Haluaisin vielä exän kanssa vauvan, onko tässä mitään ideaa?

Vierailija kirjoitti:

Ap olet itsekäs nilkki.

Ajattelepa miltä itsestäsi tuntuisi eksäsi nykyisen vaimon asemassa, jos mies alkaisi väsäämään lasta jonkun toisen kanssa?!!?

Sinulla ei ole oikeutta edes pyytää eksältäsi sellaista ja odottaa että hänen vaimonsa hyväksyisi mukisematta sen että mies elättäisi taas jotain vierasta äpärää.

Se, että eksäsi ja hänen vaimonsa eivät voi saada enää lapsia ei kuulu sinulle millään muotoa.

Taidat olla vähän katkera siitä että mies on mieluummin sen toisen naisen kanssa, kuin sinun kanssasi? Ehkä pohjimmiltaan haluaisit miehen takaisin itsellesi ja ajattelit käyttää tuota vauvahaavettasi kierona tapana sitoa mies itseesi.

Jos mies haluaisi lisää pentuja kanssasi, hän ei olisi nainut toista naista ja olisi hänen kanssaan.

En minä halua heidän liittoaan rikkoa. Onko muka mahdotonta että mies ei haikailisi vielä lapsesta? hyvin voi haikailla ja onko vaimolla muka oikeus se evätä? ei miehen tarvisi alkaa minun kanssa olemaan lapsen takia.

ap

"Tässä on muutamia muttia, mutta itse olisin oikeasti valmis tähän, enkä oikeasti välitä mitä mieltä muut ovat. Mulla on tapana ajatella, että kunhan on itse onnellinen niin se on tärkeintä! "

Voi herranjumala tätä itsekkyyttä, minäminäminäminäminä haluan lapsen! Vaikka keskelle erosotkuja, viis sen lapsen tunteista koska MINÄ haluan!

Onpa rohkea idea ap! Voin hyvin kuvitella miten olet tälläiseen ideaan päätynyt, en pidä sinua sekopäänä tms. mitä täällä on ilmoille heitetty. Ongelma taitaa tulla vaan siinä, että käsityksemme perheestä on hyvin yksiavioinen ja mahdolliselle lapselle esittämäsi lähtökohdat eivät ole sellaisia, joita yhteiskuntamme tukisi. Olen sitä mieltä, että asiaa voi aina kysyä. Toki reaktio saattaa olla aika negatiivinen, mutta sitten saisit asialle mielessäsi rauhan :)

Eiköhän se mies oo ihan aiheesta ex. Muutenhan ette ois eronneet. Unohda idea.

Vierailija kirjoitti:

Onpa ilkeitä vastauksia :( ymmärrän että tämä ajatus menee monilla yli hilseen ja ymmärryksen. Ilmeisesti olette sitten varmoja exäni ja tämän vaimonkin puolesta että ajatus on hirveä. Olisin vaan ajatellut ettei siinä ehdottamisessa mitään menetä. Olisin tietty ihan ok sen kanssa jos mies omasta tahdostaan kieltäytyy

ap

TIETYSTI HÄN KIELTÄYTYY! Ei hän ole yhtä hullu kuin sinä! Miksi siis edes kysyt, kun ei tuossa ole pienintäkään mahdollisuutta onnistumiseen. Ja tämän takia sinulla ei ole uutta parisuhdetta. Olet sekopää.

Ei hemmetti, mitä mä just kuin?!? Jos tämä ei ollut provo niin sä ap olet täysin sekaisin! Mene ihmeessä ehdottelemaan tuota eksällesi, se voisi auttaa sua saamaan taas pikkasen kiinni realiteeteista!

Idea voisi onnistua ainoastaan siinä tapauksessa että ex-mies olisi sinkku, haluaisi itsekin vielä yhden lapsen, mutta ei olisi löytänyt sopivaa uutta kumppania itselleen, ja välit ex-avioparin välillä olisivat ystävälliset. Ainoastaan tällaisessa tapauksessa asiaa voisi harkita, ja silloinkin olisi pohdittava tarkkaan eettisyys, onko oikein ehdoin tahdoin luoda lapsi muuhun kuin parisuhteeseen ja miten vastuut jaetaan jne. Kaikissa muissa tilanteissa ajatus on ihan hullu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap olet itsekäs nilkki.

