Lue keskustelun säännöt.
väärä psykiatrinen diagnoosi
28.11.2015 |
Mitä tehdä, jos on saanut värään psykiatrisen diagnoosin? Asia on hyvin vaikea, koska jos lääkäri ja hoitaja pitävät kiinni diagnoosista, niin eipä sitä potilas pysty muuttamaan, koska ajatellaan, että hän ei tunnista omaa ongelmaansa yms. Kyse ei kuitenkaan ole siitä. En siis näe mitään harhoja mitä muut eivät, tälläisestä ei ole kyse. Taitaa sitten olla mahdotonta korjata hätäisesti tehty diagnoosi? En nimittäin tunnista itseäni ollenkaan ko. diagnoosista ja selvennän vielä ,että ko. diagnoosi ei ole mikään mikä vaikuttaa todellisuudentajuun.
Kommentit (108)
Psykiatrit eivät edes erota migreenin auroja skitsofreenisistä harhoista. Lähdin lätkimään ja sain oikean hoidon neurologian polilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän jokainen tunnista omat ongelmansa ilman mitään ammattiapua lukemalla erilaisten häiriöiden kuvaukset ja sitten vaikka viikon tai kuukauden välein pisteyttämällä että tuliko oikeasti jotain ajateltua/tunnettua/tehtyä mikä sopii kuvaukseen.
Jos ei näin pysty tekemään niin sitten varmasti on jotain vikaa.
Ihmisillä on jotenkin tosi ruusuinen kuva siitä, mitä julkisen puolen mt-hoito on. Voin kertoa hieman viimekäynnistäni hoitajan luona. Kärsin vaikeasta psyykkisestä sairaudesta. Sairauteen on itsehoito-ohjeita, jotka tapauksessani eivät ole auttaneet, koska sairaus on hyvin vaikea. Sanoin hoitajalle, että itsehoito ei toimi, koska sairaus on niin vaikea, että tarvitsen sen takia psykoterapiaa.
Tuntui, että hoitaja vähätteli kokemustani itsehoidosta ja tuli sellainen olo hänen tietyistä sanoistaa, että en kunnolla yrittäisi parantua, vaikka yritän joka päivä mutta sairaus on ihan oikeasti niin hallitseva. Hän ei myöskään aluksi tuntunut tajuavan, että miksi en pysty joitakin itsehoito konsteja käyttämään vaan tuntui että hän jyräsi aivan täysin. Tuntui, etten saanut kerrottua omasta tilaanteestani kun yritin jotain sanoaa, niin tuntui että kyllä hoitaja tietää paremmin eikä antanut minun kertoa omasta elämästäni kunnolla. Tuntui, että hänellä oli jo heti ennakko-oletuksena, että hän kyllä tietää, mitä minun pitää tehdä ja jos se ei toimi, niin vika on minun persoonassani.
Tuon käynnin jälkeen olen ollut todella ahdistunut. Se on hirveää kun hoitotaho vähättelee eikä ole edes halua ymmärtää potilaan tilannetta. Tuntui tuon käynnin aikana, että kaikki mitä teen, teen väärin.
siis kyllähän se on aivan tosi asia, että jos potilas alkaa vaatimaan hoitoa tai ilmaisee jotain kriitiikkiä, niin kyllä se voidaan kääntää esim persoonallisuushäiriöksi. se koko mielenterveyshoitosysteemi on läpeensä sairas.
Mitä jos on saanut sellaisen diagnoosin, että lähipiirikään ei tunnista henkilä siitä? Esim jos on saanut vaikka jonkun persoonallisuushäiriö dg:n mikä ja lähipiiri ei näy henkilössä ollenlaan tälläisiä piirteitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä on jotenkin tosi ruusuinen kuva siitä, mitä julkisen puolen mt-hoito on. Voin kertoa hieman viimekäynnistäni hoitajan luona. Kärsin vaikeasta psyykkisestä sairaudesta. Sairauteen on itsehoito-ohjeita, jotka tapauksessani eivät ole auttaneet, koska sairaus on hyvin vaikea. Sanoin hoitajalle, että itsehoito ei toimi, koska sairaus on niin vaikea, että tarvitsen sen takia psykoterapiaa.
