"Turn off" -ammatit (plus perustelut!)
Eli mitkä ammatit saavat kiinnostuksen haalenemaan tai ehkä jopa loppumaan kokonaan potentiaalisten kumppaniehdokkaiden kohdalla? Ja koska eihän näissä keskusteluissa muuten mitään hauskaa ole, niin koittakaapa mammat perustella näkemyksenne myös!
Ap aloittaa:
Maanviljelijä. Ei muuten, arvostan maanviljelijöitä, mutta en ole itse kiinnostunut muuttamaan maaseudulle puhumattakaan jostain kunnon maatilasta, joten yhteisen tulevaisuuden suunnittelu kyllä hyvin äkkiä kaatuisi siihen.
Ps. Veikkaan, että tämä keskustelu menee hyvin äkkiä tappeluksi, mutta yrittäkää nyt edes :D
Kommentit (183)
No mulle tuen off olisi joku DI tai KTM,mutta on siellä poikkeuksiakin.Kuitenkin myös ns
.pyrkyreitä myös paljon ja se on jotenkin tosi epämiellyttävää.Itse arvostan usein ihan ammattikoulun käyneitä ihmisiä ja sellaisessa ammatissa on puolisoni.Itse olen maisteri.Pidän ihmisistä,jotka ajattelee laajasti ja toisaalta käytännöllisistä tyypeistä myös.
Vierailija kirjoitti:
Olettepa te naiset todella lapsellisia! Jokainen ammatti ja työ, joka tehdään rehellisellä mielellä ja tosissaan, on arvokas. Kuvitteletteko te todella, että esim. paskakuski puhuu kotona vain paskasta? No, av-mamma ei herätä minussa värähtelyjä, av-pappa vieläkin vähemmän.
Nyt on korkea aika krojata maailmankuvaa: kaikki työt, joita tehdään tosissaan, eivät suinkaan ole arvokkaita.
Maailmassa on paljon turhia ja jopa haitallisia tehtäviä, sellaisiakin, jotka ovat (tai olivat aikoinaan) olemassa vain koska ihmisillä piti olla työtä. Ihan turhaa työtä, kunhan palkka juoksi. Esimerkiksi hartaudella tehty kulutusyhteiskunnan riesa eli tarkoituksella heikkolaatuisten kulutustarvikkeiden valmistaminen ei ole arvokasta työtä. Eikä sademetsien hakkaaminen palmuöljytuotantoa varten. Voinet jatkaa listaa itsekin.
Miksi ammatissa pitäisi edetä koko ajan? Mitä, jos elämänsä haluaakin käyttää muuhun kuin uran luomiseen? Sama hauta kaikilla lopulta edessä, vaikka olisi mihin asemaan elämänsä aikana kohonnut ja muutaman sukupolven päästä meidän olemassaoloamme ei muistele aktiivisesti enää kukaan.
Kannattaa miettiä, miten oikeasti haluaa elää ja pyrkiä toteuttamaan haaveensa vaikka vähän kerrallaan. Se vaatii usein paljon enemmän riskinottokykyä kuin turvallisessa urassa eteneminen ;)
Vierailija kirjoitti:
Miksi ammatissa pitäisi edetä koko ajan? Mitä, jos elämänsä haluaakin käyttää muuhun kuin uran luomiseen? Sama hauta kaikilla lopulta edessä, vaikka olisi mihin asemaan elämänsä aikana kohonnut ja muutaman sukupolven päästä meidän olemassaoloamme ei muistele aktiivisesti enää kukaan.
Kannattaa miettiä, miten oikeasti haluaa elää ja pyrkiä toteuttamaan haaveensa vaikka vähän kerrallaan. Se vaatii usein paljon enemmän riskinottokykyä kuin turvallisessa urassa eteneminen ;)
Ammatissa etenemisen voi ymmärtää myös ammatissa kehittymisenä. Eivät opettajatkaan mihinkään etene, ikälisät vain kasvavat, mutta työ pysyy samana. Silti siinä voi kehittyä ja opiskella uutta. Muuttuminen on jopa ihan välttämätöntä, vaikka jotkut vanhat jäärät sitä vastustavatkin.
