Lue keskustelun säännöt.
Tästä syystä kirjoitan provoja vauva av:lla.
28.01.2016 |
Tykkään kirjoitella provoja palstalle. Yleensä kun illalla menen nukkumaan mietin valmiiksi, minkälaisen provon kirjoittaisin aamukahvilla. Ja aamulla kun herään tulee vatsaan sellainen lämmin ja mukava olo kun ajattelen, että pian pääsen kirjoittamaan viestiä palstalle :)
Provoni aiheena on useimmiten miehet. Tykkään erityisesti sellaisista provoista, joissa esitän miehen joko petollisena ja täysin vastuuttomana häntäheikkinä tai sitten agressiivisena ja väkivaltsisena hirviönä. Yleensä tosin esitän aloituksessa vain mahdollisuuden että kyseinen mies on tehnyt jotain, joka viittaa mahdollisesti näihin ominaisuuksiin, mutta annan lukijoiden oman elämänkokemuksensa perusteella vetää johtopäätökset, onko kyseinen mies pettäjä tai hakkaaja. Usein he tällaiseen lopputulemaan päätyvätkin.
En varsinaisesti koe provojani keksityksi, vaan pikemminkin hypoteettisiksi esimerkeiksi asioista, jotka aivan hyvin voivat tapahtua ja todennäköisesti ovat tapshtuneetkin. Koen näiden tapahtumien kuvaamisen ja niistä keskustelemisen hyvin voimaannuttavaksi ja terapeuttiseksi.
Kirjoitan joskus myös ns. lassukkaprovoja, jotka ovat aihepiiriltään kevyempiä ja koomisempia. Usein näihin liitän myös dominoivan anopin ikäänkuin eräänlaisena myyttisenä pahan ilmentymänä. On sitten mielenkiintoista seurata, millaisin keinoin lukijat ehdottavat ryhtymistä taisteluun tätä pahaa vastaan.
Muut aiheet, joista kirjoitan, käsittelevät päiväkotien paremmuutta kotihoitoon verrattuna, kotona hoidettujen lasten epäsosiaalisuutta, erityisesti jos kyseessä on ainoa lapsi. Tulokulmani näihin aiheisiin on vaihteleva vähän tilanteesta riippuen, yleensä kuvailen tilanteen, jossa kotona ollut lapsi on käyttäytynyt huonosti tai kärsii oppimusvsikeusista, sosiaalistumiskehityksen ongelmista tms. Nämäkin aiheet koen paitsi tärkeiksi, myös hyvin voimaannuttaviksi Ja myös poliittisesti merkityksellisiksi.
Joskus kirjoitan provoja ihan vaan arkipäivän pikku asioista, joita päivän mittaan on tullut mieleen. Ihaninta on Se tunne, kun tietää, että on vapaapäivä ja voi vaan löhötä sohvalla palstalla.
Toivon että kaikki lukijat ovat viihtyneet provojeni parissa yhtä paljon kuin minä olen viihtynyt muiden provoja lukuessani!
Kommentit (33)
En oikein ymmärrä provoja, vitsijuttuja joo, mutta ne on sitten vitsejä eikä provoja, mulla ainakin piisaa aiheita ihan elävästä elämästä, ja samoin mielipiteitä joka lähtöön, ei mun tarvi niitä hatusta vetää. Tosin muakin on joskus aina provoksi kuviteltu vaikka en ole eläissäni provonnut, kun ei tarvi. Enkä muuten ole myöskään provosoitunut, vaikka sitäkin on epäilty, sekin on outoa, että jos on vahvat mielipiteet niin heti sanotaan että sä olet nyt siellä hermona, miksi ihmeessä olisin hermona sellaisista jutuista jotka on vain tätä virtuaalielämää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tykkään kirjoitella provoja palstalle. Yleensä kun illalla menen nukkumaan mietin valmiiksi, minkälaisen provon kirjoittaisin aamukahvilla. Ja aamulla kun herään tulee vatsaan sellainen lämmin ja mukava olo kun ajattelen, että pian pääsen kirjoittamaan viestiä palstalle :)
Provoni aiheena on useimmiten miehet. Tykkään erityisesti sellaisista provoista, joissa esitän miehen joko petollisena ja täysin vastuuttomana häntäheikkinä tai sitten agressiivisena ja väkivaltsisena hirviönä. Yleensä tosin esitän aloituksessa vain mahdollisuuden että kyseinen mies on tehnyt jotain, joka viittaa mahdollisesti näihin ominaisuuksiin, mutta annan lukijoiden oman elämänkokemuksensa perusteella vetää johtopäätökset, onko kyseinen mies pettäjä tai hakkaaja. Usein he tällaiseen lopputulemaan päätyvätkin.
