasi kihlautumisena voitaisiin pitää myös sitä, kun kosittava antaa rukkaset. Ts. pari sopii avioliitosta siten, että he eivät mene naimisiin.
Niin, että missä oli se kielto kihlautua ilman avioaikeita?
Entä missä oli se mahdollisuus kihlautua ilman avioaikeita? Toistuvista pyynnöistä huolimatta et ole pystynyt osoittamaan, että kihlaukselle olisi mitään muuta merkitystä kuin sopimus avioliittoon menemisestä. (Paitsi tietysti se sanakirjan esimerkki yritysfuusiosta, mutta jtäetään se nyt huomioimatta.)
Onhan se sopimus avioliittoon menemisestä tehty, kortti jätetään käyttämättä. Kielitoimistokaan ei kiellä tätä.
Pari sopii menevänsä naimisiin -> he ovat kihloissa. Ennen avioitumista pari päättää, että he eivät menekään naimisiin -> kihlaus on purkautunut. Jos pari jatkaa yhdessä ja he ovat kihlautumisensa merkiksi hankkineet sormukset, niin ei se periaatteessa kenellekään kuulu, jos he edelleen käyttävät sormuksiaan. Kihlapari sanan varsinaisessa merkityksessä he vain eivät enää ole.
Pari sopii avioliiton esteiden tutkinnasta tarkoituksenaan mennä naimisiin -> he ovat kihloissa.
Pari sopii avioliiton esteiden tutkinnasta tietäen, että he eivät aio naimisiin -> he eivät ole kihloissa.
Tässä ei ole mitään tulkinnanvaraista.
Ja sitten on pari muuta tapaa hoitaa homma himaan.
Kuten?
Se nyt vaan on niin, että kun sovitaan naimisiinmenosta, ollaan kihloissa. Kun sovitaan että ei mennä naimisiin, ei olla kihloissa. Mitä muita vaihtoehtoja tälle on? Paitsi tietysti joku historiallisen hömpän "valehtelen suostuvani ja yritän saada miehen hengiltä ennen häitä" -tyyppinen juonikuvio, mutta sellaiset voi jättää reaalimaailmassa huomiotta.
Kyllä myös nuo tavat, jotka mainitsit. Sitten kihloihin mennään kun siitä sovitaan.
Ja silloin kun kihloihin menosta sovitaan... Arvaa mitä? Sovitaan, että mennään naimisiin. Tadaa!
Kiitos, mutta mä oon jo.
No sehän on kiva. Mutta miten se liittyy kihlauksen määritelmään?
Sä kosit?
Huomaan, että argumenttisi alkavat loppua.
Eikö tää enää olekaan hauskaa? Voi pikkuista!
Ihan vaan tiedoksesi, täällä palstalla on muitakin, jos viittaat siis siihen kun aiemmin sanoin, että tää on räkätaudissa hauskaa hommaa. Onhan tää, mutta toi sun lainaama henkilö ei ole minä. Mä kävin syömässä iltapalaa ja joku on silti porskuttanut täällä ketjua eteenpäin. Sinä sen sijaan olet yksin.
Kaikki kaks?
Mä oon käsittänyt, että tässä ketjussa on lukuisia oikean kihlauksen määritelmän puolustajia selkeiden faktojen ja perusteluiden kanssa ja sitten tämä yksi teinikihlojen puolesta puhuja jankkaamassa vailla yhtäkään faktaa ja järkevää perustetta + muutama muu yksittäinen teinikihlojen puolustaja.
Jep, mulla on sama fiilis. Aina sillä välin kun kirjoittaa omaa sepustusta vastaukseksi, niin sillä välin jo monta muuta kihlauksen oikein ymmärtänyttä henkilöä on kirjoittanut omat vastauksensa. Aika nopealla tahdilla saa vastata jos vaan kaksi ihmistä vastailee :O
Tai toisinpäin. Sopii kyllä kumpaankin puoleen. Mutta sivumäärä kyllä kertoo omaa mieltänsä 😎
Kertoa omaa mieltänsä? Sulla ei todellakaan oo suomen kieli hallussa...
tai AC. Mut onhan se hyvä kun häviön hetkellä voi tarttua oljenkorsiin, ennen hukkumistaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis hä? Ollaan kihloissa, ikinä ei oo häistä puhuttu tai niitä mietitty:D saas nyt nähdä, pitää ekaks pohtia, et mitenkä asiassa edetään. Veikkaan, että naimisiin ei mennä.
Ei sitä oo mikään pakko mennä naimisiin :) Avioliittohan on vaan vuosi vuodelta yhä turhempi instituutio. Mutta kihloissa te ette ole, jos ette ole sopineet menevänne naimisiin.
Onhan ne voineet sopia siitä naimisiinmenoa. Etteivät mene.
