Lue keskustelun säännöt.
Haluaisin vielä exän kanssa vauvan, onko tässä mitään ideaa?
23.01.2016 |
Kuulostaa tietty alkuun varmaan oudolta, mutta tilanne on siis se että erosimme noin kuusi vuotta sitten ja meillä on ala-aste ikäinen lapsi. En ole löytänyt sopivaa kumppania näiden vuosien aikana ja ikäkin alkaa kolkutella, täytän pian 39v. Eli viimeiset hetket olisi nyt vauvalle!
En haluaisi ihan yksin tai kenenkään huonon kumppanin kanssa alkaa tätä toteuttaa. Oikeastaan ainut kenet voisin isänä lapselleni nähdä olisi ex mieheni. Hänen tiedän olevan hyvä isä ja vastuullinen. Mitköhän tämä mies tuumaisi jos tällaista ideaa heittäisin kehiin? Varmasti järkyttyy ensin, mutta ehkä sulateltuaan asiaa hieman, niin voisihan tuo innostuakin?
Tässä on muutamia muttia, mutta itse olisin oikeasti valmis tähän, enkä oikeasti välitä mitä mieltä muut ovat. Mulla on tapana ajatella, että kunhan on itse onnellinen niin se on tärkeintä! Tiedän että tää herättää teissä närää ja provoa huudellaan, mutta olen tässä nyt tosissani. Lähinnä siis että onko teistä ihan kuolleena syntynyt ajastus?
Kommentit (358)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua kiinnostaa että mitä nuo "muutama mutta" ovat? tulee mieleen että onko exäsi parisuhteessa?
Nojoo, myönnän että tuo on juuri se suurin mutta :/ Exä on naimisissa. MUTTA, tämä exän vaimo ei voi saada (enää) lapsia. Yksi lapsi sillä on ennestään. Kysyin kun menivät naimisiin, että milloins sitten vauvauutisia on luvassa ja mies sanoi vähän haikeana että luultavasti ei koskaan, koska vaimo ei pysty niitä saamaan. Tämän takia ajattelin myös että ehkä mies voisi haluta vaikka sitten kanssani vielä yhden lapsen. Joutuuhan hän joka tapauksessa olemaan kanssani tekemisissä ainakin seuraavat 10v. Enkä vaatisi lasta alulle laitettavan "perinteisin menoin" vaan ihan lääkärin avituksella. Kuten sanoin, nin varmasti mies ensin kieltäytyy ja järkyttyy mutta oikeasti olisiko tämä nyt hullumpi ajatus?
ap
sairas!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uutta ukkoa etsintään ja vauva alulle. Siinä kuules on se ainoa vaihtoehto jos et yh halua olla. Muussa tapauksessa tie vie spermapankkiin.
Kaikenlaista hullua olen tältä palstalta saanut lukea, mutta tämä menee "MitVit mä just luin" - listani ehdottomaan kärkeen. Olen niin pöyristynyt, etten edes löydä sanoja kommentoimaan tämän enempää. :O
Vierailija kirjoitti:
Ok asia tuli harvinaisen selväksi. Ymmärrän että moni otti tämän henkilökohtaisesti koska on ehkä itse tuon uuden vaimon roolissa tai muuten ei ole ollut vastaavassa eroperheen tilanteessa. Mutta joo, kiitos annoitte kaikesta negailusta huolimatta myös ajateltavaa. Lähinnä siis kuinka vauva tämän kokisi ja olisiko moraalisesti oikein hankkia lasta muuten kuin ydinperheeseen. Toisaalta perhemalleja on monia joten miksi sulkea tätäkään pois... Tuota vaimon aseman puolustamista sen sijaan en ymmärrä, koska mielestäni jokainen kuitenkin päättää elämästään itse vaikka aviossa eläisikin. Kukaan ei voi toista omistaa eikä ole oikein joutua luopumaan asioista vain toisen mieliksi. Ja sitä paitsi ei voida varmasti tietää olisiko asia vaimolle todella noin paha kun väitätte? kyllähän esim. moni haluton vaimokin on ok sen kanssa että mies hakee seksiä muualta koska sitä ei suhteesta voi saada. Ja silti elävät onnellisina yhdessä. Esimerkkinä vain tämä. Itse olen kuitenkin niin avoin, että en kokisi asemaani uhatuksi vaikka tämä mahdollinen vauva viettäisi aikaa paljon myös tuon vaimon kanssa, eli en yritä edes vauvalla sitoa miestä nimenomaan itseeni, niinkuin joku väitti.
