Ehdotuksia miten kertoa raskaudesta jouluna?
Kertokaas kivoja tapoja, miten voitaisiin kertoa vanhemmilleni jouluaattona, että meille tulee vauva?
Haluaisin sen kertoa heti kun saavumme vanhempieni luo, koska lahjojen jako jne. ajoittuu vasta illalle, joten en halua liittää sitä lahjojen jakamiseen. Syödessä tulee aina tukala olo, ja tarvitsen lepoa, mitä en ikinä ennen ole tarvinnut, joten hälytyskellot varmasti alkaisivat soimaan.
Ajattelin, että annan joulukortin heti saavuttuamme, minkä sisällä olis ultrakuva. Mutta ehkä se on vähän tylsä? Kertokaa ideoitanne!
Kommentit (198)
Mitä jos vain allekirjottaisitte joulukortin "t. Ap, mies ja masuasukki".
Vierailija kirjoitti:
Mä tein kesällä samantyyppisen keskustelun ja ai jessus se oli virhe :D sain kyllä kuulla kunniani miten lapsellinen ja naurettava olin ja miten kaikki häpeää minua. Keskustelu liittyi siis vauvauutisten kertomiseen Facebookissa. No, me kerrottiin Facebookissa kivalla kuvalla raskaudesta ja vain positiivista palautetta... Katkerat av-ämmät perkele.
Ihan tosissasi luulet, että kukaan tuttu omalla nimellään ja kuvallaan siellä kertoisi mitä mieltä oikeasti on? Voi älyn määrää... :-DDD
Vierailija kirjoitti:
Ultrakuvasta avaimenperä, siinäpä voi tuleva mummo koko vuoden söpistellä. Ultrakuvasta taulu mummon ja vaarin seinään, näkyy koko suvulle ja kavereille, eipä jää epäselväksi kellekään! Ultrakuvasta voi teettää myös jouluaiheisia paitoja koko suvulle.
Tai ne joulukortit!!!
Anteeksi, että en elä ihan joka hetkeäni täälä vauvapalstalla. Enkä tajunnut tulla tänne just kun aloitte kyselemään miehen vanhemmista. :D miehellä ei ole vanhempiinsa ihan niin läheiset välit, ja heille mennään mahdollisesti joulupäivänä. Olen kyllä ajattelut että heille kerrotaan samalla tavalla, jos mies näin haluaa.
En vaan nähnyt tarpeelliseksi kysyä alotuksessa, että mitenkä kerrottaisiin vanhemmilleni aattona JA miehen vanhemmille joulupäivänä. Kuinka sitä sitten oltaisiin tultu mollaamaan? "Juhlikaa nyt sitä vauvaanne vielä uutena vuotenakin".
Ja olen kyllä tietoinen että keskenmeno saattaa tulla, mutta saattaahan se tulla missä vaiheessa tahansa, kerronko vasta synnyttämään lähtiessä, että nyt kun se on varmaa niin mä oon muuten raskaana. Vaikka eihän silloinkaan vielä mikään ole varmaa.
Ihan niin tylsäksi ei ole minunkaan elämä käynyt, että alkaisin vastailemaan omiin viesteihin. :) Teinejä emme ole, mutta ilmeisesti huomattavasti nuorempia kuin monet tänne vastanneet, kun näyttää monet ottavan tämän elämän niin vakavasti, että täytyy olla jo toinen jalka haudassa.
Tää on kyllä hauska palsta, ihmiset on Ap:n kanssa samaa mieltä vain silloin kun se haukkuu jonkun bloggaajan uutta miestä tms. Kiva kuitenkin, että tähän viestiketjuun eksyi edes jokunen samoilla aaltopituuksilla oleva. :)
Vierailija kirjoitti:
Lapset ja vauvat on mielestäni ihana juttu ja onneaan saa hehkuttaa, mutta jotenkin vierastan ajatusta että juuri aattona pitää kertoa. Ehkä hullu ajatus, mutta tuntuu että siinä varastetaan huomio yhteiseltä juhlalta. Itse ainakin tykkään fiilistellä ihan vaan joulua läheisteni kanssa, ilman että täytyy alkaa päivittelemään jonkun henkilökohtaisia isoja käänteitä.
