Lue keskustelun säännöt.
Erosta kolme kuukautta ja täydellinen epätoivo. Koska pääsen yli?
23.01.2016 |
Exä mielessä päivittäin ja epätoivo ja pelko pyörivät päässä, mitä jos kukaan ei enää koskaan rakasta minua ja en enää koskaan tunne samaa? Deittailukaan ei auta. Exän kanssa ei olla oltu missään tekemisissä kolmeen kuukauteen ja yritän unohtaa, en vaan tunnu pystyvän. Koska tästä siis pääsee yli? Takana kolmen vuoden suhde.
Kommentit (5)
Nainen onnistui karkottamaan sinnikkään muslimilääppijän Oulussa – Poliisi: ”Juuri noin pitää toimia”
[[IMG]]
Kuvituskuva. (KUVA: Pihla Lehmusjoki / Lehtikuva)
Julkaistu: 23.1. 12:26
AHDISTELU
Oululainen nainen joutui ahdistelluksi perjantain vastaisena yönä.
Oululainen nainen onnistui karkottamaan sinnikkään lääppijän ja ahdistelijan keskellä yötä.
Nainen oli perjantain vastaisena yönä matkalla Saaristonkatua Mäntylää, kun takaa tuli mies. Englantia käyttävä mies kyseli paikkakuntaa ja sanoi haluavansa Tornioon.
Sitten mies alkoi lääppiä ja puristella naista. Nainen yritti saada miestä lopettamaan lähentelyt. Hän kielsi lääppimisen ja huusi.
Sitten nainen soitti 112-numeroon. Mies poistui paikalta. Poliisipartio sai tuntomerkkien perusteella miehen kiinni Oulun rautatieasemalta. Nainen tunnisti miehen ahdistelijaksi. Mies vietiin poliisiasemalle.
Rikosylikonstaapeli Irmeli Korhonenkehuu naisen toimintaa. Nainen toimi päättäväisesti, teki tuntomerkkejä ja soitti hätäpuhelun.
Poliisin nimen lausuminen voi jo karkottaa ahdistelijan, Oulun poliisi neuvoo.
– Täytyy tuoda esille selkeä kielto, ettei suvaitse ahdistelua.
Korhonen sanoo, että vaikka yhteistä kieltä ei aina ole, elekieltä ihmiset ymmärtävät. Kiellon voi ilmaista ilmeillä, eleillä, sanoilla, äänen käytöllä.
– Kannattaa huutaa. Ulkopuoliset voivat kuulla ja tulla avuksi, Korhonen neuvoo.
Kännykkään turvautuminen ja 112-hätäpuhelu voi karkottaa ahdistelijan. Korhonen vinkkaa, että poliisi-sanan voi lausua äänekkäästi puhelimeen.
– Poliisi-sana tiedetään yleisesti.
Korhonen neuvoo, että ahdistelijasta pitäisi tehdä tuntomerkkejä. Ahdistelijan jäljittämistä auttaa, jos poliisi tietää vaatetuksesta, ulkonäöstä, kantamuksista.
Heidi Vaalisto
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se siitä ajan kanssa, mä lupaan! Mulla oli pari vuotta sitten sama tilanne. Ero tuli, oltiin seurusteltu noin 3 vuotta. Hän siis jätti mut, itse olisin ollut valmis perustamaan perheen hänen kanssaan jne. Joten tuntui, että koko elämältä lähti siinä vaiheessa pohja.
Ensimmäinen kuukausi meni ihan sumussa. Itketti, ahdisti, mistään ei tullut mitään. Ikävä oli niin kova. Tuntui etten selviäisi, ettei kukaan haluaisi mua, etten ikinä löytäisi lähellekkään mitään tollaista. Ihan normaaleja ajatuksia siinä vaiheessa! (Mutta nyt sitä tajuaa, että miten väärässä sitä olikaan.)
Rupesin tapailemaan muita miehiä, kukaan ei aluksi tuntunut oikeastaan miltään. Ne oli vaan sellasia "laastareita", mutta kuuluivat siihen prosessiin. Viikot/kuukaudet kuluivat, eksä oli silti ajatuksissa. Mutta jossain vaiheessa huomasin, ettei itkettänyt joka ilta. Eikä edes joka toinen. Välillä tuli isompia ahdistuskohtauksia, kun se todellisuus iski vasten kasvoja, mutta niistä selvittiin itkulla ja ystävien järkipuheella.