Ajattelepa miltä itsestäsi tuntuisi eksäsi nykyisen vaimon asemassa, jos mies alkaisi väsäämään lasta jonkun toisen kanssa?!!?

Sinulla ei ole oikeutta edes pyytää eksältäsi sellaista ja odottaa että hänen vaimonsa hyväksyisi mukisematta sen että mies elättäisi taas jotain vierasta äpärää.

Se, että eksäsi ja hänen vaimonsa eivät voi saada enää lapsia ei kuulu sinulle millään muotoa.

Taidat olla vähän katkera siitä että mies on mieluummin sen toisen naisen kanssa, kuin sinun kanssasi? Ehkä pohjimmiltaan haluaisit miehen takaisin itsellesi ja ajattelit käyttää tuota vauvahaavettasi kierona tapana sitoa mies itseesi.

Jos mies haluaisi lisää pentuja kanssasi, hän ei olisi nainut toista naista ja olisi hänen kanssaan.

En minä halua heidän liittoaan rikkoa. Onko muka mahdotonta että mies ei haikailisi vielä lapsesta? hyvin voi haikailla ja onko vaimolla muka oikeus se evätä? ei miehen tarvisi alkaa minun kanssa olemaan lapsen takia.

ap

Vaikka haikailisikin, NIIN KAIKKEA VAAN EI VOI SAADA. Mutta voithan sä toki yrittää hei ap. Mene kysymään ihan ihmeessä, mene mene. Sanon tämän sitäpaitsi aivan vilpittömästi. Pääsetpähän ainakin irti turhista kuvitelmistasi kuullessasi vastauksen. Oli se kumpi vaan.

Mutta mä luulen, että sinä olet teistä kahdesta se, jolle ei ole tosiaan elämästä vieläkään valjennut, että kaikkea ei voi saada. Mä uskon, että miehesi tietää ettei saa kaikkea ja pitää mieluummin hyvät suhteensa vaimoonsa (saa sentään sen, sulla raukalla ei ole kumppaniakaan) kuin kuvitteleekin, että jokin sotku lapsenhankinnan muodosssa toisi hänelle "kaiken". Tyrsk, kun mietinkin mestä uskomassa siten!

Vierailija kirjoitti:

Onpa rohkea idea ap! Voin hyvin kuvitella miten olet tälläiseen ideaan päätynyt, en pidä sinua sekopäänä tms. mitä täällä on ilmoille heitetty. Ongelma taitaa tulla vaan siinä, että käsityksemme perheestä on hyvin yksiavioinen ja mahdolliselle lapselle esittämäsi lähtökohdat eivät ole sellaisia, joita yhteiskuntamme tukisi. Olen sitä mieltä, että asiaa voi aina kysyä. Toki reaktio saattaa olla aika negatiivinen, mutta sitten saisit asialle mielessäsi rauhan :)

Tässä ei ole kyse kahden ihmisen päätöksestä vaan tähän liittyy myös kolmas, täysin syytön osapuoli. Puhumattakaan lapsista, jotka vähintään aikuisena tulisivat kommentoimaan vanhempiensa päätöstä. Miettiikö kukaan koskaan enää lapsiaan vai vaan omaa napaansa? Miltä tästä "vauvast" mahtaisi tuntua syntyä johonkin ihmeelliseen uusioperheeseen ja tietää olevansa vaan jonkun aikuisen päähänpiston tulos? Siinä voisi myös käydä niin, että nämä lapset pikkuhiljaa tajuaisivat, että tämän isän ja hänen uuden vaimon kotona vallitsee se "ydinperhe", jossa on kaikkein mukavin olla ja haluaisivat viettää siellä eniten aikaa. Siinäpähän on tälle äidille sitten nieltävää.

Lapset kaipaavat turvallista ympäristöä ja siihen tämä tylsä ydinperhe on paras. Ainakin lähtökohtaisesti.

Hahaha ap:n logiikalla puolisoiden on aina hyväksyttävä toistensa suhteen aikana syntyneet lehtolapset, jotka on siis ilmeisesti ihan ok? tämän asian hyväksymättömyys on sitten se ongelma josta ero tulee? :D jos sukupuolet olisi toisinpäin niin olisiko ihan ok että nainen päättää tulla raskaaksi exälleen ja nykyisen miehen on asia sitten vaan hyväksyttävä koska "toisen lapset pitää hyväksyä tai erota" :D ei käy järkeen, ei käy.

