Ehdotuksia miten kertoa raskaudesta jouluna?
Kertokaas kivoja tapoja, miten voitaisiin kertoa vanhemmilleni jouluaattona, että meille tulee vauva?
Haluaisin sen kertoa heti kun saavumme vanhempieni luo, koska lahjojen jako jne. ajoittuu vasta illalle, joten en halua liittää sitä lahjojen jakamiseen. Syödessä tulee aina tukala olo, ja tarvitsen lepoa, mitä en ikinä ennen ole tarvinnut, joten hälytyskellot varmasti alkaisivat soimaan.
Ajattelin, että annan joulukortin heti saavuttuamme, minkä sisällä olis ultrakuva. Mutta ehkä se on vähän tylsä? Kertokaa ideoitanne!
Kommentit (198)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esittäkää miehenne kanssa joulupöydässä pieni vuororunoesitys:
Sinä: Ensi vuonna tähän aikaan
Mies: täällä on uutta joulun taikaa!
S: Pienet jalat tömistää, laulu raikaa!
M: Koska ei kulu enää kauan aikaa,
S: kun meitä on
M: kolme, koska
S: odotamme tyttöä
M: tai poikaa!
S: Ehkäisy petti,
M: mutta meillä kävi myös Pentti.
S: Siis isästä ei varmaa tietoa,
M: koska vaimo rakastaa jakelua,
S: on eropaperit jo maistraatissa,
M: ja minä huomenna maistissa.
Olipa huono :DD
Vierailija kirjoitti:
Tarkista, minkä kokoinen vauva on jouluna, ja anna isovanhemmille sen kokoinen hedelmä tai vastaava, esim. rv 13 sitruuna. Selitä, että sen kokoinen heidän lapsenlapsensa nro x on tällä hetkellä.
http://www.vau.fi/raskaus/Raskausviikot/Viikko13/
Sikiön paino: 10-20 g
Sikiön pituus päästä peppuun (CRL): 52 mm
Niin mitenkä pieniä sitruunoita teilläpäin on?
Oi voi ja huoh.oksettavaa,teinejäkö ootte?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me kerrottiin molempien vanhemmille nimenomaan jouluaattona. Annettiin ultrakuvat kirjekuoressa ja sanottiin että tässä olisi pieni lahja jo etukäteen. Vanhemmat avasivat kuoren ja kerrottiin, että laskettu aika on vähän ennen juhannusta. Molemmat vanhemmat onnittelivat (rehellisesti sanottuna olisin vähän loukkaantunut jos he eivät olisi onnitelleet), juteltiin hetki siitä miten on mennyt ja that's it.
MIkä lahja se lapsenlapsi on?
Ei vissiin mikään, jos on jo lähtökohtaisesti sitä mieltä että kaikki on perseestä, oman lapsen onni on yhdentekevää ja minähän olen jo osuuteni tehnyt.
Itsekästä pilata toisten joulu vauvahuuruilla. Huomiohakua.
Ultrakuva kortin/suklaarasian sisällä kuulostaa oikein kivalta idealta. Ei ole mitenkään tylsä, mutta on kuitenkin vähän erilainen kuin vain asian suoraan ilmoittaminen. Eikä siinäkään liene tulkinnanvaraa :)
Joskus joku kertoi myös teettäneensä ultrakuvasta palapelin (esim. ifolorilta saanee), sekin kuulosti aika kivalta idealta. Sen voisi antaa palat sekoitettuna ja pyytää vanhempia yhdessä ratkaisemaan "pieni arvoitus".
Ja pakko vielä sanoa:
Suomalaiset on kyllä monet niiiin ankeaa porukkaa. Ei se, että haluaa iloisen uutisen kertoa hieman erilaisemmalla tavalla tarkoita mitään spektaakkelia, jatkuvaa huomionhakua tai oletusta siitä, että pidemmän päälle raskaus tai tuleva vauva olisi aina ja ikuisesti kaiken keskipiste. Mistään ei saisi tehdä minkäänlaista numeroa, saati että avoimesti iloitsisi tai olisi ylpeä - Puhumattakaan että iloittaisiin porukalla, pois se meistä, ihan kamala ajatuskin!