En varsinaisesti koe provojani keksityksi, vaan pikemminkin hypoteettisiksi esimerkeiksi asioista, jotka aivan hyvin voivat tapahtua ja todennäköisesti ovat tapshtuneetkin. Koen näiden tapahtumien kuvaamisen ja niistä keskustelemisen hyvin voimaannuttavaksi ja terapeuttiseksi.
Kirjoitan joskus myös ns. lassukkaprovoja, jotka ovat aihepiiriltään kevyempiä ja koomisempia. Usein näihin liitän myös dominoivan anopin ikäänkuin eräänlaisena myyttisenä pahan ilmentymänä. On sitten mielenkiintoista seurata, millaisin keinoin lukijat ehdottavat ryhtymistä taisteluun tätä pahaa vastaan.
Muut aiheet, joista kirjoitan, käsittelevät päiväkotien paremmuutta kotihoitoon verrattuna, kotona hoidettujen lasten epäsosiaalisuutta, erityisesti jos kyseessä on ainoa lapsi. Tulokulmani näihin aiheisiin on vaihteleva vähän tilanteesta riippuen, yleensä kuvailen tilanteen, jossa kotona ollut lapsi on käyttäytynyt huonosti tai kärsii oppimusvsikeusista, sosiaalistumiskehityksen ongelmista tms. Nämäkin aiheet koen paitsi tärkeiksi, myös hyvin voimaannuttaviksi Ja myös poliittisesti merkityksellisiksi.
Joskus kirjoitan provoja ihan vaan arkipäivän pikku asioista, joita päivän mittaan on tullut mieleen. Ihaninta on Se tunne, kun tietää, että on vapaapäivä ja voi vaan löhötä sohvalla palstalla.
Toivon että kaikki lukijat ovat viihtyneet provojeni parissa yhtä paljon kuin minä olen viihtynyt muiden provoja lukuessani!
Et sä oikein kertonu että miksi. Lämmin tunne tulee vatsaan joo, mutta? Miksi sulle tulee tuosta lämmin tunne?
Itse oikein välitä provoilusta, sillä jotenkin naiivisti haluaisin uskoa että täällä lukemani jutut ovat tosia. Eräänlainen "suspension of disbelief" eli epäuskon etäännyttäminen tai ns. narikkaan jättäminen on minulle välttämätöntä, että voin nauttia täällä olosta. Tämä on minulle siis eskapismia "tosielämään", haluan pitää yllä sitä mielikuvaa että maailmassa voi sattua ja tapahtua vaikka mitä. Oma elämäni on nimittäin (vaikkakin onnellista) useimmiten aika tasaisen turvallista, melkein tylsyyteen asti.
Sanomattakin selvää, että minua hiukan ahdistaa kun luen näitä tunnustuksia provoilusta. Jäydätte minun uskoa, penteleet! :D I WANT TO BELIEVE!
*en oikein välitä, piti sanomani.