Ehkä olen sitten seinähullu, mutta kukapa lasta haluava ei?? eikai sitä voi kukaan ydinperheessä lisääntyväkään tietää mikä tilanne on viiden vuoden kuluttua. Ja mistä asti se on itsekkyyttä että oma onnellisuus on omassa elämässä tärkeintä. En elä muiden (esim tuon miehen vaimon) elämää vaan omaani! Voisitte olla vähän suvaitsevaisempia mutta kuten arvelinkin niin tää aihe ei naisia ilahduta.
ap
Voin mitä ystävällisimmin kertoa sinulle, että ajatustasi taatusti vastustamme myös me vaimot, jotka emme elä uusperheessä. Pelkästään vaimona, naisena ja no niin, myös ihmisenä oleminen saa pitämään ajatustasi pähkähulluna.
Sinä vaan et AP tajua sitä, että vaikka kuinka intät että sinun ratkaisusi eivät vaikuta eksäsi vaimon elämään, niin kyllä vaikuttavat siinä vaiheessa kun ehdotat eksällesi avioliiton ulkopuolista lasta.
Miten voit kaikessa itsekkyydessäsi olla näkemättä, että kyllä se uusi vauva vaikuttaisi eksäsi koko perheen elämään? Hän maksaisi taas uusia elareita ja joutuisi huolehtimaan vauvasta.
Usko nyt vaan että et voi enää olla osa eksäsi perhettä ja että jäit nyt nuolemaan näppejäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ok asia tuli harvinaisen selväksi. Ymmärrän että moni otti tämän henkilökohtaisesti koska on ehkä itse tuon uuden vaimon roolissa tai muuten ei ole ollut vastaavassa eroperheen tilanteessa. Mutta joo, kiitos annoitte kaikesta negailusta huolimatta myös ajateltavaa. Lähinnä siis kuinka vauva tämän kokisi ja olisiko moraalisesti oikein hankkia lasta muuten kuin ydinperheeseen. Toisaalta perhemalleja on monia joten miksi sulkea tätäkään pois... Tuota vaimon aseman puolustamista sen sijaan en ymmärrä, koska mielestäni jokainen kuitenkin päättää elämästään itse vaikka aviossa eläisikin. Kukaan ei voi toista omistaa eikä ole oikein joutua luopumaan asioista vain toisen mieliksi. Ja sitä paitsi ei voida varmasti tietää olisiko asia vaimolle todella noin paha kun väitätte? kyllähän esim. moni haluton vaimokin on ok sen kanssa että mies hakee seksiä muualta koska sitä ei suhteesta voi saada. Ja silti elävät onnellisina yhdessä. Esimerkkinä vain tämä. Itse olen kuitenkin niin avoin, että en kokisi asemaani uhatuksi vaikka tämä mahdollinen vauva viettäisi aikaa paljon myös tuon vaimon kanssa, eli en yritä edes vauvalla sitoa miestä nimenomaan itseeni, niinkuin joku väitti.
Ehkä olen sitten seinähullu, mutta kukapa lasta haluava ei?? eikai sitä voi kukaan ydinperheessä lisääntyväkään tietää mikä tilanne on viiden vuoden kuluttua. Ja mistä asti se on itsekkyyttä että oma onnellisuus on omassa elämässä tärkeintä. En elä muiden (esim tuon miehen vaimon) elämää vaan omaani! Voisitte olla vähän suvaitsevaisempia mutta kuten arvelinkin niin tää aihe ei naisia ilahduta.
ap
Sano nyt itse sitten, että jos tämä miehesi palaisi luoksesi ja haluaisi sen jälkeen tehdä lapsen sen kanssa, joka on nyt hänen vaimonsa, niin mitä ajattelisit?