Koskeeko tämä muitakin kuulumisia vai vain vauvauutisia? Tuntuisi nimittäin oudolta, ettei jouluna voisi kertoa läheisille elämänsuurista (positiivisista) käänteistä. Ei voisi kertoa, että on vihdoin valmistumassa, tai on muuttamassa uudelle paikkakunnalle, on saanut töitä, tai mitään muutakaan. Fiilistelisi vain hiljaa joulua ja pitäisi suunsa kiinni, ettei kukaan joutuisi päivittelemään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi se pitäisi kertoa just aattona?
Miksi ei?
Nimenomaan, miksi ei?
Ap
Juu juu, että jos mies haluaa niin kerrotaan samalla tavalla, ihan vähän olet ajatellut... :-D
Jep, ei mulla muuta.
Saisitte kätevästi kerrottua koko suvulle kerralla, kun photoshoppaisitte ultrakuvaan sikiölle tonttulakin päähän ja teettäisitte siitä joulukortit :)
Vierailija kirjoitti:
Juu juu, että jos mies haluaa niin kerrotaan samalla tavalla, ihan vähän olet ajatellut... :-D
Jep, ei mulla muuta.
Öö? Nyt meni ohi, voitko selittää?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset ja vauvat on mielestäni ihana juttu ja onneaan saa hehkuttaa, mutta jotenkin vierastan ajatusta että juuri aattona pitää kertoa. Ehkä hullu ajatus, mutta tuntuu että siinä varastetaan huomio yhteiseltä juhlalta. Itse ainakin tykkään fiilistellä ihan vaan joulua läheisteni kanssa, ilman että täytyy alkaa päivittelemään jonkun henkilökohtaisia isoja käänteitä.
Koskeeko tämä muitakin kuulumisia vai vain vauvauutisia? Tuntuisi nimittäin oudolta, ettei jouluna voisi kertoa läheisille elämänsuurista (positiivisista) käänteistä. Ei voisi kertoa, että on vihdoin valmistumassa, tai on muuttamassa uudelle paikkakunnalle, on saanut töitä, tai mitään muutakaan. Fiilistelisi vain hiljaa joulua ja pitäisi suunsa kiinni, ettei kukaan joutuisi päivittelemään mitään.
Tarkoitan tässä tällaisia "jymypaljastuksia" jotka yleensä saavat pasmat sekaisin enemmän tai vähemmän.
Itsekin varmaan ilmoittaisin persoonallisella tavalla raskaudesta tai muusta iloisesta elämäntapahtumasta.
Ehkä kuitenkin miettisin, onko aatto juuri oikea aika kertoa. Mikäli voi olla täysin varma, että kaikki ovat asiasta 100% iloisia, kukaan ei koe että asialla varastetaan huomio tai loppuaatto tai seuraavat päivät eivät mene asiasta hössöttämiseen, niin silloin voi olla sopivaa mainita asiasta. Entä jos käy kuitenkin niin, että joku on saanut juuri keskenmenon tai kuullut, ettei voi saada lapsia? (oletuksena, että teitä on muitakin vanhempien luona)
Itse "pelkään" vastaavaa tilannetta, lähipiirissä mahdollisesti kohta odotetaan/aletaan odottamaan ja vaikka asia on hyvin ihana, niin tiedän kyllä että jouluni menisi hieman pilalla, sillä siitä taivastelusta ja hössötyksestä ei tulisi loppua. Eli kokisin kyllä, että sillä varastetaan huomio - tahtomattakin. Mutta riippuu varmasti paljon ihmisistä ja tilanteista.
Vierailija kirjoitti:
Me saimme pari joulua sitten juuri tuollaiset "ukki ja mummi" -piparkakkut, jotka kaikessa rauhassa laitoin sivuun ja sanoin, että annetaan nämä sitten, kun tulevat (siis vanhempani). Miniä veti herneen nenään, kun en tajunnut, että sillä tarkoitettiin minua ja miestäni. Sanoin, että aikuiset ihmiset osaa varmaan sanoa ääneen, että hei, meille tulee vauva. Vihjailut on noloja. Tietty ristiäisissä annoimme samalla mitalla takaisin ja kannoimme paikaille ison vaunulaatikon, joka sisälsikin toisen pienen laatikon, jossa oli sisällä helistin. Hassunhauska jekku miniälle, joka todella kehtasi vaatia ristiäislahjaksi tietynlaiset vaunut. No sai edes sen laatikon.
