Vanh.lestadiolaiset: Jos tv kielletty, mutta netti sallittu....
...saako netti-tv:tä katsoa?? Tuossa suviseura dokkarissa vaan mainittiin, että tv kielletty, mutta netti ei. Ja onko jotain niin vanhoillisia lahkoja/perheitä vielä olemassa, etteivät salli nettiä tai älypuhelimiakaan?
Kommentit (105)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tätä pakonomaista huutamista "lestat ootte väärässä, minä oikeassa". Jokaisella yhteisöllä on omat sääntönsä (perheet, työyhteisöt, harrastusseurat, kylissä ja kaupungeissa toimitaan eri tavalla), keltä nämä lestadiolaisten säännöt on pois? Näissä erilaisissa lahkoissa ja uskonnollisissa yhteisöissä on kuitenkin vain pieni prosentti, jotka siitä kokevat kärsivänsä, muut ovat onnellisena uskossaan. Ateistit osoittaa vierellä että hyihyi teitä aivopestyjä: miettimättä että ovat omassa uskonnottomuudessaan ihan yhtä aivopestyjä.
Jos lestadiolainen ei kotiinsa telkkaria huoli mutta katsoo netistä ohjelmia, katsokoon. Asia on mulle hyvin yhdentekevä eikä mua kosketa muiden ihmisten "tekopyhyys".
Ja ei, en ole lesta.
Kerrotko minulle, miten minä omassa uskonnottomuudessani olen aivopesty? Minua kyllä yritettiin aivopestä uskomaan mielikuvitusolentoihin pakkoliittämällä minut syntymässäni luterilaiseen kirkkoon, mutta onneksi vanhempani muuten olivat ja ovat tapaluterilaisia, joten se aivopesu jäi heidän osaltaan onneksi vain pakkoliittämiseen kirkkoon, enkä minä heitä siitä syytä, olihan he syntyneet tyystin erilaiseen maailmaan kuin minä ja silloin kirkkoon kuulumattomuus ei ollut yhteiskunnassa kovinkaan hyväksytty asia. Lähinnä jonkin sortin intellektuelleiila oli riittävästi selkänojaa erota kirkosta, mutta ei taviksilla siihen ollut silloin mitään mahdollisuutta.
No minä kuuntelin sen 9 vuotta tunnollisesti luterilaista oppia uskonnon tunneilla, olihan uskonnonopetus siihen aikaan vahvasti tunnustuksellista ja kävin rippikoulunkin. Kirkosta eroaminen tapahtui sitten vasta aikuisiällä. Suurin osa Suomen uskonnottomista lienee aikuisena luterilaisesta kirkosta eronneita, joten heitä ei varmastikaan ole uskonnottomuuteen aivopesty vaan pikemminkin päinvastoin heitä (meitä) on yritetty vuosikaudet aivopestä luterilaisuuten, siinä kuitenkaan onneksi onnistumatta.
Jokainenhan valitsee sen, mitä lähdettä arvostaa ja mistä ammentaa. Meidän kokemukset on melko samat, mutta minä päädyin lopulta kääntymään lestadiolaiseksi sen sijaan kun sinä valitsit ateismin.
Mitä ihmeen lähdettä? Minä en vain usko mielikuvitusolentoihin, ei siihen mitään lähdettä tarvita. Enkä myöskään pidä siitä, että minua nimitellään ateistiksi, koska sekin on ismi ja määrittyy jumaluskon kautta.
Minä en kannata minkään sortin ismejä ja en halua, että minua nimitellään joksikin vain siksi, että minulta puuttuu usko johonkin. Eihän niitäkään miksikään nimitellä, jotka eivät usko joulupukkiin. He vaan eivät usko, ei siinä sen kummempaa.
Jostainhan jokaisella kumpuaa oma maailmankuva ja moraali. Napsitaan tietoa sieltä ja täältä ja annetaan niille asioille eri painotuksia ja tehdään lähdekritiikkiä. Sinä olet tehnyt omat painotuksesi ja minä omani. Moraali ja etiikkahan voi olla muodostunut vaikka hyvinkin samankaltaisiksi, vaikka taas usko tai uskonnottumuus täysin eri lailla.