Olisitko aivan avoin sille ja se, mitä mies haluaa olisi sinusta tärkeää? Kokisitko rajoittavasi miestäsi, jos se ei sopisi sulle?
Vierailija kirjoitti:
Ok asia tuli harvinaisen selväksi. Ymmärrän että moni otti tämän henkilökohtaisesti koska on ehkä itse tuon uuden vaimon roolissa tai muuten ei ole ollut vastaavassa eroperheen tilanteessa. Mutta joo, kiitos annoitte kaikesta negailusta huolimatta myös ajateltavaa. Lähinnä siis kuinka vauva tämän kokisi ja olisiko moraalisesti oikein hankkia lasta muuten kuin ydinperheeseen. Toisaalta perhemalleja on monia joten miksi sulkea tätäkään pois... Tuota vaimon aseman puolustamista sen sijaan en ymmärrä, koska mielestäni jokainen kuitenkin päättää elämästään itse vaikka aviossa eläisikin. Kukaan ei voi toista omistaa eikä ole oikein joutua luopumaan asioista vain toisen mieliksi. Ja sitä paitsi ei voida varmasti tietää olisiko asia vaimolle todella noin paha kun väitätte? kyllähän esim. moni haluton vaimokin on ok sen kanssa että mies hakee seksiä muualta koska sitä ei suhteesta voi saada. Ja silti elävät onnellisina yhdessä. Esimerkkinä vain tämä. Itse olen kuitenkin niin avoin, että en kokisi asemaani uhatuksi vaikka tämä mahdollinen vauva viettäisi aikaa paljon myös tuon vaimon kanssa, eli en yritä edes vauvalla sitoa miestä nimenomaan itseeni, niinkuin joku väitti.
Ehkä olen sitten seinähullu, mutta kukapa lasta haluava ei?? eikai sitä voi kukaan ydinperheessä lisääntyväkään tietää mikä tilanne on viiden vuoden kuluttua. Ja mistä asti se on itsekkyyttä että oma onnellisuus on omassa elämässä tärkeintä. En elä muiden (esim tuon miehen vaimon) elämää vaan omaani! Voisitte olla vähän suvaitsevaisempia mutta kuten arvelinkin niin tää aihe ei naisia ilahduta.
ap
Ei kyllä ketään miestäkään ilahduttaisi jos oma vaimo kävisi tekaisemassa exänsä kanssa vielä yhden lapsen ja siinä sitä sitten hoideltaisi ja kasvatettaisi iloisesti kimpassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uutta ukkoa etsintään ja vauva alulle. Siinä kuules on se ainoa vaihtoehto jos et yh halua olla. Muussa tapauksessa tie vie spermapankkiin.
Aivan sulla on vielä 5-6 vuotta peliaikaa, joillain ikäisilläsi sitä on vielä 11 vuotta 39-vuotiaina. Jos siis lapsi tekis sinut onnellisemmaksi. Mutta taitaisi se oikeasti olla yhteys noin tossukkaan mieheen, jota voit käännellä ajatuksillaai ihan miten päin haluat ja vielä polkea ja pieraistakin päällensä, jos se tekee sinut onnelliseksi.
Ihan ihmisenä sanon tämän, miehelläni ei ole ex-vaimoa saati lapsia edellisistä suhteista.