Mä en tiedä miten kiittäisin elämää siitä, että sä et oo mun tuleva anoppini.
Suklaarasian ultrakuva - mun vanhemmat siirtäisi hyllylle avaamatta ja syöttäisi meille juhannuksena. Palapeli - sama juttu, hyllylle ja ei sitä koskaan koottaisi. Tai ehkä syntyvä lapsi saisi sen kun on 4 vee.
Sano kun menette, jos ei arvaa. Koeta näyttää mahakkaalta. Näytä myöhemmin ultrakuvaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset ja vauvat on mielestäni ihana juttu ja onneaan saa hehkuttaa, mutta jotenkin vierastan ajatusta että juuri aattona pitää kertoa. Ehkä hullu ajatus, mutta tuntuu että siinä varastetaan huomio yhteiseltä juhlalta. Itse ainakin tykkään fiilistellä ihan vaan joulua läheisteni kanssa, ilman että täytyy alkaa päivittelemään jonkun henkilökohtaisia isoja käänteitä.
Koskeeko tämä muitakin kuulumisia vai vain vauvauutisia? Tuntuisi nimittäin oudolta, ettei jouluna voisi kertoa läheisille elämänsuurista (positiivisista) käänteistä. Ei voisi kertoa, että on vihdoin valmistumassa, tai on muuttamassa uudelle paikkakunnalle, on saanut töitä, tai mitään muutakaan. Fiilistelisi vain hiljaa joulua ja pitäisi suunsa kiinni, ettei kukaan joutuisi päivittelemään mitään.
Mutta miksi niitä isoja uutisia ei voi kertoa minä tahansa päivänä? Miksi pitää pantata tietoa johonkin tiettyyn ajankohtaan? Tulee väkisin mieleen, että siitä omasta isosta uutisesta yritetään tehdä joku joulun kohokohta.
Olen myös itse oppinut kantapään kautta, että elämä ei aina mene suunnitelmien mukaan, ja esim. jouluna ei automaattisesti ole kaikilla "valmiiksi hyvä mieli", vai miten ap sen ilmaisikaan. Meillä mieheni isä ei olisi koskaan saanut kuulla poikansa saavan jälkikasvua, mikäli me olisimme pimittäneet tietoa raskaudesta monta kuukautta odottaessamme jotain sopivaa juhlapäivää tiedon julkistamiseen.
Meillä molempien vanhemmat asuivat kauempana. Joulu oli juuri sopiva hetki ilmoittaa tulevasta vauvasta. Lähetimme sopivan vauva-aiheiset kortit ja kirjoitimme kortteihin: haikaran arvioitu laskeutumisaika x.x.xxxx. Kuoreen kirjoitin:" avataan aattona". Tästä tosin aikaa jo 15v. Puhelimet pirisi ja riemu oli valtaisa.
Miksi ette haluaisi odottaa lahjojenjakoon asti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
...ja sitten vedetään herne nenään, kun koko maailma ei pysähdykään teidän vauvaan...
Ovatko ainoat vaihtoehdot sitten maailman pysähtyminen ja täydellinen ignooraus? Huh, onneksi oma elämäni ei ole noin mustavalkoinen.
Kerrotko sen viestin jossa kehotetaan ignooraamaan asia täysin? Kyse on kai siitä, ettei asiasta monen mielestä tarvitse spektaakkelia tehdä. Taitaa kyllä ap vastailla itselleen... :-D
No jos esim. sen ultrakuvan antaminen on spektaakkeli, niin jotenkin tulee mieleen että ainoa hyväksyttävä tapa on olla hiljaa ja odottaa josko joku huomaisi itse. Enkä muuten ole ap.
No sehän oli ap:n oma idea, jotain suurempaahan hän haluaisi järjestää...
Muakin kiinnostais ap se miehen vanhemmille ilmoittaminen?
