Lue keskustelun säännöt.
Mies luulee että kihlautuminen ja kosiminen on kaks eri asiaa
03.02.2016 |
En ees ymmärrä ton järjenjuoksua. Ihmetteli sit et miks siinä sit kysytään will you marry me?
Sen mielestä kihlautuminen on sillä ajatuksella et joskus mennään naimisiin. Ja kosiminen ennenku mennään.
"Eiks sitä kihlautumista sit voi jättää välistä? Selkeesti naisen keksintö et pitää saada kaks sormusta"
Kiva jos se kosii mua joskus sanomalla meetkö kihloihin mun kanssa, tai vastaavaa :D
Kommentit (1774)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se tietty status-symboli, se sormus nimettömässä. Että näyttää olevansa jonkin toisen.. sitoutumisen merkki.
Omasta mielestäni sen ei tarvitse olla status-symboli. Mikäli mies ei halua mennä kanssani naimisiin niin sormus olisi ainakin siitä hyvä, että muutkin tietää etten enään ole vapaa ja fiksummat huomioivat sen. Tottakai tällaisista asioista pitäisi puhua ennen tai kosinnan aikana ettei tule väärinkäsityksiä.
....
Jos miehesi ei halua mennä kanssasi naimisiin, niin eiköhän se ole jo merkki siitä, että et ole kyllin hyvä... varo vaan, kun nurkan takaa tule nuori, uhkea blondi, niin kyllä sen mieli muuttuu ja se haluaakin uuden naikkosen kanssa naimisiin ;)
Eikös tuo voi tapahtua ihan avioliiton jälkeenkin. Etenkin jos kummatkin on sitämieltä, etteivät oikein ole kiinostuneita esim kirkkohäistä/ suurista juhlimisista, mutta ei kieltäydy itse avioon menemistä. Kyllähän yhteen voi mielestäni mennä ilman häitäkin.
Luitkohan sinä tuota edellistä kommenttia ollenkaan? Siinähän nimenomaan nainen sanoi että mikäli mies EI halua mennä NAIMISIIN, niin nainen kyllä silti haluaisi jonkun sormuksen sormeen ilmoittamaan että hän on varattu. Eli hän haluaa kihlat ilman lupausta naimisiinmenosta. Eli feikkikihlat. Saa naimisiin mennä ilman isoja juhlia, ja saa yhdessä olla ilman avioliittoa ylipäätään, ilman muuta!! Mutta se vähän särähti korvaan, että jos mies on ilmoittanut että "sinun kanssasi en sitten varmasti mene naimisiin" niin silti nainen haluaa roikkua miehessä kiinni. Toki jos päätös on yhteinen eikä kumpikaan halua mennä naimisiin (oli syy mikä tahansa), mutta he silti yhdessä haluavat hankkia sormukset "sitoutumisen" merkiksi, niin kukin tyylillään...
No en kyllä sanonut, että haluan sormuksen. Mulle tärkeintä on se, että on toimiva parisuhde. Tuo oli vain lähinnä esimerkki miten asia voisi olla. Mulle sormus on vain rihkama verrattuna hyvin toimivaan parisuhteeseen, mutta jos mies itse haluaa antaa sormuksen sillä merkillä, että hän on tosissaan, haluaa avioliittoon, mutta ei naimisiin niin se minulle käy. Etenkin jos vastaan tulee asia esim: toinen ei kuulu kirkkoon.
WTF? "Haluaa avioliittoon, mutta ei naimisiin"?? Kai tiesit, että se on sama asia... :D Ja kai tiesti myös että avioliitto/naimisiinmeno ei vaadi kirkkoon kuulumista.....
ohopsista. Kiitos korjauksesta. En yhtään ajatellut asiaa sen kummemmin, kun lähipiirissä kaikki on kristittyjä ja aina vietetty kirkkohäitä eikä paljoa näistä puhuta. Toki sen tiesin, mutta unohdin koko homman.
Olepa hyvä. Mutta kai tajusit myös toisen virheesi? Avioliitto ja naimisiinmeno ovat sama asia. Sinä väität niitä jostain syystä eri asiaksi...
Tajusin, tajusin. Tottunut vain aina siihen kun ihmiset sanoo olevansa kihloissa ja sitten puhutaan häihin menosta. Eli toisinsanoen yhdistin naimisiinmenon kirkkohäihin ja unohdin kokonaan että naimisiin voi mennä myös maistraatissa. Eli unohdin kokonaan että toinen vaihtoehto on maistraatti.
:O
Tajusiko kukaan muu mistä tää tyyppi horisee? Avioliiton voi solmia kirkossa. Avioliiton voi solmia maistraatissa. Naimisiin voi mennä kirkossa. Naimisiin voi mennä maistraatissa. Avioliitto on yhtä kuin naimisiin meno, ei siihen tarvii kihloja tai kirkkoa tai maistraattia sekoittaa :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se tietty status-symboli, se sormus nimettömässä. Että näyttää olevansa jonkin toisen.. sitoutumisen merkki.
Omasta mielestäni sen ei tarvitse olla status-symboli. Mikäli mies ei halua mennä kanssani naimisiin niin sormus olisi ainakin siitä hyvä, että muutkin tietää etten enään ole vapaa ja fiksummat huomioivat sen. Tottakai tällaisista asioista pitäisi puhua ennen tai kosinnan aikana ettei tule väärinkäsityksiä.
....
Jos miehesi ei halua mennä kanssasi naimisiin, niin eiköhän se ole jo merkki siitä, että et ole kyllin hyvä... varo vaan, kun nurkan takaa tule nuori, uhkea blondi, niin kyllä sen mieli muuttuu ja se haluaakin uuden naikkosen kanssa naimisiin ;)
Eikös tuo voi tapahtua ihan avioliiton jälkeenkin. Etenkin jos kummatkin on sitämieltä, etteivät oikein ole kiinostuneita esim kirkkohäistä/ suurista juhlimisista, mutta ei kieltäydy itse avioon menemistä. Kyllähän yhteen voi mielestäni mennä ilman häitäkin.
Luitkohan sinä tuota edellistä kommenttia ollenkaan? Siinähän nimenomaan nainen sanoi että mikäli mies EI halua mennä NAIMISIIN, niin nainen kyllä silti haluaisi jonkun sormuksen sormeen ilmoittamaan että hän on varattu. Eli hän haluaa kihlat ilman lupausta naimisiinmenosta. Eli feikkikihlat. Saa naimisiin mennä ilman isoja juhlia, ja saa yhdessä olla ilman avioliittoa ylipäätään, ilman muuta!! Mutta se vähän särähti korvaan, että jos mies on ilmoittanut että "sinun kanssasi en sitten varmasti mene naimisiin" niin silti nainen haluaa roikkua miehessä kiinni. Toki jos päätös on yhteinen eikä kumpikaan halua mennä naimisiin (oli syy mikä tahansa), mutta he silti yhdessä haluavat hankkia sormukset "sitoutumisen" merkiksi, niin kukin tyylillään...
No en kyllä sanonut, että haluan sormuksen. Mulle tärkeintä on se, että on toimiva parisuhde. Tuo oli vain lähinnä esimerkki miten asia voisi olla. Mulle sormus on vain rihkama verrattuna hyvin toimivaan parisuhteeseen, mutta jos mies itse haluaa antaa sormuksen sillä merkillä, että hän on tosissaan, haluaa avioliittoon, mutta ei naimisiin niin se minulle käy. Etenkin jos vastaan tulee asia esim: toinen ei kuulu kirkkoon.
Tämä sormusten vaihto on luonnollisesti 100% teidän oma asianne, niin kuin muidenkin korujen antaminen parisuhteessa. Kunhan vaan ette kutsu korunvaihtoa kihlaukseksi niin kuin moni falski ihminen täällä tekee - siinä kohtaa astutaan itsepetoksen puolelle. Koira ei muutu kissaksi sillä, että yksittäiset av-mammat haluavat yhtäkkiä viitata koiraan kissa-sanalla omassa kielenkäytössään.
Koiraa ei ole kukaan kissaksi väittänytkään, mutta kihloihin voi monella tapaa mennä, sille nyt vaan ei voi mitään.
Kuinka monella eri tavalla? Entä miten ilmaisette sivullisille, kun yksi kihlauksen muoto vaihtuu toiseksi? Millä sanalla kuvaatte sitä muutosta? Esimerkki: Ensin menette kihloihin sillä tavalla, että ette sovi avioliitosta, vaan hankitte sormukset merkiksi siitä, että olette tosissanne. Sitten menette kihloihin jollain toisella tavalla. Mistä sen näkee, että nyt ei olla enää kihloissa tavalla a vaan tavalla b? Sitten kolmannessa vaiheessa menette kihloihin sillä tavalla, että sovitte avioliiton solmimisesta. Mistä sen näkee, että nyt on tapa c kyseessä ja että olette menossa naimisiin? Mistä ulkopuolinen tietää, millä tavalla milloinkin olette kihloissa?
Miksi ulkopuolisten pitää tietää, minkä takia ihmiset ovat kihloissa? Kyseletkö yleensäkin tutuiltasi, että mikä on suhteenne taso?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se tietty status-symboli, se sormus nimettömässä. Että näyttää olevansa jonkin toisen.. sitoutumisen merkki.
Omasta mielestäni sen ei tarvitse olla status-symboli. Mikäli mies ei halua mennä kanssani naimisiin niin sormus olisi ainakin siitä hyvä, että muutkin tietää etten enään ole vapaa ja fiksummat huomioivat sen. Tottakai tällaisista asioista pitäisi puhua ennen tai kosinnan aikana ettei tule väärinkäsityksiä.
....
Jos miehesi ei halua mennä kanssasi naimisiin, niin eiköhän se ole jo merkki siitä, että et ole kyllin hyvä... varo vaan, kun nurkan takaa tule nuori, uhkea blondi, niin kyllä sen mieli muuttuu ja se haluaakin uuden naikkosen kanssa naimisiin ;)
Eikös tuo voi tapahtua ihan avioliiton jälkeenkin. Etenkin jos kummatkin on sitämieltä, etteivät oikein ole kiinostuneita esim kirkkohäistä/ suurista juhlimisista, mutta ei kieltäydy itse avioon menemistä. Kyllähän yhteen voi mielestäni mennä ilman häitäkin.
Luitkohan sinä tuota edellistä kommenttia ollenkaan? Siinähän nimenomaan nainen sanoi että mikäli mies EI halua mennä NAIMISIIN, niin nainen kyllä silti haluaisi jonkun sormuksen sormeen ilmoittamaan että hän on varattu. Eli hän haluaa kihlat ilman lupausta naimisiinmenosta. Eli feikkikihlat. Saa naimisiin mennä ilman isoja juhlia, ja saa yhdessä olla ilman avioliittoa ylipäätään, ilman muuta!! Mutta se vähän särähti korvaan, että jos mies on ilmoittanut että "sinun kanssasi en sitten varmasti mene naimisiin" niin silti nainen haluaa roikkua miehessä kiinni. Toki jos päätös on yhteinen eikä kumpikaan halua mennä naimisiin (oli syy mikä tahansa), mutta he silti yhdessä haluavat hankkia sormukset "sitoutumisen" merkiksi, niin kukin tyylillään...
