Lue keskustelun säännöt.
Haluaisin vielä exän kanssa vauvan, onko tässä mitään ideaa?
23.01.2016 |
Kuulostaa tietty alkuun varmaan oudolta, mutta tilanne on siis se että erosimme noin kuusi vuotta sitten ja meillä on ala-aste ikäinen lapsi. En ole löytänyt sopivaa kumppania näiden vuosien aikana ja ikäkin alkaa kolkutella, täytän pian 39v. Eli viimeiset hetket olisi nyt vauvalle!
En haluaisi ihan yksin tai kenenkään huonon kumppanin kanssa alkaa tätä toteuttaa. Oikeastaan ainut kenet voisin isänä lapselleni nähdä olisi ex mieheni. Hänen tiedän olevan hyvä isä ja vastuullinen. Mitköhän tämä mies tuumaisi jos tällaista ideaa heittäisin kehiin? Varmasti järkyttyy ensin, mutta ehkä sulateltuaan asiaa hieman, niin voisihan tuo innostuakin?
Tässä on muutamia muttia, mutta itse olisin oikeasti valmis tähän, enkä oikeasti välitä mitä mieltä muut ovat. Mulla on tapana ajatella, että kunhan on itse onnellinen niin se on tärkeintä! Tiedän että tää herättää teissä närää ja provoa huudellaan, mutta olen tässä nyt tosissani. Lähinnä siis että onko teistä ihan kuolleena syntynyt ajastus?
Kommentit (358)
Ap edelleen inttää ettei hänen vauvahaaveensa liity hänen eksänsä vaimoon millään tavalla.
Eipä.
Kaikki se aika ja raha, minkä eksäsi käyttäisi uuden äpärän hyysäämiseen, olisi suoraan pois hänen oikealta perheeltään. Sitähän sinä haluaisit, AP? Että eksäsi erkaantuisi vaimostaan ja haluaisi sinut takaisin koska olethan niin jalo ja rakastettava sielu?
Mietipä nyt vielä kerran, sinä itsekäs ällötys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitkä hemmetin exän vauvahaaveet?? :D Mistä päättelet että hänellä on jotain hiton vauvahaaveita? :D voi helvetti!!
Ap kertoi tuolla aikaisemmin että oli tiedustellut exänsä vauvanteko aikeita ja mies oli sanonut etteivät saa enää lapsia. Samalla mies oli VAIKUTTANUT ap:n mielestä haikealta = miehellä on vauvahaaveita, jotka vaimo torppaa mutta onneksi ap voi nämä haaveet todeksi tehdä <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok asia tuli harvinaisen selväksi. Ymmärrän että moni otti tämän henkilökohtaisesti koska on ehkä itse tuon uuden vaimon roolissa tai muuten ei ole ollut vastaavassa eroperheen tilanteessa. Mutta joo, kiitos annoitte kaikesta negailusta huolimatta myös ajateltavaa. Lähinnä siis kuinka vauva tämän kokisi ja olisiko moraalisesti oikein hankkia lasta muuten kuin ydinperheeseen. Toisaalta perhemalleja on monia joten miksi sulkea tätäkään pois... Tuota vaimon aseman puolustamista sen sijaan en ymmärrä, koska mielestäni jokainen kuitenkin päättää elämästään itse vaikka aviossa eläisikin. Kukaan ei voi toista omistaa eikä ole oikein joutua luopumaan asioista vain toisen mieliksi. Ja sitä paitsi ei voida varmasti tietää olisiko asia vaimolle todella noin paha kun väitätte? kyllähän esim. moni haluton vaimokin on ok sen kanssa että mies hakee seksiä muualta koska sitä ei suhteesta voi saada. Ja silti elävät onnellisina yhdessä. Esimerkkinä vain tämä. Itse olen kuitenkin niin avoin, että en kokisi asemaani uhatuksi vaikka tämä mahdollinen vauva viettäisi aikaa paljon myös tuon vaimon kanssa, eli en yritä edes vauvalla sitoa miestä nimenomaan itseeni, niinkuin joku väitti.
Ehkä olen sitten seinähullu, mutta kukapa lasta haluava ei?? eikai sitä voi kukaan ydinperheessä lisääntyväkään tietää mikä tilanne on viiden vuoden kuluttua. Ja mistä asti se on itsekkyyttä että oma onnellisuus on omassa elämässä tärkeintä. En elä muiden (esim tuon miehen vaimon) elämää vaan omaani! Voisitte olla vähän suvaitsevaisempia mutta kuten arvelinkin niin tää aihe ei naisia ilahduta.
ap
Sano nyt itse sitten, että jos tämä miehesi palaisi luoksesi ja haluaisi sen jälkeen tehdä lapsen sen kanssa, joka on nyt hänen vaimonsa, niin mitä ajattelisit?