Mutta kyllä siihen kuukausia meni, että se helpotti oikeasti. Vuodenkin päästä erosta, välillä tuli kaipuu ja ikävä, mutta ei todellakaan mikään ylitsepääsemätön! Ja nyt parin vuoden jälkeen eksä on enää hyvä muisto vain, joka tulee ainoastaan satunnaisesti ajatuksiin. Nyt tajuan (ja tajunnut siis jo pidemmän ajan), ettei hän todellakaan ollut mulle SE. Vaikka se silloin siltä tuntuikin.
Oon tässä parin vuoden aikana tavannut useammankin kivan miehen. Ja yhden, joka on ollut ylitse muiden, jotain vielä paljon uskomattomampaa mitä toi entinen oli :) Kyllä se oikeasti siitä! Vaikka nyt ei siltä tuntuisi! Tsemppiä <3
musupatja haisee kirjoitti:
Nainen onnistui karkottamaan sinnikkään muslimilääppijän Oulussa – Poliisi: ”Juuri noin pitää toimia”
[[IMG]]
Kuvituskuva. (KUVA: Pihla Lehmusjoki / Lehtikuva)Julkaistu: 23.1. 12:26
AHDISTELU
Oululainen nainen joutui ahdistelluksi perjantain vastaisena yönä.
Oululainen nainen onnistui karkottamaan sinnikkään lääppijän ja ahdistelijan keskellä yötä.Nainen oli perjantain vastaisena yönä matkalla Saaristonkatua Mäntylää, kun takaa tuli mies. Englantia käyttävä mies kyseli paikkakuntaa ja sanoi haluavansa Tornioon.
Sitten mies alkoi lääppiä ja puristella naista. Nainen yritti saada miestä lopettamaan lähentelyt. Hän kielsi lääppimisen ja huusi.
Sitten nainen soitti 112-numeroon. Mies poistui paikalta. Poliisipartio sai tuntomerkkien perusteella miehen kiinni Oulun rautatieasemalta. Nainen tunnisti miehen ahdistelijaksi. Mies vietiin poliisiasemalle.
Rikosylikonstaapeli Irmeli Korhonenkehuu naisen toimintaa. Nainen toimi päättäväisesti, teki tuntomerkkejä ja soitti hätäpuhelun.
Poliisin nimen lausuminen voi jo karkottaa ahdistelijan, Oulun poliisi neuvoo.
– Täytyy tuoda esille selkeä kielto, ettei suvaitse ahdistelua.
Korhonen sanoo, että vaikka yhteistä kieltä ei aina ole, elekieltä ihmiset ymmärtävät. Kiellon voi ilmaista ilmeillä, eleillä, sanoilla, äänen käytöllä.
– Kannattaa huutaa. Ulkopuoliset voivat kuulla ja tulla avuksi, Korhonen neuvoo.
Kännykkään turvautuminen ja 112-hätäpuhelu voi karkottaa ahdistelijan. Korhonen vinkkaa, että poliisi-sanan voi lausua äänekkäästi puhelimeen.
– Poliisi-sana tiedetään yleisesti.
Korhonen neuvoo, että ahdistelijasta pitäisi tehdä tuntomerkkejä. Ahdistelijan jäljittämistä auttaa, jos poliisi tietää vaatetuksesta, ulkonäöstä, kantamuksista.
Heidi Vaalisto
Varmaan väärä ketju.
Hauskasti tuossa uutisessa puhutaan tuntomerkkien tekemisestä. Eli kannattaa raapia ja viiltää vastustajaa, niin jää niitä tuntomerkkejä, jotka on tehty :)
Ja ap:lle: Älä ole kärsimätön. Ei kolmen vuoden suhteesta toivuta sormia napsauttamalla. Anna itsellesi rauha surra surusi. Mulla meni pari vuotta. Vaikka vieläkin jännittää hirveästi, kun välillä nähdään väkisinkin. Silloin menen aina vähän poissa tolaltani, mutta en nykyään enää niin pahasti kuin aiemmin.
"Sama" tilanne, tosin ei läheskään noin pitkä suhde eikä noin pitkä aika erosta. Vihaa, epätoivoa, masennusta, ahdistusta.. Minun ei pitäisi surkutella tuollaista luuseria, mutta surkuttelen silti. Siitä aiheutuu enemmän vihaa. En usko löytäväni parempaa enää ikinä ;( Minulla on korkeat vaatimukset... Tarkoitan arvoja, tapoja, mielipiteitä jne. En todellakaan halua olla sinkku, vihaan elämääni:( Syyllistän itseäni asioista, joille en todellisuudessa olisi voinut mitään!!!