No en kyllä sanonut, että haluan sormuksen. Mulle tärkeintä on se, että on toimiva parisuhde. Tuo oli vain lähinnä esimerkki miten asia voisi olla. Mulle sormus on vain rihkama verrattuna hyvin toimivaan parisuhteeseen, mutta jos mies itse haluaa antaa sormuksen sillä merkillä, että hän on tosissaan, haluaa avioliittoon, mutta ei naimisiin niin se minulle käy. Etenkin jos vastaan tulee asia esim: toinen ei kuulu kirkkoon.
Tämä sormusten vaihto on luonnollisesti 100% teidän oma asianne, niin kuin muidenkin korujen antaminen parisuhteessa. Kunhan vaan ette kutsu korunvaihtoa kihlaukseksi niin kuin moni falski ihminen täällä tekee - siinä kohtaa astutaan itsepetoksen puolelle. Koira ei muutu kissaksi sillä, että yksittäiset av-mammat haluavat yhtäkkiä viitata koiraan kissa-sanalla omassa kielenkäytössään.
Koiraa ei ole kukaan kissaksi väittänytkään, mutta kihloihin voi monella tapaa mennä, sille nyt vaan ei voi mitään.
Kihloihin nyt ei voi mennä muilla tavoilla kuin lupautumalla menemään keskenään naimisiin. Näin siis Suomen lain ja suomen kielen normaalin merkityksen mukaan.
Jos itse haluat keksiä kihloissa olemiselle jotain muita merkityksiä, se on oma asiasi, mutta älä oleta että muut niitä ymmärtäisivät.
Siellä laissa ei edelleenkään sanottu, etteikö kihloihin saa mennä ilman avioaikeita. En siis keksi sille sen enempää merkityksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se tietty status-symboli, se sormus nimettömässä. Että näyttää olevansa jonkin toisen.. sitoutumisen merkki.
Omasta mielestäni sen ei tarvitse olla status-symboli. Mikäli mies ei halua mennä kanssani naimisiin niin sormus olisi ainakin siitä hyvä, että muutkin tietää etten enään ole vapaa ja fiksummat huomioivat sen. Tottakai tällaisista asioista pitäisi puhua ennen tai kosinnan aikana ettei tule väärinkäsityksiä.
....
Jos miehesi ei halua mennä kanssasi naimisiin, niin eiköhän se ole jo merkki siitä, että et ole kyllin hyvä... varo vaan, kun nurkan takaa tule nuori, uhkea blondi, niin kyllä sen mieli muuttuu ja se haluaakin uuden naikkosen kanssa naimisiin ;)
Eikös tuo voi tapahtua ihan avioliiton jälkeenkin. Etenkin jos kummatkin on sitämieltä, etteivät oikein ole kiinostuneita esim kirkkohäistä/ suurista juhlimisista, mutta ei kieltäydy itse avioon menemistä. Kyllähän yhteen voi mielestäni mennä ilman häitäkin.
Luitkohan sinä tuota edellistä kommenttia ollenkaan? Siinähän nimenomaan nainen sanoi että mikäli mies EI halua mennä NAIMISIIN, niin nainen kyllä silti haluaisi jonkun sormuksen sormeen ilmoittamaan että hän on varattu. Eli hän haluaa kihlat ilman lupausta naimisiinmenosta. Eli feikkikihlat. Saa naimisiin mennä ilman isoja juhlia, ja saa yhdessä olla ilman avioliittoa ylipäätään, ilman muuta!! Mutta se vähän särähti korvaan, että jos mies on ilmoittanut että "sinun kanssasi en sitten varmasti mene naimisiin" niin silti nainen haluaa roikkua miehessä kiinni. Toki jos päätös on yhteinen eikä kumpikaan halua mennä naimisiin (oli syy mikä tahansa), mutta he silti yhdessä haluavat hankkia sormukset "sitoutumisen" merkiksi, niin kukin tyylillään...
No en kyllä sanonut, että haluan sormuksen. Mulle tärkeintä on se, että on toimiva parisuhde. Tuo oli vain lähinnä esimerkki miten asia voisi olla. Mulle sormus on vain rihkama verrattuna hyvin toimivaan parisuhteeseen, mutta jos mies itse haluaa antaa sormuksen sillä merkillä, että hän on tosissaan, haluaa avioliittoon, mutta ei naimisiin niin se minulle käy. Etenkin jos vastaan tulee asia esim: toinen ei kuulu kirkkoon.
Tämä sormusten vaihto on luonnollisesti 100% teidän oma asianne, niin kuin muidenkin korujen antaminen parisuhteessa. Kunhan vaan ette kutsu korunvaihtoa kihlaukseksi niin kuin moni falski ihminen täällä tekee - siinä kohtaa astutaan itsepetoksen puolelle. Koira ei muutu kissaksi sillä, että yksittäiset av-mammat haluavat yhtäkkiä viitata koiraan kissa-sanalla omassa kielenkäytössään.
Koiraa ei ole kukaan kissaksi väittänytkään, mutta kihloihin voi monella tapaa mennä, sille nyt vaan ei voi mitään.
Eli sun mielestäsi koira voi olla monella tavalla, vaikkapa olemalla kissa tai orava? Tai ihminen voi olla monella tavalla, vaikkapa olemalla kivi tai väri punainen? Kielessämme on sovittu yhteiset merkitykset käsitteille kommunikaation helpottamiseksi. Kihlaus-käsite merkitsee tapahtumaa, jossa kaksi ihmistä sopii naimisiinmenosta. Kihlauksen merkitys on kielessämme, kulttuurissamme ja laissamme siis tismalleen tämä, eikä vaikkapa "tapahtuma, jossa lehmä rusentaa rieskan laitumelle". Toki yksilö voi päättää käyttää lehmän kakkaustoiminnosta sanontaa "lehmä meni kihloihin laitumella", mutta ei tämä muuta sitä tosiasiaa, että kihlapari on edelleen vain ja ainoastaan yhteisesti kielessämme, kulttuurissamme ja laissamme päätetty tapa viitata avioliittopäätöksen tehneeseen pariin.
Se, että näin moni haluaa kiistää päivänselvän tosiasian kielii vahvasta itsepetoksesta. Kannattaa miettiä omia arvostuksiaan, mm. sitä arvostaako naimisiinmenopäätöstä (kihlaus) pelkkää sormustenvaihto-sitoutumisseremoniaa (teinikihlat) enemmän, ja toivoisiko kihlautumisen toteutuvan aidosti elämässään - kumpuaako yksiselitteisten tosiasioiden sokea kieltäminen kenties tästä? Jos, niin ei muuta kuin keskustelemaan kumppanin kanssa, olisiko aika sopia tulevasta avioitumisesta eli kihlautua.
Voi hanipöö, kun olen ollut naimisissa vuositolkulla. Suomen laki ei kiellä kihlautumasta ilman avioaikeita edelleenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se tietty status-symboli, se sormus nimettömässä. Että näyttää olevansa jonkin toisen.. sitoutumisen merkki.
Omasta mielestäni sen ei tarvitse olla status-symboli. Mikäli mies ei halua mennä kanssani naimisiin niin sormus olisi ainakin siitä hyvä, että muutkin tietää etten enään ole vapaa ja fiksummat huomioivat sen. Tottakai tällaisista asioista pitäisi puhua ennen tai kosinnan aikana ettei tule väärinkäsityksiä.
....
Jos miehesi ei halua mennä kanssasi naimisiin, niin eiköhän se ole jo merkki siitä, että et ole kyllin hyvä... varo vaan, kun nurkan takaa tule nuori, uhkea blondi, niin kyllä sen mieli muuttuu ja se haluaakin uuden naikkosen kanssa naimisiin ;)
Eikös tuo voi tapahtua ihan avioliiton jälkeenkin. Etenkin jos kummatkin on sitämieltä, etteivät oikein ole kiinostuneita esim kirkkohäistä/ suurista juhlimisista, mutta ei kieltäydy itse avioon menemistä. Kyllähän yhteen voi mielestäni mennä ilman häitäkin.
Luitkohan sinä tuota edellistä kommenttia ollenkaan? Siinähän nimenomaan nainen sanoi että mikäli mies EI halua mennä NAIMISIIN, niin nainen kyllä silti haluaisi jonkun sormuksen sormeen ilmoittamaan että hän on varattu. Eli hän haluaa kihlat ilman lupausta naimisiinmenosta. Eli feikkikihlat. Saa naimisiin mennä ilman isoja juhlia, ja saa yhdessä olla ilman avioliittoa ylipäätään, ilman muuta!! Mutta se vähän särähti korvaan, että jos mies on ilmoittanut että "sinun kanssasi en sitten varmasti mene naimisiin" niin silti nainen haluaa roikkua miehessä kiinni. Toki jos päätös on yhteinen eikä kumpikaan halua mennä naimisiin (oli syy mikä tahansa), mutta he silti yhdessä haluavat hankkia sormukset "sitoutumisen" merkiksi, niin kukin tyylillään...
No en kyllä sanonut, että haluan sormuksen. Mulle tärkeintä on se, että on toimiva parisuhde. Tuo oli vain lähinnä esimerkki miten asia voisi olla. Mulle sormus on vain rihkama verrattuna hyvin toimivaan parisuhteeseen, mutta jos mies itse haluaa antaa sormuksen sillä merkillä, että hän on tosissaan, haluaa avioliittoon, mutta ei naimisiin niin se minulle käy. Etenkin jos vastaan tulee asia esim: toinen ei kuulu kirkkoon.
Tämä sormusten vaihto on luonnollisesti 100% teidän oma asianne, niin kuin muidenkin korujen antaminen parisuhteessa. Kunhan vaan ette kutsu korunvaihtoa kihlaukseksi niin kuin moni falski ihminen täällä tekee - siinä kohtaa astutaan itsepetoksen puolelle. Koira ei muutu kissaksi sillä, että yksittäiset av-mammat haluavat yhtäkkiä viitata koiraan kissa-sanalla omassa kielenkäytössään.
Koiraa ei ole kukaan kissaksi väittänytkään, mutta kihloihin voi monella tapaa mennä, sille nyt vaan ei voi mitään.
Kuinka monella eri tavalla? Entä miten ilmaisette sivullisille, kun yksi kihlauksen muoto vaihtuu toiseksi? Millä sanalla kuvaatte sitä muutosta? Esimerkki: Ensin menette kihloihin sillä tavalla, että ette sovi avioliitosta, vaan hankitte sormukset merkiksi siitä, että olette tosissanne. Sitten menette kihloihin jollain toisella tavalla. Mistä sen näkee, että nyt ei olla enää kihloissa tavalla a vaan tavalla b? Sitten kolmannessa vaiheessa menette kihloihin sillä tavalla, että sovitte avioliiton solmimisesta. Mistä sen näkee, että nyt on tapa c kyseessä ja että olette menossa naimisiin? Mistä ulkopuolinen tietää, millä tavalla milloinkin olette kihloissa?