Kai tässä(kin) asiassa on muitakin vaihtoehtoja kuin ääripäät? Jos tietää, että uutinen on iloinen (yllätys), niin mikseipä sillä voisi sen pienen hetken herkutellakin, eipä se ole keneltäkään pois? Jokainen varmasti tuntee omat vanhempansa (ja itsensä). Se mikä sopii yhdelle, ei ehkä sovi toiselle, muttei tee kummastakaan vaihtoehdosta sen huonompaa.
Miksi se pitäisi kertoa just aattona?
Onpa negatiivisia kommentteja, hemmetin ankea asenne joillain!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esittäkää miehenne kanssa joulupöydässä pieni vuororunoesitys:
Sinä: Ensi vuonna tähän aikaan
Mies: täällä on uutta joulun taikaa!
S: Pienet jalat tömistää, laulu raikaa!
M: Koska ei kulu enää kauan aikaa,
S: kun meitä on
M: kolme, koska
S: odotamme tyttöä
M: tai poikaa!
S: Ehkäisy petti,
M: mutta meillä kävi myös Pentti.
S: Siis isästä ei varmaa tietoa,
M: koska vaimo rakastaa jakelua,
S: on eropaperit jo maistraatissa,
M: ja minä huomenna maistissa.
Olipa huono :DD
Jos ei kelpaa niin voihan ap järjestää nukketeatteriesityksen tästä seksihetkestään, äänitehosteineen jotta menee perille hitaammallekin. Tämän jälkeen nukkepari lähtee kaljalle, jossa nukketytölle tulee paha olo jo yhdestä oluthuikasta. Hän tekee testin, joka onkin positiivinen.
Poikanukke hiipii karkuun uutisen kuultuaan ja hurvittelee kauniin barbinuken kanssa auringonlaskuun, lavastaen lopuksi kuolemansa välttyäkseen elatusmaksuilta.
The~End. Ja katsojat katsovat herkistyneinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kyllä ap:n kanssa samaa mieltä siitä, että osa kommenteista on ihan ihmeellisiä. Totta kai ap saa kertoa vanhemmilleen ison uutisen jotenkin muutenkin kuin sanomalla olevansa raskaana. Eikä tämä tee ap:sta huomiohakuista millään lailla.
Myös minun perheessäni uutinen raskaudestani oli iso asia ja vanhempani, kuin myös appivanhemmat, olivat todella onnellisia ja iloisia uutisista. Toisille heistä tämä on ensimmäinen lapsenlapsi. Lapsi tulee vaikuttamaan suuresti heidän elämäänsä, sillä olemme läheisiä ja näemme usein.
Joten ihmiset, jos teillä ei ole mitään asiaan kuuluvaa vastausta tällaisiin ketjuihin, älkää vastatko. Kertokaa itse ihan miten lystäätte lisääntymisestänne ja hyväksykää se, että jokainen tyylillään.
Ap:lle kovasti onnea! :)
Kukas sinä olet kieltämään ketään kirjoittamaan tänne?
Luin juuri ketjun ekaa kertaa, aika jännä että ap on hävinnyt välittömästi kun miehen vanhemmille kertomisesta on kysytty.
Osuiko hermoon?
En toki kiellä, mutta osoittaa tyhmyyttä kommentoida asialliseen kysymykseen siten, miten osa tämänkin keskustelun viesteistä on kirjoitettu. Ap kysyy asialliseen kysymykseen vastausta, mikä tarve alkaa siis kettuilemaan toiselle?
Aika huono neuvo tällä palstalla...
Juu, ultrakuvasta palapeli! A-pu-a! Hei pliis, sanokaa ihan vaan että teille tulee vauva.
Vierailija kirjoitti:
Miksi se pitäisi kertoa just aattona?
Miksi ei?
Mä tein kesällä samantyyppisen keskustelun ja ai jessus se oli virhe :D sain kyllä kuulla kunniani miten lapsellinen ja naurettava olin ja miten kaikki häpeää minua. Keskustelu liittyi siis vauvauutisten kertomiseen Facebookissa. No, me kerrottiin Facebookissa kivalla kuvalla raskaudesta ja vain positiivista palautetta... Katkerat av-ämmät perkele.
