Lue keskustelun säännöt.
Vanh.lestadiolaiset: Jos tv kielletty, mutta netti sallittu....
12.01.2016 |
...saako netti-tv:tä katsoa?? Tuossa suviseura dokkarissa vaan mainittiin, että tv kielletty, mutta netti ei. Ja onko jotain niin vanhoillisia lahkoja/perheitä vielä olemassa, etteivät salli nettiä tai älypuhelimiakaan?
Kommentit (105)
Välttäkää lestadiolaisia mahdollisimman tehokkaasti,
vastenmielisiä niljakkeita,
ajatukset tuklevat valmiina heille vanhemmlta sukulaisilta
ja muilta rahankerääjiltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
gjyjghjg kirjoitti:
Välttäkää lestadiolaisia mahdollisimman tehokkaasti,
vastenmielisiä niljakkeita,
ajatukset tuklevat valmiina heille vanhemmlta sukulaisilta
ja muilta rahankerääjiltä.
Ja niitä ihmisiä joilla on sininen paita tai pitävät mansikoista.
Joissain islamilaisissa maissa saa juoda kaljaa baarin sisällä muttei ulkoterassilla. Allah ei näe sisälle on selitys. Lestaduiolaisten Jumala ei näe että TV:tä katsoo netistä?
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tätä pakonomaista huutamista "lestat ootte väärässä, minä oikeassa". Jokaisella yhteisöllä on omat sääntönsä (perheet, työyhteisöt, harrastusseurat, kylissä ja kaupungeissa toimitaan eri tavalla), keltä nämä lestadiolaisten säännöt on pois? Näissä erilaisissa lahkoissa ja uskonnollisissa yhteisöissä on kuitenkin vain pieni prosentti, jotka siitä kokevat kärsivänsä, muut ovat onnellisena uskossaan. Ateistit osoittaa vierellä että hyihyi teitä aivopestyjä: miettimättä että ovat omassa uskonnottomuudessaan ihan yhtä aivopestyjä.
Jos lestadiolainen ei kotiinsa telkkaria huoli mutta katsoo netistä ohjelmia, katsokoon. Asia on mulle hyvin yhdentekevä eikä mua kosketa muiden ihmisten "tekopyhyys".
Ja ei, en ole lesta.
Kommunistvaltioissakin ihmiset olivat aivopestyjä lapsista saakka ja eivät he siitä kärsineet koska vaaleissa kommunistiehdokas sai 100% kannatuksen. Keltä tämä aivopesu oli pois?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tätä pakonomaista huutamista "lestat ootte väärässä, minä oikeassa". Jokaisella yhteisöllä on omat sääntönsä (perheet, työyhteisöt, harrastusseurat, kylissä ja kaupungeissa toimitaan eri tavalla), keltä nämä lestadiolaisten säännöt on pois? Näissä erilaisissa lahkoissa ja uskonnollisissa yhteisöissä on kuitenkin vain pieni prosentti, jotka siitä kokevat kärsivänsä, muut ovat onnellisena uskossaan. Ateistit osoittaa vierellä että hyihyi teitä aivopestyjä: miettimättä että ovat omassa uskonnottomuudessaan ihan yhtä aivopestyjä.
Jos lestadiolainen ei kotiinsa telkkaria huoli mutta katsoo netistä ohjelmia, katsokoon. Asia on mulle hyvin yhdentekevä eikä mua kosketa muiden ihmisten "tekopyhyys".
Ja ei, en ole lesta.
Kommunistvaltioissakin ihmiset olivat aivopestyjä lapsista saakka ja eivät he siitä kärsineet koska vaaleissa kommunistiehdokas sai 100% kannatuksen. Keltä tämä aivopesu oli pois?
Ei sun tarvitse kantaa huolta. Kyllä ihmiset osaavat 'aivopesusta'
(kasvatettu perheen arvojen mukaan, kuten joka perheessä) huolimatta tiensä ulos. Ja myös sisäänkin, jos niikseen tulee. En tiedä kumpi mielestäsi on pahempi: ihminen, joka roikkuu mukana, koska on aivopesty (kasvanut) vai sellainen, joka tekee tietoisen ja omakohtaisen uskonratkaisun ilman propagandaa.
Sillä kyllä, usko on omakohtainen ja jotta se olisi jotenkin toimivalla tasolla, ei riitä että on kasvanut johonkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lestadiolaisuus (vanh.) on kuin entinen Neuvostoliitto; aina 20 vuotta ajasta jäljestä.
Itsellä vanhemmat olivat vl:iä ja olen syntynyt ja asunut vahvassa vl-kunnassa/kaupungissa; nyt en väliaikaisesti. 1970-1980-luku oli pimeää ja henkisesti väkivaltaista aikaa; onneksi vanhempani olivat järkeviä ja normaaleja eivätkä harrasteneet lapsiinsa mitään painostusta eikä typeriä pakottamisia. No, televisioa meillä ei 10 vuoden ajan ollut. Itse asiassa, olikin ihan ok; luin paljon kirjoja ja tein muita juttuja. Tosin ei kaverinikaan televisiota juuri vahdanneet vaikka heilla kotona niitä oli. Itse sain televisiottomuudesta varmaan mieltymyksen lukemiseen ja vaikka kirjoittamiseen jne.