Jatkan vielä: Voiko olla yhtä aikaa kihloissa ja naimisissa? Jos kihlaustavat a ja b eivät tarkoita sitä, että ollaan menossa naimisiin, vaan tarkoittavat jotain muuta, niin avioliiton solmiminen ei varmaankaan lakkauta kihloissa olemista, vaan se jatkuu avioliiton aikana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se tietty status-symboli, se sormus nimettömässä. Että näyttää olevansa jonkin toisen.. sitoutumisen merkki.
Omasta mielestäni sen ei tarvitse olla status-symboli. Mikäli mies ei halua mennä kanssani naimisiin niin sormus olisi ainakin siitä hyvä, että muutkin tietää etten enään ole vapaa ja fiksummat huomioivat sen. Tottakai tällaisista asioista pitäisi puhua ennen tai kosinnan aikana ettei tule väärinkäsityksiä.
....
Jos miehesi ei halua mennä kanssasi naimisiin, niin eiköhän se ole jo merkki siitä, että et ole kyllin hyvä... varo vaan, kun nurkan takaa tule nuori, uhkea blondi, niin kyllä sen mieli muuttuu ja se haluaakin uuden naikkosen kanssa naimisiin ;)
Eikös tuo voi tapahtua ihan avioliiton jälkeenkin. Etenkin jos kummatkin on sitämieltä, etteivät oikein ole kiinostuneita esim kirkkohäistä/ suurista juhlimisista, mutta ei kieltäydy itse avioon menemistä. Kyllähän yhteen voi mielestäni mennä ilman häitäkin.
Luitkohan sinä tuota edellistä kommenttia ollenkaan? Siinähän nimenomaan nainen sanoi että mikäli mies EI halua mennä NAIMISIIN, niin nainen kyllä silti haluaisi jonkun sormuksen sormeen ilmoittamaan että hän on varattu. Eli hän haluaa kihlat ilman lupausta naimisiinmenosta. Eli feikkikihlat. Saa naimisiin mennä ilman isoja juhlia, ja saa yhdessä olla ilman avioliittoa ylipäätään, ilman muuta!! Mutta se vähän särähti korvaan, että jos mies on ilmoittanut että "sinun kanssasi en sitten varmasti mene naimisiin" niin silti nainen haluaa roikkua miehessä kiinni. Toki jos päätös on yhteinen eikä kumpikaan halua mennä naimisiin (oli syy mikä tahansa), mutta he silti yhdessä haluavat hankkia sormukset "sitoutumisen" merkiksi, niin kukin tyylillään...
No en kyllä sanonut, että haluan sormuksen. Mulle tärkeintä on se, että on toimiva parisuhde. Tuo oli vain lähinnä esimerkki miten asia voisi olla. Mulle sormus on vain rihkama verrattuna hyvin toimivaan parisuhteeseen, mutta jos mies itse haluaa antaa sormuksen sillä merkillä, että hän on tosissaan, haluaa avioliittoon, mutta ei naimisiin niin se minulle käy. Etenkin jos vastaan tulee asia esim: toinen ei kuulu kirkkoon.
Tämä sormusten vaihto on luonnollisesti 100% teidän oma asianne, niin kuin muidenkin korujen antaminen parisuhteessa. Kunhan vaan ette kutsu korunvaihtoa kihlaukseksi niin kuin moni falski ihminen täällä tekee - siinä kohtaa astutaan itsepetoksen puolelle. Koira ei muutu kissaksi sillä, että yksittäiset av-mammat haluavat yhtäkkiä viitata koiraan kissa-sanalla omassa kielenkäytössään.
Koiraa ei ole kukaan kissaksi väittänytkään, mutta kihloihin voi monella tapaa mennä, sille nyt vaan ei voi mitään.
Eli sun mielestäsi koira voi olla monella tavalla, vaikkapa olemalla kissa tai orava? Tai ihminen voi olla monella tavalla, vaikkapa olemalla kivi tai väri punainen? Kielessämme on sovittu yhteiset merkitykset käsitteille kommunikaation helpottamiseksi. Kihlaus-käsite merkitsee tapahtumaa, jossa kaksi ihmistä sopii naimisiinmenosta. Kihlauksen merkitys on kielessämme, kulttuurissamme ja laissamme siis tismalleen tämä, eikä vaikkapa "tapahtuma, jossa lehmä rusentaa rieskan laitumelle". Toki yksilö voi päättää käyttää lehmän kakkaustoiminnosta sanontaa "lehmä meni kihloihin laitumella", mutta ei tämä muuta sitä tosiasiaa, että kihlapari on edelleen vain ja ainoastaan yhteisesti kielessämme, kulttuurissamme ja laissamme päätetty tapa viitata avioliittopäätöksen tehneeseen pariin.
Se, että näin moni haluaa kiistää päivänselvän tosiasian kielii vahvasta itsepetoksesta. Kannattaa miettiä omia arvostuksiaan, mm. sitä arvostaako naimisiinmenopäätöstä (kihlaus) pelkkää sormustenvaihto-sitoutumisseremoniaa (teinikihlat) enemmän, ja toivoisiko kihlautumisen toteutuvan aidosti elämässään - kumpuaako yksiselitteisten tosiasioiden sokea kieltäminen kenties tästä? Jos, niin ei muuta kuin keskustelemaan kumppanin kanssa, olisiko aika sopia tulevasta avioitumisesta eli kihlautua.
Voi hanipöö, kun olen ollut naimisissa vuositolkulla. Suomen laki ei kiellä kihlautumasta ilman avioaikeita edelleenkään.
Ei toki kiellä, samoin kuin laki ei kiellä kutsumasta mainittua kissaa koiraksi tai koiraa kissaksi! Suomen laki ei "kiellä" kihlautumasta ilman avioaikeita, mutta ilman avioaikeita ei ole kihlausta! Samoin Suomen laki ei kiellä autolla-ajamista ilman autoa, mutta ilman autoa ei suoriteta metriäkään autolla-ajamista. Tässä ei ole tämän monimutkaisemmasta asiasta kyse, älkää suotta esittäkö tyhmempää kuin olette.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se tietty status-symboli, se sormus nimettömässä. Että näyttää olevansa jonkin toisen.. sitoutumisen merkki.
Omasta mielestäni sen ei tarvitse olla status-symboli. Mikäli mies ei halua mennä kanssani naimisiin niin sormus olisi ainakin siitä hyvä, että muutkin tietää etten enään ole vapaa ja fiksummat huomioivat sen. Tottakai tällaisista asioista pitäisi puhua ennen tai kosinnan aikana ettei tule väärinkäsityksiä.
....
Jos miehesi ei halua mennä kanssasi naimisiin, niin eiköhän se ole jo merkki siitä, että et ole kyllin hyvä... varo vaan, kun nurkan takaa tule nuori, uhkea blondi, niin kyllä sen mieli muuttuu ja se haluaakin uuden naikkosen kanssa naimisiin ;)
Eikös tuo voi tapahtua ihan avioliiton jälkeenkin. Etenkin jos kummatkin on sitämieltä, etteivät oikein ole kiinostuneita esim kirkkohäistä/ suurista juhlimisista, mutta ei kieltäydy itse avioon menemistä. Kyllähän yhteen voi mielestäni mennä ilman häitäkin.
Luitkohan sinä tuota edellistä kommenttia ollenkaan? Siinähän nimenomaan nainen sanoi että mikäli mies EI halua mennä NAIMISIIN, niin nainen kyllä silti haluaisi jonkun sormuksen sormeen ilmoittamaan että hän on varattu. Eli hän haluaa kihlat ilman lupausta naimisiinmenosta. Eli feikkikihlat. Saa naimisiin mennä ilman isoja juhlia, ja saa yhdessä olla ilman avioliittoa ylipäätään, ilman muuta!! Mutta se vähän särähti korvaan, että jos mies on ilmoittanut että "sinun kanssasi en sitten varmasti mene naimisiin" niin silti nainen haluaa roikkua miehessä kiinni. Toki jos päätös on yhteinen eikä kumpikaan halua mennä naimisiin (oli syy mikä tahansa), mutta he silti yhdessä haluavat hankkia sormukset "sitoutumisen" merkiksi, niin kukin tyylillään...
No en kyllä sanonut, että haluan sormuksen. Mulle tärkeintä on se, että on toimiva parisuhde. Tuo oli vain lähinnä esimerkki miten asia voisi olla. Mulle sormus on vain rihkama verrattuna hyvin toimivaan parisuhteeseen, mutta jos mies itse haluaa antaa sormuksen sillä merkillä, että hän on tosissaan, haluaa avioliittoon, mutta ei naimisiin niin se minulle käy. Etenkin jos vastaan tulee asia esim: toinen ei kuulu kirkkoon.
Tämä sormusten vaihto on luonnollisesti 100% teidän oma asianne, niin kuin muidenkin korujen antaminen parisuhteessa. Kunhan vaan ette kutsu korunvaihtoa kihlaukseksi niin kuin moni falski ihminen täällä tekee - siinä kohtaa astutaan itsepetoksen puolelle. Koira ei muutu kissaksi sillä, että yksittäiset av-mammat haluavat yhtäkkiä viitata koiraan kissa-sanalla omassa kielenkäytössään.
Koiraa ei ole kukaan kissaksi väittänytkään, mutta kihloihin voi monella tapaa mennä, sille nyt vaan ei voi mitään.
Eli sun mielestäsi koira voi olla monella tavalla, vaikkapa olemalla kissa tai orava? Tai ihminen voi olla monella tavalla, vaikkapa olemalla kivi tai väri punainen? Kielessämme on sovittu yhteiset merkitykset käsitteille kommunikaation helpottamiseksi. Kihlaus-käsite merkitsee tapahtumaa, jossa kaksi ihmistä sopii naimisiinmenosta. Kihlauksen merkitys on kielessämme, kulttuurissamme ja laissamme siis tismalleen tämä, eikä vaikkapa "tapahtuma, jossa lehmä rusentaa rieskan laitumelle". Toki yksilö voi päättää käyttää lehmän kakkaustoiminnosta sanontaa "lehmä meni kihloihin laitumella", mutta ei tämä muuta sitä tosiasiaa, että kihlapari on edelleen vain ja ainoastaan yhteisesti kielessämme, kulttuurissamme ja laissamme päätetty tapa viitata avioliittopäätöksen tehneeseen pariin.
Se, että näin moni haluaa kiistää päivänselvän tosiasian kielii vahvasta itsepetoksesta. Kannattaa miettiä omia arvostuksiaan, mm. sitä arvostaako naimisiinmenopäätöstä (kihlaus) pelkkää sormustenvaihto-sitoutumisseremoniaa (teinikihlat) enemmän, ja toivoisiko kihlautumisen toteutuvan aidosti elämässään - kumpuaako yksiselitteisten tosiasioiden sokea kieltäminen kenties tästä? Jos, niin ei muuta kuin keskustelemaan kumppanin kanssa, olisiko aika sopia tulevasta avioitumisesta eli kihlautua.
