Lue keskustelun säännöt.
Mies luulee että kihlautuminen ja kosiminen on kaks eri asiaa
03.02.2016 |
En ees ymmärrä ton järjenjuoksua. Ihmetteli sit et miks siinä sit kysytään will you marry me?
Sen mielestä kihlautuminen on sillä ajatuksella et joskus mennään naimisiin. Ja kosiminen ennenku mennään.
"Eiks sitä kihlautumista sit voi jättää välistä? Selkeesti naisen keksintö et pitää saada kaks sormusta"
Kiva jos se kosii mua joskus sanomalla meetkö kihloihin mun kanssa, tai vastaavaa :D
Kommentit (1774)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis hä? Ollaan kihloissa, ikinä ei oo häistä puhuttu tai niitä mietitty:D saas nyt nähdä, pitää ekaks pohtia, et mitenkä asiassa edetään. Veikkaan, että naimisiin ei mennä.
Ei sitä oo mikään pakko mennä naimisiin :) Avioliittohan on vaan vuosi vuodelta yhä turhempi instituutio. Mutta kihloissa te ette ole, jos ette ole sopineet menevänne naimisiin.
Onhan ne voineet sopia siitä naimisiinmenoa. Etteivät mene.
Niin? Ei se edelleenkään ole kihlaus, jos sopii ettei mene naimisiin. Kihlaus on kun sopii menevänsä naimisiin.
Koita nyt päättää mitä se kihlaus sitten loppujen lopuksi on. Niin, ei ole ihan yksioikoista.
Olen koko ajan sanonut että kihlaus on kun sopii menevänsä naimisiin. Jos viitsit ystävällisesti näyttää sen kohdan jossa olen väittänyt jotain muuta?
kihlaus oli sopimus naimisiinmenosta, eikö?
Kyllä, kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä. Ollaan kihloissa kun ollaan sovittu, että mennään naimisiin. Mikä tässä on niin epäselvää?
Ei mikään, tämä on täysin selvää. Toiset sopii naimisiinmenosta, etteivät menekään.
Silloin se ei ole kihlaus. Kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä. Miten vaikeaa on osata suomen kieltä? Avioliittoon meneminen tarkoittaa sitä että mennään avioliittoon.
Jos kihlaus olisi sopimus siitä, että avioliittoon ei mennä, niin se myös lukisi joka paikassa näin, myös siellä kielitoimiston sivulla.
Kyllä, kihlaus on sopimus avioliittoon menemisesestä, toiset sopii siitä erilailla kuin toiset.
Voihan sitä sopia että menee maanantaina tai ensi heinäkuussa tai että menee iloisesti tai että menee kuplivasti. Ei sillä ole väliä. Sen sijaan sillä on väliä että sopii menevänsä naimisiin, kuten tuo määritelmä sen sanoo: kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä, selkokielellä, kihlaus on sopimus siitä että mennään avioliittoon.
O-P-E-T-T-E-L-E S-U-O-M-E-N K-I-E-L-T-Ä.
Itseasiassa se lakipykälähän sanoi, että kaksi ihmistä, jotka ovat sopineet avioliitosta, ovat kihlautuneet. Missään ei kielletä kihlautumista ilman avioaikeita. Että opettelepa itse.
Lakipykälä sanoo näin: Kaksi henkilöä, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet.
Ja tässä linkki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234
Logiikallasi kihlautumisena voitaisiin pitää myös sitä, kun kosittava antaa rukkaset. Ts. pari sopii avioliitosta siten, että he eivät mene naimisiin.
Niin, että missä oli se kielto kihlautua ilman avioaikeita?
Entä missä oli se mahdollisuus kihlautua ilman avioaikeita? Toistuvista pyynnöistä huolimatta et ole pystynyt osoittamaan, että kihlaukselle olisi mitään muuta merkitystä kuin sopimus avioliittoon menemisestä. (Paitsi tietysti se sanakirjan esimerkki yritysfuusiosta, mutta jtäetään se nyt huomioimatta.)
Onhan se sopimus avioliittoon menemisestä tehty, kortti jätetään käyttämättä. Kielitoimistokaan ei kiellä tätä.
Kielitoimisto nyt yleensäkään ei vaikuta ihmisten avioitumisaikeisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Välillä sitä ajattelee että ei ihmiset voi olla oikeasti todella tyhmiä, mutta tätä ketjua lukiessa ei voi kuin huutaa pään sisällä "ei nyt perkele kun on tyhmiä ihmisiä". Siis oikeasti, miten tämmöiset ihmiset pärjää normaalissa elämässä. Tarvitsevat varmaan kävelemiseen ja hengittämiseen ohjeet.
Samaa mieltä! En ymmärrä miten jollekki on niin vaikea ymmärtää ettei kihlautuessaan tarvitse kosia, mutta kihlauksen yhteydessä voi jo kosiakkin yhtäaikaa ja sopia vaikka hääpäivänkin. Kosinnassa pyydetään vaimoksi. Kihlattu ei ole vaimo.
Kukahan täällä on väittänyt että kihlattu on vaimo...? Kihlattu on joko morsian tai sulhanen. Kosinta on sitä kun pyytää toista menemään kanssaan naimisiin, eli jos haluaa kihloihin niin silloin tämä kysymys on jossain muodossa esitettävä, eli silloin tapahtuu automaattisesti kosinta. Se voi tapahtua vaikka sängyllä röhnöttäessä kun toinen kysyy toiselta että tuukkonää puolisoks tai mennääkö naimisiin tms. Kihlaus on kosinnan tulos. Kihlaus johtaa avioliittoon, aivan kuten kosinnassa kysyttiin, mikä johti sitten kihlaukseen, joka johtaa avioliittoon. Ja näin se pyörä pyörii.
Ei missään lue että kihlautuessaan tarvisi kosia, vaan nimenomaan niin että kosinta on myös kihlaus. Ei kertakaikkiaan yhtään missään sama miten wikipediaa lukee...:D
Ei meillä esitetty minkään tahtoista kysymystä kun mentiin kihloihin. Ei kosittuPyhällä hengelläkö te sitten kihloihin menitte? Pakkohan jommakumman on avata se suu ja kysyä että mentäiskö naimisiin <= tuo on kosinta. Vai onko teillä joku telepaattinen yhteys, katsoitte vain toisianne silmiin ja simsalabim, olitte kihloissa!
Ku mä tiesin tosta käymättä että sitä haluaa nii mentiin sormuskauppaan ja hän valitsi sormukset, ne vaan laitettiin sormiin ja juhlittiin kihlajaisia. On vihjaillut naimisiinmenosta lähinnä leskeneläkkeen toivossa ja kun lapset on saaneet mun sukunimen on joskus ollut puhetta että kyllä hänkin joskus sen saa. Sen enempää eikä vähempää olla naimisiinmenosta puhuttu. Mutta tiedän että haluaa.
Kaikessa hiljaisuudessa katsoitte toisianne silmiin, kävelitte kaikessa hiljaisuudessa sormuskauppaan ja kaikessa hiljaisuudessa valitsitte sormukset, ja kaikessa hiljaisuudessa ystävänne/lähipiirinne sai tietää että olitte menneet kihloihin? Aikamoisia epeleitä olette :O
(Ps. tuo kuvailemasi tilanne ei edes ole kihlaus, ostitte vain sormukset omaksi iloksenne, juhlitte sitoutumistanne jne. mutta kihlaus se ei ole.)
Mitenkäs sitten sen selität jos nyt sitten ilmotan tuolle puolisolle että varasin meille kirkon ja lähetetään hääkutsut mutta en oo muistanu sun mukaan kosii ollenkaan ja sanotaan tahdon nii eikö ollakkaan naimisissa? :D
Ja ikää sulla oli? Kai sentään tiesit, että teidän pitää esittää pyyntö avioliiton esteiden tutkinnasta, ja sitten kun sen teette, niin silloinhan te olette sopineet avioliitosta ja sillä hetkellä te olette menneet kihloihin. Ei se kosinta tarkoita sitä että polvistutaan kukkapuskan ja sormuksen kanssa vaan sitä että olette sopineet menevänne naimisiin. Avioliittoon ei voi valitettavasti vihkiä ilman että molemmat osapuolet ovat tietoisia ja suostuvaisia.
Reipas 30+
Missä lukee että jos pyytää sitä pyyntöä avioliiton esteiden tutkinnasta pitää mennä naimisiin:D ei missään:D Mitä jos vain esittää sen pyynnön tutkinnasta aikomuksettakaan mennä naimisiin?Huoh.
Ensin sanot, että sinun mielestäsi naimisiin voi mennä ilman kosintaa, minä kerron sinulle, että ei tarvitse tehdä mitään hollywood-kosintaa mutta kun molemmat ovat suostuneet avioliittoon => he ovat kihloissa.
Kaikki pariskunnat, jotka jollain tavalla päättävät menevänsä naimisiin => he ovat kihloissa.
Kukaan ei pistä heidän päätään pölkylle, jos he eivät ikinä menekään naimisiin (toinen voi kuolla, voi tulla ero, voi tulla elämässä vastaan sitä sun tätä ja pariskunta ei ikinä pääsekään naimisiin asti yms.). Silti he ovat kihloissa (tai olivat kunnes kuolivat/erosivat). He ovat kihloissa, koska he ovat sopineet menevänsä avioliittoon.
Mutta ei, kukaan ei pistä heidän päätään pölkylle, jos naimisiin ei mennäkään. Samoin en ole missään kohti väittänyt, että avioliiton esteiden tutkinnan jälkeen pitäisi mennä naimisiin. Miksi ihmeessä tarvitsisi? Minä yksinkertaisesti kerroin sinulle, että naimisiin ei voi mennä ilman sopimusta avioliitosta, joka tapahtuu viimeistään siinä vaiheessa kun esteet tutkitaan. Jos pariskunta tutkii esteet, he ovat sopineet menevänsä naimisiin ja he ovat täten kihloissa (viimeistään siinä vaiheessa, usein pariskunta sopii menevänsä naimisiin jo paljon aiemmin, mutta vasta ennen häitä tutkivat esteet). Tällöin tämä pariskunta on kihloissa. Se on sitten eri asia, että pääsevätkö he naimisiin asti, mutta jos he ovat sopineet menevänsä naimisiin, he ovat kihloissa.
Got it?
Kukas täällä väittikään, että kihlaus on purkautunut, jos ei naimisiin mennäkään?
En tiedä. Kihlaus purkautuu silloin kun erotaan.
Jokainen naimisiin menevä pari menee naimisiin omaan tahtiin. Ei millään muulla ole väliä kuin sillä että naimisiin aiotaan mennä.