Olisitko aivan avoin sille ja se, mitä mies haluaa olisi sinusta tärkeää? Kokisitko rajoittavasi miestäsi, jos se ei sopisi sulle?No tuo tilannehan on täysin kuvitteellinen. Mutta kyllä, olisi kai miehellä tuossa tilanteessa oikeus lapseen jos en minä sitä kerran voisi antaa. Tilannehan on kuitenkn täysin eri koska voin antaa lapsen jos hän haluaa. Olisi loukkaavaa tehdä toisen kanssa lapsi samalla kun minä haluaisin lasta ja voisin sen tehdä. Ex miehen tilanne on kuitenkin täysin eri koska mies on joutunut luopumaan vauvahaaveista tuon suhteensa aikana. Ja tätä siis mun mielestä vaimolla ei ole oikeus evätä. Kuitenkin tavallaanhan se voisi olla helpotus että lapsi tulis mun kanssa kun miehellä on lapsi kanssani jo ennestäänkin. Olisi varmasti pahempi jos olisi joku aivan random tyyppi jolle vauvan tekisi. Mutta turha kai tätä on edes selittää kun olette asettuneet tuon exän vaimon puolelle vaikkei asia edelleenkään liity häneen mitenkään.
ap
No mutta jos ei ajatella sitä, pystytkö antamaan lapsen ja haluatko sitä, niin pystytkö asettumaan siihen asemaan, että sinun miehesi haluaisi lapsen jonkun toisen kanssa, jos ei pystyisi saamaan sitä sinun kanssasi ja olisi sen myös avioituessanne tiennyt. Niin antaisitko sinä miehellesi luvan saada lapsen jonkun suhteenne ulkopuolisen kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitkä hemmetin exän vauvahaaveet?? :D Mistä päättelet että hänellä on jotain hiton vauvahaaveita? :D voi helvetti!!
Ap kertoi tuolla aikaisemmin että oli tiedustellut exänsä vauvanteko aikeita ja mies oli sanonut etteivät saa enää lapsia. Samalla mies oli VAIKUTTANUT ap:n mielestä haikealta = miehellä on vauvahaaveita, jotka vaimo torppaa mutta onneksi ap voi nämä haaveet todeksi tehdä <3
Hieman narsistinen fantasia AP:lla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok asia tuli harvinaisen selväksi. Ymmärrän että moni otti tämän henkilökohtaisesti koska on ehkä itse tuon uuden vaimon roolissa tai muuten ei ole ollut vastaavassa eroperheen tilanteessa. Mutta joo, kiitos annoitte kaikesta negailusta huolimatta myös ajateltavaa. Lähinnä siis kuinka vauva tämän kokisi ja olisiko moraalisesti oikein hankkia lasta muuten kuin ydinperheeseen. Toisaalta perhemalleja on monia joten miksi sulkea tätäkään pois... Tuota vaimon aseman puolustamista sen sijaan en ymmärrä, koska mielestäni jokainen kuitenkin päättää elämästään itse vaikka aviossa eläisikin. Kukaan ei voi toista omistaa eikä ole oikein joutua luopumaan asioista vain toisen mieliksi. Ja sitä paitsi ei voida varmasti tietää olisiko asia vaimolle todella noin paha kun väitätte? kyllähän esim. moni haluton vaimokin on ok sen kanssa että mies hakee seksiä muualta koska sitä ei suhteesta voi saada. Ja silti elävät onnellisina yhdessä. Esimerkkinä vain tämä. Itse olen kuitenkin niin avoin, että en kokisi asemaani uhatuksi vaikka tämä mahdollinen vauva viettäisi aikaa paljon myös tuon vaimon kanssa, eli en yritä edes vauvalla sitoa miestä nimenomaan itseeni, niinkuin joku väitti.
Ehkä olen sitten seinähullu, mutta kukapa lasta haluava ei?? eikai sitä voi kukaan ydinperheessä lisääntyväkään tietää mikä tilanne on viiden vuoden kuluttua. Ja mistä asti se on itsekkyyttä että oma onnellisuus on omassa elämässä tärkeintä. En elä muiden (esim tuon miehen vaimon) elämää vaan omaani! Voisitte olla vähän suvaitsevaisempia mutta kuten arvelinkin niin tää aihe ei naisia ilahduta.
ap
Sano nyt itse sitten, että jos tämä miehesi palaisi luoksesi ja haluaisi sen jälkeen tehdä lapsen sen kanssa, joka on nyt hänen vaimonsa, niin mitä ajattelisit?
Olisitko aivan avoin sille ja se, mitä mies haluaa olisi sinusta tärkeää? Kokisitko rajoittavasi miestäsi, jos se ei sopisi sulle?No tuo tilannehan on täysin kuvitteellinen. Mutta kyllä, olisi kai miehellä tuossa tilanteessa oikeus lapseen jos en minä sitä kerran voisi antaa. Tilannehan on kuitenkn täysin eri koska voin antaa lapsen jos hän haluaa. Olisi loukkaavaa tehdä toisen kanssa lapsi samalla kun minä haluaisin lasta ja voisin sen tehdä. Ex miehen tilanne on kuitenkin täysin eri koska mies on joutunut luopumaan vauvahaaveista tuon suhteensa aikana. Ja tätä siis mun mielestä vaimolla ei ole oikeus evätä. Kuitenkin tavallaanhan se voisi olla helpotus että lapsi tulis mun kanssa kun miehellä on lapsi kanssani jo ennestäänkin. Olisi varmasti pahempi jos olisi joku aivan random tyyppi jolle vauvan tekisi. Mutta turha kai tätä on edes selittää kun olette asettuneet tuon exän vaimon puolelle vaikkei asia edelleenkään liity häneen mitenkään.
ap
Jos olisin ex-miehesi vaimo, olisin verisesti loukkaantunut jos mieheni suunnittelisi tekevänsä lapsen ex-vaimonsa kanssa. En myöskään mistään hinnasta haluaisi osallistua tuon lapsen hoitamiseen. Saisin raivokohtauksen ja ottaisin avioeron jos mieheni suostuisi suunnittelemaasi vedätykseen.