Moraalilla ei ole jumaluskon kanssa mitään tekemistä, vaikka te uskovaiset ole aina kovasti moraalia yrittäneet omiakin. Tässä oli nyt kyseessä ainoastaan jumalusko tai sen puuttuminen. Minä en ole tehnyt yhtään mitään painotuksia, minä vain en usko mielikuvitusolentoihin. Ei ole siis sen jumaluskon puuttumisen tilalle tullut mitään muita mielikuvitusolentoja, joihin uskoisin. Eihän nekään, jotka ei usko joulupukkiin, hanki sen tilalle mitään muita mielikuvitusolentoja. Yrittäkää nyt arvon hihhulit ymmärtää, että ei maailma pyöri pelkästää teidän uskontojenne kautta.
Et siis luetunymmärtänyt, että juuri kirjoitin, että meillä voi olla hyvinkin samanlaiseksi muovautunut moraali ja etiikka, vaikka toinen on uskovainen ja toinen uskonnoton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tätä pakonomaista huutamista "lestat ootte väärässä, minä oikeassa". Jokaisella yhteisöllä on omat sääntönsä (perheet, työyhteisöt, harrastusseurat, kylissä ja kaupungeissa toimitaan eri tavalla), keltä nämä lestadiolaisten säännöt on pois? Näissä erilaisissa lahkoissa ja uskonnollisissa yhteisöissä on kuitenkin vain pieni prosentti, jotka siitä kokevat kärsivänsä, muut ovat onnellisena uskossaan. Ateistit osoittaa vierellä että hyihyi teitä aivopestyjä: miettimättä että ovat omassa uskonnottomuudessaan ihan yhtä aivopestyjä.
Jos lestadiolainen ei kotiinsa telkkaria huoli mutta katsoo netistä ohjelmia, katsokoon. Asia on mulle hyvin yhdentekevä eikä mua kosketa muiden ihmisten "tekopyhyys".
Ja ei, en ole lesta.
Kerrotko minulle, miten minä omassa uskonnottomuudessani olen aivopesty? Minua kyllä yritettiin aivopestä uskomaan mielikuvitusolentoihin pakkoliittämällä minut syntymässäni luterilaiseen kirkkoon, mutta onneksi vanhempani muuten olivat ja ovat tapaluterilaisia, joten se aivopesu jäi heidän osaltaan onneksi vain pakkoliittämiseen kirkkoon, enkä minä heitä siitä syytä, olihan he syntyneet tyystin erilaiseen maailmaan kuin minä ja silloin kirkkoon kuulumattomuus ei ollut yhteiskunnassa kovinkaan hyväksytty asia. Lähinnä jonkin sortin intellektuelleiila oli riittävästi selkänojaa erota kirkosta, mutta ei taviksilla siihen ollut silloin mitään mahdollisuutta.
No minä kuuntelin sen 9 vuotta tunnollisesti luterilaista oppia uskonnon tunneilla, olihan uskonnonopetus siihen aikaan vahvasti tunnustuksellista ja kävin rippikoulunkin. Kirkosta eroaminen tapahtui sitten vasta aikuisiällä. Suurin osa Suomen uskonnottomista lienee aikuisena luterilaisesta kirkosta eronneita, joten heitä ei varmastikaan ole uskonnottomuuteen aivopesty vaan pikemminkin päinvastoin heitä (meitä) on yritetty vuosikaudet aivopestä luterilaisuuten, siinä kuitenkaan onneksi onnistumatta.
Jokainenhan valitsee sen, mitä lähdettä arvostaa ja mistä ammentaa. Meidän kokemukset on melko samat, mutta minä päädyin lopulta kääntymään lestadiolaiseksi sen sijaan kun sinä valitsit ateismin.
Mitä ihmeen lähdettä? Minä en vain usko mielikuvitusolentoihin, ei siihen mitään lähdettä tarvita. Enkä myöskään pidä siitä, että minua nimitellään ateistiksi, koska sekin on ismi ja määrittyy jumaluskon kautta.
Minä en kannata minkään sortin ismejä ja en halua, että minua nimitellään joksikin vain siksi, että minulta puuttuu usko johonkin. Eihän niitäkään miksikään nimitellä, jotka eivät usko joulupukkiin. He vaan eivät usko, ei siinä sen kummempaa.
Jostainhan jokaisella kumpuaa oma maailmankuva ja moraali. Napsitaan tietoa sieltä ja täältä ja annetaan niille asioille eri painotuksia ja tehdään lähdekritiikkiä. Sinä olet tehnyt omat painotuksesi ja minä omani. Moraali ja etiikkahan voi olla muodostunut vaikka hyvinkin samankaltaisiksi, vaikka taas usko tai uskonnottumuus täysin eri lailla.