Jos se tekee sut onnelliseksi että sun pitää kikkailla ja valehdella muille että joo joo ollaan menossa naimisiin vaikka ette olisikaan niin se on ihan sun oma asia. Mä puhun nyt näistä ihmisistä, jotka kovaan ääneen toitottaa miten avioliitto on "sou lääst siisön" eikä heillä ole ikinä aikomusta mennä naimisiin ja silti kertovat olevansa kihloissa <= he ovat niitä hieman yksinkertaisia ja vajaaälyisiä. Mut hei, ei kaikki voi olla fiksuja!
Yksinkertaisia ja vajaaälyisiä?!? Anteeksi nyt vain, mutta sinä se tässä aika tyhmältä vaikutat.
Sinun mielestä voi siis väittää kissaa koiraksi ja sanoa tyhmäksi niitä, joiden mielestä kissa ei ole koira tai jos yleisesti ihmisten puheissa ja tietosanakirjoja myöten ei muutettaisi kissan määritelmää koiraksi, koska sinä niin haluat.
Minua säälittää nämä teinikihlojen puolustajat. Mulle tulee niistä mieleen ne monkujat, jotka täälläkin palstalla monkuvat kun mies ei suostu naimisiin. Sitten mies suostuu ostamaan sormukset vain siksi, että nainen ei monkuisi naimisiin. Ja koska nainen tietää että naimisiin ei ole koskaan pääsemässä, niin sitten pitää yrittää tehdä siitä sormusten ostosta jotain suurempaa kuin se todellisuudessa on. Ja vetävät herneen nenään, kun muut eivät näe heidän sormusten ostoaan minkään arvoisena.
Ai tästäkö tässä nyt olikin kysymys. Naisen tarve nokittaa toisia naisia. Minäpäs olenkin oikein naimisissa. Sinäpäs et lälllää. Ajattelinkin, että miten tämä on jollekin niin hengen ja elämän asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis hä? Ollaan kihloissa, ikinä ei oo häistä puhuttu tai niitä mietitty:D saas nyt nähdä, pitää ekaks pohtia, et mitenkä asiassa edetään. Veikkaan, että naimisiin ei mennä.
Ei sitä oo mikään pakko mennä naimisiin :) Avioliittohan on vaan vuosi vuodelta yhä turhempi instituutio. Mutta kihloissa te ette ole, jos ette ole sopineet menevänne naimisiin.
Onhan ne voineet sopia siitä naimisiinmenoa. Etteivät mene.
Niin? Ei se edelleenkään ole kihlaus, jos sopii ettei mene naimisiin. Kihlaus on kun sopii menevänsä naimisiin.
Koita nyt päättää mitä se kihlaus sitten loppujen lopuksi on. Niin, ei ole ihan yksioikoista.
Olen koko ajan sanonut että kihlaus on kun sopii menevänsä naimisiin. Jos viitsit ystävällisesti näyttää sen kohdan jossa olen väittänyt jotain muuta?
kihlaus oli sopimus naimisiinmenosta, eikö?
Kyllä, kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä. Ollaan kihloissa kun ollaan sovittu, että mennään naimisiin. Mikä tässä on niin epäselvää?
Ei mikään, tämä on täysin selvää. Toiset sopii naimisiinmenosta, etteivät menekään.
Silloin se ei ole kihlaus. Kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä. Miten vaikeaa on osata suomen kieltä? Avioliittoon meneminen tarkoittaa sitä että mennään avioliittoon.
Jos kihlaus olisi sopimus siitä, että avioliittoon ei mennä, niin se myös lukisi joka paikassa näin, myös siellä kielitoimiston sivulla.
Kyllä, kihlaus on sopimus avioliittoon menemisesestä, toiset sopii siitä erilailla kuin toiset.
Voihan sitä sopia että menee maanantaina tai ensi heinäkuussa tai että menee iloisesti tai että menee kuplivasti. Ei sillä ole väliä. Sen sijaan sillä on väliä että sopii menevänsä naimisiin, kuten tuo määritelmä sen sanoo: kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä, selkokielellä, kihlaus on sopimus siitä että mennään avioliittoon.
O-P-E-T-T-E-L-E S-U-O-M-E-N K-I-E-L-T-Ä.
Itseasiassa se lakipykälähän sanoi, että kaksi ihmistä, jotka ovat sopineet avioliitosta, ovat kihlautuneet. Missään ei kielletä kihlautumista ilman avioaikeita. Että opettelepa itse.
Lakipykälä sanoo näin: Kaksi henkilöä, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet.
Ja tässä linkki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234
Logiikallasi kihlautumisena voitaisiin pitää myös sitä, kun kosittava antaa rukkaset. Ts. pari sopii avioliitosta siten, että he eivät mene naimisiin.
Niin, että missä oli se kielto kihlautua ilman avioaikeita?
Entä missä oli se mahdollisuus kihlautua ilman avioaikeita? Toistuvista pyynnöistä huolimatta et ole pystynyt osoittamaan, että kihlaukselle olisi mitään muuta merkitystä kuin sopimus avioliittoon menemisestä. (Paitsi tietysti se sanakirjan esimerkki yritysfuusiosta, mutta jtäetään se nyt huomioimatta.)
Onhan se sopimus avioliittoon menemisestä tehty, kortti jätetään käyttämättä. Kielitoimistokaan ei kiellä tätä.
Siis väität, että jos tietosanakirjassa ei kielletä määrittelemästä kissaa koiraksi, niin kuka tahansa voi väittää tosissaan kissaa koiraksi ja sanoa että kissa voi olla myös koira, koska tietosanakirjassa ei sanota että kissa ei voi olla koira. Ja sitten ne on tyhmiä, jotka ei suostu sanomaan kissaa myös koiraksi, koska sinä haluat niin.
Sun noi vertauskuvat on niin huonoja että itkettää. Ymmärrettävää kyllä tappion keskellä. Onko koirasusi koira vai susi olis jo parempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis hä? Ollaan kihloissa, ikinä ei oo häistä puhuttu tai niitä mietitty:D saas nyt nähdä, pitää ekaks pohtia, et mitenkä asiassa edetään. Veikkaan, että naimisiin ei mennä.
Ei sitä oo mikään pakko mennä naimisiin :) Avioliittohan on vaan vuosi vuodelta yhä turhempi instituutio. Mutta kihloissa te ette ole, jos ette ole sopineet menevänne naimisiin.
Onhan ne voineet sopia siitä naimisiinmenoa. Etteivät mene.
Niin? Ei se edelleenkään ole kihlaus, jos sopii ettei mene naimisiin. Kihlaus on kun sopii menevänsä naimisiin.
Koita nyt päättää mitä se kihlaus sitten loppujen lopuksi on. Niin, ei ole ihan yksioikoista.
Olen koko ajan sanonut että kihlaus on kun sopii menevänsä naimisiin. Jos viitsit ystävällisesti näyttää sen kohdan jossa olen väittänyt jotain muuta?
kihlaus oli sopimus naimisiinmenosta, eikö?
Kyllä, kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä. Ollaan kihloissa kun ollaan sovittu, että mennään naimisiin. Mikä tässä on niin epäselvää?
Ei mikään, tämä on täysin selvää. Toiset sopii naimisiinmenosta, etteivät menekään.
Silloin se ei ole kihlaus. Kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä. Miten vaikeaa on osata suomen kieltä? Avioliittoon meneminen tarkoittaa sitä että mennään avioliittoon.
Jos kihlaus olisi sopimus siitä, että avioliittoon ei mennä, niin se myös lukisi joka paikassa näin, myös siellä kielitoimiston sivulla.
Kyllä, kihlaus on sopimus avioliittoon menemisesestä, toiset sopii siitä erilailla kuin toiset.
Voihan sitä sopia että menee maanantaina tai ensi heinäkuussa tai että menee iloisesti tai että menee kuplivasti. Ei sillä ole väliä. Sen sijaan sillä on väliä että sopii menevänsä naimisiin, kuten tuo määritelmä sen sanoo: kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä, selkokielellä, kihlaus on sopimus siitä että mennään avioliittoon.
O-P-E-T-T-E-L-E S-U-O-M-E-N K-I-E-L-T-Ä.
Itseasiassa se lakipykälähän sanoi, että kaksi ihmistä, jotka ovat sopineet avioliitosta, ovat kihlautuneet. Missään ei kielletä kihlautumista ilman avioaikeita. Että opettelepa itse.
Lakipykälä sanoo näin: Kaksi henkilöä, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet.
Ja tässä linkki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234
Logiikallasi kihlautumisena voitaisiin pitää myös sitä, kun kosittava antaa rukkaset. Ts. pari sopii avioliitosta siten, että he eivät mene naimisiin.
Niin, että missä oli se kielto kihlautua ilman avioaikeita?
Entä missä oli se mahdollisuus kihlautua ilman avioaikeita? Toistuvista pyynnöistä huolimatta et ole pystynyt osoittamaan, että kihlaukselle olisi mitään muuta merkitystä kuin sopimus avioliittoon menemisestä. (Paitsi tietysti se sanakirjan esimerkki yritysfuusiosta, mutta jtäetään se nyt huomioimatta.)
Onhan se sopimus avioliittoon menemisestä tehty, kortti jätetään käyttämättä. Kielitoimistokaan ei kiellä tätä.
Pari sopii menevänsä naimisiin -> he ovat kihloissa. Ennen avioitumista pari päättää, että he eivät menekään naimisiin -> kihlaus on purkautunut. Jos pari jatkaa yhdessä ja he ovat kihlautumisensa merkiksi hankkineet sormukset, niin ei se periaatteessa kenellekään kuulu, jos he edelleen käyttävät sormuksiaan. Kihlapari sanan varsinaisessa merkityksessä he vain eivät enää ole.
Pari sopii avioliiton esteiden tutkinnasta tarkoituksenaan mennä naimisiin -> he ovat kihloissa.
Pari sopii avioliiton esteiden tutkinnasta tietäen, että he eivät aio naimisiin -> he eivät ole kihloissa.
Tässä ei ole mitään tulkinnanvaraista.
Ja sitten on pari muuta tapaa hoitaa homma himaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis hä? Ollaan kihloissa, ikinä ei oo häistä puhuttu tai niitä mietitty:D saas nyt nähdä, pitää ekaks pohtia, et mitenkä asiassa edetään. Veikkaan, että naimisiin ei mennä.
Ei sitä oo mikään pakko mennä naimisiin :) Avioliittohan on vaan vuosi vuodelta yhä turhempi instituutio. Mutta kihloissa te ette ole, jos ette ole sopineet menevänne naimisiin.