Tuntui, että hoitaja vähätteli kokemustani itsehoidosta ja tuli sellainen olo hänen tietyistä sanoistaa, että en kunnolla yrittäisi parantua, vaikka yritän joka päivä mutta sairaus on ihan oikeasti niin hallitseva. Hän ei myöskään aluksi tuntunut tajuavan, että miksi en pysty joitakin itsehoito konsteja käyttämään vaan tuntui että hän jyräsi aivan täysin. Tuntui, etten saanut kerrottua omasta tilaanteestani kun yritin jotain sanoaa, niin tuntui että kyllä hoitaja tietää paremmin eikä antanut minun kertoa omasta elämästäni kunnolla. Tuntui, että hänellä oli jo heti ennakko-oletuksena, että hän kyllä tietää, mitä minun pitää tehdä ja jos se ei toimi, niin vika on minun persoonassani.
Tuon käynnin jälkeen olen ollut todella ahdistunut. Se on hirveää kun hoitotaho vähättelee eikä ole edes halua ymmärtää potilaan tilannetta. Tuntui tuon käynnin aikana, että kaikki mitä teen, teen väärin.
Ja kun sitä silkkaa vittuilua saattaa joutua kuuntelemaan vuosikaudet. Ei tämä nykyinen systeemi ole hyvä. Pitäisi sitä ihan oikeaa psykoterapiaa saada, ei mitään sairaanhoitajan suomittavana olemista.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän jokainen tunnista omat ongelmansa ilman mitään ammattiapua lukemalla erilaisten häiriöiden kuvaukset ja sitten vaikka viikon tai kuukauden välein pisteyttämällä että tuliko oikeasti jotain ajateltua/tunnettua/tehtyä mikä sopii kuvaukseen.
Jos ei näin pysty tekemään niin sitten varmasti on jotain vikaa.
Siis apua, onhan tämä vitsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos on saanut sellaisen diagnoosin, että lähipiirikään ei tunnista henkilä siitä? Esim jos on saanut vaikka jonkun persoonallisuushäiriö dg:n mikä ja lähipiiri ei näy henkilössä ollenlaan tälläisiä piirteitä?
Mietiikää nyt oikeasti jos henkilö jolla ei ole yhtään pakko-oireita saisi dg:n siitä? Ja lähipiirikin pystyisi tämän todistamaan?
Aika paljon halveksuntaa tässä ketjussa. Miettikääpä terveet sitä, että jos te nyt saisitte minkä tahansa mt-puolen diagnoosin ihan tosta noin vain vaikka olisitte täysin terveitä, niin hyväksyisittekö sen noin vain? Miten tämä sitten eroaa siitä, että henkilö jolla voi olla jokin diagnoosi että hänellä sitten automaattisesti on toinenkin jos vain psykiatri niin päättää, riippumatta siitä, mitä potilas itse ajattelee tai mitä hänen lähipirinsä ajattelee?
Eli hyväksytte omalla kohdallanne esim pakko-oireiden häiriön dg:n tai kaksisuuntaisen jos vain lääkäri niin sanoo vaikka ette itse tunnistaisikaan että teillä noita sairauksia on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai että, huomaa kyllä, että monen mielestä psyykkisten sairaiden pitääkin olla vähän "tossun alla". He kun eivät voi omasta terveyden tilastaan mitään tietää, koska eivät tiedosta, että ovat maanisia, persoonallisuuushäiriöisiä, psykoottisia yms.
Lääkärin arvion mukaan äitini on vain luulosairas ja passitti ylimielisesti kotiin. Toinen lääkäri diagnosoi ms-taudin ja menierin taudin.
Kyllä niitä virhediagnooseita tehdään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus voi käydä niin, että lääkkeiden sivuoireista voidaan tehdä uusi sairaus, esim persoonallisuushäiriö.