Mutta niinhän sinä toivotkin asioiden menevän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok asia tuli harvinaisen selväksi. Ymmärrän että moni otti tämän henkilökohtaisesti koska on ehkä itse tuon uuden vaimon roolissa tai muuten ei ole ollut vastaavassa eroperheen tilanteessa. Mutta joo, kiitos annoitte kaikesta negailusta huolimatta myös ajateltavaa. Lähinnä siis kuinka vauva tämän kokisi ja olisiko moraalisesti oikein hankkia lasta muuten kuin ydinperheeseen. Toisaalta perhemalleja on monia joten miksi sulkea tätäkään pois... Tuota vaimon aseman puolustamista sen sijaan en ymmärrä, koska mielestäni jokainen kuitenkin päättää elämästään itse vaikka aviossa eläisikin. Kukaan ei voi toista omistaa eikä ole oikein joutua luopumaan asioista vain toisen mieliksi. Ja sitä paitsi ei voida varmasti tietää olisiko asia vaimolle todella noin paha kun väitätte? kyllähän esim. moni haluton vaimokin on ok sen kanssa että mies hakee seksiä muualta koska sitä ei suhteesta voi saada. Ja silti elävät onnellisina yhdessä. Esimerkkinä vain tämä. Itse olen kuitenkin niin avoin, että en kokisi asemaani uhatuksi vaikka tämä mahdollinen vauva viettäisi aikaa paljon myös tuon vaimon kanssa, eli en yritä edes vauvalla sitoa miestä nimenomaan itseeni, niinkuin joku väitti.
Ehkä olen sitten seinähullu, mutta kukapa lasta haluava ei?? eikai sitä voi kukaan ydinperheessä lisääntyväkään tietää mikä tilanne on viiden vuoden kuluttua. Ja mistä asti se on itsekkyyttä että oma onnellisuus on omassa elämässä tärkeintä. En elä muiden (esim tuon miehen vaimon) elämää vaan omaani! Voisitte olla vähän suvaitsevaisempia mutta kuten arvelinkin niin tää aihe ei naisia ilahduta.
ap
Sano nyt itse sitten, että jos tämä miehesi palaisi luoksesi ja haluaisi sen jälkeen tehdä lapsen sen kanssa, joka on nyt hänen vaimonsa, niin mitä ajattelisit?
Olisitko aivan avoin sille ja se, mitä mies haluaa olisi sinusta tärkeää? Kokisitko rajoittavasi miestäsi, jos se ei sopisi sulle?No tuo tilannehan on täysin kuvitteellinen. Mutta kyllä, olisi kai miehellä tuossa tilanteessa oikeus lapseen jos en minä sitä kerran voisi antaa. Tilannehan on kuitenkn täysin eri koska voin antaa lapsen jos hän haluaa. Olisi loukkaavaa tehdä toisen kanssa lapsi samalla kun minä haluaisin lasta ja voisin sen tehdä. Ex miehen tilanne on kuitenkin täysin eri koska mies on joutunut luopumaan vauvahaaveista tuon suhteensa aikana. Ja tätä siis mun mielestä vaimolla ei ole oikeus evätä. Kuitenkin tavallaanhan se voisi olla helpotus että lapsi tulis mun kanssa kun miehellä on lapsi kanssani jo ennestäänkin. Olisi varmasti pahempi jos olisi joku aivan random tyyppi jolle vauvan tekisi. Mutta turha kai tätä on edes selittää kun olette asettuneet tuon exän vaimon puolelle vaikkei asia edelleenkään liity häneen mitenkään.
ap
Voitko selventää ajatusmaailmaasi tuon viimeisen lauseesi kohdalta? Exäsi on NAIMISISSA nykyisen vaimonsa kanssa ja sinun mielestäsi sellainen asia kuin miehen toiselle siittämä lapsi ei kuulu vaimolle millään tavalla???? Nyt olen kaiken kuullut ja nähnyt. Miten perustelet väittämäsi?
Vierailija kirjoitti:
Ap edelleen inttää ettei hänen vauvahaaveensa liity hänen eksänsä vaimoon millään tavalla.
Eipä.
Kaikki se aika ja raha, minkä eksäsi käyttäisi uuden äpärän hyysäämiseen, olisi suoraan pois hänen oikealta perheeltään. Sitähän sinä haluaisit, AP? Että eksäsi erkaantuisi vaimostaan ja haluaisi sinut takaisin koska olethan niin jalo ja rakastettava sielu?
Mietipä nyt vielä kerran, sinä itsekäs ällötys.