Muutenkin on huomattava että SINULLA ei ole oikeutta puuttua exäsi suhteeseen ja heidän asioihin, ei niin että vaimolla ei muka ole oikeutta puuttua sinun vauvatehtailuusi miehensä kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän se mies oo ihan aiheesta ex. Muutenhan ette ois eronneet. Unohda idea.

Tämä.

Kysy sen exän isältä, josko se haluais lisääntyä sun kanssa. Tuskin ex-anoppi vastaan pistää. Vauva olis sit sisaruksensa setä tai täti. Näppärää.

Kai kaikki tajuavat että ap:lla on jonkin asteisia mielenterveysongelmia? Sääliksi käy se esikoinen 😞

Hahaha, typerintä mitä olen aikoihin lukenut!

Joo, kannattaa sitä exää välillä muistutella miksi olette eronneet.

Ja siis ilman muuta olisit tuollaisessa otsikonmukaisessa järjestelyssä totaali-yh noin ihan lähtökohtaisesti. Eli jos ex ois sinkku. Koska silloinkin se ois sun lapses ja sun raskautes, mies vois koska tahansa löytää uuden kumppanin (koska jos ei palaisi yhteen kanssasi niin sä saisit sen lapsen yksin) ja ei-haluta enää hyysätä sinun EXÄNSÄ yksin hankkimaa lasta. Jos siis tavallaan toimisi spermana vaan sulle, kuten asiaa aloituksessa muotoilit.

Taidat esittää asian exällesikin noin. Ensin se ois vain spermaa, sitten nimi papereihin, sitten edes pientä osallistumista, sitten yhteishuoltajuutta, sitten elatusapua jne. Joka vaiheessa kun mies suostuisi edelliseen kuvitellen, etä that's it niin vaatisitkin enemmän, "koska sä sanoit jo joo".

Et saisi kuvitellakaan muuta kuin totaali-yh:den. Se ei ole realistista. Jos on valmis olemaan noin itsekäs ap, on yksin kestettävä seuraukset. Kukaan muu ei ole vastuussa sinun "pakko saada" -pakkomielteistäsi.

Vierailija kirjoitti:

No suoraan sanottuna hirveä ajatus!!!! jos mies on kerta valinnut vaimonsa kanssa olemisen siitä huolimatta että lapsia ei ole tulossa, niin sitten hän ei varmaan niin vakavasti vauvaa ole haluamassa että lähtisi sitä sinun kanssa tekemään!!! ja mieti nyt miltä vaimosta tuntuisi?? mies toisi kotiin toisen naisen tekemän vauvan heidän avioliiton aikana?? ainakin itseäni vituttaisi ja hävettäisi kun kaikki olettaisi että mies on pettänyt ja tuo äpärälapsen vielä vaimonkin "ihasteltavaksi". Huh huh mitä paskaa. Mitenköhän innoissaan vaimo olisi ottamassa vauvaa heille hoitoon?

Tämä! Siis ex-miehesi on naimisissa. Ihanko pokkana ehdottaisit lasta ja saanko kysyä, millä menetelmällä? Spermanluovutuksella vai oikeastiko olet sitä mieltä, että toisen naisen aviomies tulisi vaimonsa hyväksymänä luoksesi harrastamaan seksiä kerran tai useammin? Minusta olisi kamalaa, jos aviomieheni yrittäisi lasta toisen kanssa! Mitä sanoisin hänelle, kun hän lähtee naisen luo yrittämään. "Tsemppiä, rakas. Toivottavasti tärppää. Pidä hauskaa!"???

Ehdotuksesi on loukkaava, mutta toisaalta se on niin älytön, että mies vaimoineen tuskin edes suuttuu, vaan ainoastaan nauravat sinulle ja jopa säälivät.

Koita nyt ap siinä pienessä mielessäsi tajuta, että eksäsi on naimisissa. Hänen vaimonsa on nyt hänen perheensä.

Sinä taas olet yksinäinen ja katkera reppana, joka yrittää ripustautua viimeiseen oljenkorteen, eli saada eksä tekemään kanssasi vauvan.

Olet säälittävä, ei ihme ettet ole löytänyt miestä.

P.s

Jos oikeasti haluaisit vaan sen vauvan, niin et tarvitsisi eksääsi siihen. Spermaa saa muualtakin. Oikeasti et vain kestä ajatusta siitä että eksäsi on sinun ulottumattomissa ikuisesti.