Niin? Ei se edelleenkään ole kihlaus, jos sopii ettei mene naimisiin. Kihlaus on kun sopii menevänsä naimisiin.
Koita nyt päättää mitä se kihlaus sitten loppujen lopuksi on. Niin, ei ole ihan yksioikoista.
Olen koko ajan sanonut että kihlaus on kun sopii menevänsä naimisiin. Jos viitsit ystävällisesti näyttää sen kohdan jossa olen väittänyt jotain muuta?
kihlaus oli sopimus naimisiinmenosta, eikö?
Kyllä, kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä. Ollaan kihloissa kun ollaan sovittu, että mennään naimisiin. Mikä tässä on niin epäselvää?
Ei mikään, tämä on täysin selvää. Toiset sopii naimisiinmenosta, etteivät menekään.
Silloin se ei ole kihlaus. Kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä. Miten vaikeaa on osata suomen kieltä? Avioliittoon meneminen tarkoittaa sitä että mennään avioliittoon.
Jos kihlaus olisi sopimus siitä, että avioliittoon ei mennä, niin se myös lukisi joka paikassa näin, myös siellä kielitoimiston sivulla.
Kyllä, kihlaus on sopimus avioliittoon menemisesestä, toiset sopii siitä erilailla kuin toiset.
Voihan sitä sopia että menee maanantaina tai ensi heinäkuussa tai että menee iloisesti tai että menee kuplivasti. Ei sillä ole väliä. Sen sijaan sillä on väliä että sopii menevänsä naimisiin, kuten tuo määritelmä sen sanoo: kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä, selkokielellä, kihlaus on sopimus siitä että mennään avioliittoon.
O-P-E-T-T-E-L-E S-U-O-M-E-N K-I-E-L-T-Ä.
Itseasiassa se lakipykälähän sanoi, että kaksi ihmistä, jotka ovat sopineet avioliitosta, ovat kihlautuneet. Missään ei kielletä kihlautumista ilman avioaikeita. Että opettelepa itse.
Lakipykälä sanoo näin: Kaksi henkilöä, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet.
Ja tässä linkki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234
Logiikallasi kihlautumisena voitaisiin pitää myös sitä, kun kosittava antaa rukkaset. Ts. pari sopii avioliitosta siten, että he eivät mene naimisiin.
Niin, että missä oli se kielto kihlautua ilman avioaikeita?
Entä missä oli se mahdollisuus kihlautua ilman avioaikeita? Toistuvista pyynnöistä huolimatta et ole pystynyt osoittamaan, että kihlaukselle olisi mitään muuta merkitystä kuin sopimus avioliittoon menemisestä. (Paitsi tietysti se sanakirjan esimerkki yritysfuusiosta, mutta jtäetään se nyt huomioimatta.)
Onhan se sopimus avioliittoon menemisestä tehty, kortti jätetään käyttämättä. Kielitoimistokaan ei kiellä tätä.
Pari sopii menevänsä naimisiin -> he ovat kihloissa. Ennen avioitumista pari päättää, että he eivät menekään naimisiin -> kihlaus on purkautunut. Jos pari jatkaa yhdessä ja he ovat kihlautumisensa merkiksi hankkineet sormukset, niin ei se periaatteessa kenellekään kuulu, jos he edelleen käyttävät sormuksiaan. Kihlapari sanan varsinaisessa merkityksessä he vain eivät enää ole.
Pari sopii avioliiton esteiden tutkinnasta tarkoituksenaan mennä naimisiin -> he ovat kihloissa.
Pari sopii avioliiton esteiden tutkinnasta tietäen, että he eivät aio naimisiin -> he eivät ole kihloissa.
Tässä ei ole mitään tulkinnanvaraista.
Ja sitten on pari muuta tapaa hoitaa homma himaan.
Kuten?
Se nyt vaan on niin, että kun sovitaan naimisiinmenosta, ollaan kihloissa. Kun sovitaan että ei mennä naimisiin, ei olla kihloissa. Mitä muita vaihtoehtoja tälle on? Paitsi tietysti joku historiallisen hömpän "valehtelen suostuvani ja yritän saada miehen hengiltä ennen häitä" -tyyppinen juonikuvio, mutta sellaiset voi jättää reaalimaailmassa huomiotta.
Kyllä myös nuo tavat, jotka mainitsit. Sitten kihloihin mennään kun siitä sovitaan.
Ja silloin kun kihloihin menosta sovitaan... Arvaa mitä? Sovitaan, että mennään naimisiin. Tadaa!
Kiitos, mutta mä oon jo.
No sehän on kiva. Mutta miten se liittyy kihlauksen määritelmään?
Sä kosit?
Huomaan, että argumenttisi alkavat loppua.
Eikö tää enää olekaan hauskaa? Voi pikkuista!