Onhan ne voineet sopia siitä naimisiinmenoa. Etteivät mene.
Niin? Ei se edelleenkään ole kihlaus, jos sopii ettei mene naimisiin. Kihlaus on kun sopii menevänsä naimisiin.
Koita nyt päättää mitä se kihlaus sitten loppujen lopuksi on. Niin, ei ole ihan yksioikoista.
Olen koko ajan sanonut että kihlaus on kun sopii menevänsä naimisiin. Jos viitsit ystävällisesti näyttää sen kohdan jossa olen väittänyt jotain muuta?
kihlaus oli sopimus naimisiinmenosta, eikö?
Kyllä, kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä. Ollaan kihloissa kun ollaan sovittu, että mennään naimisiin. Mikä tässä on niin epäselvää?
Ei mikään, tämä on täysin selvää. Toiset sopii naimisiinmenosta, etteivät menekään.
Silloin se ei ole kihlaus. Kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä. Miten vaikeaa on osata suomen kieltä? Avioliittoon meneminen tarkoittaa sitä että mennään avioliittoon.
Jos kihlaus olisi sopimus siitä, että avioliittoon ei mennä, niin se myös lukisi joka paikassa näin, myös siellä kielitoimiston sivulla.
Kyllä, kihlaus on sopimus avioliittoon menemisesestä, toiset sopii siitä erilailla kuin toiset.
Voihan sitä sopia että menee maanantaina tai ensi heinäkuussa tai että menee iloisesti tai että menee kuplivasti. Ei sillä ole väliä. Sen sijaan sillä on väliä että sopii menevänsä naimisiin, kuten tuo määritelmä sen sanoo: kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä, selkokielellä, kihlaus on sopimus siitä että mennään avioliittoon.
O-P-E-T-T-E-L-E S-U-O-M-E-N K-I-E-L-T-Ä.
Itseasiassa se lakipykälähän sanoi, että kaksi ihmistä, jotka ovat sopineet avioliitosta, ovat kihlautuneet. Missään ei kielletä kihlautumista ilman avioaikeita. Että opettelepa itse.
Lakipykälä sanoo näin: Kaksi henkilöä, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet.
Ja tässä linkki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234
Logiikallasi kihlautumisena voitaisiin pitää myös sitä, kun kosittava antaa rukkaset. Ts. pari sopii avioliitosta siten, että he eivät mene naimisiin.
Niin, että missä oli se kielto kihlautua ilman avioaikeita?
Entä missä oli se mahdollisuus kihlautua ilman avioaikeita? Toistuvista pyynnöistä huolimatta et ole pystynyt osoittamaan, että kihlaukselle olisi mitään muuta merkitystä kuin sopimus avioliittoon menemisestä. (Paitsi tietysti se sanakirjan esimerkki yritysfuusiosta, mutta jtäetään se nyt huomioimatta.)
Onhan se sopimus avioliittoon menemisestä tehty, kortti jätetään käyttämättä. Kielitoimistokaan ei kiellä tätä.
Kielitoimisto nyt yleensäkään ei vaikuta ihmisten avioitumisaikeisiin.
Ei eikä av-mamma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Välillä sitä ajattelee että ei ihmiset voi olla oikeasti todella tyhmiä, mutta tätä ketjua lukiessa ei voi kuin huutaa pään sisällä "ei nyt perkele kun on tyhmiä ihmisiä". Siis oikeasti, miten tämmöiset ihmiset pärjää normaalissa elämässä. Tarvitsevat varmaan kävelemiseen ja hengittämiseen ohjeet.
Samaa mieltä! En ymmärrä miten jollekki on niin vaikea ymmärtää ettei kihlautuessaan tarvitse kosia, mutta kihlauksen yhteydessä voi jo kosiakkin yhtäaikaa ja sopia vaikka hääpäivänkin. Kosinnassa pyydetään vaimoksi. Kihlattu ei ole vaimo.
Kukahan täällä on väittänyt että kihlattu on vaimo...? Kihlattu on joko morsian tai sulhanen. Kosinta on sitä kun pyytää toista menemään kanssaan naimisiin, eli jos haluaa kihloihin niin silloin tämä kysymys on jossain muodossa esitettävä, eli silloin tapahtuu automaattisesti kosinta. Se voi tapahtua vaikka sängyllä röhnöttäessä kun toinen kysyy toiselta että tuukkonää puolisoks tai mennääkö naimisiin tms. Kihlaus on kosinnan tulos. Kihlaus johtaa avioliittoon, aivan kuten kosinnassa kysyttiin, mikä johti sitten kihlaukseen, joka johtaa avioliittoon. Ja näin se pyörä pyörii.
Ei missään lue että kihlautuessaan tarvisi kosia, vaan nimenomaan niin että kosinta on myös kihlaus. Ei kertakaikkiaan yhtään missään sama miten wikipediaa lukee...:D
Ei meillä esitetty minkään tahtoista kysymystä kun mentiin kihloihin. Ei kosittuPyhällä hengelläkö te sitten kihloihin menitte? Pakkohan jommakumman on avata se suu ja kysyä että mentäiskö naimisiin <= tuo on kosinta. Vai onko teillä joku telepaattinen yhteys, katsoitte vain toisianne silmiin ja simsalabim, olitte kihloissa!
Ku mä tiesin tosta käymättä että sitä haluaa nii mentiin sormuskauppaan ja hän valitsi sormukset, ne vaan laitettiin sormiin ja juhlittiin kihlajaisia. On vihjaillut naimisiinmenosta lähinnä leskeneläkkeen toivossa ja kun lapset on saaneet mun sukunimen on joskus ollut puhetta että kyllä hänkin joskus sen saa. Sen enempää eikä vähempää olla naimisiinmenosta puhuttu. Mutta tiedän että haluaa.
Kaikessa hiljaisuudessa katsoitte toisianne silmiin, kävelitte kaikessa hiljaisuudessa sormuskauppaan ja kaikessa hiljaisuudessa valitsitte sormukset, ja kaikessa hiljaisuudessa ystävänne/lähipiirinne sai tietää että olitte menneet kihloihin? Aikamoisia epeleitä olette :O
(Ps. tuo kuvailemasi tilanne ei edes ole kihlaus, ostitte vain sormukset omaksi iloksenne, juhlitte sitoutumistanne jne. mutta kihlaus se ei ole.)
Mitenkäs sitten sen selität jos nyt sitten ilmotan tuolle puolisolle että varasin meille kirkon ja lähetetään hääkutsut mutta en oo muistanu sun mukaan kosii ollenkaan ja sanotaan tahdon nii eikö ollakkaan naimisissa? :D
Ja ikää sulla oli? Kai sentään tiesit, että teidän pitää esittää pyyntö avioliiton esteiden tutkinnasta, ja sitten kun sen teette, niin silloinhan te olette sopineet avioliitosta ja sillä hetkellä te olette menneet kihloihin. Ei se kosinta tarkoita sitä että polvistutaan kukkapuskan ja sormuksen kanssa vaan sitä että olette sopineet menevänne naimisiin. Avioliittoon ei voi valitettavasti vihkiä ilman että molemmat osapuolet ovat tietoisia ja suostuvaisia.
Reipas 30+
Missä lukee että jos pyytää sitä pyyntöä avioliiton esteiden tutkinnasta pitää mennä naimisiin:D ei missään:D Mitä jos vain esittää sen pyynnön tutkinnasta aikomuksettakaan mennä naimisiin?Huoh.
Ensin sanot, että sinun mielestäsi naimisiin voi mennä ilman kosintaa, minä kerron sinulle, että ei tarvitse tehdä mitään hollywood-kosintaa mutta kun molemmat ovat suostuneet avioliittoon => he ovat kihloissa.
Kaikki pariskunnat, jotka jollain tavalla päättävät menevänsä naimisiin => he ovat kihloissa.
Kukaan ei pistä heidän päätään pölkylle, jos he eivät ikinä menekään naimisiin (toinen voi kuolla, voi tulla ero, voi tulla elämässä vastaan sitä sun tätä ja pariskunta ei ikinä pääsekään naimisiin asti yms.). Silti he ovat kihloissa (tai olivat kunnes kuolivat/erosivat). He ovat kihloissa, koska he ovat sopineet menevänsä avioliittoon.
Mutta ei, kukaan ei pistä heidän päätään pölkylle, jos naimisiin ei mennäkään. Samoin en ole missään kohti väittänyt, että avioliiton esteiden tutkinnan jälkeen pitäisi mennä naimisiin. Miksi ihmeessä tarvitsisi? Minä yksinkertaisesti kerroin sinulle, että naimisiin ei voi mennä ilman sopimusta avioliitosta, joka tapahtuu viimeistään siinä vaiheessa kun esteet tutkitaan. Jos pariskunta tutkii esteet, he ovat sopineet menevänsä naimisiin ja he ovat täten kihloissa (viimeistään siinä vaiheessa, usein pariskunta sopii menevänsä naimisiin jo paljon aiemmin, mutta vasta ennen häitä tutkivat esteet). Tällöin tämä pariskunta on kihloissa. Se on sitten eri asia, että pääsevätkö he naimisiin asti, mutta jos he ovat sopineet menevänsä naimisiin, he ovat kihloissa.
Got it?
Kyllä ja jossainvaiheessa sanoit myös niin että kihloihin ei voi mennä aikomatta mennä naimisiin. Jos kuitenkin pyytää sitä esteiden tutkintaa aikomatta mennä naimisiin ja sun mukaan siinä samalla menee kihloihin niin sillonhan menee kihloihin aikomatta mennä naimisiin?
Ja mitä ap "kysyi" onko kihlaus ja kosinta sama asia vai eikö, niin missään ei edelleenkään lue että kihlautuessaan täytyisi kosia, niin lukee että kosinta johtaa kihlaukseen ja kihlautuessa sopii menevänsä naimisiin... käytännössä selvää, mutta periaatteessa ei jos tarkkoja ollaan.Jos pariskunta sopii menevänsä naimisiin => he ovat siitä hetkestä lähtien kihloissa.
Jos jompi kumpi kosii kysymällä että tuletko puolisokseni tai mitä ikinä => he ovat siitä lähtien kihloissa.
Ihan sama miten sä sen kysyt, sovit tai luet ajatukset telepaattisesti tai pyhällä hengellä, niin olet kihloissa vasta kun olette yhteisymmärryksessä siitä että naimisiin mennään. Minkä ihmeen takia kukaan pariskunta sopisi että "joo mennään naimisiin" ja sitten kuukauden päästä jompikumpi kosii uudelleen että "hei tuuthan sä varmasti mun puolisoksi"?? :D Mä en tajua..