Moraalilla ei ole jumaluskon kanssa mitään tekemistä, vaikka te uskovaiset ole aina kovasti moraalia yrittäneet omiakin. Tässä oli nyt kyseessä ainoastaan jumalusko tai sen puuttuminen. Minä en ole tehnyt yhtään mitään painotuksia, minä vain en usko mielikuvitusolentoihin. Ei ole siis sen jumaluskon puuttumisen tilalle tullut mitään muita mielikuvitusolentoja, joihin uskoisin. Eihän nekään, jotka ei usko joulupukkiin, hanki sen tilalle mitään muita mielikuvitusolentoja. Yrittäkää nyt arvon hihhulit ymmärtää, että ei maailma pyöri pelkästää teidän uskontojenne kautta.
Et siis luetunymmärtänyt, että juuri kirjoitin, että meillä voi olla hyvinkin samanlaiseksi muovautunut moraali ja etiikka, vaikka toinen on uskovainen ja toinen uskonnoton.
Ei, vaan sinä et ymmärtänyt lukemaasi, mikä ymmärrettävää onkin, koska ymmärryjsesi kulkee aina uskosi kautta. Sinun on äärettömän vaikea ymmärtää, että muut eivät määritä maailman kuvaansa uskomalla johonkin. Se on teidän uskovaisten ongelma ja siksi teidän kanssanne on kovin hedelmätöntä keskustella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tätä pakonomaista huutamista "lestat ootte väärässä, minä oikeassa". Jokaisella yhteisöllä on omat sääntönsä (perheet, työyhteisöt, harrastusseurat, kylissä ja kaupungeissa toimitaan eri tavalla), keltä nämä lestadiolaisten säännöt on pois? Näissä erilaisissa lahkoissa ja uskonnollisissa yhteisöissä on kuitenkin vain pieni prosentti, jotka siitä kokevat kärsivänsä, muut ovat onnellisena uskossaan. Ateistit osoittaa vierellä että hyihyi teitä aivopestyjä: miettimättä että ovat omassa uskonnottomuudessaan ihan yhtä aivopestyjä.
Jos lestadiolainen ei kotiinsa telkkaria huoli mutta katsoo netistä ohjelmia, katsokoon. Asia on mulle hyvin yhdentekevä eikä mua kosketa muiden ihmisten "tekopyhyys".
Ja ei, en ole lesta.
Kerrotko minulle, miten minä omassa uskonnottomuudessani olen aivopesty? Minua kyllä yritettiin aivopestä uskomaan mielikuvitusolentoihin pakkoliittämällä minut syntymässäni luterilaiseen kirkkoon, mutta onneksi vanhempani muuten olivat ja ovat tapaluterilaisia, joten se aivopesu jäi heidän osaltaan onneksi vain pakkoliittämiseen kirkkoon, enkä minä heitä siitä syytä, olihan he syntyneet tyystin erilaiseen maailmaan kuin minä ja silloin kirkkoon kuulumattomuus ei ollut yhteiskunnassa kovinkaan hyväksytty asia. Lähinnä jonkin sortin intellektuelleiila oli riittävästi selkänojaa erota kirkosta, mutta ei taviksilla siihen ollut silloin mitään mahdollisuutta.
No minä kuuntelin sen 9 vuotta tunnollisesti luterilaista oppia uskonnon tunneilla, olihan uskonnonopetus siihen aikaan vahvasti tunnustuksellista ja kävin rippikoulunkin. Kirkosta eroaminen tapahtui sitten vasta aikuisiällä. Suurin osa Suomen uskonnottomista lienee aikuisena luterilaisesta kirkosta eronneita, joten heitä ei varmastikaan ole uskonnottomuuteen aivopesty vaan pikemminkin päinvastoin heitä (meitä) on yritetty vuosikaudet aivopestä luterilaisuuten, siinä kuitenkaan onneksi onnistumatta.
Jokainenhan valitsee sen, mitä lähdettä arvostaa ja mistä ammentaa. Meidän kokemukset on melko samat, mutta minä päädyin lopulta kääntymään lestadiolaiseksi sen sijaan kun sinä valitsit ateismin.
Mitä ihmeen lähdettä? Minä en vain usko mielikuvitusolentoihin, ei siihen mitään lähdettä tarvita. Enkä myöskään pidä siitä, että minua nimitellään ateistiksi, koska sekin on ismi ja määrittyy jumaluskon kautta.
Minä en kannata minkään sortin ismejä ja en halua, että minua nimitellään joksikin vain siksi, että minulta puuttuu usko johonkin. Eihän niitäkään miksikään nimitellä, jotka eivät usko joulupukkiin. He vaan eivät usko, ei siinä sen kummempaa.