-25
Vierailija kirjoitti:
Itse oikein välitä provoilusta, sillä jotenkin naiivisti haluaisin uskoa että täällä lukemani jutut ovat tosia. Eräänlainen "suspension of disbelief" eli epäuskon etäännyttäminen tai ns. narikkaan jättäminen on minulle välttämätöntä, että voin nauttia täällä olosta. Tämä on minulle siis eskapismia "tosielämään", haluan pitää yllä sitä mielikuvaa että maailmassa voi sattua ja tapahtua vaikka mitä. Oma elämäni on nimittäin (vaikkakin onnellista) useimmiten aika tasaisen turvallista, melkein tylsyyteen asti.
Sanomattakin selvää, että minua hiukan ahdistaa kun luen näitä tunnustuksia provoilusta. Jäydätte minun uskoa, penteleet! :D I WANT TO BELIEVE!
Kertoohan ne provotkin tosi elämästä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla vähän samat aiheet kuin Ap:lla. Parasta on kun provoon tulee kunnon väittely, kaksi tyyppiä alkaa kinata ihan aiheen vierestä.
Myös se fiilis kun tulet katsomaan provon ja siellä on monta sivua kommentteja on mahtava!
Provoni ovat usein uskottavia ja heitän niihin vähän maustetta. Hauskinta on keksiä tarinalle jatkoa. Masentavaa on jos kukaan ei kommentoi, silloin provo on ollut usein liian tylsä.
Välillä kun kirjoitan ihan ei-provoa niin niitä sitten luullaan provoiksi 😄
Hulluimmat jutut mitä olen kokenut ei menisi täällä edes läpi.
Piiskaketju oli mm yksi provoistani. Tein Ap:sta melko lapsellisen, mutta muuten se perustui omaan elämääni vuosia sitten. Lopuksi meni vähän tunteisiin ja provo meni pilalle. Alkoi ärsyttää kommentit, kun saman miehen kanssa olen edelleen, eikä ole mustaa silmää näkynyt vieläkään 😄 Tätä en tietenkään ketjussa voinut paljastaa.
Mielestäni provot on hauskoja!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä sama juttu, koska töissä en saa provoiltua tarpeeksi työntekijöille.
Jossain vaiheessa haluaa kuitenkin paljastaa jutun provoksi keksimällä niin hullua, että luulisi kaikkien ymmärtävän, että tämä ei voi olla totta. Silti jotkut vain uskovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tykkään kirjoitella provoja palstalle. Yleensä kun illalla menen nukkumaan mietin valmiiksi, minkälaisen provon kirjoittaisin aamukahvilla. Ja aamulla kun herään tulee vatsaan sellainen lämmin ja mukava olo kun ajattelen, että pian pääsen kirjoittamaan viestiä palstalle :)
Provoni aiheena on useimmiten miehet. Tykkään erityisesti sellaisista provoista, joissa esitän miehen joko petollisena ja täysin vastuuttomana häntäheikkinä tai sitten agressiivisena ja väkivaltsisena hirviönä. Yleensä tosin esitän aloituksessa vain mahdollisuuden että kyseinen mies on tehnyt jotain, joka viittaa mahdollisesti näihin ominaisuuksiin, mutta annan lukijoiden oman elämänkokemuksensa perusteella vetää johtopäätökset, onko kyseinen mies pettäjä tai hakkaaja. Usein he tällaiseen lopputulemaan päätyvätkin.
En varsinaisesti koe provojani keksityksi, vaan pikemminkin hypoteettisiksi esimerkeiksi asioista, jotka aivan hyvin voivat tapahtua ja todennäköisesti ovat tapshtuneetkin. Koen näiden tapahtumien kuvaamisen ja niistä keskustelemisen hyvin voimaannuttavaksi ja terapeuttiseksi.
Kirjoitan joskus myös ns. lassukkaprovoja, jotka ovat aihepiiriltään kevyempiä ja koomisempia. Usein näihin liitän myös dominoivan anopin ikäänkuin eräänlaisena myyttisenä pahan ilmentymänä. On sitten mielenkiintoista seurata, millaisin keinoin lukijat ehdottavat ryhtymistä taisteluun tätä pahaa vastaan.