Voi hanipöö, kun olen ollut naimisissa vuositolkulla. Suomen laki ei kiellä kihlautumasta ilman avioaikeita edelleenkään.
Ei toki kiellä, samoin kuin laki ei kiellä kutsumasta mainittua kissaa koiraksi tai koiraa kissaksi! Suomen laki ei "kiellä" kihlautumasta ilman avioaikeita, mutta ilman avioaikeita ei ole kihlausta! Samoin Suomen laki ei kiellä autolla-ajamista ilman autoa, mutta ilman autoa ei suoriteta metriäkään autolla-ajamista. Tässä ei ole tämän monimutkaisemmasta asiasta kyse, älkää suotta esittäkö tyhmempää kuin olette.
Näytä lakipykälä missä sanotaan, että ilman avioaikeIta ei ole kihlausta, niin päästään tästäkin vääntämisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos väittää olevansa kihloissa mutta ei ole menossa naimisiin, on se sama kuin väittäisi olevansa naimisissa vaikka ei ole solminut avioliittoa.
Ts. ei voi olla kihloissa eli lupautunut menemään toisen kanssa naimisiin, jos ei ole lupautunut menemään naimisiin :D.
Niin sitä vaan oltiin 7 vuotta kihloissa, vaikka mulle oli kaiken aikaa selvää, että sen miehen kanssa en taatusti naimisiin mene. Oli sormukset ja kaikki, mutta ei sopimusta naimisiinmenosta.
Onneksi se mies ei hoksannut vaatia korvauksia menetystä ajasta ja petoksesta ( sitäkin siltä olisi voinut odottaa).
Miksi olit kihloissa tuon miehen kanssa? Tarvitsit elämällesi maksajan joksikin aikaa vai mitä? Tiedän ainakin yhden tapauksen, jossa nainen aivan selvästi maksatti miehellä opiskeluvuodet. Ero heti, kun valmistui yliopistosta.
Miksi joku menee naimisiin? Sinun määritelmäsi mukaan ilmeisesti maksajan tarpeesta?
Minä en ole ollut kihloissa ikinä, mutta naimisissa kyllä olen. Siinäpä AV-mammoille ja sille "lainausmerkkimuijalle" pähkäiltävää. En ollut kihloissa vaikka kuinka jalkaa polkisitte ja vaikka tulisitte lakikirjalla pamauttamaan :)
Jos ette sopineet naimisiinmenosta niin miehesi tai sinä voi haastaa toisen oikeuteen, sillä avioliittoa ei voi solmia ilman molempien suostumusta. Vaikka olisi nimi paperissa ja sormukset ja kaikki, toinen on silti voinut olla painostuksen alainen tai vaikka psykoosissa.
t: "lainaismerkkimuija"
Kun näiden "olen vain kihloissa en aio naimisiin" ja jankutusta ja "perusteluita" lukee,on täysin mahdollista että eivät ole oikeustoimikelpoisia,ehkä ihan hyvä että eivät solmi avioliittoa :D
Mua kiinnostaisi kyllä vieläkin tietää,miten se kirsikka sormessa "syventää suhdetta",Siis jee,"mulla on tämä merkitysetön metallinpala sormessa,nyt on niiin sitoutunut olo!" Joo,ymmärrän jos ikää on 15v mutta en enää jos ikää on 30v.Olisi mukava kuulla tuoreempia argumentteja kun "mun mielestä olen kihloissa kun musta tuntuu niin sitoutuneelta".
Huvittavia myös nämä "olen avioliitossa mutta en ole koskaan mennyt naimisiin" tyypit. Ehkä jonkun mielestä "naimisiinmeno" tarkoittaa "häät".Oikeastihan se tarkoittaa "vihkmistä",joko kirkossa tai maistraatissa,ja todistajia pitää olla kaksi,eli voi mennä naimisiin tekemättä siitä numeroa.Ei kuitenkaan voi olla avioliitossa menemättä ensin naimisiin.Tai ehkä se on mahdollista näiden kirsikkakihlautujien todellisuudessa,mutta ei oikeasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se tietty status-symboli, se sormus nimettömässä. Että näyttää olevansa jonkin toisen.. sitoutumisen merkki.
Omasta mielestäni sen ei tarvitse olla status-symboli. Mikäli mies ei halua mennä kanssani naimisiin niin sormus olisi ainakin siitä hyvä, että muutkin tietää etten enään ole vapaa ja fiksummat huomioivat sen. Tottakai tällaisista asioista pitäisi puhua ennen tai kosinnan aikana ettei tule väärinkäsityksiä.
....
Jos miehesi ei halua mennä kanssasi naimisiin, niin eiköhän se ole jo merkki siitä, että et ole kyllin hyvä... varo vaan, kun nurkan takaa tule nuori, uhkea blondi, niin kyllä sen mieli muuttuu ja se haluaakin uuden naikkosen kanssa naimisiin ;)
Eikös tuo voi tapahtua ihan avioliiton jälkeenkin. Etenkin jos kummatkin on sitämieltä, etteivät oikein ole kiinostuneita esim kirkkohäistä/ suurista juhlimisista, mutta ei kieltäydy itse avioon menemistä. Kyllähän yhteen voi mielestäni mennä ilman häitäkin.
Luitkohan sinä tuota edellistä kommenttia ollenkaan? Siinähän nimenomaan nainen sanoi että mikäli mies EI halua mennä NAIMISIIN, niin nainen kyllä silti haluaisi jonkun sormuksen sormeen ilmoittamaan että hän on varattu. Eli hän haluaa kihlat ilman lupausta naimisiinmenosta. Eli feikkikihlat. Saa naimisiin mennä ilman isoja juhlia, ja saa yhdessä olla ilman avioliittoa ylipäätään, ilman muuta!! Mutta se vähän särähti korvaan, että jos mies on ilmoittanut että "sinun kanssasi en sitten varmasti mene naimisiin" niin silti nainen haluaa roikkua miehessä kiinni. Toki jos päätös on yhteinen eikä kumpikaan halua mennä naimisiin (oli syy mikä tahansa), mutta he silti yhdessä haluavat hankkia sormukset "sitoutumisen" merkiksi, niin kukin tyylillään...
No en kyllä sanonut, että haluan sormuksen. Mulle tärkeintä on se, että on toimiva parisuhde. Tuo oli vain lähinnä esimerkki miten asia voisi olla. Mulle sormus on vain rihkama verrattuna hyvin toimivaan parisuhteeseen, mutta jos mies itse haluaa antaa sormuksen sillä merkillä, että hän on tosissaan, haluaa avioliittoon, mutta ei naimisiin niin se minulle käy. Etenkin jos vastaan tulee asia esim: toinen ei kuulu kirkkoon.
Tämä sormusten vaihto on luonnollisesti 100% teidän oma asianne, niin kuin muidenkin korujen antaminen parisuhteessa. Kunhan vaan ette kutsu korunvaihtoa kihlaukseksi niin kuin moni falski ihminen täällä tekee - siinä kohtaa astutaan itsepetoksen puolelle. Koira ei muutu kissaksi sillä, että yksittäiset av-mammat haluavat yhtäkkiä viitata koiraan kissa-sanalla omassa kielenkäytössään.
Koiraa ei ole kukaan kissaksi väittänytkään, mutta kihloihin voi monella tapaa mennä, sille nyt vaan ei voi mitään.
Eli sun mielestäsi koira voi olla monella tavalla, vaikkapa olemalla kissa tai orava? Tai ihminen voi olla monella tavalla, vaikkapa olemalla kivi tai väri punainen? Kielessämme on sovittu yhteiset merkitykset käsitteille kommunikaation helpottamiseksi. Kihlaus-käsite merkitsee tapahtumaa, jossa kaksi ihmistä sopii naimisiinmenosta. Kihlauksen merkitys on kielessämme, kulttuurissamme ja laissamme siis tismalleen tämä, eikä vaikkapa "tapahtuma, jossa lehmä rusentaa rieskan laitumelle". Toki yksilö voi päättää käyttää lehmän kakkaustoiminnosta sanontaa "lehmä meni kihloihin laitumella", mutta ei tämä muuta sitä tosiasiaa, että kihlapari on edelleen vain ja ainoastaan yhteisesti kielessämme, kulttuurissamme ja laissamme päätetty tapa viitata avioliittopäätöksen tehneeseen pariin.
Se, että näin moni haluaa kiistää päivänselvän tosiasian kielii vahvasta itsepetoksesta. Kannattaa miettiä omia arvostuksiaan, mm. sitä arvostaako naimisiinmenopäätöstä (kihlaus) pelkkää sormustenvaihto-sitoutumisseremoniaa (teinikihlat) enemmän, ja toivoisiko kihlautumisen toteutuvan aidosti elämässään - kumpuaako yksiselitteisten tosiasioiden sokea kieltäminen kenties tästä? Jos, niin ei muuta kuin keskustelemaan kumppanin kanssa, olisiko aika sopia tulevasta avioitumisesta eli kihlautua.
Voi hanipöö, kun olen ollut naimisissa vuositolkulla. Suomen laki ei kiellä kihlautumasta ilman avioaikeita edelleenkään.
Ei toki kiellä, samoin kuin laki ei kiellä kutsumasta mainittua kissaa koiraksi tai koiraa kissaksi! Suomen laki ei "kiellä" kihlautumasta ilman avioaikeita, mutta ilman avioaikeita ei ole kihlausta! Samoin Suomen laki ei kiellä autolla-ajamista ilman autoa, mutta ilman autoa ei suoriteta metriäkään autolla-ajamista. Tässä ei ole tämän monimutkaisemmasta asiasta kyse, älkää suotta esittäkö tyhmempää kuin olette.
Näytä lakipykälä missä sanotaan, että ilman avioaikeIta ei ole kihlausta, niin päästään tästäkin vääntämisestä.
*Facepalm*
On jo näytetty monta kertaa.
Kihlaus on lupaus naimisiinmenosta. Piste. MIKÄ TÄSSÄ JUMALAUTA ON NIIN VAIKEAA? :D Pakko ruveta huutamaan kun ei muuten mene läpi. Jos sinä kysyt sinun erkki-petteriltäsi, että "hanipöö, mennäänkö kihloihin", niin silloin se tarkoittaa sitä että sinä ja erkki-petteri aiotte joskus jumalauta mennä naimisiin, oli se sitten 1, 5 tai 25 vuoden päästä. Jos ehditte molemmat kupsahtaa ennen kuin solmitte avioliiton, niin voi voi, mutta se, että teillä on aikomus mennä naimisiin, on se mikä merkitsee. Jos te olette mielestänne "kihloissa" ilman mitään aikomusta ikinä mennä naimisiin, sitä EI VOI SANOA KIHLAUKSEKSI. Saatana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se tietty status-symboli, se sormus nimettömässä. Että näyttää olevansa jonkin toisen.. sitoutumisen merkki.