Ok asia tuli harvinaisen selväksi. Ymmärrän että moni otti tämän henkilökohtaisesti koska on ehkä itse tuon uuden vaimon roolissa tai muuten ei ole ollut vastaavassa eroperheen tilanteessa. Mutta joo, kiitos annoitte kaikesta negailusta huolimatta myös ajateltavaa. Lähinnä siis kuinka vauva tämän kokisi ja olisiko moraalisesti oikein hankkia lasta muuten kuin ydinperheeseen. Toisaalta perhemalleja on monia joten miksi sulkea tätäkään pois... Tuota vaimon aseman puolustamista sen sijaan en ymmärrä, koska mielestäni jokainen kuitenkin päättää elämästään itse vaikka aviossa eläisikin. Kukaan ei voi toista omistaa eikä ole oikein joutua luopumaan asioista vain toisen mieliksi. Ja sitä paitsi ei voida varmasti tietää olisiko asia vaimolle todella noin paha kun väitätte? kyllähän esim. moni haluton vaimokin on ok sen kanssa että mies hakee seksiä muualta koska sitä ei suhteesta voi saada. Ja silti elävät onnellisina yhdessä. Esimerkkinä vain tämä. Itse olen kuitenkin niin avoin, että en kokisi asemaani uhatuksi vaikka tämä mahdollinen vauva viettäisi aikaa paljon myös tuon vaimon kanssa, eli en yritä edes vauvalla sitoa miestä nimenomaan itseeni, niinkuin joku väitti.

Ehkä olen sitten seinähullu, mutta kukapa lasta haluava ei?? eikai sitä voi kukaan ydinperheessä lisääntyväkään tietää mikä tilanne on viiden vuoden kuluttua. Ja mistä asti se on itsekkyyttä että oma onnellisuus on omassa elämässä tärkeintä. En elä muiden (esim tuon miehen vaimon) elämää vaan omaani! Voisitte olla vähän suvaitsevaisempia mutta kuten arvelinkin niin tää aihe ei naisia ilahduta.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa rohkea idea ap! Voin hyvin kuvitella miten olet tälläiseen ideaan päätynyt, en pidä sinua sekopäänä tms. mitä täällä on ilmoille heitetty. Ongelma taitaa tulla vaan siinä, että käsityksemme perheestä on hyvin yksiavioinen ja mahdolliselle lapselle esittämäsi lähtökohdat eivät ole sellaisia, joita yhteiskuntamme tukisi. Olen sitä mieltä, että asiaa voi aina kysyä. Toki reaktio saattaa olla aika negatiivinen, mutta sitten saisit asialle mielessäsi rauhan :)

Tässä ei ole kyse kahden ihmisen päätöksestä vaan tähän liittyy myös kolmas, täysin syytön osapuoli. Puhumattakaan lapsista, jotka vähintään aikuisena tulisivat kommentoimaan vanhempiensa päätöstä. Miettiikö kukaan koskaan enää lapsiaan vai vaan omaa napaansa? Miltä tästä "vauvast" mahtaisi tuntua syntyä johonkin ihmeelliseen uusioperheeseen ja tietää olevansa vaan jonkun aikuisen päähänpiston tulos? Siinä voisi myös käydä niin, että nämä lapset pikkuhiljaa tajuaisivat, että tämän isän ja hänen uuden vaimon kotona vallitsee se "ydinperhe", jossa on kaikkein mukavin olla ja haluaisivat viettää siellä eniten aikaa. Siinäpähän on tälle äidille sitten nieltävää.

Lapset kaipaavat turvallista ympäristöä ja siihen tämä tylsä ydinperhe on paras. Ainakin lähtökohtaisesti.

Ollaanhan nyt rehellisiä siinä, että lapsen hankkiminen on aina itsekäs teko. Tärkeintä on olla kiinnostunut kasvatustehtävästä ja pyrkiä luomaan lapselle turvallinen kasvuympäristö ja tehdä hänen olonsa rakastetuksi. Ap oletetttavasti pystyy tarjoamaan lapselle kuvailemani kasvuympäristön. Se on kiinnostavaa, että ap:n kimppuun hyökätään näin kovasti. Mielestäni hän voi hyvin kysyä tätä ex-mieheltään ja aikuinen ihminen osaa varmasti sitten kieltäytyä tai myöntyä.