Työ vie niin suuren osan ajasta, että minusta on luonnollista ajatella, että ihminen - jos on mieleltään joustavaa sorttia ja älliä riittää - käyttää osan luovuudestaan työssään eikä pelkästään vapaa-aikaan. Vapaa-ajan harrastuksissakin moni haluaa kehittyä, tuntuisi kummalliselta, miksei sitten työssä.
Vierailija kirjoitti:
Ylempi korkeakoulututkinto tulee olla, tohtorikin tietty käy. Tästä olen aina ollut ehdoton. Humanistit on aika turn off, lääkärit erittäin kuumia. Itsellä neljä korkeakoulututkintoa.
Neljä korkeakoulututkintoa? Minulle on turn off tuollainen päättämätön haahuilija, joka ei ole uskaltanut lähteä sieltä turvallisesta koulusta oikeaan elämään..
Periaatteessa kaikenlaiset kaupan kassat ja puhelinmyyjät, Tottakai ihmisen tausta huomioiden ihan siinä mielessä koska työllistyminen omalle alalle ei ole enää mikään itsestäänselvyys. Itse ammattia isompi turn-off on enemmän sellanen yleinen vetelyys ja matalat tavoitteet elämässään - ei jakseta tai ole kiinnostusta kouluttautua, intohimo ja kiinnostus oppia mitään uutta puuttuu tyystin. Sitten Tottakai maristaan kaikesta ja vihataan "porvareita" eli käytännössä kaikkia jotka on edes jonkinmoiseen ammattiin kouluttautuneet.
Samaan laiskuriporukkaan kuuluu monesti laiskat ns elämäntapataiteilijat jotka eivät halua muuta tehdä kun jotain kannattamatonta, huonoa taidetta ja sitäkin sillon kun sattuu huvittamaan. Sitten istutaan baskeri vinossa jossain taiteilijapubissa marisemassa ja kritisoimassa yhteiskuntaa.
Vierailija kirjoitti:
Itse en haluaisi seurustella kenenkään terveysalalla olevan kanssa vuorotöiden ja henkisesti kuormittavan työn vuoksi. En myöskään halua saman alan ihmistä. Itse olen TtM.
Periaatteessa kaikki vuorotyöt ovat kurjia, koska inhoan itsekin tehdä vuorotyötä ja haluaisin myös nähdä kumppaniani.
Kaikki terveysalan työt eivät ole vuorotyötä. Esim. labrahoitajista muistaakseni 2/3 tekee päivätyötä.
Vierailija kirjoitti:
Humanistit ja muut huuhaatyöt, kuten uskomushoitajat ja ennustajat. Ennemmin vaikka seukkaisin turkistarhaajan, kuin humanistin kanssa. Kokeiltu on, en vaan onnistu.
-Nainen, insinööri.
Eli esimerkiksi lukion kieltenopettaja ei kelpaa, koska on humanisti?
Minusta vieraat kielet eivät ole mitään huuhaata. Eikä kulttuurien tuntemus. Saisivat insinööritkin opetella niitä juttuja paremmin, niin ehkä joskus lähtisi vientikin taas vetämään. Mutta ei, ulkomaankaupoilla neuvottelupöydässä kaikki hyvät tavat ja tervehtimiset unohtaen käydään tönkköenglannilla suoraan asiaan, luullen että kyllä hyvä tuote myy itse itsensä. Ostaja pitää tuollaista myyjää moukkana, eikä usko, että moukka kykenee mitään hyvää tuotetta tekemään. Se niistä kaupoista.
Sietäisi myös vähän haistella kulttuurin trendejä muutenkin, niin voisi olla toivoa kehittää myös myyviä kuluttajatuotteita vientiin, sen sijaan että nyt tehdään vain inssin ajatusmaailmalla ymmärrettäviä tehtaanosia.
Niin, olen inssi itsekin, ohjelmistopuolelta. Arvostan sitä kieltenopetusta, jonka olen koulussa saanut. Ei olisi mikään turn off, jos kumppani sitä ammatikseen tekisi.
Uskomushoitaja ja ennustaja ovatkin sitten ihan toinen juttu jo.
Vierailija kirjoitti:
Naisella: yliopistokoulutus.
Humanistiselta alalta. Luonnontieteilijänaiset ovat ihania.
