Lue keskustelun säännöt.
Elokuvateatterit eivät ole yksinäisten paikka
29.02.2024 |
Mikä on sinällään aika outoa, koska siellä ollaan pimeässä, jossa kukaan ei huomaa yksinäisyyttäsi, eikä siellä saa puhua. No, kävin tänään katsomassa elokuvan ja siinä elokuvan alkua odotellessani laskeskelin huvikseni kuinka monta yksinäistä elokuvaan saapui lisäkseni. Noin 150 henkilön yleisestä yksinäisiä katsojia oli 5 ja kaikki miespuolisia. Muut olivat joko perheitä, kaveriporukoita tai pariskuntia. Samaa trendiä olen huomannut aikaisemminkin.
Onko yksin käyminen jotenkin häpeällistä vai eivätkö yksinäiset vain käy elokuvissa?
Kommentit (13)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä käyn usein yksin leffassa, ei siihen seuraa tarvita.
Ennen kävin yksin eikä haitannut mutta nykysellään ei ole rahaa käydä enää missään.
Asun yksin ja olen sinkku, joten yksin meneminen on helppoa ja luontevaa. Tykkään ja tarvitsen omaa aikaa enkä ole koskaan kokenut oloani epämukavaksi tai yksinäiseksi, kun olen mennyt yksin elokuviin, keikalle tai ravintolaan. Joskus on tietenkin kiva mennä kavereiden kanssa, mutta useimmiten menen itsekseni.
Aijaa. On ainakin mun paikka.
Yksinäinen N
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu varmaan pitkälti siitä, millaisissa elokuvissa käy. Minä käyn katsomassa sellaisia elokuvia, joissa sali ei ole koskaan täynnä ja suuri osa yleisöstä on keski-ikäisiä tai sitä vanhempia naisia. On siellä aina yksinäisiäkin. Itse olen kolmekymppinen nainen ja käyn tosiaan yksin mieluiten.
Miten sua häiritsee jos muut ovat kaksistaan? Eihän se sitä tarkoita ettet sinä voisi olla yksin. Mitä se auttaisi vaikka koko sali olisi itsekseen siellä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin kävin katsomassa elokuvan yksin ja oli siellä muitakin yksin. Olimme yhdessä siellä yksin. Tosin menin katsomaan elokuvaa, en pohtimaan eksistentiaalisia asioita.
Vierailija kirjoitti:
Oliko hyvä dyyni 2?
Oli eritäin hyvä.
T: Eri (joka kävi katsomassa sen yksin eilen)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mitä sä meet sinne laskemaan? Elämä on huomattavasti helpompaa kun ei kiinnitä huomiota turhiin yksityiskohtiin tai jos ne oikeasti harmittaa niin tekee asialle jotain.
Itse menen aina leffaan yksin. Ostan juoman ja popparia ja varaan paikan parhaalta penkkiriviltä jossa ei varmasti viereen tule ketään ja NAUTIN elokuvasta.
t: yksinäinen nainen, ei ongelmaa
Vierailija kirjoitti:
Oliko hyvä dyyni 2?
Olin melko pahasti pettynyt. Visuaalisesti huimaava, mutta tarinankerronnaltaan hyvin kevyt ja jankkaava. Loppua kohdin elokuva keräsi vauhtia, mutta paljon olisi pitänyt jättää leikkaushuoneen lattialle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten sua häiritsee jos muut ovat kaksistaan? Eihän se sitä tarkoita ettet sinä voisi olla yksin. Mitä se auttaisi vaikka koko sali olisi itsekseen siellä?
Se että tekee ihmisistä huomion, ei tarkoita, että tämä huomio olisi jotenkin häiritsevä. Viesti oli hyvin neutraali ja vaikka olinkin nyt yksi yksinäisistä niin olisi minua voinut häiritä me yksinäisetkin.
Ei ole häpeällistä ja on sääli, että siihen suhtaudutaan negatiivisesti. Itse tykkään käydä yksin leffassa, teatterissa, kahvilla ja syömässä. Toki toisinaan on kiva mennä kaverin tai perheenkin kanssa, mutta jos haluan vain mennä leffaan ja nauttia rauhasta on paljon helpompaa mennä yksin.