Ja ei, kihloihin ei edelleenkään voi mennä ilman avioliittoaikeita, se ei silloin ole kihlaus! Se on vaikka rakkaudenjulistus tai toisilleen lupautuminen tai toisiinsa sitoutuminen tai sormusten ostaminen, jos sormukset on se koko homman ydin. Se ei ole kihlaus.
Kihlaus ei vaadi kosintaa. Kihloihin mennään kun pari niin sopii. Silloin se on kihlaus.
Ei niin! Kihloihin mennään silloin kun pari päättää mennä naimisiin. Ei sitä tartte kukkapuskan kanssa polvistua ja kosia jos ei tahdo, riittää ihan vaan yhteinen ymmärrys siitä että naimisiin mennään :)
Tai yhteinen ymmärrys, että naimisiin ei mennä. Onpahan sovittu naimisiinmenosta.
Niin paitsi että edelleenkin, kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä.
S-E-L-K-O-K-I-E-L-E-L-L-Ä: kihlaus on sopimus siitä että mennään avioliittoon.
Jos kihlaus olisi sopimus avioliittoon menemisestä tai menemättä jättämisestä, siellä kyllä lukisi niin.
kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä. S-E-L-K-O-K-I-E-L-E-L-L-Ä kihlaus on sopimus että mennään avioliittoon päivänä X, joskus, ehkä tai ei mennä ollenkaan.
Rakas, sun muumit on nyt karanneet laaksosta.
Kihlaus on sopimus siitä että avioliittoon mennään. Jos avioliittoon ei aiota mennä, ei olla kihloissa. Sinä kauniina päivänä kun päätetään että nyt perkele repäistään naimisiin (vaikka hääpäivä olisi esim. kolmen vuoden päästä), niin siitä hetkestä lähtien he ovat kihloissa.
Selitä mulle: miksi sana kihlaus on olemassa, jos se on sun mielestä plusmiinusnolla? Mikä järki on olla olemassa sana, joka ei loppujen lopuksi sitten tarkoita mitään, kun kerran kaikki merkitykset on ok?
Vastaa ihan rehellisesti: tarkoittaako kihlat sulle pelkästään sitä että saa "hyväksytyn syyn" ostaa sormuksen? Olen tavannut monta monituista kihlaparia, jolla ei ole sormuksia, koska he aikovat ostaa vain vihkisormuksen. Sen sijaan en ole ikinä tavannut "kihlaparia", jolla ei olisi sormuksia. Koska heille se sormus on se koko homman ydin.
Hä? Mikä plusmiinusnolla. Kihlaustahan on suhteen syvenemisen merkki ja yleensä se sormus symboloi sitä. Itselläni ei ole edes sitä vihkisormusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis hä? Ollaan kihloissa, ikinä ei oo häistä puhuttu tai niitä mietitty:D saas nyt nähdä, pitää ekaks pohtia, et mitenkä asiassa edetään. Veikkaan, että naimisiin ei mennä.
Ei sitä oo mikään pakko mennä naimisiin :) Avioliittohan on vaan vuosi vuodelta yhä turhempi instituutio. Mutta kihloissa te ette ole, jos ette ole sopineet menevänne naimisiin.
Onhan ne voineet sopia siitä naimisiinmenoa. Etteivät mene.
Niin? Ei se edelleenkään ole kihlaus, jos sopii ettei mene naimisiin. Kihlaus on kun sopii menevänsä naimisiin.
Koita nyt päättää mitä se kihlaus sitten loppujen lopuksi on. Niin, ei ole ihan yksioikoista.
Olen koko ajan sanonut että kihlaus on kun sopii menevänsä naimisiin. Jos viitsit ystävällisesti näyttää sen kohdan jossa olen väittänyt jotain muuta?
kihlaus oli sopimus naimisiinmenosta, eikö?
Kyllä, kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä. Ollaan kihloissa kun ollaan sovittu, että mennään naimisiin. Mikä tässä on niin epäselvää?
Ei mikään, tämä on täysin selvää. Toiset sopii naimisiinmenosta, etteivät menekään.
Silloin se ei ole kihlaus. Kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä. Miten vaikeaa on osata suomen kieltä? Avioliittoon meneminen tarkoittaa sitä että mennään avioliittoon.
Jos kihlaus olisi sopimus siitä, että avioliittoon ei mennä, niin se myös lukisi joka paikassa näin, myös siellä kielitoimiston sivulla.
Kyllä, kihlaus on sopimus avioliittoon menemisesestä, toiset sopii siitä erilailla kuin toiset.
Voihan sitä sopia että menee maanantaina tai ensi heinäkuussa tai että menee iloisesti tai että menee kuplivasti. Ei sillä ole väliä. Sen sijaan sillä on väliä että sopii menevänsä naimisiin, kuten tuo määritelmä sen sanoo: kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä, selkokielellä, kihlaus on sopimus siitä että mennään avioliittoon.
O-P-E-T-T-E-L-E S-U-O-M-E-N K-I-E-L-T-Ä.
Itseasiassa se lakipykälähän sanoi, että kaksi ihmistä, jotka ovat sopineet avioliitosta, ovat kihlautuneet. Missään ei kielletä kihlautumista ilman avioaikeita. Että opettelepa itse.
Lakipykälä sanoo näin: Kaksi henkilöä, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet.
Ja tässä linkki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234
Logiikallasi kihlautumisena voitaisiin pitää myös sitä, kun kosittava antaa rukkaset. Ts. pari sopii avioliitosta siten, että he eivät mene naimisiin.
Niin, että missä oli se kielto kihlautua ilman avioaikeita?
Entä missä oli se mahdollisuus kihlautua ilman avioaikeita? Toistuvista pyynnöistä huolimatta et ole pystynyt osoittamaan, että kihlaukselle olisi mitään muuta merkitystä kuin sopimus avioliittoon menemisestä. (Paitsi tietysti se sanakirjan esimerkki yritysfuusiosta, mutta jtäetään se nyt huomioimatta.)
Onhan se sopimus avioliittoon menemisestä tehty, kortti jätetään käyttämättä. Kielitoimistokaan ei kiellä tätä.
Pari sopii menevänsä naimisiin -> he ovat kihloissa. Ennen avioitumista pari päättää, että he eivät menekään naimisiin -> kihlaus on purkautunut. Jos pari jatkaa yhdessä ja he ovat kihlautumisensa merkiksi hankkineet sormukset, niin ei se periaatteessa kenellekään kuulu, jos he edelleen käyttävät sormuksiaan. Kihlapari sanan varsinaisessa merkityksessä he vain eivät enää ole.
Pari sopii avioliiton esteiden tutkinnasta tarkoituksenaan mennä naimisiin -> he ovat kihloissa.
Pari sopii avioliiton esteiden tutkinnasta tietäen, että he eivät aio naimisiin -> he eivät ole kihloissa.
Tässä ei ole mitään tulkinnanvaraista.
Ja sitten on pari muuta tapaa hoitaa homma himaan.
Kuten?
Se nyt vaan on niin, että kun sovitaan naimisiinmenosta, ollaan kihloissa. Kun sovitaan että ei mennä naimisiin, ei olla kihloissa. Mitä muita vaihtoehtoja tälle on? Paitsi tietysti joku historiallisen hömpän "valehtelen suostuvani ja yritän saada miehen hengiltä ennen häitä" -tyyppinen juonikuvio, mutta sellaiset voi jättää reaalimaailmassa huomiotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voiko kihloihin mennä ilman sormuksia näissä tapauksissa, joissa kihlaus ei tarkoita lupausta avioliitosta? Vai tarkoittaako teille kihlautuminen nimenomaan sitä sormusten ostamista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis hä? Ollaan kihloissa, ikinä ei oo häistä puhuttu tai niitä mietitty:D saas nyt nähdä, pitää ekaks pohtia, et mitenkä asiassa edetään. Veikkaan, että naimisiin ei mennä.
Ei sitä oo mikään pakko mennä naimisiin :) Avioliittohan on vaan vuosi vuodelta yhä turhempi instituutio. Mutta kihloissa te ette ole, jos ette ole sopineet menevänne naimisiin.
Onhan ne voineet sopia siitä naimisiinmenoa. Etteivät mene.
Niin? Ei se edelleenkään ole kihlaus, jos sopii ettei mene naimisiin. Kihlaus on kun sopii menevänsä naimisiin.
Koita nyt päättää mitä se kihlaus sitten loppujen lopuksi on. Niin, ei ole ihan yksioikoista.
Olen koko ajan sanonut että kihlaus on kun sopii menevänsä naimisiin. Jos viitsit ystävällisesti näyttää sen kohdan jossa olen väittänyt jotain muuta?
kihlaus oli sopimus naimisiinmenosta, eikö?
Kyllä, kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä. Ollaan kihloissa kun ollaan sovittu, että mennään naimisiin. Mikä tässä on niin epäselvää?
Ei mikään, tämä on täysin selvää. Toiset sopii naimisiinmenosta, etteivät menekään.
Silloin se ei ole kihlaus. Kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä. Miten vaikeaa on osata suomen kieltä? Avioliittoon meneminen tarkoittaa sitä että mennään avioliittoon.
Jos kihlaus olisi sopimus siitä, että avioliittoon ei mennä, niin se myös lukisi joka paikassa näin, myös siellä kielitoimiston sivulla.
Kyllä, kihlaus on sopimus avioliittoon menemisesestä, toiset sopii siitä erilailla kuin toiset.
Voihan sitä sopia että menee maanantaina tai ensi heinäkuussa tai että menee iloisesti tai että menee kuplivasti. Ei sillä ole väliä. Sen sijaan sillä on väliä että sopii menevänsä naimisiin, kuten tuo määritelmä sen sanoo: kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä, selkokielellä, kihlaus on sopimus siitä että mennään avioliittoon.
O-P-E-T-T-E-L-E S-U-O-M-E-N K-I-E-L-T-Ä.
Itseasiassa se lakipykälähän sanoi, että kaksi ihmistä, jotka ovat sopineet avioliitosta, ovat kihlautuneet. Missään ei kielletä kihlautumista ilman avioaikeita. Että opettelepa itse.
Lakipykälä sanoo näin: Kaksi henkilöä, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet.
Ja tässä linkki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234
Logiikallasi kihlautumisena voitaisiin pitää myös sitä, kun kosittava antaa rukkaset. Ts. pari sopii avioliitosta siten, että he eivät mene naimisiin.
Niin, että missä oli se kielto kihlautua ilman avioaikeita?