Eräässä vastaavassa ketjussa, jossa eukko kyseli hassunhauskoja arvuutuksia joilla kertoisi raskaudesta miehelleen, joku kertoi laittaneensa positiivisen raskaustestin miehen kahvikuppiin.
Ehkä ap voisi tehdä saman, piilottaa tehdy testin joulukakkuun. Voi kertoa uutisestaan sitten tarkemmin, kun porukka on palannut sisälle yrjöttyään vatsalaukkunsa tyhjäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein ymmärrä ihan kaikkien perhesuhteita. :D kaikki jaksaa jankata että tämä ei ole iso asia kenellekkään muulle kuin mulle ja miehelleni. Meillä ainakin tulevat mummo ja vaari rakastaa lapsiaan ja lapsenlapsiaan tosi paljon, ja minun lapsen saanti vaikuttaa kyllä paljon myös heidänkin elämään.
Ja ei tämä ei tarkota sitä mitä seuraavaksi keksitte, että lapsi on joka viikko heillä hoidossa, ei tule olemaan. Vaan sitä että vanhemmat saavat uuden lapsenlapsen, mikä on heillekin iso asia.
Ihana tajuta tämän keskustelun myötä, että ympärillä on oikeesti aika hiton ihana perhe oikeesti välittää. Harmi ettei kaikilla ole :/Onhan se iso asia, kun oma koti ei enää ole oma, vaan lapsenlapsen takia se pitää sisustaa ihan uusiksi sittereineen ja syöttötuoleineen jo ennen lapsenlapsen syntymää. Kuka on aidosti iloinen siitä, että menettää oman elämänsä siksi, että lapsi lisääntyy?
Onneksi mun vanhemmillani on hivenen positiivisempi asenne kuin sulla, ja ovat ihan itse omasta tahdosta ostaneet muun muassa matkasängyn, syöttötuolin, sitterin ja potan kun kaksi vuotta sitten tulivat isovanhemmiksi.
Mä oon myös tajunnut miten onnekas olen kun lapsellani on aidosti välittävät isovanhemmat, jotka kokevat, että lapsenlapsi on rikkaus ja haluavat olla hänen elämässään mukana.
En ole vielä keksinyt miten he ovat menettäneet oman elämänsä kun minä sain lapsen. Täytyykin jatkaa pohtimista.
No ei ainakaan tuota hedelmä-juttua, siitä seuraa automaattisesti mielikuva siitä mitä kautta se hedelmä sitten tuserretaan ulos, mahtuukohan se, onkohan se lopulta jo meloninkokoinen ja mahtuuko se ulos . Siinäpä iloinen aatto kun suku pohtii sun pimpulia.
Ultrakuvasta avaimenperä, siinäpä voi tuleva mummo koko vuoden söpistellä. Ultrakuvasta taulu mummon ja vaarin seinään, näkyy koko suvulle ja kavereille, eipä jää epäselväksi kellekään! Ultrakuvasta voi teettää myös jouluaiheisia paitoja koko suvulle.
Lapset ja vauvat on mielestäni ihana juttu ja onneaan saa hehkuttaa, mutta jotenkin vierastan ajatusta että juuri aattona pitää kertoa. Ehkä hullu ajatus, mutta tuntuu että siinä varastetaan huomio yhteiseltä juhlalta. Itse ainakin tykkään fiilistellä ihan vaan joulua läheisteni kanssa, ilman että täytyy alkaa päivittelemään jonkun henkilökohtaisia isoja käänteitä.
Joulukorttiin värssy:
Kellittiin, kellittiin,
Kävi köpelösti niin.
Testamenttini teen,
vielä uskon huomiseen.
T: Jori, miniä ja loinen
Antakaa tuomisina pieni luumusosepurkki (ja ehkä syöttämiseen sopiva lusikka ja/tai ruokalappu) lastenruokahyllyltä. Kysykää, voiko tämän jättää sinne jo valmiiksi ensi jouluksi, kun teitä tulee kolme joulunviettoon.