En tiedä miksi edes vastaan enää kun tahallaan ymmärretään väärin. En odota miehen jättävän vaimoaan vaikka vauvan saisimmekin. Ja sanoin myös etten varmaankaan vaatisi elareita, koska talous on mulla muutenkin hyvässä kunnossa. Enemmän arvostaisin sitä että mies osallistuisi hoitoon ja vanhemmuuteen. Voisin ottaa kyllä päävastuun itse jos mies vaikuttaisi siltä ettei halua sitoutua 50/50 vanhemmuuteen. En edelleenkään vaatisi tai pakottaisi mihinkään. Kaikki perustuisi vapaaehtoisuuteen tietenkin
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko miehelläsi ap sinusta olemassa omaa tahtoa laisinkaan? Mistä syystä hän sinun uskoaksesi meni naimisiin asti jonkun kanssa, joka ei voi saada lasta? Miksi he eivät mahda adoptoida tai hankkia sitä lasta suhteeseensa miehesi valitseman naisen kanssa? Eikö olisi luontevampaa, että ehdotat miehellesi tätä järjestelyä, ja HÄN saa valita tamman, jonka siittää?
Miksi sinun pitää murtautua heidän parisuhteeseensa ja valita itse itsesi miehesi haluaman lapsen äidiksi? Eikö todellakaan kuulosta sinusta sairaalloiselta mustasukkaisuudelta ja itsekkyydeltä?
Mielisairas tämä ap jos todellinen henkilö. Ei noin omanapaisesti kukaan terve ajattele. Älä please tee yhtä ainoaa lasta enää, ja olen tosissani,ja pyydän että mietit ajatusmaailmaasi, se ei ole ihan terve.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap edelleen inttää ettei hänen vauvahaaveensa liity hänen eksänsä vaimoon millään tavalla.
Eipä.
Kaikki se aika ja raha, minkä eksäsi käyttäisi uuden äpärän hyysäämiseen, olisi suoraan pois hänen oikealta perheeltään. Sitähän sinä haluaisit, AP? Että eksäsi erkaantuisi vaimostaan ja haluaisi sinut takaisin koska olethan niin jalo ja rakastettava sielu?
Mietipä nyt vielä kerran, sinä itsekäs ällötys.
En tiedä miksi edes vastaan enää kun tahallaan ymmärretään väärin. En odota miehen jättävän vaimoaan vaikka vauvan saisimmekin. Ja sanoin myös etten varmaankaan vaatisi elareita, koska talous on mulla muutenkin hyvässä kunnossa. Enemmän arvostaisin sitä että mies osallistuisi hoitoon ja vanhemmuuteen. Voisin ottaa kyllä päävastuun itse jos mies vaikuttaisi siltä ettei halua sitoutua 50/50 vanhemmuuteen. En edelleenkään vaatisi tai pakottaisi mihinkään. Kaikki perustuisi vapaaehtoisuuteen tietenkin
ap
Luulet siis oikeasti, että miehen vaimo haluaisi ottaa avioliittonsa aikana siitetyn kakarasi hoitoonsa? Olet sekaisin kuin seinäkello.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok asia tuli harvinaisen selväksi. Ymmärrän että moni otti tämän henkilökohtaisesti koska on ehkä itse tuon uuden vaimon roolissa tai muuten ei ole ollut vastaavassa eroperheen tilanteessa. Mutta joo, kiitos annoitte kaikesta negailusta huolimatta myös ajateltavaa. Lähinnä siis kuinka vauva tämän kokisi ja olisiko moraalisesti oikein hankkia lasta muuten kuin ydinperheeseen. Toisaalta perhemalleja on monia joten miksi sulkea tätäkään pois... Tuota vaimon aseman puolustamista sen sijaan en ymmärrä, koska mielestäni jokainen kuitenkin päättää elämästään itse vaikka aviossa eläisikin. Kukaan ei voi toista omistaa eikä ole oikein joutua luopumaan asioista vain toisen mieliksi. Ja sitä paitsi ei voida varmasti tietää olisiko asia vaimolle todella noin paha kun väitätte? kyllähän esim. moni haluton vaimokin on ok sen kanssa että mies hakee seksiä muualta koska sitä ei suhteesta voi saada. Ja silti elävät onnellisina yhdessä. Esimerkkinä vain tämä. Itse olen kuitenkin niin avoin, että en kokisi asemaani uhatuksi vaikka tämä mahdollinen vauva viettäisi aikaa paljon myös tuon vaimon kanssa, eli en yritä edes vauvalla sitoa miestä nimenomaan itseeni, niinkuin joku väitti.
Ehkä olen sitten seinähullu, mutta kukapa lasta haluava ei?? eikai sitä voi kukaan ydinperheessä lisääntyväkään tietää mikä tilanne on viiden vuoden kuluttua. Ja mistä asti se on itsekkyyttä että oma onnellisuus on omassa elämässä tärkeintä. En elä muiden (esim tuon miehen vaimon) elämää vaan omaani! Voisitte olla vähän suvaitsevaisempia mutta kuten arvelinkin niin tää aihe ei naisia ilahduta.
ap
Sano nyt itse sitten, että jos tämä miehesi palaisi luoksesi ja haluaisi sen jälkeen tehdä lapsen sen kanssa, joka on nyt hänen vaimonsa, niin mitä ajattelisit?