Muut aiheet, joista kirjoitan, käsittelevät päiväkotien paremmuutta kotihoitoon verrattuna, kotona hoidettujen lasten epäsosiaalisuutta, erityisesti jos kyseessä on ainoa lapsi. Tulokulmani näihin aiheisiin on vaihteleva vähän tilanteesta riippuen, yleensä kuvailen tilanteen, jossa kotona ollut lapsi on käyttäytynyt huonosti tai kärsii oppimusvsikeusista, sosiaalistumiskehityksen ongelmista tms. Nämäkin aiheet koen paitsi tärkeiksi, myös hyvin voimaannuttaviksi Ja myös poliittisesti merkityksellisiksi.
Joskus kirjoitan provoja ihan vaan arkipäivän pikku asioista, joita päivän mittaan on tullut mieleen. Ihaninta on Se tunne, kun tietää, että on vapaapäivä ja voi vaan löhötä sohvalla palstalla.
Toivon että kaikki lukijat ovat viihtyneet provojeni parissa yhtä paljon kuin minä olen viihtynyt muiden provoja lukuessani!
Et sä oikein kertonu että miksi. Lämmin tunne tulee vatsaan joo, mutta? Miksi sulle tulee tuosta lämmin tunne?
Taisin kyllä mainita, että provoilu on parhaimmillaan voimaannuttavaa ja teraoeuttista. Kirjoitan aiheista jotka koen epäkohdiksi tai vääryyksiksi. On hienoa huomata, että lukijat ovat kanssani samaa mieltä eivätkä hyväksy pettäjämiehiä tai lapsia kotona yhteiskunnan rahoilla hoitavia äitejä. Siitä tulee hyvä mieli, koska nämä ovat tärkeitä asioita. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tykkään kirjoitella provoja palstalle. Yleensä kun illalla menen nukkumaan mietin valmiiksi, minkälaisen provon kirjoittaisin aamukahvilla. Ja aamulla kun herään tulee vatsaan sellainen lämmin ja mukava olo kun ajattelen, että pian pääsen kirjoittamaan viestiä palstalle :)
Provoni aiheena on useimmiten miehet. Tykkään erityisesti sellaisista provoista, joissa esitän miehen joko petollisena ja täysin vastuuttomana häntäheikkinä tai sitten agressiivisena ja väkivaltsisena hirviönä. Yleensä tosin esitän aloituksessa vain mahdollisuuden että kyseinen mies on tehnyt jotain, joka viittaa mahdollisesti näihin ominaisuuksiin, mutta annan lukijoiden oman elämänkokemuksensa perusteella vetää johtopäätökset, onko kyseinen mies pettäjä tai hakkaaja. Usein he tällaiseen lopputulemaan päätyvätkin.
En varsinaisesti koe provojani keksityksi, vaan pikemminkin hypoteettisiksi esimerkeiksi asioista, jotka aivan hyvin voivat tapahtua ja todennäköisesti ovat tapshtuneetkin. Koen näiden tapahtumien kuvaamisen ja niistä keskustelemisen hyvin voimaannuttavaksi ja terapeuttiseksi.
Kirjoitan joskus myös ns. lassukkaprovoja, jotka ovat aihepiiriltään kevyempiä ja koomisempia. Usein näihin liitän myös dominoivan anopin ikäänkuin eräänlaisena myyttisenä pahan ilmentymänä. On sitten mielenkiintoista seurata, millaisin keinoin lukijat ehdottavat ryhtymistä taisteluun tätä pahaa vastaan.