Lestadiolaisissa on paljon ahnetta ja epärehellistä väkeä; uskottomien huijaaminen kun heille ei synti ole ja muutenkin rahat saa muilta ottaa pois lähes keinolla kuin keinolla. Raha on heille iso jumala, joka toki tekee heistä yleensä ahkeria työntekijöitä ja yrittäjiä... toki perustelevat työn teko -innokkuuttaan muilla syillä. Toki on ihan mukavaakin porukkaa ja jopa jonkinlaista ystävyyttäkin hiukan varsinkin kun näemme pitkän ajan jälkeen.
Pöhköjä sääntöjähän heillä on, kuten tama netti/tv ja muuta muuta outoa tapaa, sääntöä ja ajattelun logiikkaa. Kyllä heidän kanssa pärjää, kun pitää varansa.
Vierailija kirjoitti:
Joissain islamilaisissa maissa saa juoda kaljaa baarin sisällä muttei ulkoterassilla. Allah ei näe sisälle on selitys. Lestaduiolaisten Jumala ei näe että TV:tä katsoo netistä?
Periaatteessa on kysymys samasta asiasta. Ulkoterassille näkee Allahin silmät, eli toiset muslimit. Samaten ison television olohuoneessa näkee Jumalaa edustavat toiset lestadiolaiset. Pienempi tietokone toisessa huoneessa ei osu toisten silmiin. Jumalahan ei itse koskaan tule kaljanjuontiin tai television katsomiseen puuttumaan, vaan sen tekevät aina mielestään Jumalaa edustavat toiset ihmiset.
Ja kysymyshän on pohjimmiltaan siitä, että jos itse ei saada kaljaa juoda tai televisiota katsoa, niin ei sitä iloa pidä sitten toisillekaan salliman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tätä pakonomaista huutamista "lestat ootte väärässä, minä oikeassa". Jokaisella yhteisöllä on omat sääntönsä (perheet, työyhteisöt, harrastusseurat, kylissä ja kaupungeissa toimitaan eri tavalla), keltä nämä lestadiolaisten säännöt on pois? Näissä erilaisissa lahkoissa ja uskonnollisissa yhteisöissä on kuitenkin vain pieni prosentti, jotka siitä kokevat kärsivänsä, muut ovat onnellisena uskossaan. Ateistit osoittaa vierellä että hyihyi teitä aivopestyjä: miettimättä että ovat omassa uskonnottomuudessaan ihan yhtä aivopestyjä.
Jos lestadiolainen ei kotiinsa telkkaria huoli mutta katsoo netistä ohjelmia, katsokoon. Asia on mulle hyvin yhdentekevä eikä mua kosketa muiden ihmisten "tekopyhyys".
Ja ei, en ole lesta.
Kerrotko minulle, miten minä omassa uskonnottomuudessani olen aivopesty? Minua kyllä yritettiin aivopestä uskomaan mielikuvitusolentoihin pakkoliittämällä minut syntymässäni luterilaiseen kirkkoon, mutta onneksi vanhempani muuten olivat ja ovat tapaluterilaisia, joten se aivopesu jäi heidän osaltaan onneksi vain pakkoliittämiseen kirkkoon, enkä minä heitä siitä syytä, olihan he syntyneet tyystin erilaiseen maailmaan kuin minä ja silloin kirkkoon kuulumattomuus ei ollut yhteiskunnassa kovinkaan hyväksytty asia. Lähinnä jonkin sortin intellektuelleiila oli riittävästi selkänojaa erota kirkosta, mutta ei taviksilla siihen ollut silloin mitään mahdollisuutta.
No minä kuuntelin sen 9 vuotta tunnollisesti luterilaista oppia uskonnon tunneilla, olihan uskonnonopetus siihen aikaan vahvasti tunnustuksellista ja kävin rippikoulunkin. Kirkosta eroaminen tapahtui sitten vasta aikuisiällä. Suurin osa Suomen uskonnottomista lienee aikuisena luterilaisesta kirkosta eronneita, joten heitä ei varmastikaan ole uskonnottomuuteen aivopesty vaan pikemminkin päinvastoin heitä (meitä) on yritetty vuosikaudet aivopestä luterilaisuuten, siinä kuitenkaan onneksi onnistumatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joissain islamilaisissa maissa saa juoda kaljaa baarin sisällä muttei ulkoterassilla. Allah ei näe sisälle on selitys. Lestaduiolaisten Jumala ei näe että TV:tä katsoo netistä?
Periaatteessa on kysymys samasta asiasta. Ulkoterassille näkee Allahin silmät, eli toiset muslimit. Samaten ison television olohuoneessa näkee Jumalaa edustavat toiset lestadiolaiset. Pienempi tietokone toisessa huoneessa ei osu toisten silmiin. Jumalahan ei itse koskaan tule kaljanjuontiin tai television katsomiseen puuttumaan, vaan sen tekevät aina mielestään Jumalaa edustavat toiset ihmiset.
Ja kysymyshän on pohjimmiltaan siitä, että jos itse ei saada kaljaa juoda tai televisiota katsoa, niin ei sitä iloa pidä sitten toisillekaan salliman.