Oksettavaa ap että sivuutat exäsi vaimon tunteet ihan surutta?? Koska sinä ja sinun onnellisuutesi. Kyllä minusta ihmisillä jotka menevät naimisiin on oikeasti vastuu myös toisen elämästä ja omista valinnoistaan siten ettei se loukkaa kumppania. Tolla perusteellahan jokainen saisi perseillä miten tykkää, koska puolisolla ei ole oikeutta estää toiselta mitään. Kyllä todellakin ihmiset keskustelevat kumppanilleen ennen suuria päätöksiä eivätkä vaan ilmoitusluontoisesti täräytä että teen nyt näin ja jos et sitä hyväksy niin erotaan. Tietty jos ei ole valmis mihinkään kompromisseihin tai huomioimaan kumppanin mielipidettä niin ei suhteessa kannata edes olla siinä tapauksessa. Ex miehesi on mennyt naimisiin ja sitoutunut tuohon naiseen. Hän tajuaa kyllä mihin ryhtyi ja varmasti ovat keskustelleet lapsiasiat keskenään. Ihme oletus sinulla että mies haluaa ehdottomasti lasta niin kovasti että jopa sinun kanssa siihen ryhtyisi? eikä asia edes kuuluisi vaimolle mitenkään? olisi vaan hyväksyttävä. Pystytkö yhtään asettumaan tuon naisen asemaan ja miettimään miltä tuntuisi tuossa tilanteessa? epäilen ettet pysty.
Toisaalta kuten jotkut jo sanoi niin ehdota toki asiaa miehelle, niin saat varmaan häneltä sitten vastauksen joka palauttaa maan pinnalle :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ap oikeasti haluaisi vain vauvan, niin hän olisi jo mennyt keinohedelmöitykseen ja käyttänyt luovutettuja siittiöitä.
Ap:llä on kuitenkin varmasti mielessä se, että voisi mahdollisen vauvan avulla hallita ja kontrolloida eksänsä elämää. Kenties AP:n fantasioissa mies palaa hänen luokseen?
Minusta tässä ei ole kyse ap suvaitsevaisuudesta, vaan sulla on rajaton persoonallisuus. Et tajua ihmisten rajoja. Loukkaat ja ylikävelet. Ehkä sinunkin ylitsesi on kävelty lapsena ja sinusta on siksi tullut narsisti, mutta se ei tee rajattomuudesta hyvää asiaa.
Et kykene sairaudeltasi tätä nyt oikein edes ymmärtämään. Jo se on paha asia, että olet äiti yhdellekään lapselle, miksei lapsi ole isällään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No minusta AP:n ajatus on ihan fiksu. Mieluusti kaikki lapset samalle isälle, kannatan.
Aika hyvä ja toimiva suhde vaan pitäisi olla exällä ja vaimollaan, jotta ajatus olisi toteuttamisen arvoinen. Joten luulen, että siihen se torppaa.
Mutta ainahan kysyä voi. Todennäköisesti mieskin on kyllä vauvahaaveet haudannut.
En pitäisi ajatusta mahdottomana, jos mies kokisi sinut potentiaalisena lapsensa äiti ehdokkaana. Ja jos vielä teidän yhteistyö sujuu yhteisen lapsen kanssa hyvin.
On ehkä paremmat mahdollisuudet myös lapsen kannalta, kun molemmat tiedätte toisenne vahvuudet ja heikkoudet lapsen huoltajuudesta, toisin kuin näillä äkki rakastuneilla, jotka eivät aina edes tunne toisiaan. Ja on hyvä muistaa, että yli puolet liitoista päättyvät eroon, jotka usein ovat riitaisia ja lapsen etu on kaukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ehdottomasti sitä mieltä, että soitat nyt heti exällesi ja ehdotat tätä ideaasi hänelle. Muista tulla kertomaan tänne AV:lle, mikä keskustelun tulos oli. Me AV-mammatkin haluamme nauraa (exäsi ja hänen vaimonsa lisäksi) niin, että vesi valuu silmistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok asia tuli harvinaisen selväksi. Ymmärrän että moni otti tämän henkilökohtaisesti koska on ehkä itse tuon uuden vaimon roolissa tai muuten ei ole ollut vastaavassa eroperheen tilanteessa. Mutta joo, kiitos annoitte kaikesta negailusta huolimatta myös ajateltavaa. Lähinnä siis kuinka vauva tämän kokisi ja olisiko moraalisesti oikein hankkia lasta muuten kuin ydinperheeseen. Toisaalta perhemalleja on monia joten miksi sulkea tätäkään pois... Tuota vaimon aseman puolustamista sen sijaan en ymmärrä, koska mielestäni jokainen kuitenkin päättää elämästään itse vaikka aviossa eläisikin. Kukaan ei voi toista omistaa eikä ole oikein joutua luopumaan asioista vain toisen mieliksi. Ja sitä paitsi ei voida varmasti tietää olisiko asia vaimolle todella noin paha kun väitätte? kyllähän esim. moni haluton vaimokin on ok sen kanssa että mies hakee seksiä muualta koska sitä ei suhteesta voi saada. Ja silti elävät onnellisina yhdessä. Esimerkkinä vain tämä. Itse olen kuitenkin niin avoin, että en kokisi asemaani uhatuksi vaikka tämä mahdollinen vauva viettäisi aikaa paljon myös tuon vaimon kanssa, eli en yritä edes vauvalla sitoa miestä nimenomaan itseeni, niinkuin joku väitti.