Omasta mielestäni sen ei tarvitse olla status-symboli. Mikäli mies ei halua mennä kanssani naimisiin niin sormus olisi ainakin siitä hyvä, että muutkin tietää etten enään ole vapaa ja fiksummat huomioivat sen. Tottakai tällaisista asioista pitäisi puhua ennen tai kosinnan aikana ettei tule väärinkäsityksiä.
....
Jos miehesi ei halua mennä kanssasi naimisiin, niin eiköhän se ole jo merkki siitä, että et ole kyllin hyvä... varo vaan, kun nurkan takaa tule nuori, uhkea blondi, niin kyllä sen mieli muuttuu ja se haluaakin uuden naikkosen kanssa naimisiin ;)
Eikös tuo voi tapahtua ihan avioliiton jälkeenkin. Etenkin jos kummatkin on sitämieltä, etteivät oikein ole kiinostuneita esim kirkkohäistä/ suurista juhlimisista, mutta ei kieltäydy itse avioon menemistä. Kyllähän yhteen voi mielestäni mennä ilman häitäkin.
Luitkohan sinä tuota edellistä kommenttia ollenkaan? Siinähän nimenomaan nainen sanoi että mikäli mies EI halua mennä NAIMISIIN, niin nainen kyllä silti haluaisi jonkun sormuksen sormeen ilmoittamaan että hän on varattu. Eli hän haluaa kihlat ilman lupausta naimisiinmenosta. Eli feikkikihlat. Saa naimisiin mennä ilman isoja juhlia, ja saa yhdessä olla ilman avioliittoa ylipäätään, ilman muuta!! Mutta se vähän särähti korvaan, että jos mies on ilmoittanut että "sinun kanssasi en sitten varmasti mene naimisiin" niin silti nainen haluaa roikkua miehessä kiinni. Toki jos päätös on yhteinen eikä kumpikaan halua mennä naimisiin (oli syy mikä tahansa), mutta he silti yhdessä haluavat hankkia sormukset "sitoutumisen" merkiksi, niin kukin tyylillään...
No en kyllä sanonut, että haluan sormuksen. Mulle tärkeintä on se, että on toimiva parisuhde. Tuo oli vain lähinnä esimerkki miten asia voisi olla. Mulle sormus on vain rihkama verrattuna hyvin toimivaan parisuhteeseen, mutta jos mies itse haluaa antaa sormuksen sillä merkillä, että hän on tosissaan, haluaa avioliittoon, mutta ei naimisiin niin se minulle käy. Etenkin jos vastaan tulee asia esim: toinen ei kuulu kirkkoon.
Tämä sormusten vaihto on luonnollisesti 100% teidän oma asianne, niin kuin muidenkin korujen antaminen parisuhteessa. Kunhan vaan ette kutsu korunvaihtoa kihlaukseksi niin kuin moni falski ihminen täällä tekee - siinä kohtaa astutaan itsepetoksen puolelle. Koira ei muutu kissaksi sillä, että yksittäiset av-mammat haluavat yhtäkkiä viitata koiraan kissa-sanalla omassa kielenkäytössään.
Koiraa ei ole kukaan kissaksi väittänytkään, mutta kihloihin voi monella tapaa mennä, sille nyt vaan ei voi mitään.
Eli sun mielestäsi koira voi olla monella tavalla, vaikkapa olemalla kissa tai orava? Tai ihminen voi olla monella tavalla, vaikkapa olemalla kivi tai väri punainen? Kielessämme on sovittu yhteiset merkitykset käsitteille kommunikaation helpottamiseksi. Kihlaus-käsite merkitsee tapahtumaa, jossa kaksi ihmistä sopii naimisiinmenosta. Kihlauksen merkitys on kielessämme, kulttuurissamme ja laissamme siis tismalleen tämä, eikä vaikkapa "tapahtuma, jossa lehmä rusentaa rieskan laitumelle". Toki yksilö voi päättää käyttää lehmän kakkaustoiminnosta sanontaa "lehmä meni kihloihin laitumella", mutta ei tämä muuta sitä tosiasiaa, että kihlapari on edelleen vain ja ainoastaan yhteisesti kielessämme, kulttuurissamme ja laissamme päätetty tapa viitata avioliittopäätöksen tehneeseen pariin.
Se, että näin moni haluaa kiistää päivänselvän tosiasian kielii vahvasta itsepetoksesta. Kannattaa miettiä omia arvostuksiaan, mm. sitä arvostaako naimisiinmenopäätöstä (kihlaus) pelkkää sormustenvaihto-sitoutumisseremoniaa (teinikihlat) enemmän, ja toivoisiko kihlautumisen toteutuvan aidosti elämässään - kumpuaako yksiselitteisten tosiasioiden sokea kieltäminen kenties tästä? Jos, niin ei muuta kuin keskustelemaan kumppanin kanssa, olisiko aika sopia tulevasta avioitumisesta eli kihlautua.
Voi hanipöö, kun olen ollut naimisissa vuositolkulla. Suomen laki ei kiellä kihlautumasta ilman avioaikeita edelleenkään.
Ei toki kiellä, samoin kuin laki ei kiellä kutsumasta mainittua kissaa koiraksi tai koiraa kissaksi! Suomen laki ei "kiellä" kihlautumasta ilman avioaikeita, mutta ilman avioaikeita ei ole kihlausta! Samoin Suomen laki ei kiellä autolla-ajamista ilman autoa, mutta ilman autoa ei suoriteta metriäkään autolla-ajamista. Tässä ei ole tämän monimutkaisemmasta asiasta kyse, älkää suotta esittäkö tyhmempää kuin olette.
Näytä lakipykälä missä sanotaan, että ilman avioaikeIta ei ole kihlausta, niin päästään tästäkin vääntämisestä.
*Facepalm*
On jo näytetty monta kertaa.
Kihlaus on lupaus naimisiinmenosta. Piste. MIKÄ TÄSSÄ JUMALAUTA ON NIIN VAIKEAA? :D Pakko ruveta huutamaan kun ei muuten mene läpi. Jos sinä kysyt sinun erkki-petteriltäsi, että "hanipöö, mennäänkö kihloihin", niin silloin se tarkoittaa sitä että sinä ja erkki-petteri aiotte joskus jumalauta mennä naimisiin, oli se sitten 1, 5 tai 25 vuoden päästä. Jos ehditte molemmat kupsahtaa ennen kuin solmitte avioliiton, niin voi voi, mutta se, että teillä on aikomus mennä naimisiin, on se mikä merkitsee. Jos te olette mielestänne "kihloissa" ilman mitään aikomusta ikinä mennä naimisiin, sitä EI VOI SANOA KIHLAUKSEKSI. Saatana.
Noniin eli ei löytynyt. Kiitos! Case closed!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se tietty status-symboli, se sormus nimettömässä. Että näyttää olevansa jonkin toisen.. sitoutumisen merkki.
Omasta mielestäni sen ei tarvitse olla status-symboli. Mikäli mies ei halua mennä kanssani naimisiin niin sormus olisi ainakin siitä hyvä, että muutkin tietää etten enään ole vapaa ja fiksummat huomioivat sen. Tottakai tällaisista asioista pitäisi puhua ennen tai kosinnan aikana ettei tule väärinkäsityksiä.
....
Jos miehesi ei halua mennä kanssasi naimisiin, niin eiköhän se ole jo merkki siitä, että et ole kyllin hyvä... varo vaan, kun nurkan takaa tule nuori, uhkea blondi, niin kyllä sen mieli muuttuu ja se haluaakin uuden naikkosen kanssa naimisiin ;)
Eikös tuo voi tapahtua ihan avioliiton jälkeenkin. Etenkin jos kummatkin on sitämieltä, etteivät oikein ole kiinostuneita esim kirkkohäistä/ suurista juhlimisista, mutta ei kieltäydy itse avioon menemistä. Kyllähän yhteen voi mielestäni mennä ilman häitäkin.
Luitkohan sinä tuota edellistä kommenttia ollenkaan? Siinähän nimenomaan nainen sanoi että mikäli mies EI halua mennä NAIMISIIN, niin nainen kyllä silti haluaisi jonkun sormuksen sormeen ilmoittamaan että hän on varattu. Eli hän haluaa kihlat ilman lupausta naimisiinmenosta. Eli feikkikihlat. Saa naimisiin mennä ilman isoja juhlia, ja saa yhdessä olla ilman avioliittoa ylipäätään, ilman muuta!! Mutta se vähän särähti korvaan, että jos mies on ilmoittanut että "sinun kanssasi en sitten varmasti mene naimisiin" niin silti nainen haluaa roikkua miehessä kiinni. Toki jos päätös on yhteinen eikä kumpikaan halua mennä naimisiin (oli syy mikä tahansa), mutta he silti yhdessä haluavat hankkia sormukset "sitoutumisen" merkiksi, niin kukin tyylillään...
No en kyllä sanonut, että haluan sormuksen. Mulle tärkeintä on se, että on toimiva parisuhde. Tuo oli vain lähinnä esimerkki miten asia voisi olla. Mulle sormus on vain rihkama verrattuna hyvin toimivaan parisuhteeseen, mutta jos mies itse haluaa antaa sormuksen sillä merkillä, että hän on tosissaan, haluaa avioliittoon, mutta ei naimisiin niin se minulle käy. Etenkin jos vastaan tulee asia esim: toinen ei kuulu kirkkoon.
Tämä sormusten vaihto on luonnollisesti 100% teidän oma asianne, niin kuin muidenkin korujen antaminen parisuhteessa. Kunhan vaan ette kutsu korunvaihtoa kihlaukseksi niin kuin moni falski ihminen täällä tekee - siinä kohtaa astutaan itsepetoksen puolelle. Koira ei muutu kissaksi sillä, että yksittäiset av-mammat haluavat yhtäkkiä viitata koiraan kissa-sanalla omassa kielenkäytössään.
Koiraa ei ole kukaan kissaksi väittänytkään, mutta kihloihin voi monella tapaa mennä, sille nyt vaan ei voi mitään.
Eli sun mielestäsi koira voi olla monella tavalla, vaikkapa olemalla kissa tai orava? Tai ihminen voi olla monella tavalla, vaikkapa olemalla kivi tai väri punainen? Kielessämme on sovittu yhteiset merkitykset käsitteille kommunikaation helpottamiseksi. Kihlaus-käsite merkitsee tapahtumaa, jossa kaksi ihmistä sopii naimisiinmenosta. Kihlauksen merkitys on kielessämme, kulttuurissamme ja laissamme siis tismalleen tämä, eikä vaikkapa "tapahtuma, jossa lehmä rusentaa rieskan laitumelle". Toki yksilö voi päättää käyttää lehmän kakkaustoiminnosta sanontaa "lehmä meni kihloihin laitumella", mutta ei tämä muuta sitä tosiasiaa, että kihlapari on edelleen vain ja ainoastaan yhteisesti kielessämme, kulttuurissamme ja laissamme päätetty tapa viitata avioliittopäätöksen tehneeseen pariin.