Tää juttuhan ei alkanut kaljanjuonnista mutta raamatun mukaan Jumala teki ihmetekona lisää viiniä kun oli päässyt loppumaan, ei siis esimerkiksi appelsiinimehua! Omaksi muistokseen käski myös juoda viiniä. Melko kummalllinen on lahko jossa on saatu käännettyä nuo ehdottomaksi alkoholikielloksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä on taas niin epäloogista kuin vain voikin odottaa. Eikös se ole nyt aivan se ja sama katsooko ne ohjelmat teeveestä tai netistä?
Katsottava ohjelma on täysin sama, mutta se tulee kotiin eri jakelutietä pitkin. Mutta jakelutavallakin on merkitystä. Ajatellaan vertauksena vaikkapa kauppareissua autolla tai kävellen. Jos hakee leivän kaupasta autolla, kuluttaa luonnonvaroja ja saastuttaa luontoa. Jos kävelee kauppaan, niin tätä ei tapahdu ja samalla saa hyödyllistä liikuntaa. Silti molemmilla tavoilla lopputuloksena kotona on sama leipä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tätä pakonomaista huutamista "lestat ootte väärässä, minä oikeassa". Jokaisella yhteisöllä on omat sääntönsä (perheet, työyhteisöt, harrastusseurat, kylissä ja kaupungeissa toimitaan eri tavalla), keltä nämä lestadiolaisten säännöt on pois? Näissä erilaisissa lahkoissa ja uskonnollisissa yhteisöissä on kuitenkin vain pieni prosentti, jotka siitä kokevat kärsivänsä, muut ovat onnellisena uskossaan. Ateistit osoittaa vierellä että hyihyi teitä aivopestyjä: miettimättä että ovat omassa uskonnottomuudessaan ihan yhtä aivopestyjä.
Jos lestadiolainen ei kotiinsa telkkaria huoli mutta katsoo netistä ohjelmia, katsokoon. Asia on mulle hyvin yhdentekevä eikä mua kosketa muiden ihmisten "tekopyhyys".
Ja ei, en ole lesta.
Kerrotko minulle, miten minä omassa uskonnottomuudessani olen aivopesty? Minua kyllä yritettiin aivopestä uskomaan mielikuvitusolentoihin pakkoliittämällä minut syntymässäni luterilaiseen kirkkoon, mutta onneksi vanhempani muuten olivat ja ovat tapaluterilaisia, joten se aivopesu jäi heidän osaltaan onneksi vain pakkoliittämiseen kirkkoon, enkä minä heitä siitä syytä, olihan he syntyneet tyystin erilaiseen maailmaan kuin minä ja silloin kirkkoon kuulumattomuus ei ollut yhteiskunnassa kovinkaan hyväksytty asia. Lähinnä jonkin sortin intellektuelleiila oli riittävästi selkänojaa erota kirkosta, mutta ei taviksilla siihen ollut silloin mitään mahdollisuutta.
No minä kuuntelin sen 9 vuotta tunnollisesti luterilaista oppia uskonnon tunneilla, olihan uskonnonopetus siihen aikaan vahvasti tunnustuksellista ja kävin rippikoulunkin. Kirkosta eroaminen tapahtui sitten vasta aikuisiällä. Suurin osa Suomen uskonnottomista lienee aikuisena luterilaisesta kirkosta eronneita, joten heitä ei varmastikaan ole uskonnottomuuteen aivopesty vaan pikemminkin päinvastoin heitä (meitä) on yritetty vuosikaudet aivopestä luterilaisuuten, siinä kuitenkaan onneksi onnistumatta.
Jokainenhan valitsee sen, mitä lähdettä arvostaa ja mistä ammentaa. Meidän kokemukset on melko samat, mutta minä päädyin lopulta kääntymään lestadiolaiseksi sen sijaan kun sinä valitsit ateismin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tätä pakonomaista huutamista "lestat ootte väärässä, minä oikeassa". Jokaisella yhteisöllä on omat sääntönsä (perheet, työyhteisöt, harrastusseurat, kylissä ja kaupungeissa toimitaan eri tavalla), keltä nämä lestadiolaisten säännöt on pois? Näissä erilaisissa lahkoissa ja uskonnollisissa yhteisöissä on kuitenkin vain pieni prosentti, jotka siitä kokevat kärsivänsä, muut ovat onnellisena uskossaan. Ateistit osoittaa vierellä että hyihyi teitä aivopestyjä: miettimättä että ovat omassa uskonnottomuudessaan ihan yhtä aivopestyjä.
Jos lestadiolainen ei kotiinsa telkkaria huoli mutta katsoo netistä ohjelmia, katsokoon. Asia on mulle hyvin yhdentekevä eikä mua kosketa muiden ihmisten "tekopyhyys".
Ja ei, en ole lesta.
Kommunistvaltioissakin ihmiset olivat aivopestyjä lapsista saakka ja eivät he siitä kärsineet koska vaaleissa kommunistiehdokas sai 100% kannatuksen. Keltä tämä aivopesu oli pois?