Muut aiheet, joista kirjoitan, käsittelevät päiväkotien paremmuutta kotihoitoon verrattuna, kotona hoidettujen lasten epäsosiaalisuutta, erityisesti jos kyseessä on ainoa lapsi. Tulokulmani näihin aiheisiin on vaihteleva vähän tilanteesta riippuen, yleensä kuvailen tilanteen, jossa kotona ollut lapsi on käyttäytynyt huonosti tai kärsii oppimusvsikeusista, sosiaalistumiskehityksen ongelmista tms. Nämäkin aiheet koen paitsi tärkeiksi, myös hyvin voimaannuttaviksi Ja myös poliittisesti merkityksellisiksi.
Joskus kirjoitan provoja ihan vaan arkipäivän pikku asioista, joita päivän mittaan on tullut mieleen. Ihaninta on Se tunne, kun tietää, että on vapaapäivä ja voi vaan löhötä sohvalla palstalla.
Toivon että kaikki lukijat ovat viihtyneet provojeni parissa yhtä paljon kuin minä olen viihtynyt muiden provoja lukuessani!
Et sä oikein kertonu että miksi. Lämmin tunne tulee vatsaan joo, mutta? Miksi sulle tulee tuosta lämmin tunne?
Taisin kyllä mainita, että provoilu on parhaimmillaan voimaannuttavaa ja teraoeuttista. Kirjoitan aiheista jotka koen epäkohdiksi tai vääryyksiksi. On hienoa huomata, että lukijat ovat kanssani samaa mieltä eivätkä hyväksy pettäjämiehiä tai lapsia kotona yhteiskunnan rahoilla hoitavia äitejä. Siitä tulee hyvä mieli, koska nämä ovat tärkeitä asioita. Ap
Tässä vielä esimerkki, yksi suosikeistani:
Kirjoitin pari vuotta sitten tilanteesta, jossa mies oli herättänyt naisen yöllä kesken unien ja halunnut seksiä. Nainen ei ollut kauhean innoissaan, mutta oli kuitenkin suostunut seksiin (väsynyt, puoliunessa). Seksin aikana nainen oli saanut orgasmin. Aamulla herättyään naista oli kuitenkin alkanut inhottaa koko tilanne, koska hän oli väsynyt tultuaan herätetyksi yöllä. Provossa nainen pohti onko mies raiskannut hänet. Kysymys oli siis naisen suostumujsren rajoista: mielestäni naisella on aina oikeus sanoa ei, myös jälkeenpäin jos on ollut puoliunessa tms. Ymmärrän että laki ei ehkä ole samalla kannalla, mutta tässä onkin kyse yleisestä moraalisesta pohdiskelusta ja miesten käyttäytymisen arvostelusta. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tykkään kirjoitella provoja palstalle. Yleensä kun illalla menen nukkumaan mietin valmiiksi, minkälaisen provon kirjoittaisin aamukahvilla. Ja aamulla kun herään tulee vatsaan sellainen lämmin ja mukava olo kun ajattelen, että pian pääsen kirjoittamaan viestiä palstalle :)
Provoni aiheena on useimmiten miehet. Tykkään erityisesti sellaisista provoista, joissa esitän miehen joko petollisena ja täysin vastuuttomana häntäheikkinä tai sitten agressiivisena ja väkivaltsisena hirviönä. Yleensä tosin esitän aloituksessa vain mahdollisuuden että kyseinen mies on tehnyt jotain, joka viittaa mahdollisesti näihin ominaisuuksiin, mutta annan lukijoiden oman elämänkokemuksensa perusteella vetää johtopäätökset, onko kyseinen mies pettäjä tai hakkaaja. Usein he tällaiseen lopputulemaan päätyvätkin.
En varsinaisesti koe provojani keksityksi, vaan pikemminkin hypoteettisiksi esimerkeiksi asioista, jotka aivan hyvin voivat tapahtua ja todennäköisesti ovat tapshtuneetkin. Koen näiden tapahtumien kuvaamisen ja niistä keskustelemisen hyvin voimaannuttavaksi ja terapeuttiseksi.