Olisitko aivan avoin sille ja se, mitä mies haluaa olisi sinusta tärkeää? Kokisitko rajoittavasi miestäsi, jos se ei sopisi sulle?No tuo tilannehan on täysin kuvitteellinen. Mutta kyllä, olisi kai miehellä tuossa tilanteessa oikeus lapseen jos en minä sitä kerran voisi antaa. Tilannehan on kuitenkn täysin eri koska voin antaa lapsen jos hän haluaa. Olisi loukkaavaa tehdä toisen kanssa lapsi samalla kun minä haluaisin lasta ja voisin sen tehdä. Ex miehen tilanne on kuitenkin täysin eri koska mies on joutunut luopumaan vauvahaaveista tuon suhteensa aikana. Ja tätä siis mun mielestä vaimolla ei ole oikeus evätä. Kuitenkin tavallaanhan se voisi olla helpotus että lapsi tulis mun kanssa kun miehellä on lapsi kanssani jo ennestäänkin. Olisi varmasti pahempi jos olisi joku aivan random tyyppi jolle vauvan tekisi. Mutta turha kai tätä on edes selittää kun olette asettuneet tuon exän vaimon puolelle vaikkei asia edelleenkään liity häneen mitenkään.
ap
Voitko selventää ajatusmaailmaasi tuon viimeisen lauseesi kohdalta? Exäsi on NAIMISISSA nykyisen vaimonsa kanssa ja sinun mielestäsi sellainen asia kuin miehen toiselle siittämä lapsi ei kuulu vaimolle millään tavalla???? Nyt olen kaiken kuullut ja nähnyt. Miten perustelet väittämäsi?
No tämä on tietty mielipide ero, mutta minusta avioliitto ei oikeuta puuttumaan toisen henkilökohtaisiin valintoihin, haaveisiin tai tarpeisiin. Jokaisella on oikeus toteuttaa haaveensa ja tarpeensa (esim. aikaisemmin kirjoittamani esimerkki seksitarpeiden tyydyttämisestä suhteen ulkopuolella) eikä mikään paperilapulle kirjoitettu sopimus yhdessä olosta poista näitä ihmisoikeuksia! Kuulostaa varmaan jo turhankin vakavalta ja kaikkihan on edelleen jossittelua, eli jos niin pitkälle edettäisiin että vauva olisi suunnitelmissa, niin ei minusta aikuisen ihmisen tarvi kysyä lupaa oman elämän toteuttamiseen puolisoltaan. Tarkoitan siis että asia ei kuulu varsinaisesti vaimolle. Eihän mullekaan kuulu heidän lisääntymiset tai lisääntymättömyydet, aivan sama asia siis toisin päin! Tietty jos mies ei asiasta innostu, niin enhän voi tietää onko taustalla vaikuttamassa sitten vaimo vai aito haluamattomuus (vaimon aikaansaamaa??) mutta sillehän en sitten mitään voi. Jos ihminen elää vain toista miellyttääkseen niin sitten elää. Kuitenkin oikeus jokaisella on tehdä omaa elämää onnelliseksi tekeviä päätöksiä. Aika kapeakatseinen olet jos tämä asia on noin vaikea sisäistää ja ymmärtää.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eksäsi olisi sika, jos ajattelisi itseään enemmän kuin kumppaniaan avioliitossa.
Mutta sitähän sä ap haluatkin.
Haluat, että mies tekisi samat virheet kuin sinäkin ja lähtisi vieläpä sinun perääsi liitostaan, niin kuin sinäkin lähdit hänen luotaan sen paremman kumppanin metsästykseen. Karman lain takia et saanut ketään. Olisit ottanut uudestaan yhtä määräiltävän tossukan ja maailmankaikkeus päätti, että yksi kerta riittää. Jo se, että kuvittelet voivasikaan ehdottaa moista kertoo, että olet määrännyt suhteessanne kaikesta. Tai sitten mies on jollainlailla yhtä sairas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap edelleen inttää ettei hänen vauvahaaveensa liity hänen eksänsä vaimoon millään tavalla.
Eipä.
Kaikki se aika ja raha, minkä eksäsi käyttäisi uuden äpärän hyysäämiseen, olisi suoraan pois hänen oikealta perheeltään. Sitähän sinä haluaisit, AP? Että eksäsi erkaantuisi vaimostaan ja haluaisi sinut takaisin koska olethan niin jalo ja rakastettava sielu?
Mietipä nyt vielä kerran, sinä itsekäs ällötys.
En tiedä miksi edes vastaan enää kun tahallaan ymmärretään väärin. En odota miehen jättävän vaimoaan vaikka vauvan saisimmekin. Ja sanoin myös etten varmaankaan vaatisi elareita, koska talous on mulla muutenkin hyvässä kunnossa. Enemmän arvostaisin sitä että mies osallistuisi hoitoon ja vanhemmuuteen. Voisin ottaa kyllä päävastuun itse jos mies vaikuttaisi siltä ettei halua sitoutua 50/50 vanhemmuuteen. En edelleenkään vaatisi tai pakottaisi mihinkään. Kaikki perustuisi vapaaehtoisuuteen tietenkin
ap
Ja exä on tietysti maailman ainoa mies joka tuohon kykenee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sinua AP voi ymmärtää väärin. Sinä itse sanoit, että haluat eksäsi osallistuvan vauvan hoitoon. Silloinhan vauva ja sen hyysääminen vaikuttavat suoraan hänen nykyisen vaimonsa elämään?