Ei sun tarvitse kantaa huolta. Kyllä ihmiset osaavat 'aivopesusta'
(kasvatettu perheen arvojen mukaan, kuten joka perheessä) huolimatta tiensä ulos. Ja myös sisäänkin, jos niikseen tulee. En tiedä kumpi mielestäsi on pahempi: ihminen, joka roikkuu mukana, koska on aivopesty (kasvanut) vai sellainen, joka tekee tietoisen ja omakohtaisen uskonratkaisun ilman propagandaa.
Sillä kyllä, usko on omakohtainen ja jotta se olisi jotenkin toimivalla tasolla, ei riitä että on kasvanut johonkin.
Mikä on uskon "toimiva taso"? Mitä se tarkoittaa?
Kaikki tietävät, että vl-liikkeen sisällä ole juuri liikkumavaraa. Ihminen on lapsuudesta saakka propagandalla peloteltu niin säikyksi, että toisin ajatteleminen ja irtaantuminen on äärimmäisen vaikeaa ja roikkuu mukana sen takia. Liike on täysin säälimätön.
Pitäisi olla laki, joka kieltää lapsen liittämisen mihinkään kirkkoon ennen täysi-ikäisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tätä pakonomaista huutamista "lestat ootte väärässä, minä oikeassa". Jokaisella yhteisöllä on omat sääntönsä (perheet, työyhteisöt, harrastusseurat, kylissä ja kaupungeissa toimitaan eri tavalla), keltä nämä lestadiolaisten säännöt on pois? Näissä erilaisissa lahkoissa ja uskonnollisissa yhteisöissä on kuitenkin vain pieni prosentti, jotka siitä kokevat kärsivänsä, muut ovat onnellisena uskossaan. Ateistit osoittaa vierellä että hyihyi teitä aivopestyjä: miettimättä että ovat omassa uskonnottomuudessaan ihan yhtä aivopestyjä.
Jos lestadiolainen ei kotiinsa telkkaria huoli mutta katsoo netistä ohjelmia, katsokoon. Asia on mulle hyvin yhdentekevä eikä mua kosketa muiden ihmisten "tekopyhyys".
Ja ei, en ole lesta.
Kerrotko minulle, miten minä omassa uskonnottomuudessani olen aivopesty? Minua kyllä yritettiin aivopestä uskomaan mielikuvitusolentoihin pakkoliittämällä minut syntymässäni luterilaiseen kirkkoon, mutta onneksi vanhempani muuten olivat ja ovat tapaluterilaisia, joten se aivopesu jäi heidän osaltaan onneksi vain pakkoliittämiseen kirkkoon, enkä minä heitä siitä syytä, olihan he syntyneet tyystin erilaiseen maailmaan kuin minä ja silloin kirkkoon kuulumattomuus ei ollut yhteiskunnassa kovinkaan hyväksytty asia. Lähinnä jonkin sortin intellektuelleiila oli riittävästi selkänojaa erota kirkosta, mutta ei taviksilla siihen ollut silloin mitään mahdollisuutta.
No minä kuuntelin sen 9 vuotta tunnollisesti luterilaista oppia uskonnon tunneilla, olihan uskonnonopetus siihen aikaan vahvasti tunnustuksellista ja kävin rippikoulunkin. Kirkosta eroaminen tapahtui sitten vasta aikuisiällä. Suurin osa Suomen uskonnottomista lienee aikuisena luterilaisesta kirkosta eronneita, joten heitä ei varmastikaan ole uskonnottomuuteen aivopesty vaan pikemminkin päinvastoin heitä (meitä) on yritetty vuosikaudet aivopestä luterilaisuuten, siinä kuitenkaan onneksi onnistumatta.
Jokainenhan valitsee sen, mitä lähdettä arvostaa ja mistä ammentaa. Meidän kokemukset on melko samat, mutta minä päädyin lopulta kääntymään lestadiolaiseksi sen sijaan kun sinä valitsit ateismin.
Oletko nainen? Mitä mietteitä vaikkapa 10 lasta tulevaisuudessa sinussa herättää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tätä pakonomaista huutamista "lestat ootte väärässä, minä oikeassa". Jokaisella yhteisöllä on omat sääntönsä (perheet, työyhteisöt, harrastusseurat, kylissä ja kaupungeissa toimitaan eri tavalla), keltä nämä lestadiolaisten säännöt on pois? Näissä erilaisissa lahkoissa ja uskonnollisissa yhteisöissä on kuitenkin vain pieni prosentti, jotka siitä kokevat kärsivänsä, muut ovat onnellisena uskossaan. Ateistit osoittaa vierellä että hyihyi teitä aivopestyjä: miettimättä että ovat omassa uskonnottomuudessaan ihan yhtä aivopestyjä.
Jos lestadiolainen ei kotiinsa telkkaria huoli mutta katsoo netistä ohjelmia, katsokoon. Asia on mulle hyvin yhdentekevä eikä mua kosketa muiden ihmisten "tekopyhyys".
Ja ei, en ole lesta.
Kommunistvaltioissakin ihmiset olivat aivopestyjä lapsista saakka ja eivät he siitä kärsineet koska vaaleissa kommunistiehdokas sai 100% kannatuksen. Keltä tämä aivopesu oli pois?