Muusikko on mainittu tässä aika usein. Muusikkojakin on kuitenkin monenlaisia. Itse tunnen pari orkesterimuusikkoa, siis sinfoniaorkesterissa soittavaa, ja kyllä niillä on ihan säännölliset työsuhteet ja elämäntavat ja melko säännölliset työajatkin. Toki konsertti-iltoina on iltatyötä ja joskus keikkoja muilla paikkakunnilla tai jopa maissa, mutta ne tietää hyvissä ajoin etukäteen. Kyllä voisin sellaisen kanssa seurustella, sillä en muutenkaan halua joka iltaa kumppanin kyljessä nyhjätä.
Melkein mikä vain ammatti käy, muut asiat ratkaisee. Aika monelle ihmiselle työ on kuitenkin vain työ, eivätkä ajatukset vapaa-aikana kovinkaan paljoa askartele työhön liittyvissä asioissa. Ei ammatin perusteella voi päätellä, millainen ihminen on kysymyksessä.
Mutta koska en halua olla koko ajan muuttamassa, armeijan kapiainen ei ehkä olisi minulle hyvä valinta. Ja koska en halua asua maalla, maanviljelijä ei oikein käy - jollei sitten ole sellainen joka asuu kaupungissa ja käy virka-aikaan maalla hoitamassa työnsä.
Turkistarhaajan ajatusmaailmaa en varmaan oikein pystyisi ymmärtämään. Tässä ketjussa usein mainittu teurastaja sen sijaan olisi ok, koska syönhän itsekin lihaa.
Perusteellisesti aatteeseensa hurahtanut pseudotieteellinen uskomushoitaja on ehdoton ei.
Muusikot - nuo bakteeri- ja basillirikkaat kiertopalkinnot ja helpotnakit. Miksi se ammatti olisi turnoff? Ehania ovat. Yhden illan motelliksi.
Vierailija kirjoitti:
Valtion virkamies. Ei kiitos
Poliisit, upseerit, rajavartijat, tuomarit, yliopistojen ja normaalikoulujen lehtorit, osa erikoislääkäreistä, psykologeista ym. ei sitten kelpaa, koska väärä työnantaja.
urheilija: Seurustelin ennen urheilijan kanssa. itsekin elän terveellisesti, mutta ei jotenkin jaksanut sitä "pitää mitata jokainen annos, en voi syödä sitä tätä tai tuota nyt vaan vasta tunnin päästä..". Ja jotenkin niin ulkonäkökeskeistä "tuu kattoon mun hauksia, koita kuinka kova lihas!!!!". Itsekin olen aika ulkonäkökeskeinen ihminen ja harrastan paljon liikuntaa, mutten ole tauotta vaatimassa kumppaniani ihmettelemään jotain asiaa tyyliin "TULES UKKO KATSOMAAN MILLAISEN MEIKIN TÄNÄÄN VÄSÄSIN. TULES KOKEILEMAAN UUTTA KYNSILAKKAANI, TUNTUUPAS SILEÄLTÄ. JA NYT PITÄISI TULLA KATSOMAAN KUINKA HYVIN KIINNITIN TEKORIPSET TÄNÄÄN".
Mielestäni pari hyvää turn-off ammattia voisi olla lisää esimerkiksi kätilö ja hoitajat, sillä onhan se oksettava ajatus että joku tulisi hipelöimään rankan työpäivän jälkeen kun on tätä ennen kosketellut sikiöitä tai vanhusten ulostetta. Samalla mietin esimerkiksi kosmetologin ammattia. En voisi kuuna päivinä ajatellakkaan naisen omaavan tarpeita kun on luonut koko päivänä feikkiyttä maailmaan.
Onhan näitä ammatteja melkein 90% turn offeja mutta eniten itseäni henkilökohtaisesti etoo itsensätyydyttäjät. Mikä onkaan tämä tuska kun ei oma eukko enään kelpaa.
Lihavat naiset . Miten voikaan ihmiset olla niin itsekeskeisiä paskiaisia ja pilata äidin ja isän antaman lahjan suklaalla ja muulla paskaruualla turn-off ja häpeällistä.
Vierailija kirjoitti:
Lihavat naiset .
Hei, missä olisi lihavan naisen työpaikkoja? Haen heti! Jos ei siis muuta työssä tarvitse kuin olla lihava nainen.
Et vielä kertonut, miten pyrit elämässä eteenpäin vai oletko edelleen joka tavalla samassa tilanteessa kuin vuosia sitten? En kadehdi.