Jostainhan jokaisella kumpuaa oma maailmankuva ja moraali. Napsitaan tietoa sieltä ja täältä ja annetaan niille asioille eri painotuksia ja tehdään lähdekritiikkiä. Sinä olet tehnyt omat painotuksesi ja minä omani. Moraali ja etiikkahan voi olla muodostunut vaikka hyvinkin samankaltaisiksi, vaikka taas usko tai uskonnottumuus täysin eri lailla.
Moraalilla ei ole jumaluskon kanssa mitään tekemistä, vaikka te uskovaiset ole aina kovasti moraalia yrittäneet omiakin. Tässä oli nyt kyseessä ainoastaan jumalusko tai sen puuttuminen. Minä en ole tehnyt yhtään mitään painotuksia, minä vain en usko mielikuvitusolentoihin. Ei ole siis sen jumaluskon puuttumisen tilalle tullut mitään muita mielikuvitusolentoja, joihin uskoisin. Eihän nekään, jotka ei usko joulupukkiin, hanki sen tilalle mitään muita mielikuvitusolentoja. Yrittäkää nyt arvon hihhulit ymmärtää, että ei maailma pyöri pelkästää teidän uskontojenne kautta.
Et siis luetunymmärtänyt, että juuri kirjoitin, että meillä voi olla hyvinkin samanlaiseksi muovautunut moraali ja etiikka, vaikka toinen on uskovainen ja toinen uskonnoton.
Ei, vaan sinä et ymmärtänyt lukemaasi, mikä ymmärrettävää onkin, koska ymmärryjsesi kulkee aina uskosi kautta. Sinun on äärettömän vaikea ymmärtää, että muut eivät määritä maailman kuvaansa uskomalla johonkin. Se on teidän uskovaisten ongelma ja siksi teidän kanssanne on kovin hedelmätöntä keskustella.
En tarkoittanut pelkkää jumalauskoa vaan yleisesti verbiä uskoa. Uskotko olevan parempi elää säästeliäästi vai laittaa saapunut raha heti kiertoon. Uskotko, että on parempi olla valehtelematta vai onko se jossain tapauksissa paras tie. Uskotko ilmastonmuutokseen ja jos uskot, uskotko sen johtuvan ihmisen toimista vain ihan vaan maapallon muusta kehityksestä. Uskotko, että pakkasella on järkeä käyttää pipoa ja pitkiä kalsareita jne. Johonkin sinäkin 'uskot' tai jotain asioita pidät totena tai toisia parempina tapoina.
Etkö sinä ymmärrä, että ihmisellä on elämässään paljon muutakin kuin usko Jumalaan ja asioita suodatetaan ja koetaan monen eri filtterin läpi ja valitaan joko aktiivisesti tai passiivisesti sitä, mihin suuntaan kuljetaan ja millä arvoilla. Uskovaisella näitä valintoja ohjaa toki usko, mutta ei se tarkoita sitä, etteikö niitä asioita pohdittaisi, puntaroitaisi, vertailtaisi, kyseenalaistettaisi, epäiltäsi... Ja lisäksi on monta jumalauskosta riippumatonta päätöstä, joita ihminen joutuu päivittäiselläkin tasolla tekemään useita.
Tuo tv:n kielto pitäisi kumota. Ei vain niin helposti käy koska niin on aina opetettu ja kasvatettu että tv on syntiä.
Osa on mieleltään vanhoillisia ja osa ajattelee avarakatseisemmin asioita.
Sama asiahan se on kuin tietokone.
TV on puhtaasti ylellisyystuote, jota käytetään pääasiassa viihdekäyttöön, toki myös uutismediana.
Tietokone ja netti ovat välttämätön työkalu, joka sisältää myös viihdeosion. Tämän viihdeosion kanssa pitääkin olla toimiva itsesäätely.
Ihan sivujuonena mainittakoon, että olen kauan sitten ollut työpaikassa, jossa oli kaksi jehovantodistajaa, joiden tietokonekammon kerrottiin liittyvän heidän uskoonsa. Oli tosi kiusallista, kun heistä toinen yritti käyttää minua - organisaation nuorinta naista - sihteerinään. En kyllä myöhemmin ole törmännyt jehovantodistajien osalta vastaavaan vaan seuraavassa työpaikassa sitten oli ihan sujuvasti tietokonetta käyttävä jt-nainen.