Kirjoitan joskus myös ns. lassukkaprovoja, jotka ovat aihepiiriltään kevyempiä ja koomisempia. Usein näihin liitän myös dominoivan anopin ikäänkuin eräänlaisena myyttisenä pahan ilmentymänä. On sitten mielenkiintoista seurata, millaisin keinoin lukijat ehdottavat ryhtymistä taisteluun tätä pahaa vastaan.
Muut aiheet, joista kirjoitan, käsittelevät päiväkotien paremmuutta kotihoitoon verrattuna, kotona hoidettujen lasten epäsosiaalisuutta, erityisesti jos kyseessä on ainoa lapsi. Tulokulmani näihin aiheisiin on vaihteleva vähän tilanteesta riippuen, yleensä kuvailen tilanteen, jossa kotona ollut lapsi on käyttäytynyt huonosti tai kärsii oppimusvsikeusista, sosiaalistumiskehityksen ongelmista tms. Nämäkin aiheet koen paitsi tärkeiksi, myös hyvin voimaannuttaviksi Ja myös poliittisesti merkityksellisiksi.
Joskus kirjoitan provoja ihan vaan arkipäivän pikku asioista, joita päivän mittaan on tullut mieleen. Ihaninta on Se tunne, kun tietää, että on vapaapäivä ja voi vaan löhötä sohvalla palstalla.
Toivon että kaikki lukijat ovat viihtyneet provojeni parissa yhtä paljon kuin minä olen viihtynyt muiden provoja lukuessani!
Et sä oikein kertonu että miksi. Lämmin tunne tulee vatsaan joo, mutta? Miksi sulle tulee tuosta lämmin tunne?
Taisin kyllä mainita, että provoilu on parhaimmillaan voimaannuttavaa ja teraoeuttista. Kirjoitan aiheista jotka koen epäkohdiksi tai vääryyksiksi. On hienoa huomata, että lukijat ovat kanssani samaa mieltä eivätkä hyväksy pettäjämiehiä tai lapsia kotona yhteiskunnan rahoilla hoitavia äitejä. Siitä tulee hyvä mieli, koska nämä ovat tärkeitä asioita. Ap
Tässä vielä esimerkki, yksi suosikeistani:
Kirjoitin pari vuotta sitten tilanteesta, jossa mies oli herättänyt naisen yöllä kesken unien ja halunnut seksiä. Nainen ei ollut kauhean innoissaan, mutta oli kuitenkin suostunut seksiin (väsynyt, puoliunessa). Seksin aikana nainen oli saanut orgasmin. Aamulla herättyään naista oli kuitenkin alkanut inhottaa koko tilanne, koska hän oli väsynyt tultuaan herätetyksi yöllä. Provossa nainen pohti onko mies raiskannut hänet. Kysymys oli siis naisen suostumujsren rajoista: mielestäni naisella on aina oikeus sanoa ei, myös jälkeenpäin jos on ollut puoliunessa tms. Ymmärrän että laki ei ehkä ole samalla kannalla, mutta tässä onkin kyse yleisestä moraalisesta pohdiskelusta ja miesten käyttäytymisen arvostelusta. Ap
Minusta ovat parhaimpia seksikertoja, kun seurustelusuhteen alussa mieheni kanssa herättiin keskellä yötä ja rakasteltiin puoliunessa.
Useimmiten provoilen vain ns. tarpeeseen, eli haluan tutkia ihmisten suhtautumista johonkin asiaan, joten kehittelen sen ympärille jonkin tarinan. Suoraan kysyminen ei kokemusteni mukaan onnistu yhtä hyvin, koska silloin ihmiset eivät kiinnostu aiheesta tai silottelevat vastauksiaan.
Toki aina pitää muistaa, että myös iso osa vastauksista on trollaamista, mutta kyllä tällä metodilla olen mielestäni jotain saanut selville suomalaisen ihmisen sielunmaisemasta.