Ehkä olen sitten seinähullu, mutta kukapa lasta haluava ei?? eikai sitä voi kukaan ydinperheessä lisääntyväkään tietää mikä tilanne on viiden vuoden kuluttua. Ja mistä asti se on itsekkyyttä että oma onnellisuus on omassa elämässä tärkeintä. En elä muiden (esim tuon miehen vaimon) elämää vaan omaani! Voisitte olla vähän suvaitsevaisempia mutta kuten arvelinkin niin tää aihe ei naisia ilahduta.
ap
Sano nyt itse sitten, että jos tämä miehesi palaisi luoksesi ja haluaisi sen jälkeen tehdä lapsen sen kanssa, joka on nyt hänen vaimonsa, niin mitä ajattelisit?
Olisitko aivan avoin sille ja se, mitä mies haluaa olisi sinusta tärkeää? Kokisitko rajoittavasi miestäsi, jos se ei sopisi sulle?
No tuo tilannehan on täysin kuvitteellinen. Mutta kyllä, olisi kai miehellä tuossa tilanteessa oikeus lapseen jos en minä sitä kerran voisi antaa. Tilannehan on kuitenkn täysin eri koska voin antaa lapsen jos hän haluaa. Olisi loukkaavaa tehdä toisen kanssa lapsi samalla kun minä haluaisin lasta ja voisin sen tehdä. Ex miehen tilanne on kuitenkin täysin eri koska mies on joutunut luopumaan vauvahaaveista tuon suhteensa aikana. Ja tätä siis mun mielestä vaimolla ei ole oikeus evätä. Kuitenkin tavallaanhan se voisi olla helpotus että lapsi tulis mun kanssa kun miehellä on lapsi kanssani jo ennestäänkin. Olisi varmasti pahempi jos olisi joku aivan random tyyppi jolle vauvan tekisi. Mutta turha kai tätä on edes selittää kun olette asettuneet tuon exän vaimon puolelle vaikkei asia edelleenkään liity häneen mitenkään.
ap
Mistä sä ap oot edes saanu päähäsi että ex vielä haluaisi yhden lapsen? Ja vaikka haluaisi niin mitä se sulle edes kuuluisi? Se on exän ja vaimon välinen asia miten niitä mahdollisesti hankitaan, ei sun.
Sä puhut niinkun ex automaattisesti kaipaa lasta ja ihan kun sun velvollisuus olisi se hänelle tehdä.
Mitkä hemmetin exän vauvahaaveet?? :D Mistä päättelet että hänellä on jotain hiton vauvahaaveita? :D voi helvetti!!