Sitähän sinä et tässä ole suostunut käsittämään, vaan kiukuttelet kun et saanutkaan tukea kuvottavalle ideallesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap edelleen inttää ettei hänen vauvahaaveensa liity hänen eksänsä vaimoon millään tavalla.
Eipä.
Kaikki se aika ja raha, minkä eksäsi käyttäisi uuden äpärän hyysäämiseen, olisi suoraan pois hänen oikealta perheeltään. Sitähän sinä haluaisit, AP? Että eksäsi erkaantuisi vaimostaan ja haluaisi sinut takaisin koska olethan niin jalo ja rakastettava sielu?
Mietipä nyt vielä kerran, sinä itsekäs ällötys.
En tiedä miksi edes vastaan enää kun tahallaan ymmärretään väärin. En odota miehen jättävän vaimoaan vaikka vauvan saisimmekin. Ja sanoin myös etten varmaankaan vaatisi elareita, koska talous on mulla muutenkin hyvässä kunnossa. Enemmän arvostaisin sitä että mies osallistuisi hoitoon ja vanhemmuuteen. Voisin ottaa kyllä päävastuun itse jos mies vaikuttaisi siltä ettei halua sitoutua 50/50 vanhemmuuteen. En edelleenkään vaatisi tai pakottaisi mihinkään. Kaikki perustuisi vapaaehtoisuuteen tietenkin
ap
Luulet siis oikeasti, että miehen vaimo haluaisi ottaa avioliittonsa aikana siitetyn kakarasi hoitoonsa? Olet sekaisin kuin seinäkello.
Ei hänen tarvisi osallistua mitenkään jos ei halua. Hyväksyminen on ainut mitä häneltä vaadittaisiin. Muuten se olisi minun ja miehen yhteinen asia miten asiat järjestettäisiin.
Lopettakaa jo se vaimosta jankkaaminen!
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok asia tuli harvinaisen selväksi. Ymmärrän että moni otti tämän henkilökohtaisesti koska on ehkä itse tuon uuden vaimon roolissa tai muuten ei ole ollut vastaavassa eroperheen tilanteessa. Mutta joo, kiitos annoitte kaikesta negailusta huolimatta myös ajateltavaa. Lähinnä siis kuinka vauva tämän kokisi ja olisiko moraalisesti oikein hankkia lasta muuten kuin ydinperheeseen. Toisaalta perhemalleja on monia joten miksi sulkea tätäkään pois... Tuota vaimon aseman puolustamista sen sijaan en ymmärrä, koska mielestäni jokainen kuitenkin päättää elämästään itse vaikka aviossa eläisikin. Kukaan ei voi toista omistaa eikä ole oikein joutua luopumaan asioista vain toisen mieliksi. Ja sitä paitsi ei voida varmasti tietää olisiko asia vaimolle todella noin paha kun väitätte? kyllähän esim. moni haluton vaimokin on ok sen kanssa että mies hakee seksiä muualta koska sitä ei suhteesta voi saada. Ja silti elävät onnellisina yhdessä. Esimerkkinä vain tämä. Itse olen kuitenkin niin avoin, että en kokisi asemaani uhatuksi vaikka tämä mahdollinen vauva viettäisi aikaa paljon myös tuon vaimon kanssa, eli en yritä edes vauvalla sitoa miestä nimenomaan itseeni, niinkuin joku väitti.
Ehkä olen sitten seinähullu, mutta kukapa lasta haluava ei?? eikai sitä voi kukaan ydinperheessä lisääntyväkään tietää mikä tilanne on viiden vuoden kuluttua. Ja mistä asti se on itsekkyyttä että oma onnellisuus on omassa elämässä tärkeintä. En elä muiden (esim tuon miehen vaimon) elämää vaan omaani! Voisitte olla vähän suvaitsevaisempia mutta kuten arvelinkin niin tää aihe ei naisia ilahduta.
ap
Sano nyt itse sitten, että jos tämä miehesi palaisi luoksesi ja haluaisi sen jälkeen tehdä lapsen sen kanssa, joka on nyt hänen vaimonsa, niin mitä ajattelisit?
Olisitko aivan avoin sille ja se, mitä mies haluaa olisi sinusta tärkeää? Kokisitko rajoittavasi miestäsi, jos se ei sopisi sulle?No tuo tilannehan on täysin kuvitteellinen. Mutta kyllä, olisi kai miehellä tuossa tilanteessa oikeus lapseen jos en minä sitä kerran voisi antaa. Tilannehan on kuitenkn täysin eri koska voin antaa lapsen jos hän haluaa. Olisi loukkaavaa tehdä toisen kanssa lapsi samalla kun minä haluaisin lasta ja voisin sen tehdä. Ex miehen tilanne on kuitenkin täysin eri koska mies on joutunut luopumaan vauvahaaveista tuon suhteensa aikana. Ja tätä siis mun mielestä vaimolla ei ole oikeus evätä. Kuitenkin tavallaanhan se voisi olla helpotus että lapsi tulis mun kanssa kun miehellä on lapsi kanssani jo ennestäänkin. Olisi varmasti pahempi jos olisi joku aivan random tyyppi jolle vauvan tekisi. Mutta turha kai tätä on edes selittää kun olette asettuneet tuon exän vaimon puolelle vaikkei asia edelleenkään liity häneen mitenkään.
ap
No mutta jos ei ajatella sitä, pystytkö antamaan lapsen ja haluatko sitä, niin pystytkö asettumaan siihen asemaan, että sinun miehesi haluaisi lapsen jonkun toisen kanssa, jos ei pystyisi saamaan sitä sinun kanssasi ja olisi sen myös avioituessanne tiennyt. Niin antaisitko sinä miehellesi luvan saada lapsen jonkun suhteenne ulkopuolisen kanssa?