Entä missä oli se mahdollisuus kihlautua ilman avioaikeita? Toistuvista pyynnöistä huolimatta et ole pystynyt osoittamaan, että kihlaukselle olisi mitään muuta merkitystä kuin sopimus avioliittoon menemisestä. (Paitsi tietysti se sanakirjan esimerkki yritysfuusiosta, mutta jtäetään se nyt huomioimatta.)
Onhan se sopimus avioliittoon menemisestä tehty, kortti jätetään käyttämättä. Kielitoimistokaan ei kiellä tätä.
Pari sopii menevänsä naimisiin -> he ovat kihloissa. Ennen avioitumista pari päättää, että he eivät menekään naimisiin -> kihlaus on purkautunut. Jos pari jatkaa yhdessä ja he ovat kihlautumisensa merkiksi hankkineet sormukset, niin ei se periaatteessa kenellekään kuulu, jos he edelleen käyttävät sormuksiaan. Kihlapari sanan varsinaisessa merkityksessä he vain eivät enää ole.
Pari sopii avioliiton esteiden tutkinnasta tarkoituksenaan mennä naimisiin -> he ovat kihloissa.
Pari sopii avioliiton esteiden tutkinnasta tietäen, että he eivät aio naimisiin -> he eivät ole kihloissa.
Tässä ei ole mitään tulkinnanvaraista.
Ja sitten on pari muuta tapaa hoitaa homma himaan.
Kuten?
Se nyt vaan on niin, että kun sovitaan naimisiinmenosta, ollaan kihloissa. Kun sovitaan että ei mennä naimisiin, ei olla kihloissa. Mitä muita vaihtoehtoja tälle on? Paitsi tietysti joku historiallisen hömpän "valehtelen suostuvani ja yritän saada miehen hengiltä ennen häitä" -tyyppinen juonikuvio, mutta sellaiset voi jättää reaalimaailmassa huomiotta.
Kyllä myös nuo tavat, jotka mainitsit. Sitten kihloihin mennään kun siitä sovitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voiko kihloihin mennä ilman sormuksia näissä tapauksissa, joissa kihlaus ei tarkoita lupausta avioliitosta? Vai tarkoittaako teille kihlautuminen nimenomaan sitä sormusten ostamista?
Tottakai voi mennä, mäkin menin ilman sormusta kihloihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis hä? Ollaan kihloissa, ikinä ei oo häistä puhuttu tai niitä mietitty:D saas nyt nähdä, pitää ekaks pohtia, et mitenkä asiassa edetään. Veikkaan, että naimisiin ei mennä.
Ei sitä oo mikään pakko mennä naimisiin :) Avioliittohan on vaan vuosi vuodelta yhä turhempi instituutio. Mutta kihloissa te ette ole, jos ette ole sopineet menevänne naimisiin.
Onhan ne voineet sopia siitä naimisiinmenoa. Etteivät mene.
Niin? Ei se edelleenkään ole kihlaus, jos sopii ettei mene naimisiin. Kihlaus on kun sopii menevänsä naimisiin.
Koita nyt päättää mitä se kihlaus sitten loppujen lopuksi on. Niin, ei ole ihan yksioikoista.
Olen koko ajan sanonut että kihlaus on kun sopii menevänsä naimisiin. Jos viitsit ystävällisesti näyttää sen kohdan jossa olen väittänyt jotain muuta?
kihlaus oli sopimus naimisiinmenosta, eikö?
Kyllä, kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä. Ollaan kihloissa kun ollaan sovittu, että mennään naimisiin. Mikä tässä on niin epäselvää?
Ei mikään, tämä on täysin selvää. Toiset sopii naimisiinmenosta, etteivät menekään.
Silloin se ei ole kihlaus. Kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä. Miten vaikeaa on osata suomen kieltä? Avioliittoon meneminen tarkoittaa sitä että mennään avioliittoon.
Jos kihlaus olisi sopimus siitä, että avioliittoon ei mennä, niin se myös lukisi joka paikassa näin, myös siellä kielitoimiston sivulla.
Kyllä, kihlaus on sopimus avioliittoon menemisesestä, toiset sopii siitä erilailla kuin toiset.
Voihan sitä sopia että menee maanantaina tai ensi heinäkuussa tai että menee iloisesti tai että menee kuplivasti. Ei sillä ole väliä. Sen sijaan sillä on väliä että sopii menevänsä naimisiin, kuten tuo määritelmä sen sanoo: kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä, selkokielellä, kihlaus on sopimus siitä että mennään avioliittoon.
O-P-E-T-T-E-L-E S-U-O-M-E-N K-I-E-L-T-Ä.
Itseasiassa se lakipykälähän sanoi, että kaksi ihmistä, jotka ovat sopineet avioliitosta, ovat kihlautuneet. Missään ei kielletä kihlautumista ilman avioaikeita. Että opettelepa itse.
Lakipykälä sanoo näin: Kaksi henkilöä, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet.
Ja tässä linkki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234
Logiikallasi kihlautumisena voitaisiin pitää myös sitä, kun kosittava antaa rukkaset. Ts. pari sopii avioliitosta siten, että he eivät mene naimisiin.
Niin, että missä oli se kielto kihlautua ilman avioaikeita?
Entä missä oli se mahdollisuus kihlautua ilman avioaikeita? Toistuvista pyynnöistä huolimatta et ole pystynyt osoittamaan, että kihlaukselle olisi mitään muuta merkitystä kuin sopimus avioliittoon menemisestä. (Paitsi tietysti se sanakirjan esimerkki yritysfuusiosta, mutta jtäetään se nyt huomioimatta.)
Onhan se sopimus avioliittoon menemisestä tehty, kortti jätetään käyttämättä. Kielitoimistokaan ei kiellä tätä.
Siis väität, että jos tietosanakirjassa ei kielletä määrittelemästä kissaa koiraksi, niin kuka tahansa voi väittää tosissaan kissaa koiraksi ja sanoa että kissa voi olla myös koira, koska tietosanakirjassa ei sanota että kissa ei voi olla koira. Ja sitten ne on tyhmiä, jotka ei suostu sanomaan kissaa myös koiraksi, koska sinä haluat niin.
Sun noi vertauskuvat on niin huonoja että itkettää. Ymmärrettävää kyllä tappion keskellä. Onko koirasusi koira vai susi olis jo parempi.
Säälittävää, että sinä YKSIN olet täällä tappiolla ja teet jo itsesi naurunalaiseksi ja ainoastaan sinä täällä itket ja itkupotkuraivoat, vaikka asioita selitetään sinulle täysin selkeästi perustellen kuin pikku lapselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis hä? Ollaan kihloissa, ikinä ei oo häistä puhuttu tai niitä mietitty:D saas nyt nähdä, pitää ekaks pohtia, et mitenkä asiassa edetään. Veikkaan, että naimisiin ei mennä.
Ei sitä oo mikään pakko mennä naimisiin :) Avioliittohan on vaan vuosi vuodelta yhä turhempi instituutio. Mutta kihloissa te ette ole, jos ette ole sopineet menevänne naimisiin.
Onhan ne voineet sopia siitä naimisiinmenoa. Etteivät mene.
Niin? Ei se edelleenkään ole kihlaus, jos sopii ettei mene naimisiin. Kihlaus on kun sopii menevänsä naimisiin.
Koita nyt päättää mitä se kihlaus sitten loppujen lopuksi on. Niin, ei ole ihan yksioikoista.
Olen koko ajan sanonut että kihlaus on kun sopii menevänsä naimisiin. Jos viitsit ystävällisesti näyttää sen kohdan jossa olen väittänyt jotain muuta?
kihlaus oli sopimus naimisiinmenosta, eikö?
Kyllä, kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä. Ollaan kihloissa kun ollaan sovittu, että mennään naimisiin. Mikä tässä on niin epäselvää?
Ei mikään, tämä on täysin selvää. Toiset sopii naimisiinmenosta, etteivät menekään.
Silloin se ei ole kihlaus. Kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä. Miten vaikeaa on osata suomen kieltä? Avioliittoon meneminen tarkoittaa sitä että mennään avioliittoon.
Jos kihlaus olisi sopimus siitä, että avioliittoon ei mennä, niin se myös lukisi joka paikassa näin, myös siellä kielitoimiston sivulla.
Kyllä, kihlaus on sopimus avioliittoon menemisesestä, toiset sopii siitä erilailla kuin toiset.
Voihan sitä sopia että menee maanantaina tai ensi heinäkuussa tai että menee iloisesti tai että menee kuplivasti. Ei sillä ole väliä. Sen sijaan sillä on väliä että sopii menevänsä naimisiin, kuten tuo määritelmä sen sanoo: kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä, selkokielellä, kihlaus on sopimus siitä että mennään avioliittoon.
O-P-E-T-T-E-L-E S-U-O-M-E-N K-I-E-L-T-Ä.
Itseasiassa se lakipykälähän sanoi, että kaksi ihmistä, jotka ovat sopineet avioliitosta, ovat kihlautuneet. Missään ei kielletä kihlautumista ilman avioaikeita. Että opettelepa itse.
Lakipykälä sanoo näin: Kaksi henkilöä, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet.
Ja tässä linkki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234
Logiikallasi kihlautumisena voitaisiin pitää myös sitä, kun kosittava antaa rukkaset. Ts. pari sopii avioliitosta siten, että he eivät mene naimisiin.
Niin, että missä oli se kielto kihlautua ilman avioaikeita?
Entä missä oli se mahdollisuus kihlautua ilman avioaikeita? Toistuvista pyynnöistä huolimatta et ole pystynyt osoittamaan, että kihlaukselle olisi mitään muuta merkitystä kuin sopimus avioliittoon menemisestä. (Paitsi tietysti se sanakirjan esimerkki yritysfuusiosta, mutta jtäetään se nyt huomioimatta.)
Onhan se sopimus avioliittoon menemisestä tehty, kortti jätetään käyttämättä. Kielitoimistokaan ei kiellä tätä.
Siis väität, että jos tietosanakirjassa ei kielletä määrittelemästä kissaa koiraksi, niin kuka tahansa voi väittää tosissaan kissaa koiraksi ja sanoa että kissa voi olla myös koira, koska tietosanakirjassa ei sanota että kissa ei voi olla koira. Ja sitten ne on tyhmiä, jotka ei suostu sanomaan kissaa myös koiraksi, koska sinä haluat niin.
Sun noi vertauskuvat on niin huonoja että itkettää. Ymmärrettävää kyllä tappion keskellä. Onko koirasusi koira vai susi olis jo parempi.