Ihan vaan tiedoksesi, täällä palstalla on muitakin, jos viittaat siis siihen kun aiemmin sanoin, että tää on räkätaudissa hauskaa hommaa. Onhan tää, mutta toi sun lainaama henkilö ei ole minä. Mä kävin syömässä iltapalaa ja joku on silti porskuttanut täällä ketjua eteenpäin. Sinä sen sijaan olet yksin.
Kaikki kaks?
Mä oon käsittänyt, että tässä ketjussa on lukuisia oikean kihlauksen määritelmän puolustajia selkeiden faktojen ja perusteluiden kanssa ja sitten tämä yksi teinikihlojen puolesta puhuja jankkaamassa vailla yhtäkään faktaa ja järkevää perustetta + muutama muu yksittäinen teinikihlojen puolustaja.
Jep, mulla on sama fiilis. Aina sillä välin kun kirjoittaa omaa sepustusta vastaukseksi, niin sillä välin jo monta muuta kihlauksen oikein ymmärtänyttä henkilöä on kirjoittanut omat vastauksensa. Aika nopealla tahdilla saa vastata jos vaan kaksi ihmistä vastailee :O
Tai toisinpäin. Sopii kyllä kumpaankin puoleen. Mutta sivumäärä kyllä kertoo omaa mieltänsä 😎
Kertoa omaa mieltänsä? Sulla ei todellakaan oo suomen kieli hallussa...
tai AC. Mut onhan se hyvä kun häviön hetkellä voi tarttua oljenkorsiin, ennen hukkumistaan.
Ei, kyllä se tosi olennaista tän keskustelun kannalta. Katsos kun kihlaus on sana jolla on merkitys. Mutta eihän sitä voi kauhalla vaatia sua ymmärtämään asiaa kun sulle on lusikalla anettu älynlahjat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis hä? Ollaan kihloissa, ikinä ei oo häistä puhuttu tai niitä mietitty:D saas nyt nähdä, pitää ekaks pohtia, et mitenkä asiassa edetään. Veikkaan, että naimisiin ei mennä.
Ei sitä oo mikään pakko mennä naimisiin :) Avioliittohan on vaan vuosi vuodelta yhä turhempi instituutio. Mutta kihloissa te ette ole, jos ette ole sopineet menevänne naimisiin.
Onhan ne voineet sopia siitä naimisiinmenoa. Etteivät mene.
Niin? Ei se edelleenkään ole kihlaus, jos sopii ettei mene naimisiin. Kihlaus on kun sopii menevänsä naimisiin.
Koita nyt päättää mitä se kihlaus sitten loppujen lopuksi on. Niin, ei ole ihan yksioikoista.
Olen koko ajan sanonut että kihlaus on kun sopii menevänsä naimisiin. Jos viitsit ystävällisesti näyttää sen kohdan jossa olen väittänyt jotain muuta?
kihlaus oli sopimus naimisiinmenosta, eikö?
Kyllä, kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä. Ollaan kihloissa kun ollaan sovittu, että mennään naimisiin. Mikä tässä on niin epäselvää?
Ei mikään, tämä on täysin selvää. Toiset sopii naimisiinmenosta, etteivät menekään.
Silloin se ei ole kihlaus. Kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä. Miten vaikeaa on osata suomen kieltä? Avioliittoon meneminen tarkoittaa sitä että mennään avioliittoon.
Jos kihlaus olisi sopimus siitä, että avioliittoon ei mennä, niin se myös lukisi joka paikassa näin, myös siellä kielitoimiston sivulla.
Kyllä, kihlaus on sopimus avioliittoon menemisesestä, toiset sopii siitä erilailla kuin toiset.
Voihan sitä sopia että menee maanantaina tai ensi heinäkuussa tai että menee iloisesti tai että menee kuplivasti. Ei sillä ole väliä. Sen sijaan sillä on väliä että sopii menevänsä naimisiin, kuten tuo määritelmä sen sanoo: kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä, selkokielellä, kihlaus on sopimus siitä että mennään avioliittoon.
O-P-E-T-T-E-L-E S-U-O-M-E-N K-I-E-L-T-Ä.
Itseasiassa se lakipykälähän sanoi, että kaksi ihmistä, jotka ovat sopineet avioliitosta, ovat kihlautuneet. Missään ei kielletä kihlautumista ilman avioaikeita. Että opettelepa itse.
Lakipykälä sanoo näin: Kaksi henkilöä, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet.
Ja tässä linkki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234
Logiikallasi kihlautumisena voitaisiin pitää myös sitä, kun kosittava antaa rukkaset. Ts. pari sopii avioliitosta siten, että he eivät mene naimisiin.
Niin, että missä oli se kielto kihlautua ilman avioaikeita?