Vastaisitko ap vielä tähänkin, kun tämän jälkeenkin tulleeseen vastasit, kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok asia tuli harvinaisen selväksi. Ymmärrän että moni otti tämän henkilökohtaisesti koska on ehkä itse tuon uuden vaimon roolissa tai muuten ei ole ollut vastaavassa eroperheen tilanteessa. Mutta joo, kiitos annoitte kaikesta negailusta huolimatta myös ajateltavaa. Lähinnä siis kuinka vauva tämän kokisi ja olisiko moraalisesti oikein hankkia lasta muuten kuin ydinperheeseen. Toisaalta perhemalleja on monia joten miksi sulkea tätäkään pois... Tuota vaimon aseman puolustamista sen sijaan en ymmärrä, koska mielestäni jokainen kuitenkin päättää elämästään itse vaikka aviossa eläisikin. Kukaan ei voi toista omistaa eikä ole oikein joutua luopumaan asioista vain toisen mieliksi. Ja sitä paitsi ei voida varmasti tietää olisiko asia vaimolle todella noin paha kun väitätte? kyllähän esim. moni haluton vaimokin on ok sen kanssa että mies hakee seksiä muualta koska sitä ei suhteesta voi saada. Ja silti elävät onnellisina yhdessä. Esimerkkinä vain tämä. Itse olen kuitenkin niin avoin, että en kokisi asemaani uhatuksi vaikka tämä mahdollinen vauva viettäisi aikaa paljon myös tuon vaimon kanssa, eli en yritä edes vauvalla sitoa miestä nimenomaan itseeni, niinkuin joku väitti.
Ehkä olen sitten seinähullu, mutta kukapa lasta haluava ei?? eikai sitä voi kukaan ydinperheessä lisääntyväkään tietää mikä tilanne on viiden vuoden kuluttua. Ja mistä asti se on itsekkyyttä että oma onnellisuus on omassa elämässä tärkeintä. En elä muiden (esim tuon miehen vaimon) elämää vaan omaani! Voisitte olla vähän suvaitsevaisempia mutta kuten arvelinkin niin tää aihe ei naisia ilahduta.
ap
Sano nyt itse sitten, että jos tämä miehesi palaisi luoksesi ja haluaisi sen jälkeen tehdä lapsen sen kanssa, joka on nyt hänen vaimonsa, niin mitä ajattelisit?
Olisitko aivan avoin sille ja se, mitä mies haluaa olisi sinusta tärkeää? Kokisitko rajoittavasi miestäsi, jos se ei sopisi sulle?No tuo tilannehan on täysin kuvitteellinen. Mutta kyllä, olisi kai miehellä tuossa tilanteessa oikeus lapseen jos en minä sitä kerran voisi antaa. Tilannehan on kuitenkn täysin eri koska voin antaa lapsen jos hän haluaa. Olisi loukkaavaa tehdä toisen kanssa lapsi samalla kun minä haluaisin lasta ja voisin sen tehdä. Ex miehen tilanne on kuitenkin täysin eri koska mies on joutunut luopumaan vauvahaaveista tuon suhteensa aikana. Ja tätä siis mun mielestä vaimolla ei ole oikeus evätä. Kuitenkin tavallaanhan se voisi olla helpotus että lapsi tulis mun kanssa kun miehellä on lapsi kanssani jo ennestäänkin. Olisi varmasti pahempi jos olisi joku aivan random tyyppi jolle vauvan tekisi. Mutta turha kai tätä on edes selittää kun olette asettuneet tuon exän vaimon puolelle vaikkei asia edelleenkään liity häneen mitenkään.
ap
Voitko selventää ajatusmaailmaasi tuon viimeisen lauseesi kohdalta? Exäsi on NAIMISISSA nykyisen vaimonsa kanssa ja sinun mielestäsi sellainen asia kuin miehen toiselle siittämä lapsi ei kuulu vaimolle millään tavalla???? Nyt olen kaiken kuullut ja nähnyt. Miten perustelet väittämäsi?
No tämä on tietty mielipide ero, mutta minusta avioliitto ei oikeuta puuttumaan toisen henkilökohtaisiin valintoihin, haaveisiin tai tarpeisiin. Jokaisella on oikeus toteuttaa haaveensa ja tarpeensa (esim. aikaisemmin kirjoittamani esimerkki seksitarpeiden tyydyttämisestä suhteen ulkopuolella) eikä mikään paperilapulle kirjoitettu sopimus yhdessä olosta poista näitä ihmisoikeuksia! Kuulostaa varmaan jo turhankin vakavalta ja kaikkihan on edelleen jossittelua, eli jos niin pitkälle edettäisiin että vauva olisi suunnitelmissa, niin ei minusta aikuisen ihmisen tarvi kysyä lupaa oman elämän toteuttamiseen puolisoltaan. Tarkoitan siis että asia ei kuulu varsinaisesti vaimolle. Eihän mullekaan kuulu heidän lisääntymiset tai lisääntymättömyydet, aivan sama asia siis toisin päin! Tietty jos mies ei asiasta innostu, niin enhän voi tietää onko taustalla vaikuttamassa sitten vaimo vai aito haluamattomuus (vaimon aikaansaamaa??) mutta sillehän en sitten mitään voi. Jos ihminen elää vain toista miellyttääkseen niin sitten elää. Kuitenkin oikeus jokaisella on tehdä omaa elämää onnelliseksi tekeviä päätöksiä. Aika kapeakatseinen olet jos tämä asia on noin vaikea sisäistää ja ymmärtää.