Säälittävää, että sinä YKSIN olet täällä tappiolla ja teet jo itsesi naurunalaiseksi ja ainoastaan sinä täällä itket ja itkupotkuraivoat, vaikka asioita selitetään sinulle täysin selkeästi perustellen kuin pikku lapselle.
Yhtä yksin kuin sinäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis hä? Ollaan kihloissa, ikinä ei oo häistä puhuttu tai niitä mietitty:D saas nyt nähdä, pitää ekaks pohtia, et mitenkä asiassa edetään. Veikkaan, että naimisiin ei mennä.
Ei sitä oo mikään pakko mennä naimisiin :) Avioliittohan on vaan vuosi vuodelta yhä turhempi instituutio. Mutta kihloissa te ette ole, jos ette ole sopineet menevänne naimisiin.
Onhan ne voineet sopia siitä naimisiinmenoa. Etteivät mene.
Niin? Ei se edelleenkään ole kihlaus, jos sopii ettei mene naimisiin. Kihlaus on kun sopii menevänsä naimisiin.
Koita nyt päättää mitä se kihlaus sitten loppujen lopuksi on. Niin, ei ole ihan yksioikoista.
Olen koko ajan sanonut että kihlaus on kun sopii menevänsä naimisiin. Jos viitsit ystävällisesti näyttää sen kohdan jossa olen väittänyt jotain muuta?
kihlaus oli sopimus naimisiinmenosta, eikö?
Kyllä, kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä. Ollaan kihloissa kun ollaan sovittu, että mennään naimisiin. Mikä tässä on niin epäselvää?
Ei mikään, tämä on täysin selvää. Toiset sopii naimisiinmenosta, etteivät menekään.
Silloin se ei ole kihlaus. Kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä. Miten vaikeaa on osata suomen kieltä? Avioliittoon meneminen tarkoittaa sitä että mennään avioliittoon.
Jos kihlaus olisi sopimus siitä, että avioliittoon ei mennä, niin se myös lukisi joka paikassa näin, myös siellä kielitoimiston sivulla.
Kyllä, kihlaus on sopimus avioliittoon menemisesestä, toiset sopii siitä erilailla kuin toiset.
Voihan sitä sopia että menee maanantaina tai ensi heinäkuussa tai että menee iloisesti tai että menee kuplivasti. Ei sillä ole väliä. Sen sijaan sillä on väliä että sopii menevänsä naimisiin, kuten tuo määritelmä sen sanoo: kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä, selkokielellä, kihlaus on sopimus siitä että mennään avioliittoon.
O-P-E-T-T-E-L-E S-U-O-M-E-N K-I-E-L-T-Ä.
Itseasiassa se lakipykälähän sanoi, että kaksi ihmistä, jotka ovat sopineet avioliitosta, ovat kihlautuneet. Missään ei kielletä kihlautumista ilman avioaikeita. Että opettelepa itse.
Lakipykälä sanoo näin: Kaksi henkilöä, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet.
Ja tässä linkki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234
Logiikallasi kihlautumisena voitaisiin pitää myös sitä, kun kosittava antaa rukkaset. Ts. pari sopii avioliitosta siten, että he eivät mene naimisiin.
Niin, että missä oli se kielto kihlautua ilman avioaikeita?
Entä missä oli se mahdollisuus kihlautua ilman avioaikeita? Toistuvista pyynnöistä huolimatta et ole pystynyt osoittamaan, että kihlaukselle olisi mitään muuta merkitystä kuin sopimus avioliittoon menemisestä. (Paitsi tietysti se sanakirjan esimerkki yritysfuusiosta, mutta jtäetään se nyt huomioimatta.)
Onhan se sopimus avioliittoon menemisestä tehty, kortti jätetään käyttämättä. Kielitoimistokaan ei kiellä tätä.
Pari sopii menevänsä naimisiin -> he ovat kihloissa. Ennen avioitumista pari päättää, että he eivät menekään naimisiin -> kihlaus on purkautunut. Jos pari jatkaa yhdessä ja he ovat kihlautumisensa merkiksi hankkineet sormukset, niin ei se periaatteessa kenellekään kuulu, jos he edelleen käyttävät sormuksiaan. Kihlapari sanan varsinaisessa merkityksessä he vain eivät enää ole.
Pari sopii avioliiton esteiden tutkinnasta tarkoituksenaan mennä naimisiin -> he ovat kihloissa.
Pari sopii avioliiton esteiden tutkinnasta tietäen, että he eivät aio naimisiin -> he eivät ole kihloissa.
Tässä ei ole mitään tulkinnanvaraista.
Ja sitten on pari muuta tapaa hoitaa homma himaan.
Kuten?
Se nyt vaan on niin, että kun sovitaan naimisiinmenosta, ollaan kihloissa. Kun sovitaan että ei mennä naimisiin, ei olla kihloissa. Mitä muita vaihtoehtoja tälle on? Paitsi tietysti joku historiallisen hömpän "valehtelen suostuvani ja yritän saada miehen hengiltä ennen häitä" -tyyppinen juonikuvio, mutta sellaiset voi jättää reaalimaailmassa huomiotta.
Kyllä myös nuo tavat, jotka mainitsit. Sitten kihloihin mennään kun siitä sovitaan.
Ja silloin kun kihloihin menosta sovitaan... Arvaa mitä? Sovitaan, että mennään naimisiin. Tadaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis hä? Ollaan kihloissa, ikinä ei oo häistä puhuttu tai niitä mietitty:D saas nyt nähdä, pitää ekaks pohtia, et mitenkä asiassa edetään. Veikkaan, että naimisiin ei mennä.
Ei sitä oo mikään pakko mennä naimisiin :) Avioliittohan on vaan vuosi vuodelta yhä turhempi instituutio. Mutta kihloissa te ette ole, jos ette ole sopineet menevänne naimisiin.
Onhan ne voineet sopia siitä naimisiinmenoa. Etteivät mene.
Niin? Ei se edelleenkään ole kihlaus, jos sopii ettei mene naimisiin. Kihlaus on kun sopii menevänsä naimisiin.
Koita nyt päättää mitä se kihlaus sitten loppujen lopuksi on. Niin, ei ole ihan yksioikoista.
Olen koko ajan sanonut että kihlaus on kun sopii menevänsä naimisiin. Jos viitsit ystävällisesti näyttää sen kohdan jossa olen väittänyt jotain muuta?
kihlaus oli sopimus naimisiinmenosta, eikö?
Kyllä, kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä. Ollaan kihloissa kun ollaan sovittu, että mennään naimisiin. Mikä tässä on niin epäselvää?
Ei mikään, tämä on täysin selvää. Toiset sopii naimisiinmenosta, etteivät menekään.
Silloin se ei ole kihlaus. Kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä. Miten vaikeaa on osata suomen kieltä? Avioliittoon meneminen tarkoittaa sitä että mennään avioliittoon.
Jos kihlaus olisi sopimus siitä, että avioliittoon ei mennä, niin se myös lukisi joka paikassa näin, myös siellä kielitoimiston sivulla.
Kyllä, kihlaus on sopimus avioliittoon menemisesestä, toiset sopii siitä erilailla kuin toiset.
Voihan sitä sopia että menee maanantaina tai ensi heinäkuussa tai että menee iloisesti tai että menee kuplivasti. Ei sillä ole väliä. Sen sijaan sillä on väliä että sopii menevänsä naimisiin, kuten tuo määritelmä sen sanoo: kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä, selkokielellä, kihlaus on sopimus siitä että mennään avioliittoon.
O-P-E-T-T-E-L-E S-U-O-M-E-N K-I-E-L-T-Ä.
Itseasiassa se lakipykälähän sanoi, että kaksi ihmistä, jotka ovat sopineet avioliitosta, ovat kihlautuneet. Missään ei kielletä kihlautumista ilman avioaikeita. Että opettelepa itse.
Lakipykälä sanoo näin: Kaksi henkilöä, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet.
Ja tässä linkki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234
Logiikallasi kihlautumisena voitaisiin pitää myös sitä, kun kosittava antaa rukkaset. Ts. pari sopii avioliitosta siten, että he eivät mene naimisiin.
Niin, että missä oli se kielto kihlautua ilman avioaikeita?
Entä missä oli se mahdollisuus kihlautua ilman avioaikeita? Toistuvista pyynnöistä huolimatta et ole pystynyt osoittamaan, että kihlaukselle olisi mitään muuta merkitystä kuin sopimus avioliittoon menemisestä. (Paitsi tietysti se sanakirjan esimerkki yritysfuusiosta, mutta jtäetään se nyt huomioimatta.)
Onhan se sopimus avioliittoon menemisestä tehty, kortti jätetään käyttämättä. Kielitoimistokaan ei kiellä tätä.
Pari sopii menevänsä naimisiin -> he ovat kihloissa. Ennen avioitumista pari päättää, että he eivät menekään naimisiin -> kihlaus on purkautunut. Jos pari jatkaa yhdessä ja he ovat kihlautumisensa merkiksi hankkineet sormukset, niin ei se periaatteessa kenellekään kuulu, jos he edelleen käyttävät sormuksiaan. Kihlapari sanan varsinaisessa merkityksessä he vain eivät enää ole.
Pari sopii avioliiton esteiden tutkinnasta tarkoituksenaan mennä naimisiin -> he ovat kihloissa.
Pari sopii avioliiton esteiden tutkinnasta tietäen, että he eivät aio naimisiin -> he eivät ole kihloissa.
Tässä ei ole mitään tulkinnanvaraista.
Ja sitten on pari muuta tapaa hoitaa homma himaan.
Kuten?
Se nyt vaan on niin, että kun sovitaan naimisiinmenosta, ollaan kihloissa. Kun sovitaan että ei mennä naimisiin, ei olla kihloissa. Mitä muita vaihtoehtoja tälle on? Paitsi tietysti joku historiallisen hömpän "valehtelen suostuvani ja yritän saada miehen hengiltä ennen häitä" -tyyppinen juonikuvio, mutta sellaiset voi jättää reaalimaailmassa huomiotta.
Kyllä myös nuo tavat, jotka mainitsit. Sitten kihloihin mennään kun siitä sovitaan.
Ja silloin kun kihloihin menosta sovitaan... Arvaa mitä? Sovitaan, että mennään naimisiin. Tadaa!
Kiitos, mutta mä oon jo.
Vieläkö tämä ketju täällä pyörii??!!
Onko niin mahdottoman vaikeata myöntää, että ei ole ikinä vaivautunut ottamaan selvää mitä kihloissa olo tarkoittaa? Vaan pitää elää uskossa, mitä kavereiden kanssa 15-v koulunpihalla kuultiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis hä? Ollaan kihloissa, ikinä ei oo häistä puhuttu tai niitä mietitty:D saas nyt nähdä, pitää ekaks pohtia, et mitenkä asiassa edetään. Veikkaan, että naimisiin ei mennä.