Entä missä oli se mahdollisuus kihlautua ilman avioaikeita? Toistuvista pyynnöistä huolimatta et ole pystynyt osoittamaan, että kihlaukselle olisi mitään muuta merkitystä kuin sopimus avioliittoon menemisestä. (Paitsi tietysti se sanakirjan esimerkki yritysfuusiosta, mutta jtäetään se nyt huomioimatta.)
Onhan se sopimus avioliittoon menemisestä tehty, kortti jätetään käyttämättä. Kielitoimistokaan ei kiellä tätä.
Pari sopii menevänsä naimisiin -> he ovat kihloissa. Ennen avioitumista pari päättää, että he eivät menekään naimisiin -> kihlaus on purkautunut. Jos pari jatkaa yhdessä ja he ovat kihlautumisensa merkiksi hankkineet sormukset, niin ei se periaatteessa kenellekään kuulu, jos he edelleen käyttävät sormuksiaan. Kihlapari sanan varsinaisessa merkityksessä he vain eivät enää ole.
Pari sopii avioliiton esteiden tutkinnasta tarkoituksenaan mennä naimisiin -> he ovat kihloissa.
Pari sopii avioliiton esteiden tutkinnasta tietäen, että he eivät aio naimisiin -> he eivät ole kihloissa.
Tässä ei ole mitään tulkinnanvaraista.
Ja sitten on pari muuta tapaa hoitaa homma himaan.
Kuten?
Se nyt vaan on niin, että kun sovitaan naimisiinmenosta, ollaan kihloissa. Kun sovitaan että ei mennä naimisiin, ei olla kihloissa. Mitä muita vaihtoehtoja tälle on? Paitsi tietysti joku historiallisen hömpän "valehtelen suostuvani ja yritän saada miehen hengiltä ennen häitä" -tyyppinen juonikuvio, mutta sellaiset voi jättää reaalimaailmassa huomiotta.
Kyllä myös nuo tavat, jotka mainitsit. Sitten kihloihin mennään kun siitä sovitaan.
Ja silloin kun kihloihin menosta sovitaan... Arvaa mitä? Sovitaan, että mennään naimisiin. Tadaa!
Kiitos, mutta mä oon jo.
No sehän on kiva. Mutta miten se liittyy kihlauksen määritelmään?
Sä kosit?
Huomaan, että argumenttisi alkavat loppua.
Eikö tää enää olekaan hauskaa? Voi pikkuista!
Ihan vaan tiedoksesi, täällä palstalla on muitakin, jos viittaat siis siihen kun aiemmin sanoin, että tää on räkätaudissa hauskaa hommaa. Onhan tää, mutta toi sun lainaama henkilö ei ole minä. Mä kävin syömässä iltapalaa ja joku on silti porskuttanut täällä ketjua eteenpäin. Sinä sen sijaan olet yksin.
Kaikki kaks?
Mä oon käsittänyt, että tässä ketjussa on lukuisia oikean kihlauksen määritelmän puolustajia selkeiden faktojen ja perusteluiden kanssa ja sitten tämä yksi teinikihlojen puolesta puhuja jankkaamassa vailla yhtäkään faktaa ja järkevää perustetta + muutama muu yksittäinen teinikihlojen puolustaja.
Jep, mulla on sama fiilis. Aina sillä välin kun kirjoittaa omaa sepustusta vastaukseksi, niin sillä välin jo monta muuta kihlauksen oikein ymmärtänyttä henkilöä on kirjoittanut omat vastauksensa. Aika nopealla tahdilla saa vastata jos vaan kaksi ihmistä vastailee :O
Tai toisinpäin. Sopii kyllä kumpaankin puoleen. Mutta sivumäärä kyllä kertoo omaa mieltänsä 😎
Kertoa omaa mieltänsä? Sulla ei todellakaan oo suomen kieli hallussa...
tai AC. Mut onhan se hyvä kun häviön hetkellä voi tarttua oljenkorsiin, ennen hukkumistaan.
Ei, kyllä se tosi olennaista tän keskustelun kannalta. Katsos kun kihlaus on sana jolla on merkitys. Mutta eihän sitä voi kauhalla vaatia sua ymmärtämään asiaa kun sulle on lusikalla anettu älynlahjat.
Henkilökohtaisuuksiin meneminen on lopullinen niitti häviöllesi. Ens kerralla parempi onni ja kun oikeinkirjoituksesta rutisee, niin osta myös tehokkaammat lasit. Noloo!
Vierailija kirjoitti:
No minä olen pyytänyt miestäni kihloihin ihan lauseella "kulta mentäiskö kihloihin?".. Ja tarkoituksena oli siis vain mennä kihloihin, ehkä joskus vuosien, vuosien päästä vasta naimisiin ja silloin olisin tietysti halunnut vielä kunnollisen kosinnan mieheltä.
Miksi sinä et kosi?
Tätä tässä on todellakin yritetty. Maailma on muuttunut sitten siitä kun oltiin 15v.