Ahaa, taitaa ap:ta kaivella kun ex on naimisissa eikä enää pompoteltavana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok asia tuli harvinaisen selväksi. Ymmärrän että moni otti tämän henkilökohtaisesti koska on ehkä itse tuon uuden vaimon roolissa tai muuten ei ole ollut vastaavassa eroperheen tilanteessa. Mutta joo, kiitos annoitte kaikesta negailusta huolimatta myös ajateltavaa. Lähinnä siis kuinka vauva tämän kokisi ja olisiko moraalisesti oikein hankkia lasta muuten kuin ydinperheeseen. Toisaalta perhemalleja on monia joten miksi sulkea tätäkään pois... Tuota vaimon aseman puolustamista sen sijaan en ymmärrä, koska mielestäni jokainen kuitenkin päättää elämästään itse vaikka aviossa eläisikin. Kukaan ei voi toista omistaa eikä ole oikein joutua luopumaan asioista vain toisen mieliksi. Ja sitä paitsi ei voida varmasti tietää olisiko asia vaimolle todella noin paha kun väitätte? kyllähän esim. moni haluton vaimokin on ok sen kanssa että mies hakee seksiä muualta koska sitä ei suhteesta voi saada. Ja silti elävät onnellisina yhdessä. Esimerkkinä vain tämä. Itse olen kuitenkin niin avoin, että en kokisi asemaani uhatuksi vaikka tämä mahdollinen vauva viettäisi aikaa paljon myös tuon vaimon kanssa, eli en yritä edes vauvalla sitoa miestä nimenomaan itseeni, niinkuin joku väitti.
Ehkä olen sitten seinähullu, mutta kukapa lasta haluava ei?? eikai sitä voi kukaan ydinperheessä lisääntyväkään tietää mikä tilanne on viiden vuoden kuluttua. Ja mistä asti se on itsekkyyttä että oma onnellisuus on omassa elämässä tärkeintä. En elä muiden (esim tuon miehen vaimon) elämää vaan omaani! Voisitte olla vähän suvaitsevaisempia mutta kuten arvelinkin niin tää aihe ei naisia ilahduta.
ap
Sano nyt itse sitten, että jos tämä miehesi palaisi luoksesi ja haluaisi sen jälkeen tehdä lapsen sen kanssa, joka on nyt hänen vaimonsa, niin mitä ajattelisit?
Olisitko aivan avoin sille ja se, mitä mies haluaa olisi sinusta tärkeää? Kokisitko rajoittavasi miestäsi, jos se ei sopisi sulle?No tuo tilannehan on täysin kuvitteellinen. Mutta kyllä, olisi kai miehellä tuossa tilanteessa oikeus lapseen jos en minä sitä kerran voisi antaa. Tilannehan on kuitenkn täysin eri koska voin antaa lapsen jos hän haluaa. Olisi loukkaavaa tehdä toisen kanssa lapsi samalla kun minä haluaisin lasta ja voisin sen tehdä. Ex miehen tilanne on kuitenkin täysin eri koska mies on joutunut luopumaan vauvahaaveista tuon suhteensa aikana. Ja tätä siis mun mielestä vaimolla ei ole oikeus evätä. Kuitenkin tavallaanhan se voisi olla helpotus että lapsi tulis mun kanssa kun miehellä on lapsi kanssani jo ennestäänkin. Olisi varmasti pahempi jos olisi joku aivan random tyyppi jolle vauvan tekisi. Mutta turha kai tätä on edes selittää kun olette asettuneet tuon exän vaimon puolelle vaikkei asia edelleenkään liity häneen mitenkään.
ap
Joo siis ehdottomasti, olisihan se suorastaan helpotus vaimolle että miehensä tekisi vielä yhden lapsiriesan elämää rikastuttamaan... Anna mun kaikki kestää!
Jos mies haikailee lasta, hän käsittelee asiaa omassa kotonaan oman vaimonsa kanssa ja tarvittaessa päättävät ryhtyä sijaisperheeksi, adoptoida tai ihan mitä ikinä yhdessä päättävätkin. Sinulla ei ole siinä asiassa mitään tekemistä ja pelkästään se, että otat kantaa asiaan tai pohdit, mitä vaimon pitää tai ei pidä hyväksyä, on ala-arvoista. Se on heidän asiansa, heidän elämänsä, heidän avioliittonsa. Sinulla on oma sinkkuelämäsi, jossa teet päätökset ja ratkaisut itse ja sinulla on oikeus spekuloida ainoastaan omilla tunteillasi, he pohtivat sitten omia tunteitaan ja omaa elämäänsä, johon sinä mielipiteinesi et kuulu.