Ei sitä oo mikään pakko mennä naimisiin :) Avioliittohan on vaan vuosi vuodelta yhä turhempi instituutio. Mutta kihloissa te ette ole, jos ette ole sopineet menevänne naimisiin.
Onhan ne voineet sopia siitä naimisiinmenoa. Etteivät mene.
Niin? Ei se edelleenkään ole kihlaus, jos sopii ettei mene naimisiin. Kihlaus on kun sopii menevänsä naimisiin.
Koita nyt päättää mitä se kihlaus sitten loppujen lopuksi on. Niin, ei ole ihan yksioikoista.
Olen koko ajan sanonut että kihlaus on kun sopii menevänsä naimisiin. Jos viitsit ystävällisesti näyttää sen kohdan jossa olen väittänyt jotain muuta?
kihlaus oli sopimus naimisiinmenosta, eikö?
Kyllä, kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä. Ollaan kihloissa kun ollaan sovittu, että mennään naimisiin. Mikä tässä on niin epäselvää?
Ei mikään, tämä on täysin selvää. Toiset sopii naimisiinmenosta, etteivät menekään.
Silloin se ei ole kihlaus. Kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä. Miten vaikeaa on osata suomen kieltä? Avioliittoon meneminen tarkoittaa sitä että mennään avioliittoon.
Jos kihlaus olisi sopimus siitä, että avioliittoon ei mennä, niin se myös lukisi joka paikassa näin, myös siellä kielitoimiston sivulla.
Kyllä, kihlaus on sopimus avioliittoon menemisesestä, toiset sopii siitä erilailla kuin toiset.
Voihan sitä sopia että menee maanantaina tai ensi heinäkuussa tai että menee iloisesti tai että menee kuplivasti. Ei sillä ole väliä. Sen sijaan sillä on väliä että sopii menevänsä naimisiin, kuten tuo määritelmä sen sanoo: kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä, selkokielellä, kihlaus on sopimus siitä että mennään avioliittoon.
O-P-E-T-T-E-L-E S-U-O-M-E-N K-I-E-L-T-Ä.
Itseasiassa se lakipykälähän sanoi, että kaksi ihmistä, jotka ovat sopineet avioliitosta, ovat kihlautuneet. Missään ei kielletä kihlautumista ilman avioaikeita. Että opettelepa itse.
Lakipykälä sanoo näin: Kaksi henkilöä, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet.
Ja tässä linkki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234
Logiikallasi kihlautumisena voitaisiin pitää myös sitä, kun kosittava antaa rukkaset. Ts. pari sopii avioliitosta siten, että he eivät mene naimisiin.
Niin, että missä oli se kielto kihlautua ilman avioaikeita?
Entä missä oli se mahdollisuus kihlautua ilman avioaikeita? Toistuvista pyynnöistä huolimatta et ole pystynyt osoittamaan, että kihlaukselle olisi mitään muuta merkitystä kuin sopimus avioliittoon menemisestä. (Paitsi tietysti se sanakirjan esimerkki yritysfuusiosta, mutta jtäetään se nyt huomioimatta.)
Onhan se sopimus avioliittoon menemisestä tehty, kortti jätetään käyttämättä. Kielitoimistokaan ei kiellä tätä.
Siis väität, että jos tietosanakirjassa ei kielletä määrittelemästä kissaa koiraksi, niin kuka tahansa voi väittää tosissaan kissaa koiraksi ja sanoa että kissa voi olla myös koira, koska tietosanakirjassa ei sanota että kissa ei voi olla koira. Ja sitten ne on tyhmiä, jotka ei suostu sanomaan kissaa myös koiraksi, koska sinä haluat niin.
Sun noi vertauskuvat on niin huonoja että itkettää. Ymmärrettävää kyllä tappion keskellä. Onko koirasusi koira vai susi olis jo parempi.
Säälittävää, että sinä YKSIN olet täällä tappiolla ja teet jo itsesi naurunalaiseksi ja ainoastaan sinä täällä itket ja itkupotkuraivoat, vaikka asioita selitetään sinulle täysin selkeästi perustellen kuin pikku lapselle.
Yhtä yksin kuin sinäkin.
Miten voi olla tappiolla, jos kaikki muut ihmiset tässä maailmassa ja tietosanakirjat ja laki ovat samaa mieltä kanssani ja näkevät asioiden määritelmät samalla tavalla kuin minä ja sinä olet yksin väitteinesi, että asiat eivät ole sitä mitä ne yleisesti määriteltynä ovat vaan haluat yksin vääntää asioiden määritelmät päälaelleen ja uusiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis hä? Ollaan kihloissa, ikinä ei oo häistä puhuttu tai niitä mietitty:D saas nyt nähdä, pitää ekaks pohtia, et mitenkä asiassa edetään. Veikkaan, että naimisiin ei mennä.
Ei sitä oo mikään pakko mennä naimisiin :) Avioliittohan on vaan vuosi vuodelta yhä turhempi instituutio. Mutta kihloissa te ette ole, jos ette ole sopineet menevänne naimisiin.
Onhan ne voineet sopia siitä naimisiinmenoa. Etteivät mene.
Niin? Ei se edelleenkään ole kihlaus, jos sopii ettei mene naimisiin. Kihlaus on kun sopii menevänsä naimisiin.
Koita nyt päättää mitä se kihlaus sitten loppujen lopuksi on. Niin, ei ole ihan yksioikoista.
Olen koko ajan sanonut että kihlaus on kun sopii menevänsä naimisiin. Jos viitsit ystävällisesti näyttää sen kohdan jossa olen väittänyt jotain muuta?
kihlaus oli sopimus naimisiinmenosta, eikö?
Kyllä, kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä. Ollaan kihloissa kun ollaan sovittu, että mennään naimisiin. Mikä tässä on niin epäselvää?
Ei mikään, tämä on täysin selvää. Toiset sopii naimisiinmenosta, etteivät menekään.
Silloin se ei ole kihlaus. Kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä. Miten vaikeaa on osata suomen kieltä? Avioliittoon meneminen tarkoittaa sitä että mennään avioliittoon.
Jos kihlaus olisi sopimus siitä, että avioliittoon ei mennä, niin se myös lukisi joka paikassa näin, myös siellä kielitoimiston sivulla.
Kyllä, kihlaus on sopimus avioliittoon menemisesestä, toiset sopii siitä erilailla kuin toiset.
Voihan sitä sopia että menee maanantaina tai ensi heinäkuussa tai että menee iloisesti tai että menee kuplivasti. Ei sillä ole väliä. Sen sijaan sillä on väliä että sopii menevänsä naimisiin, kuten tuo määritelmä sen sanoo: kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä, selkokielellä, kihlaus on sopimus siitä että mennään avioliittoon.
O-P-E-T-T-E-L-E S-U-O-M-E-N K-I-E-L-T-Ä.
Itseasiassa se lakipykälähän sanoi, että kaksi ihmistä, jotka ovat sopineet avioliitosta, ovat kihlautuneet. Missään ei kielletä kihlautumista ilman avioaikeita. Että opettelepa itse.
Lakipykälä sanoo näin: Kaksi henkilöä, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet.
Ja tässä linkki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234
Logiikallasi kihlautumisena voitaisiin pitää myös sitä, kun kosittava antaa rukkaset. Ts. pari sopii avioliitosta siten, että he eivät mene naimisiin.
Niin, että missä oli se kielto kihlautua ilman avioaikeita?
Entä missä oli se mahdollisuus kihlautua ilman avioaikeita? Toistuvista pyynnöistä huolimatta et ole pystynyt osoittamaan, että kihlaukselle olisi mitään muuta merkitystä kuin sopimus avioliittoon menemisestä. (Paitsi tietysti se sanakirjan esimerkki yritysfuusiosta, mutta jtäetään se nyt huomioimatta.)
Onhan se sopimus avioliittoon menemisestä tehty, kortti jätetään käyttämättä. Kielitoimistokaan ei kiellä tätä.
Pari sopii menevänsä naimisiin -> he ovat kihloissa. Ennen avioitumista pari päättää, että he eivät menekään naimisiin -> kihlaus on purkautunut. Jos pari jatkaa yhdessä ja he ovat kihlautumisensa merkiksi hankkineet sormukset, niin ei se periaatteessa kenellekään kuulu, jos he edelleen käyttävät sormuksiaan. Kihlapari sanan varsinaisessa merkityksessä he vain eivät enää ole.
Pari sopii avioliiton esteiden tutkinnasta tarkoituksenaan mennä naimisiin -> he ovat kihloissa.
Pari sopii avioliiton esteiden tutkinnasta tietäen, että he eivät aio naimisiin -> he eivät ole kihloissa.
Tässä ei ole mitään tulkinnanvaraista.
Ja sitten on pari muuta tapaa hoitaa homma himaan.
Kuten?
Se nyt vaan on niin, että kun sovitaan naimisiinmenosta, ollaan kihloissa. Kun sovitaan että ei mennä naimisiin, ei olla kihloissa. Mitä muita vaihtoehtoja tälle on? Paitsi tietysti joku historiallisen hömpän "valehtelen suostuvani ja yritän saada miehen hengiltä ennen häitä" -tyyppinen juonikuvio, mutta sellaiset voi jättää reaalimaailmassa huomiotta.
Kyllä myös nuo tavat, jotka mainitsit. Sitten kihloihin mennään kun siitä sovitaan.
Ja silloin kun kihloihin menosta sovitaan... Arvaa mitä? Sovitaan, että mennään naimisiin. Tadaa!
Kiitos, mutta mä oon jo.
No sehän on kiva. Mutta miten se liittyy kihlauksen määritelmään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis hä? Ollaan kihloissa, ikinä ei oo häistä puhuttu tai niitä mietitty:D saas nyt nähdä, pitää ekaks pohtia, et mitenkä asiassa edetään. Veikkaan, että naimisiin ei mennä.
Ei sitä oo mikään pakko mennä naimisiin :) Avioliittohan on vaan vuosi vuodelta yhä turhempi instituutio. Mutta kihloissa te ette ole, jos ette ole sopineet menevänne naimisiin.
Onhan ne voineet sopia siitä naimisiinmenoa. Etteivät mene.
Niin? Ei se edelleenkään ole kihlaus, jos sopii ettei mene naimisiin. Kihlaus on kun sopii menevänsä naimisiin.