Ei sun tarvitse kantaa huolta. Kyllä ihmiset osaavat 'aivopesusta'
(kasvatettu perheen arvojen mukaan, kuten joka perheessä) huolimatta tiensä ulos. Ja myös sisäänkin, jos niikseen tulee. En tiedä kumpi mielestäsi on pahempi: ihminen, joka roikkuu mukana, koska on aivopesty (kasvanut) vai sellainen, joka tekee tietoisen ja omakohtaisen uskonratkaisun ilman propagandaa.
Sillä kyllä, usko on omakohtainen ja jotta se olisi jotenkin toimivalla tasolla, ei riitä että on kasvanut johonkin.
Mikä on uskon "toimiva taso"? Mitä se tarkoittaa?
Kaikki tietävät, että vl-liikkeen sisällä ole juuri liikkumavaraa. Ihminen on lapsuudesta saakka propagandalla peloteltu niin säikyksi, että toisin ajatteleminen ja irtaantuminen on äärimmäisen vaikeaa ja roikkuu mukana sen takia. Liike on täysin säälimätön.
Pitäisi olla laki, joka kieltää lapsen liittämisen mihinkään kirkkoon ennen täysi-ikäisyyttä.
En ole paras ihminen arvioimaan tätä aivopesun syntymistä ja vaikutusta, koska olen tuo, joka kirjoitti tehneensä uskonratkaisunsa aikuisena ja jostain syystä minulla on monta samanlaista ystävää. En kuitenkaan pidä vl-perheissä kasvaneita ystäviänikään aivopestyinä. Osa heistä 'uskoo aidosti' ja osa vain roikkuu mukana. Jos roikkuu mukana aivopesun/ perheen kulttuurin vuoksi, usko tuntuu varmasti epärationaaliselta ja raskaalta sekä rajoittuneelta. Silloin nähdäkseni usko ei toimi ja se on ihmiselle rasite eikä voimavara. Itse en ole Jumala, joten en voi arvioida näiden ihmisten sieluntilaa, mutta pahimmillaan usko on jo kuollutkin ja silti ollaan mukana kun ei osata lähteä ja elää omaa elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tätä pakonomaista huutamista "lestat ootte väärässä, minä oikeassa". Jokaisella yhteisöllä on omat sääntönsä (perheet, työyhteisöt, harrastusseurat, kylissä ja kaupungeissa toimitaan eri tavalla), keltä nämä lestadiolaisten säännöt on pois? Näissä erilaisissa lahkoissa ja uskonnollisissa yhteisöissä on kuitenkin vain pieni prosentti, jotka siitä kokevat kärsivänsä, muut ovat onnellisena uskossaan. Ateistit osoittaa vierellä että hyihyi teitä aivopestyjä: miettimättä että ovat omassa uskonnottomuudessaan ihan yhtä aivopestyjä.
Jos lestadiolainen ei kotiinsa telkkaria huoli mutta katsoo netistä ohjelmia, katsokoon. Asia on mulle hyvin yhdentekevä eikä mua kosketa muiden ihmisten "tekopyhyys".
Ja ei, en ole lesta.
Kerrotko minulle, miten minä omassa uskonnottomuudessani olen aivopesty? Minua kyllä yritettiin aivopestä uskomaan mielikuvitusolentoihin pakkoliittämällä minut syntymässäni luterilaiseen kirkkoon, mutta onneksi vanhempani muuten olivat ja ovat tapaluterilaisia, joten se aivopesu jäi heidän osaltaan onneksi vain pakkoliittämiseen kirkkoon, enkä minä heitä siitä syytä, olihan he syntyneet tyystin erilaiseen maailmaan kuin minä ja silloin kirkkoon kuulumattomuus ei ollut yhteiskunnassa kovinkaan hyväksytty asia. Lähinnä jonkin sortin intellektuelleiila oli riittävästi selkänojaa erota kirkosta, mutta ei taviksilla siihen ollut silloin mitään mahdollisuutta.
No minä kuuntelin sen 9 vuotta tunnollisesti luterilaista oppia uskonnon tunneilla, olihan uskonnonopetus siihen aikaan vahvasti tunnustuksellista ja kävin rippikoulunkin. Kirkosta eroaminen tapahtui sitten vasta aikuisiällä. Suurin osa Suomen uskonnottomista lienee aikuisena luterilaisesta kirkosta eronneita, joten heitä ei varmastikaan ole uskonnottomuuteen aivopesty vaan pikemminkin päinvastoin heitä (meitä) on yritetty vuosikaudet aivopestä luterilaisuuten, siinä kuitenkaan onneksi onnistumatta.
Jokainenhan valitsee sen, mitä lähdettä arvostaa ja mistä ammentaa. Meidän kokemukset on melko samat, mutta minä päädyin lopulta kääntymään lestadiolaiseksi sen sijaan kun sinä valitsit ateismin.
Oletko nainen? Mitä mietteitä vaikkapa 10 lasta tulevaisuudessa sinussa herättää?