En mä mielestäni mitään suurta ja mahtavaa pyytänyt, oletin että tuo oma idea olisi jotenkin tylsä ja pyysin ehdotuksia jostain muusta tavasta. Mutta ilmeisesti toi oma idea oli niiin monelle ihan liikaa, että mäkin varmaan päädyn vaan sytyttämään kynttilän ja ehdottamaan hiljaista hetkeä, koska meille on tulossa lapsi. Enkä muuten varmana tee sitä aattona, koska se on niin väärä päivä tämmösille uutisille. :D meillä se on perhejuhla, jolloin koko perhe kokoontuu samaan paikkaan yhdeksi päiväksi, joten onko parempaa päivää kertoa asiasta? :)
Ap
Ihanaa ap, onnea! Mun siskolla on ylppärit 5.12, ja ajattelin silloin kertoa meidän suvulle tulevasta vauvastamme :) Ollaan kerrankin kaikki koolla ja on hyvä juhlamieli valmiiksi :)
Tai sitten en...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset ja vauvat on mielestäni ihana juttu ja onneaan saa hehkuttaa, mutta jotenkin vierastan ajatusta että juuri aattona pitää kertoa. Ehkä hullu ajatus, mutta tuntuu että siinä varastetaan huomio yhteiseltä juhlalta. Itse ainakin tykkään fiilistellä ihan vaan joulua läheisteni kanssa, ilman että täytyy alkaa päivittelemään jonkun henkilökohtaisia isoja käänteitä.
Koskeeko tämä muitakin kuulumisia vai vain vauvauutisia? Tuntuisi nimittäin oudolta, ettei jouluna voisi kertoa läheisille elämänsuurista (positiivisista) käänteistä. Ei voisi kertoa, että on vihdoin valmistumassa, tai on muuttamassa uudelle paikkakunnalle, on saanut töitä, tai mitään muutakaan. Fiilistelisi vain hiljaa joulua ja pitäisi suunsa kiinni, ettei kukaan joutuisi päivittelemään mitään.
Tarkoitan tässä tällaisia "jymypaljastuksia" jotka yleensä saavat pasmat sekaisin enemmän tai vähemmän.
En jotenkin osaa pitää raskautta minään jymypaljastuksena. Totta kai se on suuri uutinen, mutta en vain osaa kuvitella, että esimerkiksi omassa suvussani se olisi joulun ainoa puheenaihe tai veisi huomion kaikesta muusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset ja vauvat on mielestäni ihana juttu ja onneaan saa hehkuttaa, mutta jotenkin vierastan ajatusta että juuri aattona pitää kertoa. Ehkä hullu ajatus, mutta tuntuu että siinä varastetaan huomio yhteiseltä juhlalta. Itse ainakin tykkään fiilistellä ihan vaan joulua läheisteni kanssa, ilman että täytyy alkaa päivittelemään jonkun henkilökohtaisia isoja käänteitä.
Koskeeko tämä muitakin kuulumisia vai vain vauvauutisia? Tuntuisi nimittäin oudolta, ettei jouluna voisi kertoa läheisille elämänsuurista (positiivisista) käänteistä. Ei voisi kertoa, että on vihdoin valmistumassa, tai on muuttamassa uudelle paikkakunnalle, on saanut töitä, tai mitään muutakaan. Fiilistelisi vain hiljaa joulua ja pitäisi suunsa kiinni, ettei kukaan joutuisi päivittelemään mitään.
Tarkoitan tässä tällaisia "jymypaljastuksia" jotka yleensä saavat pasmat sekaisin enemmän tai vähemmän.
En jotenkin osaa pitää raskautta minään jymypaljastuksena. Totta kai se on suuri uutinen, mutta en vain osaa kuvitella, että esimerkiksi omassa suvussani se olisi joulun ainoa puheenaihe tai veisi huomion kaikesta muusta.
No hyvä sitten niin. Minulle vauvan tulo olisi tosi iso uutinen, jos näin esim. tulevana tätinä kuulisin siitä. Pidän sitä itse jymypaljastuksena, mutta eihän se tosiaan kaikille ole samanlainen hulabaloon aihe x) Luonnollinen juttuhan se oikeastaan on eikä sen kummempaa.
:DDD "Pertti, laita se kolmen kilon kinkku pois"