Vierailija kirjoitti:
Mene toiselle lääkärille tarkistuttamaan diagnoosi. Minä kyllä väittäisin, että ulkopuolinen henkilö näkee sinussa asioita, joita et itse tunnista. Tietty jos olet näitä "en ole vakavasti masentunut/skitsofreeninen/mitälie vaan erityisherkkä", niin kannattaa unohtaa koko juttu...
No. Minä olen erityisherkkä, mutta en skitso.
Kaikki herkät eivät ole skitsoja, eikä kaikki skitsot herkkiä.
Mutta loukatahan sä vaan halusitkin.
No. Et onnistunut.
Kaikkea se katkeruus, kun on työnnetty ulos elämästä huonon käytöksen takia, niin aiheuttaakin.
Lisää huonoa käytöstä..
Ja vielä sä mietit, miksi ei yhteyttä oteta? :D
Ja sitten niitä perusteluita ala-peukuille?
Ja ihan tiedoksi, etten todellakaan luule tuota toista kirjoittajaa keneksikään tutuksi, vaan vastasin niin kuin netissä tapana..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Psykiatrit eivät edes erota migreenin auroja skitsofreenisistä harhoista. Lähdin lätkimään ja sain oikean hoidon neurologian polilta.
Jaha, joku psykiatri alapeukuttanut? :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykiatrit eivät edes erota migreenin auroja skitsofreenisistä harhoista. Lähdin lätkimään ja sain oikean hoidon neurologian polilta.
Jaha, joku psykiatri alapeukuttanut? :D
Hetki sitten olin vielä skitsofreenikko, nyt psykiatri.. :D
No, en ole kumpaakaan. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykiatrit eivät edes erota migreenin auroja skitsofreenisistä harhoista. Lähdin lätkimään ja sain oikean hoidon neurologian polilta.
Jaha, joku psykiatri alapeukuttanut? :D
Hetki sitten olin vielä skitsofreenikko, nyt psykiatri.. :D
No, en ole kumpaakaan. :)
Mä olen ollut KRP:n maksama :D trolli, huumepoliisi, mafioso jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos on saanut sellaisen diagnoosin, että lähipiirikään ei tunnista henkilä siitä? Esim jos on saanut vaikka jonkun persoonallisuushäiriö dg:n mikä ja lähipiiri ei näy henkilössä ollenlaan tälläisiä piirteitä?
Mietiikää nyt oikeasti jos henkilö jolla ei ole yhtään pakko-oireita saisi dg:n siitä? Ja lähipiirikin pystyisi tämän todistamaan?
So? Ko. diagnoosin voi saada, jos on pakkoajatuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos on saanut sellaisen diagnoosin, että lähipiirikään ei tunnista henkilä siitä? Esim jos on saanut vaikka jonkun persoonallisuushäiriö dg:n mikä ja lähipiiri ei näy henkilössä ollenlaan tälläisiä piirteitä?
Mietiikää nyt oikeasti jos henkilö jolla ei ole yhtään pakko-oireita saisi dg:n siitä? Ja lähipiirikin pystyisi tämän todistamaan?
So? Ko. diagnoosin voi saada, jos on pakkoajatuksia.
Mutta jos ei ole niitäkään ja saa silti dg:n?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos on saanut sellaisen diagnoosin, että lähipiirikään ei tunnista henkilä siitä? Esim jos on saanut vaikka jonkun persoonallisuushäiriö dg:n mikä ja lähipiiri ei näy henkilössä ollenlaan tälläisiä piirteitä?
Mietiikää nyt oikeasti jos henkilö jolla ei ole yhtään pakko-oireita saisi dg:n siitä? Ja lähipiirikin pystyisi tämän todistamaan?
So? Ko. diagnoosin voi saada, jos on pakkoajatuksia.
Mutta jos ei ole niitäkään ja saa silti dg:n?
Pystyykö sen joku lähipiiristä todistamaan? Esim. ajatustenlukulaitteella?
Niin katsos kun aikansa joutuu olemaan siinä kohtelussa niin voi jotain jäädä hampaan koloonkin :) Ne hoitajat kun siellä mielenterveystoimistoissa ei aina ole niin kultaisia.