Olen nainen. Kymmenen lasta herättää ajatuksen, että se tuntuu hurjalta, mutta jos se olisi (ollut) Jumalan tahto, olisin mielummin toteuttanut sitä kuin lähtenyt sooloilemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tätä pakonomaista huutamista "lestat ootte väärässä, minä oikeassa". Jokaisella yhteisöllä on omat sääntönsä (perheet, työyhteisöt, harrastusseurat, kylissä ja kaupungeissa toimitaan eri tavalla), keltä nämä lestadiolaisten säännöt on pois? Näissä erilaisissa lahkoissa ja uskonnollisissa yhteisöissä on kuitenkin vain pieni prosentti, jotka siitä kokevat kärsivänsä, muut ovat onnellisena uskossaan. Ateistit osoittaa vierellä että hyihyi teitä aivopestyjä: miettimättä että ovat omassa uskonnottomuudessaan ihan yhtä aivopestyjä.
Jos lestadiolainen ei kotiinsa telkkaria huoli mutta katsoo netistä ohjelmia, katsokoon. Asia on mulle hyvin yhdentekevä eikä mua kosketa muiden ihmisten "tekopyhyys".
Ja ei, en ole lesta.
Kerrotko minulle, miten minä omassa uskonnottomuudessani olen aivopesty? Minua kyllä yritettiin aivopestä uskomaan mielikuvitusolentoihin pakkoliittämällä minut syntymässäni luterilaiseen kirkkoon, mutta onneksi vanhempani muuten olivat ja ovat tapaluterilaisia, joten se aivopesu jäi heidän osaltaan onneksi vain pakkoliittämiseen kirkkoon, enkä minä heitä siitä syytä, olihan he syntyneet tyystin erilaiseen maailmaan kuin minä ja silloin kirkkoon kuulumattomuus ei ollut yhteiskunnassa kovinkaan hyväksytty asia. Lähinnä jonkin sortin intellektuelleiila oli riittävästi selkänojaa erota kirkosta, mutta ei taviksilla siihen ollut silloin mitään mahdollisuutta.
No minä kuuntelin sen 9 vuotta tunnollisesti luterilaista oppia uskonnon tunneilla, olihan uskonnonopetus siihen aikaan vahvasti tunnustuksellista ja kävin rippikoulunkin. Kirkosta eroaminen tapahtui sitten vasta aikuisiällä. Suurin osa Suomen uskonnottomista lienee aikuisena luterilaisesta kirkosta eronneita, joten heitä ei varmastikaan ole uskonnottomuuteen aivopesty vaan pikemminkin päinvastoin heitä (meitä) on yritetty vuosikaudet aivopestä luterilaisuuten, siinä kuitenkaan onneksi onnistumatta.
Jokainenhan valitsee sen, mitä lähdettä arvostaa ja mistä ammentaa. Meidän kokemukset on melko samat, mutta minä päädyin lopulta kääntymään lestadiolaiseksi sen sijaan kun sinä valitsit ateismin.
Mitä ihmeen lähdettä? Minä en vain usko mielikuvitusolentoihin, ei siihen mitään lähdettä tarvita. Enkä myöskään pidä siitä, että minua nimitellään ateistiksi, koska sekin on ismi ja määrittyy jumaluskon kautta.
Minä en kannata minkään sortin ismejä ja en halua, että minua nimitellään joksikin vain siksi, että minulta puuttuu usko johonkin. Eihän niitäkään miksikään nimitellä, jotka eivät usko joulupukkiin. He vaan eivät usko, ei siinä sen kummempaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tätä pakonomaista huutamista "lestat ootte väärässä, minä oikeassa". Jokaisella yhteisöllä on omat sääntönsä (perheet, työyhteisöt, harrastusseurat, kylissä ja kaupungeissa toimitaan eri tavalla), keltä nämä lestadiolaisten säännöt on pois? Näissä erilaisissa lahkoissa ja uskonnollisissa yhteisöissä on kuitenkin vain pieni prosentti, jotka siitä kokevat kärsivänsä, muut ovat onnellisena uskossaan. Ateistit osoittaa vierellä että hyihyi teitä aivopestyjä: miettimättä että ovat omassa uskonnottomuudessaan ihan yhtä aivopestyjä.
Jos lestadiolainen ei kotiinsa telkkaria huoli mutta katsoo netistä ohjelmia, katsokoon. Asia on mulle hyvin yhdentekevä eikä mua kosketa muiden ihmisten "tekopyhyys".
Ja ei, en ole lesta.
Kerrotko minulle, miten minä omassa uskonnottomuudessani olen aivopesty? Minua kyllä yritettiin aivopestä uskomaan mielikuvitusolentoihin pakkoliittämällä minut syntymässäni luterilaiseen kirkkoon, mutta onneksi vanhempani muuten olivat ja ovat tapaluterilaisia, joten se aivopesu jäi heidän osaltaan onneksi vain pakkoliittämiseen kirkkoon, enkä minä heitä siitä syytä, olihan he syntyneet tyystin erilaiseen maailmaan kuin minä ja silloin kirkkoon kuulumattomuus ei ollut yhteiskunnassa kovinkaan hyväksytty asia. Lähinnä jonkin sortin intellektuelleiila oli riittävästi selkänojaa erota kirkosta, mutta ei taviksilla siihen ollut silloin mitään mahdollisuutta.