ap
Haluat vain rusinat pullasta. Tuolla periaatteella ET VOISI LOUKKAANTUA, jos olisit kykenevä saamaan lapsen, mutta miehesi haluaisi sen ollessaan sinun kanssasi jonkun suhteenne ulkopuolisen kanssa.
Eikö niin? Allekirjoitathan tämän?
Jos et, niin miten perustelet että saisit loukkaantua, mutta miehesi nykyinen vaimo ei?
Kysehän olisi miehesi henkilökohtaisista haluista.
Miksi hänen pitäisi ajatella, mitä sinä haluat? Sinähän voit halutessasi vauvaa jos olisitte aviossa tehdä sen ihan kenen kanssa tahansa, joka vain suostuu, eikö niin?
:'D tämä on kyllä hulluin keskustelu aikoihin! Voin kertoa vähän toisenlaista näkökulmaa, olen naimisissa enkä voi saada lapsia. Mieheni tietää tämän ja on siitä huolimatta minun kanssani, koska on minut valinnut. En tietenkään voi tietää muuttuuko miehen mieli esimerkiksi kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä (ollaan 25 vuotiaita), mutta asiat mietitään uudelleen sitten jos lapsen kaipuu kasvaa niin valtavaksi. Meillä ei kummallakaan ole ennestään lapsia, mutta jos esim miehen eksä alkaisi miehelle tuollaista ehdottelemaan niin voin kertoa, että mieheni pitäisi kyseistä naisihmistä aivan älyttömänä. Rehellisesti voin sanoa, että itse olen miehelle ehdottanut mahdollisen lapsen kaipuun tullessa, että käy kiksauttamassa jotain naista ja tekee sen lehtolapsen, mutta tositilanteessa voisi olla kyllä eri mielipide :'D kuitenkin, jos tämä eksä ehdottaisi tällaista diiliä ja vielä väheksyisi minun asemaani ("eihän se vaimolle kuulu millään tavalla") niin mieheni erittäin todennäköisesti suuttuisi. Et sinä ap voi tosissasi olla sitä mieltä, ettei asia kuulu nykyiselle vaimolle millään tavalla, sehän on järjetöntä. Vaikka siis sinulla olisi pokkaa eksällesi tällaista järjestelyä ehdottaa niin älä missään nimessä sano, että asia ei kuulu vaimolle. Sinun kannaltasi parhaassa tapauksessa mies kuuntelee ideasi ja käy pitkät ja perusteelliset keskustelut vaimonsa kanssa asiasta. JOS he suostuisivan tähän hulluun ideaan (mitä epäilen) niin tämä nykyinen vaimo saattaa olla mukana ultrissa ja neuvoloissa, synnytyksenkin ajan saattaa olla sairaalassa mukana ja heti tulla vastasyntynyttä katsomaan. Kestätkö katsoa, kun miehesi ja vaimonsa hellivät vauvaa, eikä kumpikaan muista sinua?
Vierailija kirjoitti:
Ei sinua AP voi ymmärtää väärin. Sinä itse sanoit, että haluat eksäsi osallistuvan vauvan hoitoon. Silloinhan vauva ja sen hyysääminen vaikuttavat suoraan hänen nykyisen vaimonsa elämään?
Sitähän sinä et tässä ole suostunut käsittämään, vaan kiukuttelet kun et saanutkaan tukea kuvottavalle ideallesi.
Edelleen ei häneltä vaadittaisi tässä kuviossa yhtään mitään jos ei halua. Olen kuitenkin avoin sen suhteen että jos hän haluaisi osallistua niin en kieltäisi. Mutta muuten voisi jatkaa eloaan entiseen malliin. Tietty se hetkellisesti vaikuttaa että mieheltä menisi aikaa vauvaan jonka kanssa ensimmäinen vuosi olisi ainakin aika hektistä. Vaikkei itse siihen osallistuisi niin ei hän mieheltä voi sitä kuitenkaan evätä. Nyt toistan taas itseäni teille jankkaajille. Suoraan sanottuna en jaksa ajatella kaikkia mahdollisia loukattuja osapuolia tässä kuviossa, koska niitähän te löydätte. Keskityttäisiin tässä keskustelussa vaan minuun ja mieheen, eli meihin jota asia oikeasti koskee. Koko keskustelu on lähtenyt väärille urille :(
ap
Älkää nyt yllyttäkö sairasta ihmistä. Voi tulla rumaa jälkee, kun ap ehdottelee miehelleen moista ja mies kieltäytyy. Saati että mies vaimoineen nauraa päin kasvoja toiselle.