Se, että näin moni haluaa kiistää päivänselvän tosiasian kielii vahvasta itsepetoksesta. Kannattaa miettiä omia arvostuksiaan, mm. sitä arvostaako naimisiinmenopäätöstä (kihlaus) pelkkää sormustenvaihto-sitoutumisseremoniaa (teinikihlat) enemmän, ja toivoisiko kihlautumisen toteutuvan aidosti elämässään - kumpuaako yksiselitteisten tosiasioiden sokea kieltäminen kenties tästä? Jos, niin ei muuta kuin keskustelemaan kumppanin kanssa, olisiko aika sopia tulevasta avioitumisesta eli kihlautua.
Voi hanipöö, kun olen ollut naimisissa vuositolkulla. Suomen laki ei kiellä kihlautumasta ilman avioaikeita edelleenkään.
Ei toki kiellä, samoin kuin laki ei kiellä kutsumasta mainittua kissaa koiraksi tai koiraa kissaksi! Suomen laki ei "kiellä" kihlautumasta ilman avioaikeita, mutta ilman avioaikeita ei ole kihlausta! Samoin Suomen laki ei kiellä autolla-ajamista ilman autoa, mutta ilman autoa ei suoriteta metriäkään autolla-ajamista. Tässä ei ole tämän monimutkaisemmasta asiasta kyse, älkää suotta esittäkö tyhmempää kuin olette.
Näytä lakipykälä missä sanotaan, että ilman avioaikeIta ei ole kihlausta, niin päästään tästäkin vääntämisestä.
*Facepalm*
On jo näytetty monta kertaa.
Kihlaus on lupaus naimisiinmenosta. Piste. MIKÄ TÄSSÄ JUMALAUTA ON NIIN VAIKEAA? :D Pakko ruveta huutamaan kun ei muuten mene läpi. Jos sinä kysyt sinun erkki-petteriltäsi, että "hanipöö, mennäänkö kihloihin", niin silloin se tarkoittaa sitä että sinä ja erkki-petteri aiotte joskus jumalauta mennä naimisiin, oli se sitten 1, 5 tai 25 vuoden päästä. Jos ehditte molemmat kupsahtaa ennen kuin solmitte avioliiton, niin voi voi, mutta se, että teillä on aikomus mennä naimisiin, on se mikä merkitsee. Jos te olette mielestänne "kihloissa" ilman mitään aikomusta ikinä mennä naimisiin, sitä EI VOI SANOA KIHLAUKSEKSI. Saatana.
Noniin eli ei löytynyt. Kiitos! Case closed!
2 luku
Kihlaus.
6§
Mies ja nainen, jotka ovat sopineet avioliittoon menemisestä toistensa kanssa, ovat kihlautuneet.
Lähde: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1929/19290234
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se tietty status-symboli, se sormus nimettömässä. Että näyttää olevansa jonkin toisen.. sitoutumisen merkki.
Omasta mielestäni sen ei tarvitse olla status-symboli. Mikäli mies ei halua mennä kanssani naimisiin niin sormus olisi ainakin siitä hyvä, että muutkin tietää etten enään ole vapaa ja fiksummat huomioivat sen. Tottakai tällaisista asioista pitäisi puhua ennen tai kosinnan aikana ettei tule väärinkäsityksiä.
....
Jos miehesi ei halua mennä kanssasi naimisiin, niin eiköhän se ole jo merkki siitä, että et ole kyllin hyvä... varo vaan, kun nurkan takaa tule nuori, uhkea blondi, niin kyllä sen mieli muuttuu ja se haluaakin uuden naikkosen kanssa naimisiin ;)
Eikös tuo voi tapahtua ihan avioliiton jälkeenkin. Etenkin jos kummatkin on sitämieltä, etteivät oikein ole kiinostuneita esim kirkkohäistä/ suurista juhlimisista, mutta ei kieltäydy itse avioon menemistä. Kyllähän yhteen voi mielestäni mennä ilman häitäkin.
Luitkohan sinä tuota edellistä kommenttia ollenkaan? Siinähän nimenomaan nainen sanoi että mikäli mies EI halua mennä NAIMISIIN, niin nainen kyllä silti haluaisi jonkun sormuksen sormeen ilmoittamaan että hän on varattu. Eli hän haluaa kihlat ilman lupausta naimisiinmenosta. Eli feikkikihlat. Saa naimisiin mennä ilman isoja juhlia, ja saa yhdessä olla ilman avioliittoa ylipäätään, ilman muuta!! Mutta se vähän särähti korvaan, että jos mies on ilmoittanut että "sinun kanssasi en sitten varmasti mene naimisiin" niin silti nainen haluaa roikkua miehessä kiinni. Toki jos päätös on yhteinen eikä kumpikaan halua mennä naimisiin (oli syy mikä tahansa), mutta he silti yhdessä haluavat hankkia sormukset "sitoutumisen" merkiksi, niin kukin tyylillään...
No en kyllä sanonut, että haluan sormuksen. Mulle tärkeintä on se, että on toimiva parisuhde. Tuo oli vain lähinnä esimerkki miten asia voisi olla. Mulle sormus on vain rihkama verrattuna hyvin toimivaan parisuhteeseen, mutta jos mies itse haluaa antaa sormuksen sillä merkillä, että hän on tosissaan, haluaa avioliittoon, mutta ei naimisiin niin se minulle käy. Etenkin jos vastaan tulee asia esim: toinen ei kuulu kirkkoon.
Tämä sormusten vaihto on luonnollisesti 100% teidän oma asianne, niin kuin muidenkin korujen antaminen parisuhteessa. Kunhan vaan ette kutsu korunvaihtoa kihlaukseksi niin kuin moni falski ihminen täällä tekee - siinä kohtaa astutaan itsepetoksen puolelle. Koira ei muutu kissaksi sillä, että yksittäiset av-mammat haluavat yhtäkkiä viitata koiraan kissa-sanalla omassa kielenkäytössään.
Koiraa ei ole kukaan kissaksi väittänytkään, mutta kihloihin voi monella tapaa mennä, sille nyt vaan ei voi mitään.
Eli sun mielestäsi koira voi olla monella tavalla, vaikkapa olemalla kissa tai orava? Tai ihminen voi olla monella tavalla, vaikkapa olemalla kivi tai väri punainen? Kielessämme on sovittu yhteiset merkitykset käsitteille kommunikaation helpottamiseksi. Kihlaus-käsite merkitsee tapahtumaa, jossa kaksi ihmistä sopii naimisiinmenosta. Kihlauksen merkitys on kielessämme, kulttuurissamme ja laissamme siis tismalleen tämä, eikä vaikkapa "tapahtuma, jossa lehmä rusentaa rieskan laitumelle". Toki yksilö voi päättää käyttää lehmän kakkaustoiminnosta sanontaa "lehmä meni kihloihin laitumella", mutta ei tämä muuta sitä tosiasiaa, että kihlapari on edelleen vain ja ainoastaan yhteisesti kielessämme, kulttuurissamme ja laissamme päätetty tapa viitata avioliittopäätöksen tehneeseen pariin.
Se, että näin moni haluaa kiistää päivänselvän tosiasian kielii vahvasta itsepetoksesta. Kannattaa miettiä omia arvostuksiaan, mm. sitä arvostaako naimisiinmenopäätöstä (kihlaus) pelkkää sormustenvaihto-sitoutumisseremoniaa (teinikihlat) enemmän, ja toivoisiko kihlautumisen toteutuvan aidosti elämässään - kumpuaako yksiselitteisten tosiasioiden sokea kieltäminen kenties tästä? Jos, niin ei muuta kuin keskustelemaan kumppanin kanssa, olisiko aika sopia tulevasta avioitumisesta eli kihlautua.
Voi hanipöö, kun olen ollut naimisissa vuositolkulla. Suomen laki ei kiellä kihlautumasta ilman avioaikeita edelleenkään.
Ei toki kiellä, samoin kuin laki ei kiellä kutsumasta mainittua kissaa koiraksi tai koiraa kissaksi! Suomen laki ei "kiellä" kihlautumasta ilman avioaikeita, mutta ilman avioaikeita ei ole kihlausta! Samoin Suomen laki ei kiellä autolla-ajamista ilman autoa, mutta ilman autoa ei suoriteta metriäkään autolla-ajamista. Tässä ei ole tämän monimutkaisemmasta asiasta kyse, älkää suotta esittäkö tyhmempää kuin olette.
Näytä lakipykälä missä sanotaan, että ilman avioaikeIta ei ole kihlausta, niin päästään tästäkin vääntämisestä.
*Facepalm*
On jo näytetty monta kertaa.
Kihlaus on lupaus naimisiinmenosta. Piste. MIKÄ TÄSSÄ JUMALAUTA ON NIIN VAIKEAA? :D Pakko ruveta huutamaan kun ei muuten mene läpi. Jos sinä kysyt sinun erkki-petteriltäsi, että "hanipöö, mennäänkö kihloihin", niin silloin se tarkoittaa sitä että sinä ja erkki-petteri aiotte joskus jumalauta mennä naimisiin, oli se sitten 1, 5 tai 25 vuoden päästä. Jos ehditte molemmat kupsahtaa ennen kuin solmitte avioliiton, niin voi voi, mutta se, että teillä on aikomus mennä naimisiin, on se mikä merkitsee. Jos te olette mielestänne "kihloissa" ilman mitään aikomusta ikinä mennä naimisiin, sitä EI VOI SANOA KIHLAUKSEKSI. Saatana.
Noniin eli ei löytynyt. Kiitos! Case closed!
2 luku
Kihlaus.
6§Mies ja nainen, jotka ovat sopineet avioliittoon menemisestä toistensa kanssa, ovat kihlautuneet.
Lähde: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1929/19290234
Linkki ei toimi jostain syystä.. Uusi yritys: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1929/19290234
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se tietty status-symboli, se sormus nimettömässä. Että näyttää olevansa jonkin toisen.. sitoutumisen merkki.
Omasta mielestäni sen ei tarvitse olla status-symboli. Mikäli mies ei halua mennä kanssani naimisiin niin sormus olisi ainakin siitä hyvä, että muutkin tietää etten enään ole vapaa ja fiksummat huomioivat sen. Tottakai tällaisista asioista pitäisi puhua ennen tai kosinnan aikana ettei tule väärinkäsityksiä.
....
Jos miehesi ei halua mennä kanssasi naimisiin, niin eiköhän se ole jo merkki siitä, että et ole kyllin hyvä... varo vaan, kun nurkan takaa tule nuori, uhkea blondi, niin kyllä sen mieli muuttuu ja se haluaakin uuden naikkosen kanssa naimisiin ;)
Eikös tuo voi tapahtua ihan avioliiton jälkeenkin. Etenkin jos kummatkin on sitämieltä, etteivät oikein ole kiinostuneita esim kirkkohäistä/ suurista juhlimisista, mutta ei kieltäydy itse avioon menemistä. Kyllähän yhteen voi mielestäni mennä ilman häitäkin.