No minä kuuntelin sen 9 vuotta tunnollisesti luterilaista oppia uskonnon tunneilla, olihan uskonnonopetus siihen aikaan vahvasti tunnustuksellista ja kävin rippikoulunkin. Kirkosta eroaminen tapahtui sitten vasta aikuisiällä. Suurin osa Suomen uskonnottomista lienee aikuisena luterilaisesta kirkosta eronneita, joten heitä ei varmastikaan ole uskonnottomuuteen aivopesty vaan pikemminkin päinvastoin heitä (meitä) on yritetty vuosikaudet aivopestä luterilaisuuten, siinä kuitenkaan onneksi onnistumatta.
Jokainenhan valitsee sen, mitä lähdettä arvostaa ja mistä ammentaa. Meidän kokemukset on melko samat, mutta minä päädyin lopulta kääntymään lestadiolaiseksi sen sijaan kun sinä valitsit ateismin.
Mitä ihmeen lähdettä? Minä en vain usko mielikuvitusolentoihin, ei siihen mitään lähdettä tarvita. Enkä myöskään pidä siitä, että minua nimitellään ateistiksi, koska sekin on ismi ja määrittyy jumaluskon kautta.
Minä en kannata minkään sortin ismejä ja en halua, että minua nimitellään joksikin vain siksi, että minulta puuttuu usko johonkin. Eihän niitäkään miksikään nimitellä, jotka eivät usko joulupukkiin. He vaan eivät usko, ei siinä sen kummempaa.
Jostainhan jokaisella kumpuaa oma maailmankuva ja moraali. Napsitaan tietoa sieltä ja täältä ja annetaan niille asioille eri painotuksia ja tehdään lähdekritiikkiä. Sinä olet tehnyt omat painotuksesi ja minä omani. Moraali ja etiikkahan voi olla muodostunut vaikka hyvinkin samankaltaisiksi, vaikka taas usko tai uskonnottumuus täysin eri lailla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tätä pakonomaista huutamista "lestat ootte väärässä, minä oikeassa". Jokaisella yhteisöllä on omat sääntönsä (perheet, työyhteisöt, harrastusseurat, kylissä ja kaupungeissa toimitaan eri tavalla), keltä nämä lestadiolaisten säännöt on pois? Näissä erilaisissa lahkoissa ja uskonnollisissa yhteisöissä on kuitenkin vain pieni prosentti, jotka siitä kokevat kärsivänsä, muut ovat onnellisena uskossaan. Ateistit osoittaa vierellä että hyihyi teitä aivopestyjä: miettimättä että ovat omassa uskonnottomuudessaan ihan yhtä aivopestyjä.
Jos lestadiolainen ei kotiinsa telkkaria huoli mutta katsoo netistä ohjelmia, katsokoon. Asia on mulle hyvin yhdentekevä eikä mua kosketa muiden ihmisten "tekopyhyys".
Ja ei, en ole lesta.
Kerrotko minulle, miten minä omassa uskonnottomuudessani olen aivopesty? Minua kyllä yritettiin aivopestä uskomaan mielikuvitusolentoihin pakkoliittämällä minut syntymässäni luterilaiseen kirkkoon, mutta onneksi vanhempani muuten olivat ja ovat tapaluterilaisia, joten se aivopesu jäi heidän osaltaan onneksi vain pakkoliittämiseen kirkkoon, enkä minä heitä siitä syytä, olihan he syntyneet tyystin erilaiseen maailmaan kuin minä ja silloin kirkkoon kuulumattomuus ei ollut yhteiskunnassa kovinkaan hyväksytty asia. Lähinnä jonkin sortin intellektuelleiila oli riittävästi selkänojaa erota kirkosta, mutta ei taviksilla siihen ollut silloin mitään mahdollisuutta.
No minä kuuntelin sen 9 vuotta tunnollisesti luterilaista oppia uskonnon tunneilla, olihan uskonnonopetus siihen aikaan vahvasti tunnustuksellista ja kävin rippikoulunkin. Kirkosta eroaminen tapahtui sitten vasta aikuisiällä. Suurin osa Suomen uskonnottomista lienee aikuisena luterilaisesta kirkosta eronneita, joten heitä ei varmastikaan ole uskonnottomuuteen aivopesty vaan pikemminkin päinvastoin heitä (meitä) on yritetty vuosikaudet aivopestä luterilaisuuten, siinä kuitenkaan onneksi onnistumatta.
Jokainenhan valitsee sen, mitä lähdettä arvostaa ja mistä ammentaa. Meidän kokemukset on melko samat, mutta minä päädyin lopulta kääntymään lestadiolaiseksi sen sijaan kun sinä valitsit ateismin.
Mitä ihmeen lähdettä? Minä en vain usko mielikuvitusolentoihin, ei siihen mitään lähdettä tarvita. Enkä myöskään pidä siitä, että minua nimitellään ateistiksi, koska sekin on ismi ja määrittyy jumaluskon kautta.
Minä en kannata minkään sortin ismejä ja en halua, että minua nimitellään joksikin vain siksi, että minulta puuttuu usko johonkin. Eihän niitäkään miksikään nimitellä, jotka eivät usko joulupukkiin. He vaan eivät usko, ei siinä sen kummempaa.