Koita nyt päättää mitä se kihlaus sitten loppujen lopuksi on. Niin, ei ole ihan yksioikoista.
Olen koko ajan sanonut että kihlaus on kun sopii menevänsä naimisiin. Jos viitsit ystävällisesti näyttää sen kohdan jossa olen väittänyt jotain muuta?
kihlaus oli sopimus naimisiinmenosta, eikö?
Kyllä, kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä. Ollaan kihloissa kun ollaan sovittu, että mennään naimisiin. Mikä tässä on niin epäselvää?
Ei mikään, tämä on täysin selvää. Toiset sopii naimisiinmenosta, etteivät menekään.
Silloin se ei ole kihlaus. Kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä. Miten vaikeaa on osata suomen kieltä? Avioliittoon meneminen tarkoittaa sitä että mennään avioliittoon.
Jos kihlaus olisi sopimus siitä, että avioliittoon ei mennä, niin se myös lukisi joka paikassa näin, myös siellä kielitoimiston sivulla.
Kyllä, kihlaus on sopimus avioliittoon menemisesestä, toiset sopii siitä erilailla kuin toiset.
Voihan sitä sopia että menee maanantaina tai ensi heinäkuussa tai että menee iloisesti tai että menee kuplivasti. Ei sillä ole väliä. Sen sijaan sillä on väliä että sopii menevänsä naimisiin, kuten tuo määritelmä sen sanoo: kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä, selkokielellä, kihlaus on sopimus siitä että mennään avioliittoon.
O-P-E-T-T-E-L-E S-U-O-M-E-N K-I-E-L-T-Ä.
Itseasiassa se lakipykälähän sanoi, että kaksi ihmistä, jotka ovat sopineet avioliitosta, ovat kihlautuneet. Missään ei kielletä kihlautumista ilman avioaikeita. Että opettelepa itse.
Lakipykälä sanoo näin: Kaksi henkilöä, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet.
Ja tässä linkki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234
Logiikallasi kihlautumisena voitaisiin pitää myös sitä, kun kosittava antaa rukkaset. Ts. pari sopii avioliitosta siten, että he eivät mene naimisiin.
Niin, että missä oli se kielto kihlautua ilman avioaikeita?
Entä missä oli se mahdollisuus kihlautua ilman avioaikeita? Toistuvista pyynnöistä huolimatta et ole pystynyt osoittamaan, että kihlaukselle olisi mitään muuta merkitystä kuin sopimus avioliittoon menemisestä. (Paitsi tietysti se sanakirjan esimerkki yritysfuusiosta, mutta jtäetään se nyt huomioimatta.)
Onhan se sopimus avioliittoon menemisestä tehty, kortti jätetään käyttämättä. Kielitoimistokaan ei kiellä tätä.
Siis väität, että jos tietosanakirjassa ei kielletä määrittelemästä kissaa koiraksi, niin kuka tahansa voi väittää tosissaan kissaa koiraksi ja sanoa että kissa voi olla myös koira, koska tietosanakirjassa ei sanota että kissa ei voi olla koira. Ja sitten ne on tyhmiä, jotka ei suostu sanomaan kissaa myös koiraksi, koska sinä haluat niin.
Sun noi vertauskuvat on niin huonoja että itkettää. Ymmärrettävää kyllä tappion keskellä. Onko koirasusi koira vai susi olis jo parempi.
Säälittävää, että sinä YKSIN olet täällä tappiolla ja teet jo itsesi naurunalaiseksi ja ainoastaan sinä täällä itket ja itkupotkuraivoat, vaikka asioita selitetään sinulle täysin selkeästi perustellen kuin pikku lapselle.
Yhtä yksin kuin sinäkin.
Miten voi olla tappiolla, jos kaikki muut ihmiset tässä maailmassa ja tietosanakirjat ja laki ovat samaa mieltä kanssani ja näkevät asioiden määritelmät samalla tavalla kuin minä ja sinä olet yksin väitteinesi, että asiat eivät ole sitä mitä ne yleisesti määriteltynä ovat vaan haluat yksin vääntää asioiden määritelmät päälaelleen ja uusiksi.
Miten voi olla noin sokea ja väittää että mä täällä yksin olen tätä mieltä? Tai miksei voi, onhan se jo nähty. Aika hyvin kyllä yksinäiseltä koko maailmaa vastaan ja yli sata sivua ettekä vieläkään ole saanut tätä yksinäistä kaadettua, jihuu!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis hä? Ollaan kihloissa, ikinä ei oo häistä puhuttu tai niitä mietitty:D saas nyt nähdä, pitää ekaks pohtia, et mitenkä asiassa edetään. Veikkaan, että naimisiin ei mennä.
Ei sitä oo mikään pakko mennä naimisiin :) Avioliittohan on vaan vuosi vuodelta yhä turhempi instituutio. Mutta kihloissa te ette ole, jos ette ole sopineet menevänne naimisiin.
Onhan ne voineet sopia siitä naimisiinmenoa. Etteivät mene.
Niin? Ei se edelleenkään ole kihlaus, jos sopii ettei mene naimisiin. Kihlaus on kun sopii menevänsä naimisiin.
Koita nyt päättää mitä se kihlaus sitten loppujen lopuksi on. Niin, ei ole ihan yksioikoista.
Olen koko ajan sanonut että kihlaus on kun sopii menevänsä naimisiin. Jos viitsit ystävällisesti näyttää sen kohdan jossa olen väittänyt jotain muuta?
kihlaus oli sopimus naimisiinmenosta, eikö?
Kyllä, kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä. Ollaan kihloissa kun ollaan sovittu, että mennään naimisiin. Mikä tässä on niin epäselvää?
Ei mikään, tämä on täysin selvää. Toiset sopii naimisiinmenosta, etteivät menekään.
Silloin se ei ole kihlaus. Kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä. Miten vaikeaa on osata suomen kieltä? Avioliittoon meneminen tarkoittaa sitä että mennään avioliittoon.
Jos kihlaus olisi sopimus siitä, että avioliittoon ei mennä, niin se myös lukisi joka paikassa näin, myös siellä kielitoimiston sivulla.
Kyllä, kihlaus on sopimus avioliittoon menemisesestä, toiset sopii siitä erilailla kuin toiset.
Voihan sitä sopia että menee maanantaina tai ensi heinäkuussa tai että menee iloisesti tai että menee kuplivasti. Ei sillä ole väliä. Sen sijaan sillä on väliä että sopii menevänsä naimisiin, kuten tuo määritelmä sen sanoo: kihlaus on sopimus avioliittoon menemisestä, selkokielellä, kihlaus on sopimus siitä että mennään avioliittoon.
O-P-E-T-T-E-L-E S-U-O-M-E-N K-I-E-L-T-Ä.
Itseasiassa se lakipykälähän sanoi, että kaksi ihmistä, jotka ovat sopineet avioliitosta, ovat kihlautuneet. Missään ei kielletä kihlautumista ilman avioaikeita. Että opettelepa itse.
Lakipykälä sanoo näin: Kaksi henkilöä, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet.
Ja tässä linkki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234
Logiikallasi kihlautumisena voitaisiin pitää myös sitä, kun kosittava antaa rukkaset. Ts. pari sopii avioliitosta siten, että he eivät mene naimisiin.
Niin, että missä oli se kielto kihlautua ilman avioaikeita?
Entä missä oli se mahdollisuus kihlautua ilman avioaikeita? Toistuvista pyynnöistä huolimatta et ole pystynyt osoittamaan, että kihlaukselle olisi mitään muuta merkitystä kuin sopimus avioliittoon menemisestä. (Paitsi tietysti se sanakirjan esimerkki yritysfuusiosta, mutta jtäetään se nyt huomioimatta.)
Onhan se sopimus avioliittoon menemisestä tehty, kortti jätetään käyttämättä. Kielitoimistokaan ei kiellä tätä.
Pari sopii menevänsä naimisiin -> he ovat kihloissa. Ennen avioitumista pari päättää, että he eivät menekään naimisiin -> kihlaus on purkautunut. Jos pari jatkaa yhdessä ja he ovat kihlautumisensa merkiksi hankkineet sormukset, niin ei se periaatteessa kenellekään kuulu, jos he edelleen käyttävät sormuksiaan. Kihlapari sanan varsinaisessa merkityksessä he vain eivät enää ole.
Pari sopii avioliiton esteiden tutkinnasta tarkoituksenaan mennä naimisiin -> he ovat kihloissa.
Pari sopii avioliiton esteiden tutkinnasta tietäen, että he eivät aio naimisiin -> he eivät ole kihloissa.
Tässä ei ole mitään tulkinnanvaraista.
Ja sitten on pari muuta tapaa hoitaa homma himaan.
Kuten?
Se nyt vaan on niin, että kun sovitaan naimisiinmenosta, ollaan kihloissa. Kun sovitaan että ei mennä naimisiin, ei olla kihloissa. Mitä muita vaihtoehtoja tälle on? Paitsi tietysti joku historiallisen hömpän "valehtelen suostuvani ja yritän saada miehen hengiltä ennen häitä" -tyyppinen juonikuvio, mutta sellaiset voi jättää reaalimaailmassa huomiotta.
Kyllä myös nuo tavat, jotka mainitsit. Sitten kihloihin mennään kun siitä sovitaan.
Ja silloin kun kihloihin menosta sovitaan... Arvaa mitä? Sovitaan, että mennään naimisiin. Tadaa!
Kiitos, mutta mä oon jo.
No sehän on kiva. Mutta miten se liittyy kihlauksen määritelmään?
Sä kosit?
Rakas, sun muumit on nyt karanneet laaksosta.
Kihlaus on sopimus siitä että avioliittoon mennään. Jos avioliittoon ei aiota mennä, ei olla kihloissa. Sinä kauniina päivänä kun päätetään että nyt perkele repäistään naimisiin (vaikka hääpäivä olisi esim. kolmen vuoden päästä), niin siitä hetkestä lähtien he ovat kihloissa.
Selitä mulle: miksi sana kihlaus on olemassa, jos se on sun mielestä plusmiinusnolla? Mikä järki on olla olemassa sana, joka ei loppujen lopuksi sitten tarkoita mitään, kun kerran kaikki merkitykset on ok?
Vastaa ihan rehellisesti: tarkoittaako kihlat sulle pelkästään sitä että saa "hyväksytyn syyn" ostaa sormuksen? Olen tavannut monta monituista kihlaparia, jolla ei ole sormuksia, koska he aikovat ostaa vain vihkisormuksen. Sen sijaan en ole ikinä tavannut "kihlaparia", jolla ei olisi sormuksia. Koska heille se sormus on se koko homman ydin.