Luitkohan sinä tuota edellistä kommenttia ollenkaan? Siinähän nimenomaan nainen sanoi että mikäli mies EI halua mennä NAIMISIIN, niin nainen kyllä silti haluaisi jonkun sormuksen sormeen ilmoittamaan että hän on varattu. Eli hän haluaa kihlat ilman lupausta naimisiinmenosta. Eli feikkikihlat. Saa naimisiin mennä ilman isoja juhlia, ja saa yhdessä olla ilman avioliittoa ylipäätään, ilman muuta!! Mutta se vähän särähti korvaan, että jos mies on ilmoittanut että "sinun kanssasi en sitten varmasti mene naimisiin" niin silti nainen haluaa roikkua miehessä kiinni. Toki jos päätös on yhteinen eikä kumpikaan halua mennä naimisiin (oli syy mikä tahansa), mutta he silti yhdessä haluavat hankkia sormukset "sitoutumisen" merkiksi, niin kukin tyylillään...
No en kyllä sanonut, että haluan sormuksen. Mulle tärkeintä on se, että on toimiva parisuhde. Tuo oli vain lähinnä esimerkki miten asia voisi olla. Mulle sormus on vain rihkama verrattuna hyvin toimivaan parisuhteeseen, mutta jos mies itse haluaa antaa sormuksen sillä merkillä, että hän on tosissaan, haluaa avioliittoon, mutta ei naimisiin niin se minulle käy. Etenkin jos vastaan tulee asia esim: toinen ei kuulu kirkkoon.
Tämä sormusten vaihto on luonnollisesti 100% teidän oma asianne, niin kuin muidenkin korujen antaminen parisuhteessa. Kunhan vaan ette kutsu korunvaihtoa kihlaukseksi niin kuin moni falski ihminen täällä tekee - siinä kohtaa astutaan itsepetoksen puolelle. Koira ei muutu kissaksi sillä, että yksittäiset av-mammat haluavat yhtäkkiä viitata koiraan kissa-sanalla omassa kielenkäytössään.
Koiraa ei ole kukaan kissaksi väittänytkään, mutta kihloihin voi monella tapaa mennä, sille nyt vaan ei voi mitään.
Eli sun mielestäsi koira voi olla monella tavalla, vaikkapa olemalla kissa tai orava? Tai ihminen voi olla monella tavalla, vaikkapa olemalla kivi tai väri punainen? Kielessämme on sovittu yhteiset merkitykset käsitteille kommunikaation helpottamiseksi. Kihlaus-käsite merkitsee tapahtumaa, jossa kaksi ihmistä sopii naimisiinmenosta. Kihlauksen merkitys on kielessämme, kulttuurissamme ja laissamme siis tismalleen tämä, eikä vaikkapa "tapahtuma, jossa lehmä rusentaa rieskan laitumelle". Toki yksilö voi päättää käyttää lehmän kakkaustoiminnosta sanontaa "lehmä meni kihloihin laitumella", mutta ei tämä muuta sitä tosiasiaa, että kihlapari on edelleen vain ja ainoastaan yhteisesti kielessämme, kulttuurissamme ja laissamme päätetty tapa viitata avioliittopäätöksen tehneeseen pariin.
Se, että näin moni haluaa kiistää päivänselvän tosiasian kielii vahvasta itsepetoksesta. Kannattaa miettiä omia arvostuksiaan, mm. sitä arvostaako naimisiinmenopäätöstä (kihlaus) pelkkää sormustenvaihto-sitoutumisseremoniaa (teinikihlat) enemmän, ja toivoisiko kihlautumisen toteutuvan aidosti elämässään - kumpuaako yksiselitteisten tosiasioiden sokea kieltäminen kenties tästä? Jos, niin ei muuta kuin keskustelemaan kumppanin kanssa, olisiko aika sopia tulevasta avioitumisesta eli kihlautua.
Voi hanipöö, kun olen ollut naimisissa vuositolkulla. Suomen laki ei kiellä kihlautumasta ilman avioaikeita edelleenkään.
Ei toki kiellä, samoin kuin laki ei kiellä kutsumasta mainittua kissaa koiraksi tai koiraa kissaksi! Suomen laki ei "kiellä" kihlautumasta ilman avioaikeita, mutta ilman avioaikeita ei ole kihlausta! Samoin Suomen laki ei kiellä autolla-ajamista ilman autoa, mutta ilman autoa ei suoriteta metriäkään autolla-ajamista. Tässä ei ole tämän monimutkaisemmasta asiasta kyse, älkää suotta esittäkö tyhmempää kuin olette.
Näytä lakipykälä missä sanotaan, että ilman avioaikeIta ei ole kihlausta, niin päästään tästäkin vääntämisestä.
*Facepalm*
On jo näytetty monta kertaa.
Kihlaus on lupaus naimisiinmenosta. Piste. MIKÄ TÄSSÄ JUMALAUTA ON NIIN VAIKEAA? :D Pakko ruveta huutamaan kun ei muuten mene läpi. Jos sinä kysyt sinun erkki-petteriltäsi, että "hanipöö, mennäänkö kihloihin", niin silloin se tarkoittaa sitä että sinä ja erkki-petteri aiotte joskus jumalauta mennä naimisiin, oli se sitten 1, 5 tai 25 vuoden päästä. Jos ehditte molemmat kupsahtaa ennen kuin solmitte avioliiton, niin voi voi, mutta se, että teillä on aikomus mennä naimisiin, on se mikä merkitsee. Jos te olette mielestänne "kihloissa" ilman mitään aikomusta ikinä mennä naimisiin, sitä EI VOI SANOA KIHLAUKSEKSI. Saatana.
Noniin eli ei löytynyt. Kiitos! Case closed!
2 luku
Kihlaus.
6§Mies ja nainen, jotka ovat sopineet avioliittoon menemisestä toistensa kanssa, ovat kihlautuneet.
Lähde: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1929/19290234
Linkki ei toimi jostain syystä.. Uusi yritys: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1929/19290234
No niin nyt toimi.
Ja ennen kuin kukaan alkaa urputtaa, että "ei siinä kielletä menemästä kihloihin ilman avio-aikeita" niin juu ei kielletä. Mutta jos kihlaus tarkoittaa vain ja ainoastaan tuota yhtä edellä mainittua asiaa, niin minkä takia siitä jumalauta pitää vielä vääntää että "minä tulkitsen tätä niin kuin minä haluan"??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirsikkamammoilla on luetun ymmärtämisvaikeuksia,ihan sama mitä tänne linkittää :D
Anteeksi, tuo oli vanha laki vuodelta 1929. Tässä nykyinen versio:
1 § (16.4.1987/411)
Kaksi henkilöä, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet.(20.2.2015/156)
Mä oon ollu kerran vahingossa kihloissa. Olin lähössä baariin ja laitoin vahingossa sormuksen vasempaan nimettömään. Siellä baarissa sit ihmettelin ku ei oikein tota miesseuraa tahtonu löytyä, ni tajusin et olin ollu kihloissa sen koko ajan! xD XD
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se tietty status-symboli, se sormus nimettömässä. Että näyttää olevansa jonkin toisen.. sitoutumisen merkki.
Omasta mielestäni sen ei tarvitse olla status-symboli. Mikäli mies ei halua mennä kanssani naimisiin niin sormus olisi ainakin siitä hyvä, että muutkin tietää etten enään ole vapaa ja fiksummat huomioivat sen. Tottakai tällaisista asioista pitäisi puhua ennen tai kosinnan aikana ettei tule väärinkäsityksiä.
....
Jos miehesi ei halua mennä kanssasi naimisiin, niin eiköhän se ole jo merkki siitä, että et ole kyllin hyvä... varo vaan, kun nurkan takaa tule nuori, uhkea blondi, niin kyllä sen mieli muuttuu ja se haluaakin uuden naikkosen kanssa naimisiin ;)
Eikös tuo voi tapahtua ihan avioliiton jälkeenkin. Etenkin jos kummatkin on sitämieltä, etteivät oikein ole kiinostuneita esim kirkkohäistä/ suurista juhlimisista, mutta ei kieltäydy itse avioon menemistä. Kyllähän yhteen voi mielestäni mennä ilman häitäkin.
Luitkohan sinä tuota edellistä kommenttia ollenkaan? Siinähän nimenomaan nainen sanoi että mikäli mies EI halua mennä NAIMISIIN, niin nainen kyllä silti haluaisi jonkun sormuksen sormeen ilmoittamaan että hän on varattu. Eli hän haluaa kihlat ilman lupausta naimisiinmenosta. Eli feikkikihlat. Saa naimisiin mennä ilman isoja juhlia, ja saa yhdessä olla ilman avioliittoa ylipäätään, ilman muuta!! Mutta se vähän särähti korvaan, että jos mies on ilmoittanut että "sinun kanssasi en sitten varmasti mene naimisiin" niin silti nainen haluaa roikkua miehessä kiinni. Toki jos päätös on yhteinen eikä kumpikaan halua mennä naimisiin (oli syy mikä tahansa), mutta he silti yhdessä haluavat hankkia sormukset "sitoutumisen" merkiksi, niin kukin tyylillään...
No en kyllä sanonut, että haluan sormuksen. Mulle tärkeintä on se, että on toimiva parisuhde. Tuo oli vain lähinnä esimerkki miten asia voisi olla. Mulle sormus on vain rihkama verrattuna hyvin toimivaan parisuhteeseen, mutta jos mies itse haluaa antaa sormuksen sillä merkillä, että hän on tosissaan, haluaa avioliittoon, mutta ei naimisiin niin se minulle käy. Etenkin jos vastaan tulee asia esim: toinen ei kuulu kirkkoon.
Tämä sormusten vaihto on luonnollisesti 100% teidän oma asianne, niin kuin muidenkin korujen antaminen parisuhteessa. Kunhan vaan ette kutsu korunvaihtoa kihlaukseksi niin kuin moni falski ihminen täällä tekee - siinä kohtaa astutaan itsepetoksen puolelle. Koira ei muutu kissaksi sillä, että yksittäiset av-mammat haluavat yhtäkkiä viitata koiraan kissa-sanalla omassa kielenkäytössään.
Koiraa ei ole kukaan kissaksi väittänytkään, mutta kihloihin voi monella tapaa mennä, sille nyt vaan ei voi mitään.
Kuinka monella eri tavalla? Entä miten ilmaisette sivullisille, kun yksi kihlauksen muoto vaihtuu toiseksi? Millä sanalla kuvaatte sitä muutosta? Esimerkki: Ensin menette kihloihin sillä tavalla, että ette sovi avioliitosta, vaan hankitte sormukset merkiksi siitä, että olette tosissanne. Sitten menette kihloihin jollain toisella tavalla. Mistä sen näkee, että nyt ei olla enää kihloissa tavalla a vaan tavalla b? Sitten kolmannessa vaiheessa menette kihloihin sillä tavalla, että sovitte avioliiton solmimisesta. Mistä sen näkee, että nyt on tapa c kyseessä ja että olette menossa naimisiin? Mistä ulkopuolinen tietää, millä tavalla milloinkin olette kihloissa?