Jostainhan jokaisella kumpuaa oma maailmankuva ja moraali. Napsitaan tietoa sieltä ja täältä ja annetaan niille asioille eri painotuksia ja tehdään lähdekritiikkiä. Sinä olet tehnyt omat painotuksesi ja minä omani. Moraali ja etiikkahan voi olla muodostunut vaikka hyvinkin samankaltaisiksi, vaikka taas usko tai uskonnottumuus täysin eri lailla.
Miksi lestadiolaiselle ei riitä raamattu vaan napsitaan sieltä täältä epäjohdonmukaisesti asioita? Minkälaista lähdekriittikkiä tv:n tuomitseminen ja netin salliminen vaatii?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tätä pakonomaista huutamista "lestat ootte väärässä, minä oikeassa". Jokaisella yhteisöllä on omat sääntönsä (perheet, työyhteisöt, harrastusseurat, kylissä ja kaupungeissa toimitaan eri tavalla), keltä nämä lestadiolaisten säännöt on pois? Näissä erilaisissa lahkoissa ja uskonnollisissa yhteisöissä on kuitenkin vain pieni prosentti, jotka siitä kokevat kärsivänsä, muut ovat onnellisena uskossaan. Ateistit osoittaa vierellä että hyihyi teitä aivopestyjä: miettimättä että ovat omassa uskonnottomuudessaan ihan yhtä aivopestyjä.
Jos lestadiolainen ei kotiinsa telkkaria huoli mutta katsoo netistä ohjelmia, katsokoon. Asia on mulle hyvin yhdentekevä eikä mua kosketa muiden ihmisten "tekopyhyys".
Ja ei, en ole lesta.
Kerrotko minulle, miten minä omassa uskonnottomuudessani olen aivopesty? Minua kyllä yritettiin aivopestä uskomaan mielikuvitusolentoihin pakkoliittämällä minut syntymässäni luterilaiseen kirkkoon, mutta onneksi vanhempani muuten olivat ja ovat tapaluterilaisia, joten se aivopesu jäi heidän osaltaan onneksi vain pakkoliittämiseen kirkkoon, enkä minä heitä siitä syytä, olihan he syntyneet tyystin erilaiseen maailmaan kuin minä ja silloin kirkkoon kuulumattomuus ei ollut yhteiskunnassa kovinkaan hyväksytty asia. Lähinnä jonkin sortin intellektuelleiila oli riittävästi selkänojaa erota kirkosta, mutta ei taviksilla siihen ollut silloin mitään mahdollisuutta.
No minä kuuntelin sen 9 vuotta tunnollisesti luterilaista oppia uskonnon tunneilla, olihan uskonnonopetus siihen aikaan vahvasti tunnustuksellista ja kävin rippikoulunkin. Kirkosta eroaminen tapahtui sitten vasta aikuisiällä. Suurin osa Suomen uskonnottomista lienee aikuisena luterilaisesta kirkosta eronneita, joten heitä ei varmastikaan ole uskonnottomuuteen aivopesty vaan pikemminkin päinvastoin heitä (meitä) on yritetty vuosikaudet aivopestä luterilaisuuten, siinä kuitenkaan onneksi onnistumatta.
Jokainenhan valitsee sen, mitä lähdettä arvostaa ja mistä ammentaa. Meidän kokemukset on melko samat, mutta minä päädyin lopulta kääntymään lestadiolaiseksi sen sijaan kun sinä valitsit ateismin.
Mitä ihmeen lähdettä? Minä en vain usko mielikuvitusolentoihin, ei siihen mitään lähdettä tarvita. Enkä myöskään pidä siitä, että minua nimitellään ateistiksi, koska sekin on ismi ja määrittyy jumaluskon kautta.
Minä en kannata minkään sortin ismejä ja en halua, että minua nimitellään joksikin vain siksi, että minulta puuttuu usko johonkin. Eihän niitäkään miksikään nimitellä, jotka eivät usko joulupukkiin. He vaan eivät usko, ei siinä sen kummempaa.
Jostainhan jokaisella kumpuaa oma maailmankuva ja moraali. Napsitaan tietoa sieltä ja täältä ja annetaan niille asioille eri painotuksia ja tehdään lähdekritiikkiä. Sinä olet tehnyt omat painotuksesi ja minä omani. Moraali ja etiikkahan voi olla muodostunut vaikka hyvinkin samankaltaisiksi, vaikka taas usko tai uskonnottumuus täysin eri lailla.
Moraalilla ei ole jumaluskon kanssa mitään tekemistä, vaikka te uskovaiset ole aina kovasti moraalia yrittäneet omiakin. Tässä oli nyt kyseessä ainoastaan jumalusko tai sen puuttuminen. Minä en ole tehnyt yhtään mitään painotuksia, minä vain en usko mielikuvitusolentoihin. Ei ole siis sen jumaluskon puuttumisen tilalle tullut mitään muita mielikuvitusolentoja, joihin uskoisin. Eihän nekään, jotka ei usko joulupukkiin, hanki sen tilalle mitään muita mielikuvitusolentoja. Yrittäkää nyt arvon hihhulit ymmärtää, että ei maailma pyöri pelkästää teidän uskontojenne kautta.
Tässä ei ole kyse siitä että onko taloudessa mustavalko-TV vai väri-TV.