Miksi ulkopuolisten pitää tietää, minkä takia ihmiset ovat kihloissa? Kyseletkö yleensäkin tutuiltasi, että mikä on suhteenne taso?
Mitäs ulkopuolisista, mutta kun tässä ketjussa on käynyt ilmi ettei sitä tiedä aina kihloissa olijat itsekään. Yksi olettaa, että kun toinen kysyi "mennäänkö kihloihin", se tarkoittaa että se haluaa sitten joskus naimisiin. Ja sitten näin ei ollutkaan. Se on jo vähän isompi ongelma, myöntänet itsekin. Ja noita ongelmia tulee kun sanoja käytetään ties missä itsekeksityissä merkityksissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se tietty status-symboli, se sormus nimettömässä. Että näyttää olevansa jonkin toisen.. sitoutumisen merkki.
Omasta mielestäni sen ei tarvitse olla status-symboli. Mikäli mies ei halua mennä kanssani naimisiin niin sormus olisi ainakin siitä hyvä, että muutkin tietää etten enään ole vapaa ja fiksummat huomioivat sen. Tottakai tällaisista asioista pitäisi puhua ennen tai kosinnan aikana ettei tule väärinkäsityksiä.
....
Jos miehesi ei halua mennä kanssasi naimisiin, niin eiköhän se ole jo merkki siitä, että et ole kyllin hyvä... varo vaan, kun nurkan takaa tule nuori, uhkea blondi, niin kyllä sen mieli muuttuu ja se haluaakin uuden naikkosen kanssa naimisiin ;)
Eikös tuo voi tapahtua ihan avioliiton jälkeenkin. Etenkin jos kummatkin on sitämieltä, etteivät oikein ole kiinostuneita esim kirkkohäistä/ suurista juhlimisista, mutta ei kieltäydy itse avioon menemistä. Kyllähän yhteen voi mielestäni mennä ilman häitäkin.
Luitkohan sinä tuota edellistä kommenttia ollenkaan? Siinähän nimenomaan nainen sanoi että mikäli mies EI halua mennä NAIMISIIN, niin nainen kyllä silti haluaisi jonkun sormuksen sormeen ilmoittamaan että hän on varattu. Eli hän haluaa kihlat ilman lupausta naimisiinmenosta. Eli feikkikihlat. Saa naimisiin mennä ilman isoja juhlia, ja saa yhdessä olla ilman avioliittoa ylipäätään, ilman muuta!! Mutta se vähän särähti korvaan, että jos mies on ilmoittanut että "sinun kanssasi en sitten varmasti mene naimisiin" niin silti nainen haluaa roikkua miehessä kiinni. Toki jos päätös on yhteinen eikä kumpikaan halua mennä naimisiin (oli syy mikä tahansa), mutta he silti yhdessä haluavat hankkia sormukset "sitoutumisen" merkiksi, niin kukin tyylillään...
No en kyllä sanonut, että haluan sormuksen. Mulle tärkeintä on se, että on toimiva parisuhde. Tuo oli vain lähinnä esimerkki miten asia voisi olla. Mulle sormus on vain rihkama verrattuna hyvin toimivaan parisuhteeseen, mutta jos mies itse haluaa antaa sormuksen sillä merkillä, että hän on tosissaan, haluaa avioliittoon, mutta ei naimisiin niin se minulle käy. Etenkin jos vastaan tulee asia esim: toinen ei kuulu kirkkoon.
Tämä sormusten vaihto on luonnollisesti 100% teidän oma asianne, niin kuin muidenkin korujen antaminen parisuhteessa. Kunhan vaan ette kutsu korunvaihtoa kihlaukseksi niin kuin moni falski ihminen täällä tekee - siinä kohtaa astutaan itsepetoksen puolelle. Koira ei muutu kissaksi sillä, että yksittäiset av-mammat haluavat yhtäkkiä viitata koiraan kissa-sanalla omassa kielenkäytössään.
Koiraa ei ole kukaan kissaksi väittänytkään, mutta kihloihin voi monella tapaa mennä, sille nyt vaan ei voi mitään.
Kuinka monella eri tavalla? Entä miten ilmaisette sivullisille, kun yksi kihlauksen muoto vaihtuu toiseksi? Millä sanalla kuvaatte sitä muutosta? Esimerkki: Ensin menette kihloihin sillä tavalla, että ette sovi avioliitosta, vaan hankitte sormukset merkiksi siitä, että olette tosissanne. Sitten menette kihloihin jollain toisella tavalla. Mistä sen näkee, että nyt ei olla enää kihloissa tavalla a vaan tavalla b? Sitten kolmannessa vaiheessa menette kihloihin sillä tavalla, että sovitte avioliiton solmimisesta. Mistä sen näkee, että nyt on tapa c kyseessä ja että olette menossa naimisiin? Mistä ulkopuolinen tietää, millä tavalla milloinkin olette kihloissa?
Jatkan vielä: Voiko olla yhtä aikaa kihloissa ja naimisissa? Jos kihlaustavat a ja b eivät tarkoita sitä, että ollaan menossa naimisiin, vaan tarkoittavat jotain muuta, niin avioliiton solmiminen ei varmaankaan lakkauta kihloissa olemista, vaan se jatkuu avioliiton aikana?
Kihloissa voi varmaan olla yksinkin? Jos kihlautuu tavalla c eli sopimalla avioliiton solmimisesta, niin se tietenkin vaatii sopimuskumppanin. Mutta jos kihlautuu jollakin muulla tavalla, niin sen voi ilmeisesti tehdä yksinkin? Menen kihloihin = päätän itsekseni, että en enää katsele sillä silmällä muita miehiä kuin naapurin Paavoa. Paavon ja meikän suhde siirtyy aivan toiselle levelille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se tietty status-symboli, se sormus nimettömässä. Että näyttää olevansa jonkin toisen.. sitoutumisen merkki.
Omasta mielestäni sen ei tarvitse olla status-symboli. Mikäli mies ei halua mennä kanssani naimisiin niin sormus olisi ainakin siitä hyvä, että muutkin tietää etten enään ole vapaa ja fiksummat huomioivat sen. Tottakai tällaisista asioista pitäisi puhua ennen tai kosinnan aikana ettei tule väärinkäsityksiä.
....
Jos miehesi ei halua mennä kanssasi naimisiin, niin eiköhän se ole jo merkki siitä, että et ole kyllin hyvä... varo vaan, kun nurkan takaa tule nuori, uhkea blondi, niin kyllä sen mieli muuttuu ja se haluaakin uuden naikkosen kanssa naimisiin ;)
Eikös tuo voi tapahtua ihan avioliiton jälkeenkin. Etenkin jos kummatkin on sitämieltä, etteivät oikein ole kiinostuneita esim kirkkohäistä/ suurista juhlimisista, mutta ei kieltäydy itse avioon menemistä. Kyllähän yhteen voi mielestäni mennä ilman häitäkin.
Luitkohan sinä tuota edellistä kommenttia ollenkaan? Siinähän nimenomaan nainen sanoi että mikäli mies EI halua mennä NAIMISIIN, niin nainen kyllä silti haluaisi jonkun sormuksen sormeen ilmoittamaan että hän on varattu. Eli hän haluaa kihlat ilman lupausta naimisiinmenosta. Eli feikkikihlat. Saa naimisiin mennä ilman isoja juhlia, ja saa yhdessä olla ilman avioliittoa ylipäätään, ilman muuta!! Mutta se vähän särähti korvaan, että jos mies on ilmoittanut että "sinun kanssasi en sitten varmasti mene naimisiin" niin silti nainen haluaa roikkua miehessä kiinni. Toki jos päätös on yhteinen eikä kumpikaan halua mennä naimisiin (oli syy mikä tahansa), mutta he silti yhdessä haluavat hankkia sormukset "sitoutumisen" merkiksi, niin kukin tyylillään...
No en kyllä sanonut, että haluan sormuksen. Mulle tärkeintä on se, että on toimiva parisuhde. Tuo oli vain lähinnä esimerkki miten asia voisi olla. Mulle sormus on vain rihkama verrattuna hyvin toimivaan parisuhteeseen, mutta jos mies itse haluaa antaa sormuksen sillä merkillä, että hän on tosissaan, haluaa avioliittoon, mutta ei naimisiin niin se minulle käy. Etenkin jos vastaan tulee asia esim: toinen ei kuulu kirkkoon.
Tämä sormusten vaihto on luonnollisesti 100% teidän oma asianne, niin kuin muidenkin korujen antaminen parisuhteessa. Kunhan vaan ette kutsu korunvaihtoa kihlaukseksi niin kuin moni falski ihminen täällä tekee - siinä kohtaa astutaan itsepetoksen puolelle. Koira ei muutu kissaksi sillä, että yksittäiset av-mammat haluavat yhtäkkiä viitata koiraan kissa-sanalla omassa kielenkäytössään.
Koiraa ei ole kukaan kissaksi väittänytkään, mutta kihloihin voi monella tapaa mennä, sille nyt vaan ei voi mitään.
Kuinka monella eri tavalla? Entä miten ilmaisette sivullisille, kun yksi kihlauksen muoto vaihtuu toiseksi? Millä sanalla kuvaatte sitä muutosta? Esimerkki: Ensin menette kihloihin sillä tavalla, että ette sovi avioliitosta, vaan hankitte sormukset merkiksi siitä, että olette tosissanne. Sitten menette kihloihin jollain toisella tavalla. Mistä sen näkee, että nyt ei olla enää kihloissa tavalla a vaan tavalla b? Sitten kolmannessa vaiheessa menette kihloihin sillä tavalla, että sovitte avioliiton solmimisesta. Mistä sen näkee, että nyt on tapa c kyseessä ja että olette menossa naimisiin? Mistä ulkopuolinen tietää, millä tavalla milloinkin olette kihloissa?
Jatkan vielä: Voiko olla yhtä aikaa kihloissa ja naimisissa? Jos kihlaustavat a ja b eivät tarkoita sitä, että ollaan menossa naimisiin, vaan tarkoittavat jotain muuta, niin avioliiton solmiminen ei varmaankaan lakkauta kihloissa olemista, vaan se jatkuu avioliiton aikana?
Voi toki. On naimisissa henkilön A kanssa, mutta aikoo erota, ja on sopinut henkilön B kanssa että avioidutaan sitten kun se on mahdollista.
Tajusin, tajusin. Tottunut vain aina siihen kun ihmiset sanoo olevansa kihloissa ja sitten puhutaan häihin menosta. Eli toisinsanoen yhdistin naimisiinmenon kirkkohäihin ja unohdin kokonaan että naimisiin voi mennä myös maistraatissa. Eli unohdin kokonaan että toinen vaihtoehto on maistraatti.